Onko kivitalo energiatehokas?

Aivan totta kyllä. Tarkasti ottaen Finzeb.fi -sivuilla kirjoitetaan, että "Pientalojen lähes nollatason E-luvuiksi ehdotetaan 120–204 kilowattituntia per neliö vuodessa talon koon mukaan. Mitä suurempi talo, sitä tiukempi luku."... Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että rakenteisiin (seinät, katto, lattia, ikkunat yms.) ei ole tulossa mitään uusia kiristyksiä pientaloissa. Vaatimustasoon pääsee vain käyttämällä tiettyjä tekniikoita lämmityksessä ja ilmanvaihdossa... eli käytännössä itse talon rakentaminen on kalliimpaa, mutta talon käyttäminen halvempaa. Aikaisemmin investointikustannuksiltaan hyvin edullinen suora sähkölämmitys jäänee pikkuhiljaa historiaan erilaisten pumppujen tieltä, sillä mikäli suoralla sähköllä meinaa lämmittää, pitäisi talon ulkovaipan olla ns. passiiviluokkaa, mikä taas ei ole kovin helppoa tai edullista toteuttaa. Myös passiivirakentamisen terveysvaikutuksista ja todellisesta hyödystä ollaan montaa mieltä, eikä aina niin positiivista mieltä.

Nythän on lähtenyt ministeriöltä uudet ehdotukset energiatehokkuuden laskentaan, eivätkä ne ole kiristämässä juurikaan pientalopuolen vaatimuksia tässä "lähes nollaenergiatalot" -hommassa... itseasiassa päinvastoin. Hyvän ja energiatehokkaan talon vertailuarvotkin pysyivät samassa:

a) seinä 0,17 W/(m2 K);
b) massiivipuuseinä, jonka keskimääräinen
paksuus on vähintään 180 mm 0,40 W/(m2 K);
c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09 W/(m2 K);
d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja, jossa
tuuletusaukkojen määrä enintään 8 promillea
alapohjan pinta-alasta 0,17 W/(m2 K);
e) maata vasten oleva rakennusosa 0,16 W/(m2 K);
f) ikkuna, kattoikkuna, ovi, kattovalokupu,
savunpoisto- ja uloskäyntiluukku 1,0 W/(m2 K).

Näillä vertailuarvoilla pystyy hyvin tekemään haluamastaan materiaalista talon eikä tarvitse sokeana tuijottaa seinän tai minkään muunkaan U-arvoja. Tämä on pitkästä aikaa oikeansuuntaista energiapolitiikkaa, mikä hyödyttää myös rakentajaa.

Kunhan muistetaan että talon on syytä olla tasapainossa, tällöin hyödytetään asujaa, eikä vain grynderiä.

Eli mikäli talon vaippa on energiatehokas, sen heikoin lenkki korostuu.
Meillä se on selkeästi ikkunat (U arvo noin 1), seuraavaksi seinät (U noin 0,23..0,28).
Eli kun lämmitystehoa pusketaan lattiasta rakennukseen vain vähän, huomaa ikkunoiden "kylmän hohkan" todella helposti.

Mistä te seinät olette tehneet? Harkko, betonielementti vai mikä? Jos harkko, niin mikä harkko?

Tämä on Jämerän kevytbetonielementeistä ja -harkoista tehty talo. Katto, seinät ja kellari, kaikki kevytbetonia. Olisitko kiinnostunut ostamaan? Talo on etelä Espoossa. Alamme rakentamaan uutta ensi keväänä, jolloin tämä olisi luovutettavissa uudelle onnelliselle omistajalle.

Sipo on kelluvaa lusikalla kaivettavaa höttöä eikä kiveä. Kivitaloja ei nykyään tehdä, lammitalo tai betonielementtitalo on lähinnä kivitaloa, betonin seassa on kivenpalasia.

Kun muut keinot ei toimi, otetaan lusikka kauniiseen käteen...

väärättermit kirjoitti:

Sipo on kelluvaa lusikalla kaivettavaa höttöä eikä kiveä. Kivitaloja ei nykyään tehdä, lammitalo tai betonielementtitalo on lähinnä kivitaloa, betonin seassa on kivenpalasia.

Lue lisää

Tämä oli hyvä kirjoitus!!! En ole tuota ennen kuullutkaan. Keksitkö ihan itse?

väärättermit kirjoitti:

Sipo on kelluvaa lusikalla kaivettavaa höttöä eikä kiveä. Kivitaloja ei nykyään tehdä, lammitalo tai betonielementtitalo on lähinnä kivitaloa, betonin seassa on kivenpalasia.

Lue lisää

Oletko muuten kuullut, että kevytbetoni on eriste, eli sen kuuluukin olla kevyttä ja huokoista, koska se eristää. Samalla se on kuitenkin puristuslujuudeltaan erittäin hyvä pientalon rakennusmateriaali ja oivaa kamaa myös asuntorakentamisessa ja saneerauksissa (väliseinät, koteloinnit, palomuurit jne.). Pientaloon kevytbetonista saa perinteisellä tavalla höyrynsuluttoman rakenteen, joka kestää Suomessa vaikuttavia, hyvin erilaisia sääolosuhteita loistavasti. Kevytbetonista on rakennettu Suomeen tuhansia pientaloja, teollisuushalleja, talousrakennuksia ja esimerkiksi Malmin lentokenttä ja Tuurin kyläkauppa hotelleineen on kevytbetonia. Äärimmäisen hienosta rakennusmateriaalista on siis kyse. Kevytbetonia tuodaan Suomeen Baltiasta ja Saksasta, missä sijaitsevatkin maailman suurimmat kevytbetonitehtaat. Kevytbetoni on keskisessä Euroopassa käytetyimpiä kivitalojen rakennusmateriaaleja ja siellähän suhde puun ja kiven kesken on täysin päinvastainen kuin Suomessa. Suomeen tuotavia kevytbetonituotemerkkejä ovat Ytong, Aeroc ja Siporex.

