Haluan nostaa esille lakiteknisen seikan, jota en usko monienkaan avoliitossa elävien tietävän tai tiedostavan. On yleisesti tiedossa, ettei avopuolisoilla ole oikeutta toistensa omaisuuteen, mutta oletteko koskaan ajatelleet ettei puolisoilla ole mitään oikeuksia toisiinsa edes hätätilanteessa: avopuoliso ei ole automaattisesti lähiomainen. Oletteko tienneet, että mikäli puolisosi joutuisi onnettomuuteen, sinä et luultavasti saa siitä lainkaan ilmoitusta? Jos puoliso ei ole ilmoittanut sinua sairaalaan yhteyshenkilöksi tai hänet vietäisiin eri paikkakunnan sairaalaan, voi mennä päiviä ennen kuin tieto saavuttaa sinut.
Tai, mikäli pahin sattuisi ja hän menehtyisi, sinulla ei ole oikeutta tietää miksi hän kuoli. Tämän tiedon voi saada vain omaiselta, joka on yleensä vanhempi tai sisarus. Mikäli asutte asunnossa, jonka vain toinen teistä omistaa, kuoleman sattuessa toinen puoliso jää kodittomaksi (ellei puolison perheen kanssa muuta sovita).
Nämä ovat niin ikäviä asioita ettei niitä useinkaan haluta ajatella, mutta haluan nostaa tämän aiheen esiin. Kun minulle selvisivät nämä asiat en voi kuin ihmetellä miksi toiset elävät kymmeniä vuosia avoliitossa. Uskon, etteivät ihmiset oikeasti tiedä tätä.
Avopuoliso ei ole lähiomainen
44
6593
Vastaukset
- Lorga
Onko tämä oikeasti totta? Kuka on avopuolison lähiomainen?
Tästä on kyllä syytä keskustella pitkään ja perusteellisesti jos näin on, että esimerkiksi 10 vuotta yhdessä asunteet ja eläneet ihmiset eivät saa tietoa välittömästi mikäli toiselle osapuolelle sattunut jotain vakavaa.
Eikö avopuoliso sitten ole lähiomainen vaikka hänet tuloineen huomioidaan juridisesti, esimerkiksi asumis- yms vastaavissa tuissa.- Järkyttynyt
Lähiomaiselle en ole laista löytänyt määritelmää, koskien siis nimenomaan onnettomuustilanteita. Kysyin asiasta Kansalaisneuvonnasta ja vastaus oli, että lähiomainen tulee ilmoittaa omaan sairaalaan. Tiedot ovat sairaalakohtaisia ja esimerkiksi työterveyshuoltoon ilmoitettu lähiomainen ei ole lähiomaisesi,mikäli sinut viedään esimerkiksi yliopistolliseen sairaalaan. Ainakaan Pirkanmaalla näin ei ole.
Tietysti jos potilas on tajuissaan, hän voi itse kertoa henkilökunnalle keihin haluaa asiasta oltava yhteydessä.
Vakavassa sairaskohtauksessa tai onnettettomuudessa on täysin mahdollista, että potilas kuljetetaan lähimpään yliopistolliseen sairaalaan, jossa ei ole ajantasaista tietoja lähiomaisesta. Uskoisin että tietoa lähdetään jostakin kaivamaan, mutta en tiedä mistä tätä tietoa sairaala hakee.
Joskus tilanne voi olla niin vakava, ettei tietoa saada lähiomaiselle ennen kuin potilas menehtyy. Jos näin pääsee käymään, ei avopuolisolla ole enää mitään oikeuksia saada tietoa puolisostaan.
Kuoleman jälkeen menehtyneestä luovutetaan tietoa VAIN omaisille. Näitä ovat yleensä menehtyneen vanhemmat tai lapset. Olen ymmärtänyt asian niin, että tietoa saavat ne, jotka ovat lakisääteisesti menehtyneen perijöitä. Avopuoliso ei ole perijä, eikä hänellä ole oikeutta puolisoonsa. Kuolleen tietoja varjellaan varsin tarkasti ja tästä syystä edes kuolinsyytä ei ilmoiteta avopuolisolle.
Avoliittoahan ei ole virallistettu millään dokumentilla, yhteistä on vain osoite. - Järkyttynyt
Lisään vielä että ylipäätäänkin olisi todella tärkeää päivittää oman lähiomaisensa tieto kaikkiin tärkeimpiin lähialueen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, sillä tieto annetaan ensimmäisenä nimenomaan sille henkilölle jonka tiedot ovat järjestelmässä. Meillä kävi niin, että minun vanhempani tietokannassa oli hänen entisen puolisonsa 20 vuotta vanhat yhteystiedot. Voin kuvitella että tiedon saaminen eteenpäin olisi kestänyt varsin kauan, jos en olisi muuta kautta tiennyt hänen olevan siellä ja mennyt itse paikalle.. Kahden tunnin aikana eivät olleet edes yrittäneet hakea oikeita tietoja, vaikka tila oli todella kriittinen.
- tukenaollut
Edes kaikki sairaalat ja terveysasemat ei huoli avopuolisoa ilmituslistalle koska lain mukaan ei ole lähiomainen.
Tässä hyvää esimerkkiä pari
1. Kun sisareni joutui ostoksilla ollessa sairaalaan ja synnytti lapsensa. Niin sairaala ilmoitti minulle että hän on sairaalassa ja lapsi on syntynyt. Kysyin miksi ei ole ilmoitettu avomiehelle. Vastaus oli että vain lähiomainen voi saada tietoja ja avopuoliso ei ole lähiomainen. Tämä oli yksi syy miksi he sitten avioituivat
myöhemmin vähän suunniteltua nopeammin.
Naapurini mies joutui onnettomuuteen
Avopuoliso on vain kämppis ei sen kummempaa lain silmissä. Joten miettikääpä tarkkaan kannattaako koko elämäänsä viettää avoliitossa.
