En näe ulospääsyä mun pahasta olosta

SadPokemon

Itken, tänään siis "parempi" olo, että edes pystyy itkemään. Mutta sekin kyllä opamoxin avulla. Opamoksikin auttoi vain sen verran, että pystyn itkemään.

Tunnen itseni maailman hylkiöksi, tunnen, että mun tulevaisuus on yhtä tuskaa, samoin kuin muistelen mun menneisyyttä. Välillä kun olen tosi epätoivoinen, niin käännyn Jumalan luo ja pyydän apua, itken ja pyydän helpotusta, mutta sitä ei ole tullut. Hylätyksi tulemista yksi toisensa perään koko elämäni.

Ainut, millä saan itseni välillä rauhoittumaan on mielikuvaharjoittelu. Kuvittelen kuolevan ja suunnittelen itsemurhaa, mikä tuo jonkunlaisen lohdun hetkeen. En kuitenkaan voi sitä tehdä, mitä mun läheisille tapahtuisi? Minulla on maailman ihanin poika (josta en osaa nauttia), mitä se tekisi hänelle? On mies, jonka kansa elän mutten taida enää rakastaa häntä, vaikka hän onkin tosi hyvä mies. sielussani on niin iso reikä että siihen sattuu koko ajan. Kaipaan jotenkin rakkautta ja kiihkosta, mutta sitähän ei tule. Alan uskomaan, että olen sen kaiken ansainnut ja niinä hetkinä vihaan itseäni entistä enemmän ja puran sen kaiken itseeni. Toisaalta välillä vain sanon, että mun tunteilla ei kertakaikkia ole väliä, sillä olen vain mitätön paska 7 miljardin ihmisten joukossa.

Voisin jatkaa listaa tuntemuksista loputtomiin mutta tuskin jaksatte lukea sitä.

Onko kukaan koskaan päässyt tästä suosta? Kaipaisin niin neuvoja ja vertaistukea.

4

155

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • SadPokemon

      Lisäys.
      Olen käynyt psykologisia, psykiatrista, jutellut joskus kavereilleen, mutta jotenkin musta tuntuu että ne tuomitsee mut ja mä en pysty kunnolla avautumaan kellekään. Nyt on ensi kuussa taas aika, ja mua hävettää mennä sinne. Samat itkuvirret vuodesta toiseen.

    • Hei,

      Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.

      Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-07, sunnuntaisin 15-07.

      Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

      http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
      Käynnit eivät maksa mitään.

      Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.

      Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".

      Itsemurhayrityksen jälkeen keskustelutukea kannattaa hakea heti.
      SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille selviytymisen tueksi ja uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi.
      Keskustelut ovat maksuttomia. Ajan varaaminen LINITY-asiakasvastaanotolle puhelimitse: 0800 98 030 (ma–pe klo 9–17)
      Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/linity

      t. sos-kriisikeskus / pekka

    • Pippilokki

      Kyllä on noustu suosta! :) miten sinun päiväsi alkaa? Et ole yksin, suossa rämimitään ja sitten taas noustaan, sieltä suvimmästäkin suonsilmästä pääsee ylös.

    • ridfard

      mä oon nuori 16v tyttö. ja mul o iha sama olo. hirvee tuska ja kaikkee, ainoo millo vähäse olo helpottuu ni mietin itsemurhaa, ja et kuolisin, en vaa tiiä muut ulos pääsy täst tuskast. osasto jaksotka ei auta, eikä masennus lääkkeet...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uskaltaako tässä luottaa siihen että

      Ehkä rakastetaan toisiamme?
      Ikävä
      107
      1153
    2. Tunnusmerkkejä Kaivatulle

      Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt
      Ikävä
      62
      1103
    3. Oletko nainen enää täällä?

      En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv
      Ikävä
      61
      840
    4. Miehen ja naisen ystävyys

      Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa
      Ikävä
      146
      836
    5. Pidätkö itseäsi varattuna

      Kaivatullesi?
      Ikävä
      66
      723
    6. Naisten top-5 red flagit

      1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel
      Ikävä
      106
      630
    7. Pyydetään tiedonantoa "hyvinvointitalo"-hankkeen nykytilanteesta

      ja aikataulusta. Odotetaanko uutta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeushan antoi teknisenlautakunnan lupajaosto
      Pyhäjärvi
      89
      591
    8. Rakastan sinua

      Anteeksi että epäilin sinua.. ❤️
      Ikävä
      54
      568
    9. 78
      561
    10. Mitähän meinaat

      Vai meinaatko mitään kohtaamisen suhteen?
      Ikävä
      39
      528
    Aihe