Suosittelisin tutustumaan materiaaliin ennen kuin alkaa huutelemaan täällä palstoilla naurettavia argumenttejaan, jotka oikeasti ovat nerokkaita ominaisuuksia ko. tuotteessa.

Tottakai kivitalon rakentaminen maksaa enemmän kuin tulitikkutalon... Se on kuitenkin vähintään yhtä paljon parempi ja arvokkaampi. Se pitää myös arvonsa paremmin ja on halutumpi kun taloa myydään.

Näyttäisi siporex/aerock myyjät olevan foorumilla vuosikymmenestä toiseen.

Ilman lämmöneristettä ei kenenkään pidä taloa rakentaa.

Samaa mieltä, paitsi jos viittaat siihen, että kevytbetonirakenteissa ei olisi eristeitä... olet väärässä, sillä kevytbetoni on itsessään eriste. Eli käytännössä koko talo on eristettä.

kevytbetonioneriste kirjoitti:

Samaa mieltä, paitsi jos viittaat siihen, että kevytbetonirakenteissa ei olisi eristeitä... olet väärässä, sillä kevytbetoni on itsessään eriste. Eli käytännössä koko talo on eristettä.

Lue lisää

Jos puun luokkaa olevaa eristävyyttä pitää eristeenä niin heh & hah.

Esim. ikkuna-aukkojen ympärystät melkoisia kylmäsiltoja yksiaineisissa ratkaisuissa.

Jaa... Ja mihinkäs tämän perustat kun käytäntö ja tutkimukset osoittavat toisin? Ja mitäs vikaa puussa sitten on eristeenä? Hirsitaloja tehdään omakodeiksi kohta joka viides kaikista puutaloista. Ja hyvin eristävät ja ovat tehokkaita... Asukkaat tyytyväisiä.

Kevytbetonitaloissa taas kylmäsiltoja ei juurikaan ole ja tuon ikkunankin voi vapaasti sijoittaa mihin kohtaan rakennetta haluaa, sillä asemointia eristekohtaan ei tarvitse miettiä. Kevytbetonitalo menee energiatehokkuustarkastelussa läpi ilman kompensaatioita niin että heilahtaa. Jos toki haluaa ilmapussi-hometalo-passiivihässäkän, niin silloin kannattaa toki nämä massiivirakenteet unohtaa ja ostaa jotain muuta.

ostsiemuuta kirjoitti:

Jaa... Ja mihinkäs tämän perustat kun käytäntö ja tutkimukset osoittavat toisin? Ja mitäs vikaa puussa sitten on eristeenä? Hirsitaloja tehdään omakodeiksi kohta joka viides kaikista puutaloista. Ja hyvin eristävät ja ovat tehokkaita... Asukkaat tyytyväisiä.

Kevytbetonitaloissa taas kylmäsiltoja ei juurikaan ole ja tuon ikkunankin voi vapaasti sijoittaa mihin kohtaan rakennetta haluaa, sillä asemointia eristekohtaan ei tarvitse miettiä. Kevytbetonitalo menee energiatehokkuustarkastelussa läpi ilman kompensaatioita niin että heilahtaa. Jos toki haluaa ilmapussi-hometalo-passiivihässäkän, niin silloin kannattaa toki nämä massiivirakenteet unohtaa ja ostaa jotain muuta.

Lue lisää

>Jaa... Ja mihinkäs tämän perustat kun käytäntö ja tutkimukset osoittavat toisin?

Fysiikan faktaa. Puusta voi tehdä yksiaineisia rakenteita, mutta ei se oikea lämmöneriste ole. Jos olisi niin muuta ei käytettäisikään.

Sama kaasubetonille.

>Ja mitäs vikaa puussa sitten on eristeenä?

Se ei "eristä" kuten eristeen on tarkoitus.

> Hirsitaloja tehdään omakodeiksi kohta joka viides kaikista puutaloista. Ja hyvin eristävät ja ovat tehokkaita... Asukkaat tyytyväisiä.

Haasteensa kussakin. Hirsitalot "elää" ja puu on heikko&huono eriste. Eli energiakulut aika korkeat.
Kaverin mammutissakin puhalsi tuuli nurkista sisään, kunnes tehtaan miehet kävi uretaanilla saumaamassa tiiviiksi.

>Kevytbetonitalo menee energiatehokkuustarkastelussa läpi ilman kompensaatioita niin että heilahtaa.

Niin siis puolen metrin seinävahvuudella?

> Jos toki haluaa ilmapussi-hometalo-passiivihässäkän, niin silloin kannattaa toki nämä massiivirakenteet unohtaa ja ostaa jotain muuta.