2.naapurini mies joutui onnettomuuteen jossa loukkaantui tosi vakavasti. (Hänen vanhempansa oli Jehovantodistajia. Ja tämä mieskin oli joskus nuorena kastettu siihen uskontoon mutta ei ollut enään vuosiin elänyt heidän oppiensa mukaan)
Avovaimo sai tietää että hänen miehensä oli sairaalassa vasta seruaavana päivänä kun soitteli ympäriinsä ja kyseli hädissään. Kun hän meni katsomaan sairaalaan sai kuulla että tilanne oli kriittinen koska verenhukka on ollut niin valtava. Kun nainen näki ettei miehelle kuitenkaan oltu annettu lisää verta hän suuttui. Mutta hälle ilmoitettiin että lähiomaiset on kieltäneet antamasta.
Mies menehtyi pari päivää sen jälkeen.
Mies olisi selvinny onnettomuudesta jos olisi saanut verta. Mutta kun avopuoliso ei ole lähiomainen ei hän voinut vaikuttaa asiaan. Heillä ei ollut lapsia jotka olisi voineet puuttua asiaan.
Voitte vain kuviella sitä tuskan ja katkeruuden määrää mitä tämä ihminen tunsi. Tunsi myös syyllisyyttä siitä että hän itse oli se joka ei halunnu naimisiin. Oli sitä mieltä että se on ihan turhaa rahan haaskausta. - piparminttuli
Ei ole. Et voi päättää hänen terveyttään koskevista kysymyksistä. Sinulle ei välttämättä ilmoiteta hänen loukkaantumisestaan sairaalasta. Sinulle ei ilman hänen lupaansa anneta mitään tietoja sairaalasta. Jos hän on tiedoton niin tiedot kulkee lähiomaisten kautta. Ja huonompi homma jos välit on huonot heidän ja sinun välillä.
- avopuolisomyös
Tämä on erittäin tärkeä asia nostaa esiin ja on hienoa että tästä keskustellaan perusteellisesti ja kokemuspohjaisestikin esimerkein.
Kiitokset fiksulle aloittajalle joka vaivautui nostamaan tämän seikan esiin jota hyvin harvoin tulee ajatelleeksi ennen kuin jotain sattuu.
Ja ennemmin tai myöhemmin elämässä tapaa jotakin sattua.
Nimimerkiltä "piparminttuli" kysyisin seuraavaa:
Kun hyvin valaisevassa ääriesimerkissäsi kerroit verensiirtokiellosta, niin kysyisin että olisiko tämä ICE-kortti lompakossa näkemyksesi mukaan edesauttanut tiedonkulkua puutteellisen hoidon takia (evätyn verensiirron) menehtyneen elämänkumppanille. - mekkk
tukenaollut kirjoitti:
Edes kaikki sairaalat ja terveysasemat ei huoli avopuolisoa ilmituslistalle koska lain mukaan ei ole lähiomainen.
Tässä hyvää esimerkkiä pari
1. Kun sisareni joutui ostoksilla ollessa sairaalaan ja synnytti lapsensa. Niin sairaala ilmoitti minulle että hän on sairaalassa ja lapsi on syntynyt. Kysyin miksi ei ole ilmoitettu avomiehelle. Vastaus oli että vain lähiomainen voi saada tietoja ja avopuoliso ei ole lähiomainen. Tämä oli yksi syy miksi he sitten avioituivat
myöhemmin vähän suunniteltua nopeammin.
Naapurini mies joutui onnettomuuteen
Avopuoliso on vain kämppis ei sen kummempaa lain silmissä. Joten miettikääpä tarkkaan kannattaako koko elämäänsä viettää avoliitossa.
2.naapurini mies joutui onnettomuuteen jossa loukkaantui tosi vakavasti. (Hänen vanhempansa oli Jehovantodistajia. Ja tämä mieskin oli joskus nuorena kastettu siihen uskontoon mutta ei ollut enään vuosiin elänyt heidän oppiensa mukaan)
Avovaimo sai tietää että hänen miehensä oli sairaalassa vasta seruaavana päivänä kun soitteli ympäriinsä ja kyseli hädissään. Kun hän meni katsomaan sairaalaan sai kuulla että tilanne oli kriittinen koska verenhukka on ollut niin valtava. Kun nainen näki ettei miehelle kuitenkaan oltu annettu lisää verta hän suuttui. Mutta hälle ilmoitettiin että lähiomaiset on kieltäneet antamasta.
Mies menehtyi pari päivää sen jälkeen.
Mies olisi selvinny onnettomuudesta jos olisi saanut verta. Mutta kun avopuoliso ei ole lähiomainen ei hän voinut vaikuttaa asiaan. Heillä ei ollut lapsia jotka olisi voineet puuttua asiaan.
Voitte vain kuviella sitä tuskan ja katkeruuden määrää mitä tämä ihminen tunsi. Tunsi myös syyllisyyttä siitä että hän itse oli se joka ei halunnu naimisiin. Oli sitä mieltä että se on ihan turhaa rahan haaskausta.Yksi asia unohtui eli suomessa kyllä lääkäri päättää mitä tehdään eikä kukaan olähiomainen koska ei olla missään jenkeissä ja se siitä.
- ihmettelensyvästikyllä
mekkk kirjoitti:
Yksi asia unohtui eli suomessa kyllä lääkäri päättää mitä tehdään eikä kukaan olähiomainen koska ei olla missään jenkeissä ja se siitä.
Voiko sukulainen todellakin päättää hoitotoimenpiteistä mitkä vaarantaisivat potilaan toipumisen (pohdin tätä tuon verensiirto-tapauksen valossa, minkä yksi kommentoija kuvaili esimerkkinä lähiomaiseksi lukeutuvan oikeuksista).