Ilmanvaihto tarvitaan kaikkiin asuinrakennuksiin. Kosteutta ei ole mitään järkeä päästää seinärakenteeseen missään rakennusmateriaalissa.
Oikein tehdyt "Ilmapussitalot" ei ainakaan homehdu koska ne ei päästä huone kosteutta rakenteeseen vaan höyrynsulku edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden ylläpitämistä, jopa ilman ilman kostuttimia.

(esim itselläni ei nenän limakalvot kestä hirsitalon sisäilman kuivuutta talvella, hirsitalossa herään joka yö verenvuotoon nenästä)

Mikäli kaasubetonista rakentaisin, käyttäisin sen kanssa ehdottomasti lisäeristeitä. Nykyaikaisessa matalenergiarakentamisessa kun korostuu "heikoin" lenkki.

Höpöhöpö =))) aika hauskaa stooria sulla. Onk kakka pöksys. 400mm kb- harkolla tekee helposti määräykset täyttävän kivitalon... ei ole pakko olla 500 harkko... paitsi jos haluaa näyttävät ikkunapenkit

eeheheee kirjoitti:

Höpöhöpö =))) aika hauskaa stooria sulla. Onk kakka pöksys. 400mm kb- harkolla tekee helposti määräykset täyttävän kivitalon... ei ole pakko olla 500 harkko... paitsi jos haluaa näyttävät ikkunapenkit

Lue lisää

Muistuikin mieleen.

Kun aloimme rakentamaan siporex 365..385 harkon U arvo oli muistaakseni 0,34..0,36.
Eli ilman kompensaatiolaskelmia siitä ei enäään 2003 voinut määräysten mukaista taloa rakentaa.

Mitä mystistä on siporexille sen jälkeen tapahtunut koska mainoksissa näkyy nykyisin huomattavasti parempia U -arvoja?
Onko virosta tuotu valheelliset laskelmat/mainokset siporexin "avuksi"?
Onko siporexiin lisätty ilmaa eristävyyden parantamiseksi?

raksaaja kirjoitti:

Muistuikin mieleen.

Kun aloimme rakentamaan siporex 365..385 harkon U arvo oli muistaakseni 0,34..0,36.
Eli ilman kompensaatiolaskelmia siitä ei enäään 2003 voinut määräysten mukaista taloa rakentaa.

Mitä mystistä on siporexille sen jälkeen tapahtunut koska mainoksissa näkyy nykyisin huomattavasti parempia U -arvoja?
Onko virosta tuotu valheelliset laskelmat/mainokset siporexin "avuksi"?
Onko siporexiin lisätty ilmaa eristävyyden parantamiseksi?

Lue lisää

Se oli 0,28 375 harkolla, joka on huono. 500 harkolla se on samassa suhteessa, eli 0,21. Nykyään kun jotkut menevät alle 0,1, niin ei tuollakaan paljoa henkseleitä paukutella.

"Onko siporexiin lisätty ilmaa eristävyyden parantamiseksi?"

Nykyään sipossa (tai oikeammin kevytbeonissa) on eristävyyttä parannettu saamalla siitä vieläkin hötömpää, eli vähemmän betonia.

Ja voit itse päätellä mitä tuosta seura...

Näistä "uusista" harkoista ei ole kokemusta kuin yhdessä talkoissa jeesailemassa. Harkot tuntuivat olevat paljon herkempiä kuin aikaisemmin.

"Sipoa" tekevät h h:n lisäksi Ytong ja Aeroc.

Höttöä ja höttöä... Nykyaikaisen kevytbetonin lämmönjohtavuus on 0,072 W/mK ja harkojen puristuslujuus fb=1,8-2,0 N/m²... eli harkko on täysin riittävä kaksi- ja kolmekerroksisten kantavan seinän rakentamiseen ja sillä saavutetaan 500mm seinässä 0,15-0,17 U-arvo (Ytong ja Aeroc tuotemerkit) Siporex on jo hieman vanhentunut tuote ja sillä saavutetaan 0,21 U-arvo . Kevytbetonia on tehty monella eri tiheydellä, puristuslujuudella, menetelmällä ja raaka-aineilla yli 80 vuoden ajan... Ehkäpä kehitys kehittyy myös kevytbetonin valmistuksessa.

Rikkihän se KEVYTbetoniharkko toki menee jos sitä heittelee. Sen on tarkoituskin olla KEVYTrakenteista, koska se on samalla eriste, eli ei tarvitse lisäeristettä lainkaan. Jos tämä on jonkun mielestä huono asia, nii ei sitten kannata heitellä harkkoja, tai muitakaan rakennustarvikkeita työmaalla!

Ei näytä Bauherrlla olevan kokemusta kevytbetonista lainkaan. Ensinnäkin se ei halkeile yhtään sen enempää kuin mikään muukaan betoni. Tuo on huhu, jota muut materiaalitoimittajat mielellään kierrättävät. Jos se pitäisi paikkansa, olisi tuskin suomeen tehty tuhansia kivitaloja siitä (enemmän kuin mistään muusta kivirakenteesta). Lisäksi 500 kb-harkko painaa reilusti vähemmän kuin esim. valuharkko, joten se siitä nosturitarpeesta.... Tosin nosturi nähdään yleensä kevytbetonityömailla, sillä tasoelementtejä ja aukonylityspalkkeja, laasteja ja muita rakennusmateriaaleja on kätevää siirrellä piennosturilla. Kuormien purussa se on myös hyvä apuri. Lisäksi nosturi kuuluu ammattimaisen kivirakentajan työkalupakkiin ja maksaa vuokransa takaisin työmaan aikana.

faktatfaktoina kirjoitti:

Ei näytä Bauherrlla olevan kokemusta kevytbetonista lainkaan. Ensinnäkin se ei halkeile yhtään sen enempää kuin mikään muukaan betoni. Tuo on huhu, jota muut materiaalitoimittajat mielellään kierrättävät. Jos se pitäisi paikkansa, olisi tuskin suomeen tehty tuhansia kivitaloja siitä (enemmän kuin mistään muusta kivirakenteesta). Lisäksi 500 kb-harkko painaa reilusti vähemmän kuin esim. valuharkko, joten se siitä nosturitarpeesta.... Tosin nosturi nähdään yleensä kevytbetonityömailla, sillä tasoelementtejä ja aukonylityspalkkeja, laasteja ja muita rakennusmateriaaleja on kätevää siirrellä piennosturilla. Kuormien purussa se on myös hyvä apuri. Lisäksi nosturi kuuluu ammattimaisen kivirakentajan työkalupakkiin ja maksaa vuokransa takaisin työmaan aikana.

Lue lisää

Puolen metrin palikka vaatii puolen metrin palkkeja, joiden paino on välillä 120 - 1250 kg. Palkkien vaihtoehto on rakentaa ilman ovia ja ikkunoita.

Pienimmän palkin edestä massaa nostan penkistä. Työmaalla en sitä nosta.

Pienen nosturin hinta kuljettajalla on 75 euroa per h suuresta saa maksaa 100.

Omia työmaanostureita ei ole edes keskisuurilla betonielementtitehtailla, vaan nekin vuokraavat nosturit tarpeen mukaan.

Yhden työmaan "nosturin" kanssa käyn nyrkkeilemässä. Vahva ja virolainen, vaan en usko, että lähtee rakennushommista eläkkeelle. Käsivoimin nostamista ei kenekää selkä loputtomiin kestä.

Halkeilua olen havainnut sekä käytännössä että lukenut siitä MYÖS ALAN TIETEELLISISTÄ JULKAISUISTA.

Huuhaa... Bauherr taitaa kuulua tähän porukkaan, jonka ammattitaito loppuu siinä vaiheessa kun pitäisi pystyä oman tuotteensa etuja (ilmeisesti betonielementit) järkevästi perustelemaan. Varsinkin kun heitetään faktat pöytään, niin Bauherr alkaa näkemään halkeamia seinissä ja kb-harkkokin painaa liikaa vaikka muuten kelluu vetten päällä.

Kauko-ohjaimella toimivista piennostureista hän ei ole kuullutkaan, eikä Hiab nostimista autoissa... Itse omistan ensimmäisen ja sitä ennen käytin jälkimmäistä. Kummallakin onnistuu tekemään kaikki tarvittavat nostot kb-talossa... Paitsi jos joku hullu suunnittelee onteloita kb-taloon, niin joutuu järeämpiä nostureita käyttämään. Jos siis oikeasti olisit edes joskus käynyt kb-työmaalla, et jauhais tuota jaskaa suustasi vaan vaihtaisit ne betonielementtienpaskat kunnon tuotteisiin. Laita osoitetta tulemaan niin voin opettaa pojan tekemään miesten töitä... Niin ja punnerra sinä penkistä, minä tempaan saman painon suorille käsille maasta.

PS. Tämän palstan hörhöjen juttuja ei nyt ihan tieteelliseen tutkimukseen voi vertailla.

Urakkamies kirjoitti:

Huuhaa... Bauherr taitaa kuulua tähän porukkaan, jonka ammattitaito loppuu siinä vaiheessa kun pitäisi pystyä oman tuotteensa etuja (ilmeisesti betonielementit) järkevästi perustelemaan. Varsinkin kun heitetään faktat pöytään, niin Bauherr alkaa näkemään halkeamia seinissä ja kb-harkkokin painaa liikaa vaikka muuten kelluu vetten päällä.

Kauko-ohjaimella toimivista piennostureista hän ei ole kuullutkaan, eikä Hiab nostimista autoissa... Itse omistan ensimmäisen ja sitä ennen käytin jälkimmäistä. Kummallakin onnistuu tekemään kaikki tarvittavat nostot kb-talossa... Paitsi jos joku hullu suunnittelee onteloita kb-taloon, niin joutuu järeämpiä nostureita käyttämään. Jos siis oikeasti olisit edes joskus käynyt kb-työmaalla, et jauhais tuota jaskaa suustasi vaan vaihtaisit ne betonielementtienpaskat kunnon tuotteisiin. Laita osoitetta tulemaan niin voin opettaa pojan tekemään miesten töitä... Niin ja punnerra sinä penkistä, minä tempaan saman painon suorille käsille maasta.

PS. Tämän palstan hörhöjen juttuja ei nyt ihan tieteelliseen tutkimukseen voi vertailla.

Lue lisää

Arvoisa urakkamies, minulla on selkeät kriteerit niille, joiden kanssa minä olen yhteistoiminnassa. Joukko-opin mukaan urakkamies ei kuulu joukkoon.

Mitä tieteeseen tulee, niin tuosta voi aloittaa:

D. L. McElroy, ‎J. F. Kimpflen - 1990 - ‎Technology & Engineering
"One of the major concerns with autoclaved aerated concrete is that of cracking, both externally and internally ..."