Eli varmasti joku lääkäri voisi tähän tyhjentävästi vastata:
Voiko potilaan lähiomainen kieltää verensiirron ? ihmettelensyvästikyllä kirjoitti:
Voiko sukulainen todellakin päättää hoitotoimenpiteistä mitkä vaarantaisivat potilaan toipumisen (pohdin tätä tuon verensiirto-tapauksen valossa, minkä yksi kommentoija kuvaili esimerkkinä lähiomaiseksi lukeutuvan oikeuksista).
Eli varmasti joku lääkäri voisi tähän tyhjentävästi vastata:
Voiko potilaan lähiomainen kieltää verensiirron ?En ole lääkäri, mutta lain mukaan "jos potilas ei pysty ottamaan kantaa, lääkärin on hoidettava potilasta hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisesti". Todennäköisesti henkilökohtaiseksi eduksi katsotaan verensiirto silloinkin, vaikka potilas olisi jehovan todistaja. Kun lisäksi alaikäisen potilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa" niin on vaikea uskoa, että lähiomaiset voisivat kieltää myöskään aikuiselle annettavaa hoitoa.
- Tärkeätietää
Mitä juridisia asioita avoliitossa elävän on tiedettävä/otettava huomioon?
- Avokas
Me ainakin olemme merkinneet toisemme lähiomaiseksi terveydenhuollon papereihin. Puhelimissamme on ICE nimen kohdalla, jotta onnettomuustilanteissa osataan ottaa yhteyttä.
- lähiomainen
Kannattaa tehdä edes tämä :
"ICE-kirjainlyhenne tulee sanoista In Case of Emergency, eli suomeksi "hätätilanteessa".
ICE-tunnisteen avulla esimerkiksi pelastushenkilökunta löytää nopeasti hätätilanteeseen joutuneen henkilön lompakosta tai esimerkiksi matkapuhelimesta tiedon siitä, kenelle hätätapauksesta pitäisi ilmoittaa.
ICE-tietoja kannattaa säilyttää sekä lompakossa että puhelimessa siltä varalta, että vain toinen on hätätapauksessa mukana.
Internetistä voi tulostaa erikseen ICE-kortin lompakkoon."
Ylläoleva teksti lainattu tästä linkistä
http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/varaudu-onnettomuuteen-aseta-ice-tiedot-myos-alypuhelimeesi/3403328- 86542
Tuo korttikaan ei auta jos joudutaan tekemään päätöksiä hoitotoimenpiteistä. Sillä avopuoliso ei voi päättää niistä. Vaan etitään joko vanhemmat tai sisaruksia.
- Tiedonkulku
86542 kirjoitti:
Tuo korttikaan ei auta jos joudutaan tekemään päätöksiä hoitotoimenpiteistä. Sillä avopuoliso ei voi päättää niistä. Vaan etitään joko vanhemmat tai sisaruksia.
Kyllä se (ICEkortti lompakossa ) joka tapauksessa on erinomainen tunniste, jonka avulla voidaan löytää hätätilanteeseen joutuneen henkilön hallusta sen henkilön tiedot, jolle hätätapauksesta on ilmoitettava.
Verrattuna siihen jos tätä perusinfoa lähiomaisesta ei potilaalta löydy niin jostain ne tiedot on ongittava.
Pieni vaiva tulostaa tuo kortti molempien lompakkoon.
Kannattaa jättää punainen reunus näkyviin ja muovittaa kortti että tiedot pysyy luettavina.
Myös oman veriryhmän voi halutessaan merkitä siihen omalle paikalleen (tuli mieleen tuo edellä kerrottui traaginen Jehovantodistaja perheenjäsen tapaus -- kun ICEkortissa on merkitty selkeästi veriryhmä niin luulisi että ainakin silloin verta käytetään).
- kirvesmiehenmuija
Ei ihmiset tiedä, ei heitä kiinnosta. Eletään vain tätä päivää tässä ja nyt. Niin kauan kun kaikki menee hyvin ei edes ajatella mitä laki todellisuudessa merkitsee jos jotain saattuu.
Ystäväni puoliso kuoli äkillisesti. Heidän yhteinen koti oli puolison nimissä. Vaikka ystäväni lähes kokonaan kustansi heidän elämänsä kun puoliso opiskeli lääkäriksi. Oli maksanu velat, (jotka oli puolison nimissä) asumiskustannukset ym. Tarkoitus oli että kun puoliso valmistuu ja saa työpaikan lähtee toinen jatkamaan opiskelua vuorostaan. Näin ei tule velkaa.
Van miten kävikään. Ahnaat miehen sukulaiset hääti ystäväni talosta ja vei omaisuuden. (eivät olleet juurikaan olleet tekemisissä miehen perheen kanssa aiemmin) Edes hautajaisiin ei päässy, koska ei ollu lähiomainen. Ei voinut päättää missä puoliso lepäisi, ei päässy hyvästelemään rakastaan. Vasta myöhemmin kun kävi haudalla. Joka on vähän yli 500km. päässä lähellä sukulaisia. Ei sinne kukkasia ja kynttilöitä kovinkaan usein viemään pääse. Joka kesä ja joulunalla hän ottaa juuri sitä varten pari päivää lomaa että saa käydä rakkaansa haudalla.
Surullista mutta niin normaalia arkea tässä maassa.- Avopuoliso
"Ei ihmiset tiedä, ei heitä kiinnosta. Eletään vain tätä päivää tässä ja nyt. Niin kauan kun kaikki menee hyvin ei edes ajatella mitä laki todellisuudessa merkitsee jos jotain sattuu. "
Tuo (yllä oleva kommentti) on niin valitettava ja surullisen totta.
Siksi on kunnioitettavaa että joku on niin viitseliäs ja fiksu että avaa tällaisen poikkeuksellisen asiallisen keskustelun jossa oikeasti on hyötytietoutta avoliitossa eläville, kiitos siitä.