B. Trunka, , , G. Schoberb, A.K. Helblinga, F.H. Wittmanna
Fracture mechanics parameters of autoclaved aerated concrete

MA Mousa, N Uddin
Experimental and analytical study of carbon fiber-reinforced polymer (FRP)/autoclaved aerated concrete (AAC) sandwich panels
Engineering Structures, 2009 - Elsevier

No hui! Ihanko osaat kooklettaa... Laitanko luetteloa betonielementteihin tai muihin rakenteisiin liittyvistä tutkimuksista tulemaan. Tutkimus/mielipide on kuin persreikä, jokaisella on sellainen esittää. Ihan että Bauherra julkisesti pyllistelee, ei ketään kiinnosta. Enintään hieman naurattaa :)))))

Vai, että pitää googlata. No katso tuota: http://www.dooxe.fi/8183/Sisaseinien-halkeamien-korjaus

Väitätkö, että joku haluaa huvikseen korjata taloaan vai epäiletkö että Siporex-halkeama on photoshoppaamalla tehty.

Erityisen "hauska" on tarjouspyynnön tämä kohta: "Siporex-taloissa seinät halkeilevat aina nurkista, mutta tässä seinät halkeilevat muualtakin ja osa halkeamista on vaakasuuntaisia."

Mikä nyt ketäkin naurattaa. Korjaus maksaa noin 25 euroa per m2, eli siinä tuli kolmen tonnin lisälasku sipon käytöstä. Taidat olla vahingoniloinen?

Kiitos. Ei tarvitse lähettää tutkimustietoa. Tutkijana saan sitä aivan ilmaiseksi ihan niin paljon kuin ehdin lukea.

Huuhaa.. Ai että kun jollakin on perustukset pettäneet ja verkotukset jääneet laittamatta, niin se on materiaalin vika? Tutkijana varmaankin ymmärrät, että jos alusta liikkuu, niin siinä halkeaa niin elementtisi kuin mikä tahansa muukin kivimateriaali. Eikö mitään parempaa tai vahvempaa näyttöä sieltä kooklestasi löytyisi? Sellaista, jota ei bulvaani itse ole palstoille, kuten dooxleen kirjoitellut.

Vai käy se elementtikauppa noin huonosti, että päivät kuluvat netissä googlettelemassa höpöhöpöjuttuja. Ihmettelen muutenkin teitä myyjäbulvaaneja, joilla tuntuu elämäntehtävänä olevan vikojen etsiminen muista tuotteista... Toki jos omista ei mitään hyvää löydy ja vaikka kokee Siporexin uhaksi omalle tuotteelle, niin noinhan bulvaani toimii.

eeeheheheeehehee kirjoitti:

Huuhaa.. Ai että kun jollakin on perustukset pettäneet ja verkotukset jääneet laittamatta, niin se on materiaalin vika? Tutkijana varmaankin ymmärrät, että jos alusta liikkuu, niin siinä halkeaa niin elementtisi kuin mikä tahansa muukin kivimateriaali. Eikö mitään parempaa tai vahvempaa näyttöä sieltä kooklestasi löytyisi? Sellaista, jota ei bulvaani itse ole palstoille, kuten dooxleen kirjoitellut.

Vai käy se elementtikauppa noin huonosti, että päivät kuluvat netissä googlettelemassa höpöhöpöjuttuja. Ihmettelen muutenkin teitä myyjäbulvaaneja, joilla tuntuu elämäntehtävänä olevan vikojen etsiminen muista tuotteista... Toki jos omista ei mitään hyvää löydy ja vaikka kokee Siporexin uhaksi omalle tuotteelle, niin noinhan bulvaani toimii.

Lue lisää

Minä en tällä hetkellä myy minkäänlaisia seinärakenteita tai kiinteistöjä.

Betonielementtejä en ole koskaan myynyt enkä ole ajatellut tulevaisuudessa myyvänikään.

Rakentamispalveluja en myy tällä hetkellä muille kuin vanhoille asiakkaille ja sitäkin teen mielummin talotekniikan puolella.

Ja kuten olen monesti täällä kertonut, niin nykyisten projektien jälkeen rakennan, jos jotain rakennan - täystiilitalon. Siihen haen tiilet Saksasta. Perustelu: sattuu vulkaanisella tuhkalla eristetty kalikka kiinnostamaan.

Aikas paljon ostat energiaa jos sulla on maalämpöpumppukin vielä! Sauna päällä joka päivä? Minulla on suora sähkölämmitys ja lämmitän 240m2... Ostan sähköä kaikkinensa (lämmitys ja taloussähkö) 20000kWh. Jos on kerran tiivis, niin jotain muuta vikaa on seinissä tai ikkunoissa.

Haitari 0n 10500kwh...15000kwh - 1 motti polttopuuta.
Talo Oulussa. Talon laskennallinen energiantarve luokkaa 30000kwh.
Sauna on ainavalmis. Saunomme joka toinen päivä. Kuumaa vettä menee n.60m3/a.
200m2 sisälämö on 23 astetta, loput 15 astetta. Pakkasella asuintilat 25 asteessa polttopuun ruuanlaiton vaatteiden kuivatuksen ansiosta. Ja ruokaakin tehdään joka päivä, samoin tiskataan koneella, pestään pyykkiä ja kuivataan rummussa.
Talvisin on kaksi autoa lämmössä pari tuntia per päivä.

Toteutunut energiankulutus 2/3 siitä mitä passiivitaloille sallitaan.