- mekkk
AVopuoliso on lähin omainen jos se laitetaan papereihin eli itsellä ainakin vakuutuksissa edunsaaja on avovaimoni ja toinen on lapseni ja se siitä. Nämä asiat pitää hoittaa jos pitkään ollaan yhdessa avoliitossa niin ei tule yllätyksiä.
- kumppaninoikeudet
Yksi kuuluisimmista esimerkeistä on tapaus kirjailija Stig Larssonin perintö.
"Marraskuussa 2004 Stieg Larsson kuoli yllättäen sydänkohtaukseen, eikä hän koskaan tullut tietämään, millaiseen maailmanmenestykseen hänen Millenium-trilogiansa yltäisi.
Hän ei myöskään voinut aavistaa, millaista draamaa hänen kuolemastaan seuraisi hänen avopuolisolleen Eva Gabrielssonille.
Evalta riistettiin perintöoikeus kumppaninsa omaisuuteen, vaikka he olivat eläneet yhdessä 32 vuotta. Ruotsin lakien mukaan Stieg Larssonin
Jättiomaisuuden perivät hänen isänsä ja veljensä.
Eva Gabrielssonin mukaan isä ja veli eivät olleet missään tekemisissä Stieg Larssonin kanssa kymmeniin vuosiin."
--Ylläoleva siteeraus ja lainaukset tästä linkistä
http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=708 - tjaah
Perintöä avovaimo ei kuitenkaan saa, etkä pahimman tapahtuessa voi päättää avokkisi hoidosta tai hautaamisesta. Samoin hänkään ei voi näitä päättää sinun osaltasi.
Tosin perintö menee joka tapauksessa lapsellesi mikäli testamenttia ei ole. - 85412
kumppaninoikeudet kirjoitti:
Yksi kuuluisimmista esimerkeistä on tapaus kirjailija Stig Larssonin perintö.
"Marraskuussa 2004 Stieg Larsson kuoli yllättäen sydänkohtaukseen, eikä hän koskaan tullut tietämään, millaiseen maailmanmenestykseen hänen Millenium-trilogiansa yltäisi.
Hän ei myöskään voinut aavistaa, millaista draamaa hänen kuolemastaan seuraisi hänen avopuolisolleen Eva Gabrielssonille.
Evalta riistettiin perintöoikeus kumppaninsa omaisuuteen, vaikka he olivat eläneet yhdessä 32 vuotta. Ruotsin lakien mukaan Stieg Larssonin
Jättiomaisuuden perivät hänen isänsä ja veljensä.
Eva Gabrielssonin mukaan isä ja veli eivät olleet missään tekemisissä Stieg Larssonin kanssa kymmeniin vuosiin."
--Ylläoleva siteeraus ja lainaukset tästä linkistä
http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=708Miksi eivät ole mennyt naimisiin jos kerran elivät yhteistä taloutta taloudellisestikkin. Moni perii ihmisiltä omaisuutta vaikka ei ole koskaan tavannutkaan vainajaa. Ei se ole este perinnön vastaan ottamiselle. Mutta avovaimo ei ole vaimo.
- mekkk
kumppaninoikeudet kirjoitti:
Yksi kuuluisimmista esimerkeistä on tapaus kirjailija Stig Larssonin perintö.
"Marraskuussa 2004 Stieg Larsson kuoli yllättäen sydänkohtaukseen, eikä hän koskaan tullut tietämään, millaiseen maailmanmenestykseen hänen Millenium-trilogiansa yltäisi.
Hän ei myöskään voinut aavistaa, millaista draamaa hänen kuolemastaan seuraisi hänen avopuolisolleen Eva Gabrielssonille.
Evalta riistettiin perintöoikeus kumppaninsa omaisuuteen, vaikka he olivat eläneet yhdessä 32 vuotta. Ruotsin lakien mukaan Stieg Larssonin
Jättiomaisuuden perivät hänen isänsä ja veljensä.
Eva Gabrielssonin mukaan isä ja veli eivät olleet missään tekemisissä Stieg Larssonin kanssa kymmeniin vuosiin."
--Ylläoleva siteeraus ja lainaukset tästä linkistä
http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=708Testamentillä olisi tuokin asia ollut hoidossa mutta kukapa semmoisisa miettii mutta kun ikää tulee niin pitää miettiä jos toinen kupsahtaa ja ei ole yhteisiä lapsia. Omaisuus molempien nimiin ja jos ei muuta niin asunto ainakin pitää olla molempien omsituksessa,
- information
Nostetaan tämä tärkeä linkki ylös että hyödyllinen tieto kulkee eteen päin.
- rakastanhäntä
TÄTÄ OLEN YRITTÄNYT SANOA AVOKILLENI!! (haluan naimisiin mutta hän ei näe syytä mennä naimisiin) D:
"On yleisesti tiedossa, ettei avopuolisoilla ole oikeutta toistensa omaisuuteen --"
> Hän väittää, että tämä on hoidettavissa testamentilla. Mutta mitäpä, jos hänen sisaruksensa/sisarusten lapset eivät pidä testamentin laadusta, vaan riitauttavat / hävittävät sen. Testamentti on vain pala paperia.
"mikäli puolisosi joutuisi onnettomuuteen, sinä et luultavasti saa siitä lainkaan ilmoitusta?"
> Tästäkin puhuimme kerran, puoliskoni väittää, että asian "ei välttämättä tarvitse mennä niin". Joo, jos hän (tai minä) on tajuissaan, hoitaville ihmisille varmaan kerrotaan, kenelle ilmoittaa. Mutta kun aina näissä onnettomuustilanteissa ei olla tajuissaan, ollaan ihan kanttuvei. Kuinkas sitten saa tiedon?
"mikäli pahin sattuisi ja hän menehtyisi, sinulla ei ole oikeutta tietää miksi hän kuoli."
> Märehtisin vuosia vainoharhoissani, ellen saisi tasan varmaa tietoa rakkaani kuolinsyystä. En koskaan lakkaisi miettimästä, mitä OIKEASTI tapahtui. Sitä paitsi, tuntuisi aika lamauttavalta olla hänen tärkeimpänsä, mutta samalla se, jolle ei sitten voida kertoa syytä asialle, joka koskee kaikkein eniten juuri minun elämääni.
"Mikäli asutte asunnossa, jonka vain toinen teistä omistaa, kuoleman sattuessa toinen puoliso jää kodittomaksi (ellei puolison perheen kanssa muuta sovita)."
> Tämäkin muka hoidettavissa testamentilla! No enpä usko. Kyllä ne ahneet sukulaiset iskevät kimppuun kuin sika limppuun, kun on jotain kiinteistöjä tai muita jaossa. Tuskin jäisin asumaan siihen asuntoon, mutta silti. Olisipahan edes omassa päätäntävallassa, MILLÄ AIKATAULULLA siitä muuttaa pois. Sitä paitsi, mistä rahat uuteen, jos vanha vain viedään alta?
"Uskon, etteivät ihmiset oikeasti tiedä tätä."
> Olen samaa mieltä. En itsekään ennen tiennyt - tai siis en ollut ajatellut asiaa, koska ei ollut suhdettakaan - mutta nyt kun asia on tiedossa, en tajua, millainen pösilö vain viittaa kintaalla rakkaansa merkkaamiseksi vierallisesti puolisokseen? Hyvähän se on, ettei avioliittoon rynnätä hetken mielijohteesta, mutta kun suhdetta alkaa olla takana jo VUOSIA ja puhutaan vakiintuneista, aikuisista ihmisistä, niin huhheijaa...
Jos ihmiset pelkäävät jotain "se haluu naimisiin vain perinnön takia?!" -juttuja, niin nehän voidaan hoitaa avioehdolla. Eli naimisissa voi olla ilman, että siitä koituu perinnöllisiä ongelmia (epätodennäköisen) eron sattuessa. Itse tekisin mielelläni avioehdon, että sikäli kuin erotaan, omaisuudet pysyvät sillä, kenellä ne ovatkin (molemmat pitävät omansa), mutta jos toinen kuolee, omaisuus menee sille eloon jääneelle. Ja tässäkin mallissa, jos haluaa, voi testamentilla yrittää järjestää niin, että joku sukulainen saa osan. Jos siis haluaa antaa jotain jollekin muulle kuin puolisolleen. Minun avokkini haluaa antaa kaiken sisarustensa lapsille (sitten kun hän itse kuolee siis), joten avioehtoa peliin niin saadaan toisemme toistemme lähiomaisiksi ! <3- lisääkommenttia
Tuolle edelliselle kommentoijalle ehdottaisin, että näytät tämän linkin (luettavaksi ) avokillesi ja keskustelette uudelleen vakavasti asiasta, koska se näyttää huolestuttavan sinua ja painavan mieltäsi.
Elämän realiteetit on aikuisena viimeistään uskallettava tiedostaa, ei niitä ole viisasta olankohautuksella sivuuttaa ja ajatella että "juu, ylitetään se silta sitten kun se on kohdalla"-- varsinkin kun jakaa elämänsä toisen kanssa. Se on samalla toisesta välittämistä ja huolehtimista. - randomiii
lisääkommenttia kirjoitti:
Tuolle edelliselle kommentoijalle ehdottaisin, että näytät tämän linkin (luettavaksi ) avokillesi ja keskustelette uudelleen vakavasti asiasta, koska se näyttää huolestuttavan sinua ja painavan mieltäsi.
Elämän realiteetit on aikuisena viimeistään uskallettava tiedostaa, ei niitä ole viisasta olankohautuksella sivuuttaa ja ajatella että "juu, ylitetään se silta sitten kun se on kohdalla"-- varsinkin kun jakaa elämänsä toisen kanssa. Se on samalla toisesta välittämistä ja huolehtimista.No niinpä... ikää jo 40-v joten ei enää olla "nuoria ja kuolemattomia" vaan realistisesti mitä vain voi sattua. Yksi about 40-50v tosi terve tuttu juuri viikko pari takaperin sai sydänkohtauksen ihan yhtäkkiä ja kuoli. D: Että ei näitä aina voi miettiä silleen "No katotaan sitten kun alan olla sairas, kyllä siinä on sitten aikaa järjestellä asioita...."
- Järkyttynyt
Nykypäivänä monet tuntuvat mieltään avioliiton vaikuttavan lähinnä raha-asioihin, siksi avioliittoa kartetaan. Todellisuudessa juurikin avioehdolla voidaan rahat sulkea pitkälti kokonaan pois kuviosta. Lakiteksti on siinä mielessä hankalasti laadittu ettei kummastakaan laista (avo- tai avioliittolaista) käy selkeästi ilmi miten avo- tai avoliitossa eläminen vaikuttaa käytännössä toisen puolison joutuessa sairaalaan tai menehtyessä. Lakiteksti keskittyy juurikin raha-asioihin. Muut oikeudet on luultavasti kirjattu hoitoalaa tms. koskeviin lakeihin, joista kansalainen ei niitä löydä. Näiden lakien vaikutukset selviävät monille vasta kun tilanne osuu omalle kohdalle ja silloin on tosiaan jo liian myöhäistä.