Raksaaja se jaksaa.

Aivan verrokkina se yleisesti parjaamasi vm. 2006-2008 sipo- talo Espoossa. Neliöitä 300m2, mutta muuten aika samoja lukuja paitsi kaikki sisätilat oikeasti lämpimiä ja vettä kulunut 160-210m3/a.

Lämmitykseen kulunut vuodessa keskimäärin 14 000kWh kaukolämpöä. Mikäköhän papuharkon säästö olisi tästä vuodessa? Ilmeisesti satoja, tai todennäköisesti tuhansia euroja, koska sinun Lammisi on se paras ja tämä parjaamasi sipo on se huonoin?

Niin. Ja aivan sitä mieltä, että kaikista harkoista saa hyvän talon.

raksaiajaaa kirjoitti:

Haitari 0n 10500kwh...15000kwh - 1 motti polttopuuta.
Talo Oulussa. Talon laskennallinen energiantarve luokkaa 30000kwh.
Sauna on ainavalmis. Saunomme joka toinen päivä. Kuumaa vettä menee n.60m3/a.
200m2 sisälämö on 23 astetta, loput 15 astetta. Pakkasella asuintilat 25 asteessa polttopuun ruuanlaiton vaatteiden kuivatuksen ansiosta. Ja ruokaakin tehdään joka päivä, samoin tiskataan koneella, pestään pyykkiä ja kuivataan rummussa.
Talvisin on kaksi autoa lämmössä pari tuntia per päivä.

Toteutunut energiankulutus 2/3 siitä mitä passiivitaloille sallitaan.

Lue lisää

En oikein usko, että 260m2 talo Oulussa koko ajan päällä olevalla kiukallaa kuluttaa sähköä max 15000kwh jollain taikalaatikolla. Meillä 150m2 lammitalo vm2006 kuluttaa neljällä hengellä 13 000Kwh, on suora vesikiertoinen sähkölämmitys ja leivinuuni. Puuta kuluu vuodessa 2-3 pinom2 ja talo suomen lämpöisimmillä alueella.

Tai ehkä uskonkin, kieuputin ei vaihda ilmaa vaan jäteilmaa kiertää.

"kaikki sisätilat oikeasti lämpimiä"

Tarkensin lämpöjä tuonne alemmas.

Aamulla kun tarkistin oli sisälämpö 23.5. Eilen pitkästä aikaa poltettiin pesällinen halkoja, tänään varmaan hautuu lihapata uunissa ja sisälämpö nousee 25 asteeseen.

Vettä meillä menee nykyisin 130m3/a. Erillisellä mittarilla näen että 50% siitä menee lämmityskierukoiden kautta 47...55 asteiseksi.

"Tai ehkä uskonkin, kieuputin ei vaihda ilmaa vaan jäteilmaa kiertää."

n.3% suodatetusta poistoilmasta pääsee roottorissa vuotamaan tulopuolelle.
Kiertoilmaa ei harrasteta. Enervent LTR6:n on kytketty 180m2 asuintiloja, kesällä kone on teholla 3, talvella teholla 2, kun ei ollaan kotona teho on asennossa 1.
Mikäli vieraita talossa on teho isommalla. Lisäksi tarpeen mukainen tehostus 2.

Aamulla kun tarkistin oli tuloilma 21 asteista ja jäteilma 2 asteista.
Illalla kun oli tuli uunissa oli IVK tulo=2 ja poisto=1 teholla. Tuloilma 19 astetta jolloin IVK sähkövastus lähti käyntiin.

> ellei autotallin nosto-ovi ole päärakennuksessa.

Joo, nosto-ovi on *rseestä.
Olen rakentanut hemmetilliset patentit rajatakseni sen vuotoa.

Autotalli on talon alla ja tällöin rakenteiden tiiveys talon muuhun osaan nähden on todella tärkeää.
Meillä on iso 240v poistopuhallin pitämässä autotallin alipaineisena ja jos sammutan IVK:n huomaan autotallia ympäröivien seinien vuotavan vielä siten että ilmaa virtaa asuintiloista autotalliin.
Tuo poistopuhallin ja autotallin LTO-0% on aika huomattava hukka (18...20 asteista ilmaa harakoille, PALJON).
Vastannee sitä jos liesituuletin on käynnissä 24H/7 ympäri vuoden.

(autotallin LTO laitteeseen on osat valmiina, saisi vain aikaiseksi tehdä sen)

t. raksaijaaa & raksaaja

Arvaus meillä:
-sauna 2000kwh/a (ainavalmis, 3x viikossa 30min 6kw)
-IVK 2000kwh/a
-kodinkoneet yms. 4000kwh/a
-suorasähkövarastot autolämmöt 2000kwh/a
-lämmitys kuumakäyttövesi 5000kwh/a

Toteutuma on max vajaa 15000kwh ( 2mottia sekapuuta)
(normieristetty lammikivitalo vm2003 hieman enemmä eristettä katolla ja lattian alla, maalämpöpumppu, 180m2 23..25C, 50m2 20C, 10..15C 24m2, Oulu)

raksaaja kirjoitti:

Arvaus meillä:
-sauna 2000kwh/a (ainavalmis, 3x viikossa 30min 6kw)
-IVK 2000kwh/a
-kodinkoneet yms. 4000kwh/a
-suorasähkövarastot autolämmöt 2000kwh/a
-lämmitys kuumakäyttövesi 5000kwh/a

Toteutuma on max vajaa 15000kwh ( 2mottia sekapuuta)
(normieristetty lammikivitalo vm2003 hieman enemmä eristettä katolla ja lattian alla, maalämpöpumppu, 180m2 23..25C, 50m2 20C, 10..15C 24m2, Oulu)

Lue lisää

Ja tuosta 5000kWh joka kuluu lämmitykseen ja käyttöveteen rakentamisella voidaan vaikuttaa ainoastaan osaan tuosta 5000kWh:sta.