Voisit kysyä mieheltäsi haluaako hän todella päätäntävallan olevan hänen vanhemmillaan jos hänelle tapahtuu jotakin. Ehkä vielä voimakkaammin asian todellisuus selviäisi hänelle jos käännät skenaario toisin päin: entä jos sinä kuolisit? Mitä mieltä hän olisi siitä ettei hänellä olisi oikeutta ttietää sinun kuolinsyytäsi? Entä jos sinun vanhempasi tai sisarukset päättäisivät miten ja minne sinut haudattaisiin, he päättäisovät sinun omaisuutensa kohtalosta ja aivan kaikista sinun asioistasi? - Järkyttynyt
Pahoittelut kirjoitusvirheistä, mobiilikäyttö näyttää olevan hieman hankalaa tällä sivulla
- rakastanhäntä
Järkyttynyt kirjoitti:
Nykypäivänä monet tuntuvat mieltään avioliiton vaikuttavan lähinnä raha-asioihin, siksi avioliittoa kartetaan. Todellisuudessa juurikin avioehdolla voidaan rahat sulkea pitkälti kokonaan pois kuviosta. Lakiteksti on siinä mielessä hankalasti laadittu ettei kummastakaan laista (avo- tai avioliittolaista) käy selkeästi ilmi miten avo- tai avoliitossa eläminen vaikuttaa käytännössä toisen puolison joutuessa sairaalaan tai menehtyessä. Lakiteksti keskittyy juurikin raha-asioihin. Muut oikeudet on luultavasti kirjattu hoitoalaa tms. koskeviin lakeihin, joista kansalainen ei niitä löydä. Näiden lakien vaikutukset selviävät monille vasta kun tilanne osuu omalle kohdalle ja silloin on tosiaan jo liian myöhäistä.
Voisit kysyä mieheltäsi haluaako hän todella päätäntävallan olevan hänen vanhemmillaan jos hänelle tapahtuu jotakin. Ehkä vielä voimakkaammin asian todellisuus selviäisi hänelle jos käännät skenaario toisin päin: entä jos sinä kuolisit? Mitä mieltä hän olisi siitä ettei hänellä olisi oikeutta ttietää sinun kuolinsyytäsi? Entä jos sinun vanhempasi tai sisarukset päättäisivät miten ja minne sinut haudattaisiin, he päättäisovät sinun omaisuutensa kohtalosta ja aivan kaikista sinun asioistasi?Olen yrittänyt tuota "entä jos minä kuolisin" juttua... D: Mieheni sanoo, että on "melko mahdotonta", että kuolisin ennen häntä, koska hän on vanhempi (noin 15 vuotta). Mutta kun MINUSTA tämä EI ole mahdotonta. Joka päivä voi sattua jotakin - kummalle vain. Olen myös ilmaissut, että sikäli kuin kuolisin ennen häntä, niin haluaisin omaisuuteni (siis jos sitä siinä vaiheessa on) siirtyvän hänelle, enkä millekään kauheille sukulaisilleni, joita inhoan ja jotka ovat niin tuhlailevaisia, että olisi ärsyttävää, jos he saisivat minulta sen kuvitteellisen omaisuuteni, vaikkeivat ole koskaan tehneet mitään OMAN omaisuutensa eteen..... Taas mieheni ehdottaa ratkaisuksi testamenttia.
Ja okei, sitten jos sanon, että no tehdäänpä ne testamentit, tässä ja nyt, niin "no ei kai nyt vielä?!"
Tajuan, että on aika outoa miettiä kuolemaa juuri kun ollaan parhaassa iässä (30-50) ja tietysti toivonkin, ettei kumpikaan meistä kuole vielä piiiiiiiiiiiiiiitkään aikaan, mutta no kaiken varalta. Onhan tässä keskustelussakin näitä esimerkkejä ollut, että on sattunut sitä sun tätä ihan yhtäkkiä ja löytyy noita ääritapauksia tuttavapiiristäkin. :( Kyse ei käsittääkseni ole lainkaan siitä, etteikö avokkini "olisi tosissaan" kanssani (jos se näin kauan jo minua kestänyt ja aina jaksaa olla niin kannustava ja ihana ja mitävielä), vaan lähinnä kun hän nyt on sellainen perus jäyhä suomalainen äijä, jonka mielestä "avioliitto on turhaa". .__. Eipä ole kyllä hänen veljensäkään naimisiin asti mennyt, vaikka kihloissa onkin jo yli kymmenettä vuotta ja lapsia löytyy ja kihlattu kyllä kovasti haluaisi muuttaa suhdestatuksen avioliitoksi asti... Eikä olisi kuulemma näiden isäkään naimisiin mennyt, ellei se nyt siihen maailman aikaan olisi ollut käytäntö, äiti puolestaan on hyvin tyytyväinen, että "lopullinen siunaus" saatiin heidänkin suhteelleen. Olen sen äidin kanssa samoilla linjoilla. :D - Järkyttynyt
"Tajuan, että on aika outoa miettiä kuolemaa juuri kun ollaan parhaassa iässä (30-50) "
Sellainen aiheeseen sinänsä liittymän sivuhuomautus; ketjun aloittaja on perusterve 25-vuotias ja miettii tosissaan näitä asioita. Koskaan ei voi tietää mitä huominen tuo tullessaan.. - Järkyttynyt
rakastanhäntä kirjoitti:
Olen yrittänyt tuota "entä jos minä kuolisin" juttua... D: Mieheni sanoo, että on "melko mahdotonta", että kuolisin ennen häntä, koska hän on vanhempi (noin 15 vuotta). Mutta kun MINUSTA tämä EI ole mahdotonta. Joka päivä voi sattua jotakin - kummalle vain. Olen myös ilmaissut, että sikäli kuin kuolisin ennen häntä, niin haluaisin omaisuuteni (siis jos sitä siinä vaiheessa on) siirtyvän hänelle, enkä millekään kauheille sukulaisilleni, joita inhoan ja jotka ovat niin tuhlailevaisia, että olisi ärsyttävää, jos he saisivat minulta sen kuvitteellisen omaisuuteni, vaikkeivat ole koskaan tehneet mitään OMAN omaisuutensa eteen..... Taas mieheni ehdottaa ratkaisuksi testamenttia.
Ja okei, sitten jos sanon, että no tehdäänpä ne testamentit, tässä ja nyt, niin "no ei kai nyt vielä?!"
Tajuan, että on aika outoa miettiä kuolemaa juuri kun ollaan parhaassa iässä (30-50) ja tietysti toivonkin, ettei kumpikaan meistä kuole vielä piiiiiiiiiiiiiiitkään aikaan, mutta no kaiken varalta. Onhan tässä keskustelussakin näitä esimerkkejä ollut, että on sattunut sitä sun tätä ihan yhtäkkiä ja löytyy noita ääritapauksia tuttavapiiristäkin. :( Kyse ei käsittääkseni ole lainkaan siitä, etteikö avokkini "olisi tosissaan" kanssani (jos se näin kauan jo minua kestänyt ja aina jaksaa olla niin kannustava ja ihana ja mitävielä), vaan lähinnä kun hän nyt on sellainen perus jäyhä suomalainen äijä, jonka mielestä "avioliitto on turhaa". .__. Eipä ole kyllä hänen veljensäkään naimisiin asti mennyt, vaikka kihloissa onkin jo yli kymmenettä vuotta ja lapsia löytyy ja kihlattu kyllä kovasti haluaisi muuttaa suhdestatuksen avioliitoksi asti... Eikä olisi kuulemma näiden isäkään naimisiin mennyt, ellei se nyt siihen maailman aikaan olisi ollut käytäntö, äiti puolestaan on hyvin tyytyväinen, että "lopullinen siunaus" saatiin heidänkin suhteelleen. Olen sen äidin kanssa samoilla linjoilla. :DMutta loppupeleissä jos puolisosi ei halua mennä naimisiin vaikka nämä asiat tietääkin niin eipä sitä voi pakottaakaan. Kerro hänelle nämä tarinat joita ketjussa on ollut, mikäli hänen asenteensa ei siltikään muutu, et voi kuin toivoa ettei mitään kohdallenne satu. Ja eipä se parisuhteen virallinen status surua vähennä jos sattuukin.
- dfsfsadfa
Joo joo, "vain jumalan siunaama avioliitto on oikea miehen ja naisen välinen liitto". Sitähän sinä oikeasti halusit saarnata, vaikka sen ovelasti naamioit väkisin keksittyihin sairaalatilanteisiin ja juridisiin seikkoihin. Noinko heikkoa tekee, kun eivät kaikki muut suostu samaan muottiin kanssasi. Noista mikään ei ole todellinen ongelma.
- Järkyttynyt
Jos minulle puhut niin enpä puhunut miehistä enkä naisista, vain puolisoista ja laista.
- omaisen_tahto
Siinä tapauksessa avopuoliso ei ole lähiomainen,jos asian omainen itse ei ole ilmoittanut tietoihin,et kuka/ketkä ovat henkilön lähiomaiset.
Joillakin ei välttämättä ei ole ketään merkitty lähiomaisiksi. Ei edes vanhemmat tai sisarukset tai lapset. Joten asian mukaisesti hekään ei saa mitään tietoa asian omaisesta. Koska hoito tahot aina,kysyvät käynnillä,et ketkä ovat lähiomaiset ja potilas saa kieltää kaiken tiedon. Joten tämäkin asia ei ole laissa loppuun asti ajateltu juttu. - Kukaosaisivastata
Miten eri hoitotahoille voi sitten ilmoittaa etukäteen lähiomaisensa tiedot niihin omiin virallisiin sairaanhoitotietoihin liitettäväksi mahdollisen kriisin sattuessa, jos on perusterve ollut eikä aiemmin siis mitään mainittavampaa vakavampaa sattunut, niin millä tavoin ja minne nämä tiedot voi siis ilmoittaa/toimittaa esimerkiksi juurikin sitä omaa rakasta avokumppania ajatellen?
Kiitos vastauksesta etukäteen. - avopulisontiedot
Tulostakaa edes tuo ICE-kortti lompsaanne. Linkki tuossa aiemmassa kommentissa.
- aptässä
Löysin lain, johon perustuu se, ettei potilaasta anneta tietoja hänen kuolemansa jälkeen: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785
Luku 4, 13 pykälä, kohdat 4-5;- aptässä
4) tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi hoidettavana olevan potilaan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen tieto potilaan henkilöstä ja hänen terveydentilastaan, jollei ole syytä olettaa, että «potilas» kieltäisi näin menettelemästä; sekä
5) kuolleen henkilön elinaikana annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja perustellusta kirjallisesta hakemuksesta sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi; luovutuksensaaja ei saa käyttää tai luovuttaa tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen. - aptässävielä
Eli tajuttomasta voidaan kertoa tietoa henkilöille, joiden voidaan olettaa olevanpotilaalle läheisiä eikä ole syytä olettaa, että potilas kieltäisi tiedon annon.
Kun taas siinä vaiheessa kun potilas on jo menehtynyt, pätee lain kohta potilaan elinaikana; tietoja ei voida luovuttaa ilman kirjallista pyyntöä ja selvitystä siitä mihin tietoa käytetään.
Tästä syystä avopuoliso ei voi saada tietoa kuolintavasta ellei hän ole ehtinyt paikalle ennen kuolemaa.
- kunhanmietin
Tuohon jehovantodistajajuttuun en oikein uskonut. Pitäisin aika harvinaisena tapauksena, jos totta on. Lääkärit ei toimi omaa lääkärinvalaansa vastaan, eikä he kriittisessä tilanteessa, jossa todella potilas menehtyy ellei saa lisäverta, kuuntele mitään jehovantodistajien verensiirtokieltoja. Kyllä he pelastaa potilaan, jos potilas pelastettavissa on. Omainen ei voi tuollaisessa tapauksessa kieltää lääkäriä tekemästä toimenpidettä, joka säästää ihmisen hengen. Tuostahan voisi lääkäriä vastaan nostaa oikeusjutun ; kysehän on hoidon laiminlyönnistä. Lääkärin on aina tehtävä kaikkensa potilaan hengen pelastamiseksi.