Eli voidaankin todeta, että hyvällä rakentamisella on saatu talo jo vuonna 2003 niin energiataloudelliseksi, että ollaan ns. riittävällä tasolla.

-sauna 2000kwh/a (ainavalmis, 3x viikossa 30min 6kw)
-IVK 2000kwh/a
-Kuivausrumpu 2000kWh
-Autolämmöt 2000kwh
- Kotiteatteri ym. viihde 2000kWh. (Nykyään ehkä lähempänä 1000kWh)
- Valot, jääkaapit ym. olematon
=> Yhteensä 10 500kWh

-lämmitys kuumakäyttövesi 14 000kwh/a. Käyttöveteen tuntuu menevän puolet sen perusteella, että puolet vuodesta lämpö on pois päältä, jolloin energiaa kuluu n. 600kWh/kk


Kuten luvuista näkee on talon lämmitykseen menevä energia, tai oikeammin sen hinta olematon. Rakentamisessa mielestäni tulee laittaa paukut muuhun. Tietenkin talosta voi tehdä ns. huonon, jolloin energiankulutuksella ei ylärajaa ole. Pätee kaikkiin materiaaleihin.

Minulla jatkopläni:
-seurata tarkemmin IVK osuutta (hankkia erillinen mittari)
-harkita IVK:n jäähdytyspatterin virittämistä lämmittäjäksi talvelle, sähkövastuksen termari alemmas
-aurinkosähköpatentteja (suorasähkötilat, ATK, käyttöveden priimaus, kiukaan muhimislämpö, valoja)
-kuivausrumpu lämpöpumpulla
-aurinkolämpö (autonpesuvesi)

jne... Kaikki etupäässä insinöörin mielenkiinnon takia. Kaikki jatkotoimet (osa nykyisistäkin) on taloudellisesti kannattamattomia, joskin ehkä aika ekologisia.

Muistelen että 2004 eteenpäin olisi aika pienellä lisärahalla saanut LL400 harkot sekä nelikerroslasit. Ne vois olla järjellisyyden rajoissa (Ekologisuuden ja asumismukavuuden edelleen parantamisessa.), mutta ei tarjolla kun teimme ostopäätöksiä.


PS. jäähdytys on muuten kytkemättä, todellista tarvetta sille ei olekaan meillä ollut kuin max noin 5 päivänä viimeisen 9 vuoden aikana. (syynä muut ylilämpöä vaimentavat ratkaisut) Mutta heinäkuinen sisäilma voisi olla raikkaampaa jos jäähdytyspatteri tiivistäisi osan tuloilman vedestä pois.

raksaaja kirjoitti:

> ellei autotallin nosto-ovi ole päärakennuksessa.

Joo, nosto-ovi on *rseestä.
Olen rakentanut hemmetilliset patentit rajatakseni sen vuotoa.

Autotalli on talon alla ja tällöin rakenteiden tiiveys talon muuhun osaan nähden on todella tärkeää.
Meillä on iso 240v poistopuhallin pitämässä autotallin alipaineisena ja jos sammutan IVK:n huomaan autotallia ympäröivien seinien vuotavan vielä siten että ilmaa virtaa asuintiloista autotalliin.
Tuo poistopuhallin ja autotallin LTO-0% on aika huomattava hukka (18...20 asteista ilmaa harakoille, PALJON).
Vastannee sitä jos liesituuletin on käynnissä 24H/7 ympäri vuoden.

(autotallin LTO laitteeseen on osat valmiina, saisi vain aikaiseksi tehdä sen)

t. raksaijaaa & raksaaja

Lue lisää

"Meillä on iso 240v poistopuhallin pitämässä autotallin alipaineisena ja jos sammutan IVK:n huomaan autotallia ympäröivien seinien vuotavan vielä siten että ilmaa virtaa asuintiloista autotalliin."

Kuinka tämä on mahdollista? Virtaako seinien sisällä ilma esim. yläpohjasta "kellariin", eli autotalliin? Silloinhan ilmavirta jäähdyttää koko ulkoseinää? Ersiteen ulkopuolla tuota ei haittaa ole, mutta sisäpuolella kylläkin.

"(autotallin LTO laitteeseen on osat valmiina, saisi vain aikaiseksi tehdä sen)"

Kuulostaisi aika hyvältä ratkaisulta...

raksaaja kirjoitti:

Minulla jatkopläni:
-seurata tarkemmin IVK osuutta (hankkia erillinen mittari)
-harkita IVK:n jäähdytyspatterin virittämistä lämmittäjäksi talvelle, sähkövastuksen termari alemmas
-aurinkosähköpatentteja (suorasähkötilat, ATK, käyttöveden priimaus, kiukaan muhimislämpö, valoja)
-kuivausrumpu lämpöpumpulla
-aurinkolämpö (autonpesuvesi)

jne... Kaikki etupäässä insinöörin mielenkiinnon takia. Kaikki jatkotoimet (osa nykyisistäkin) on taloudellisesti kannattamattomia, joskin ehkä aika ekologisia.