Sairaanhoitajaystäväni kertoi eräästä lääkäristä, joka on itse jehovantodistaja. Tämä lääkäri on tehnyt eräänlaisen kompromissin eli hän siirtää tällaisessa tapauksessa vastuun potilaasta toiselle lääkärille, tämä on siis sopimusasia. Eikä kuulemma niinkään siksi, että hän ei voisi antaa potilaalle verta, vaan siksi, että välttää muiden jehovantodistajien tuomion. Kuulemma hätätapauksessa, jos toista lääkäriä ei ole saatavilla, hän ei tätä verensiirtokieltoa noudattaisi vaan tekisi sen kuitenkin. Mutta ei ehkä sitten kovasti siitä "omilleen" kuuluttaisi. Ja kuulemma itse jehovantodistajatkaan eivät kriittisessä tilanteessa ole verensiirtoa vastustaneet, pitäneet vain hyvin huolen siitä, että uskonveljet ei ole saaneet asiasta tietää.
No tämä tästä. Asiaan muuten puuttuakseni niin ihmettelen tuota viisikymppistä miestä, joka noin kovasti avioliittoon menoa vastustaa. Mikä voi olla peruste, jos kuitenkin on toiseen sitoutunut? Lapsellinen käsitys "avioliiton kahleista?"
Haluaa antaa kaiken sisarustensa lapsille? Minkä kaiken? Siis asuntonsa ja muun omaisuutensa? Aika kauhea ajatus, kun puolisoiden ikäero on kuitenkin tuota luokkaa, että todennäköisimmin mies kuolee ennemmin. Ja kaikki, mitä hän on elämässään hankkinut, menee samantien hänen sukulaisilleen? Entä puoliso, joka on siinä kaiken aikaa hänen kanssaan ollut ja elänyt, todennäköisesti elämän loppumetreillä miestään hoitanutkin? Otapa huomioon, että kun olet viidenkymmenen, sinulla on kohta seitsemänkymppinen mies. Käyt työssä vielä yli kymmenen vuotta, mutta mies ei siitä nuorene eikä vetrene, vaan mitäs luulisit? Mahdollisesti vielä omat vanhempasi tarvitsevat sinua, joten on sinulla olemista ja elämistä. Kun jäät eläkkeelle kenties vielä suht. virkeänä ja jaksavana kuusvitosena, sinulla on 80-vuotias mies kotona ja siinä sinulla työtä sitten riittääkin ja siihen ne virkeät eläkepäivät kuihtuvat. Ja sitten kun mies kuolee, niin tulevat hänen sisarustensa lapset apajille. Kaunis kiitos.
Testamenteilla asiat hoituisi? Että siis mitenkä? Nämä asiat on sellaisia, että tuomaritkin ovat kehottaneet ihmisiä menemään naimisiin, silloin kaikkein vähiten kuormitetaan asianajajia ja oikeuslaitoksia. Avioliittolaki on selvä kuin pläkki.
Kun ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu ja milloin, silloin on parasta ensisijaisesti turvata puolison asema ja vasta sen jälkeen miettiä niitä muita saamamiehiä, jos niitä on. Omaisuuskin voi elämän aikana hävitä tai sitä voi tulla lisää.
Miten sitä järkeä sinne miehen päähän voisi takoa? Sinun itsesi pitäisi ainakin alkaa hankkia sitä omaa pesämunaa ja jos sinulla sitä jo on, niin samalla tavalla pitää siitä tiukasti kiinni, niin ettei se vaan koidu miehen ja tämän sukulaisten hyödyksi. Täytyy sinulla olla mahdollisuus jatkaa omaa elämääsi ilman asunto- ja muita huolia, jos miehelle jotain sattuisi. Jos tällä tavalla jatkatte, ja mies kuolee, niin sinä todella lähdet siitä asunnosta ja kaikki miehen omaisuus on samantien hänen sukulaistensa omaisuutta. Kaikki pitäisi olla tarkkaan määritelty, että kenen omaisuutta mikäkin tarvike ja tavara on.- Anonyymi
Tiedän että tuo Jehovan todistaja asia pitää paikkansa, mulla oli tuttava (menehtyi jo vuosia sitten alaikäisenä), juuri tuollaisesta syystä.
- Kummaa
Silti avopuoliso esim.minun tk-papereihin on erovimmassa aiheuttanut oudon merkinnän,jonka sisältö unohtui lääkäriltä kähden kysymyksen välissä. Eli siellä lukee"osa potilaan tiedoista saatu avovaimolta". No,oltiin erottu. Mitä olen ymmärtänyt niin minulla tietenkin tulisi olla oikeus saada tietää tuon merkinnän sisältö. Lääkäri vastasi tyyliin älä siitä välitä kun kyselin siitä. Tiukensin kysymystä viitaten oikeuksiini ja lääkäri ei enää muistanut mitä oli saatu tietona.
- Tämäkinvielämuistakaa
Huomatkaa myös, että jos rahat yhteisellä tilillä, tilin omistaja kuolee, tilin haltija ei voi käyttää rahoja ennen perun kirjoitusta. Näin ainakin meille pankista sanottiin. Eli yhteinen tili tulee olla molempien nimissä, omistajina.
- Typeränäsyntynyt
On tyhmää olla avoliitossa. Tosiasiat eivät siitä muutu - lähinnä se on tekosyy johonkin. Turvaa rakkaimpasi puolisosi ja lapsesi tulevaisuus, jos oikeasti todella heitä rakastat.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152121Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842058- 1011367
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101166Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1431165Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663791122Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha171853Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249846- 61818
- 59811