Muistelen että 2004 eteenpäin olisi aika pienellä lisärahalla saanut LL400 harkot sekä nelikerroslasit. Ne vois olla järjellisyyden rajoissa (Ekologisuuden ja asumismukavuuden edelleen parantamisessa.), mutta ei tarjolla kun teimme ostopäätöksiä.


PS. jäähdytys on muuten kytkemättä, todellista tarvetta sille ei olekaan meillä ollut kuin max noin 5 päivänä viimeisen 9 vuoden aikana. (syynä muut ylilämpöä vaimentavat ratkaisut) Mutta heinäkuinen sisäilma voisi olla raikkaampaa jos jäähdytyspatteri tiivistäisi osan tuloilman vedestä pois.

Lue lisää

"-harkita IVK:n jäähdytyspatterin virittämistä lämmittäjäksi talvelle, sähkövastuksen termari alemmas"

Oma jälkivastus täällä etelässä on asennettu koneessa (LTR-6) 17 asteeseen, eikä se ole juuri koskaan päällä (termarin ohjaamana). Viime talvena unohdin, että en ollut kytkenyt jälkivastuta ollenkaan päälle enkä sitä ollut huomannut. Toiaalta eipä ollut kovia pakkasiakaan.

Kone pyörii itselläni asennossa 2, jolla sain 95% lasketusta kerran kahteen tuntiin ilmamääristä. Tuolla sitten kone toiminut aina, myös poissaollessa. Joskus lomien ajaksi laitoin koneen ykköselle, mutta takaisin tullessa tuntui hajua, joten lopetin.

"-aurinkosähköpatentteja "

Nämä jättänyt mökillä puuhasteluun, jossa ei sähköjä, vielä. Tarkoitus puuhastella kunnon akusto, invertteri ja lisää paneeleita ja vetäistä 240V.

"-kuivausrumpu lämpöpumpulla"

Kun nykyinen hajoaa, niin ehdottomasti.

"jne... Kaikki etupäässä insinöörin mielenkiinnon takia. Kaikki jatkotoimet (osa nykyisistäkin) on taloudellisesti kannattamattomia, joskin ehkä aika ekologisia."

Itse jättänyt tämän mökille. Saari 5km mantereelta, joten verkkosähkö ei ole vaihtoehto.

"PS. jäähdytys on muuten kytkemättä, todellista tarvetta sille ei olekaan meillä ollut kuin max noin 5 päivänä viimeisen 9 vuoden aikana. (syynä muut ylilämpöä vaimentavat ratkaisut) Mutta heinäkuinen sisäilma voisi olla raikkaampaa jos jäähdytyspatteri tiivistäisi osan tuloilman vedestä pois."

Itsellä kiertää lattialämmityksen vesi kesälläkin, jolloin saa kellarista jäähdytystä talon yläosaan. Tai ainakin noin kuvittelen, en ole mitannut. Jäähdytystä ei ole monena päivänä tarvinnut.

Ainoa poikkeus tähän on kotiteatterihuone, jossa vermeiden teho on 1kW luokkaa, siihen 6 teiniä lisää. Vaikka IV- venttiilin avaa huoneesta ja puhallus pykälää kovemmalle, niin ei se riitä. Toisaalta eipä tuolla ole itse silloin tullut oleiltua, mutta tarkoitus asentaa ILP viilennykseen tuonne itseä varten nyt kun siellä alkaa olla tilaa joskus itsellekkin löytymään. Ja voihan tuota käyttää kosteuden poistamiseen kesäisin/alkusyksyisin kun se on.

onnellinenSipokki kirjoitti:

"Meillä on iso 240v poistopuhallin pitämässä autotallin alipaineisena ja jos sammutan IVK:n huomaan autotallia ympäröivien seinien vuotavan vielä siten että ilmaa virtaa asuintiloista autotalliin."

Kuinka tämä on mahdollista? Virtaako seinien sisällä ilma esim. yläpohjasta "kellariin", eli autotalliin? Silloinhan ilmavirta jäähdyttää koko ulkoseinää? Ersiteen ulkopuolla tuota ei haittaa ole, mutta sisäpuolella kylläkin.

"(autotallin LTO laitteeseen on osat valmiina, saisi vain aikaiseksi tehdä sen)"

Kuulostaisi aika hyvältä ratkaisulta...

Lue lisää

"Kuinka tämä on mahdollista?"

Meillä on autotalli kellarissa. Vuoto on mahdollinen koska olen sen nosto oven saanut patentoitua jotenkuten tiiviiksi ja kun autotallin korvausilmaa kuristan pienelle, nousee tilan alipaine.
Ilmaa pääsee virtaamaan vielä palo-oven palovillakehyksen kautta ja "keveiden" väliseinien ja katon saumasta. (siinä on varaston ja autotallin välinen seinä jonka ylä-osa on punaisella urtsulla tilkitty muttei vielä tasoitettu/pinnoitettu yms.
Täydellistä pulloa kehittelen autotallista. Nykyiselläänkin siellä kestää tärpättejä ja bensaa roiskia ympärinsä ilman että hajua tulisi muualle taloon, kiitos alipaineen.

onnellinenSipokki kirjoitti:

"-harkita IVK:n jäähdytyspatterin virittämistä lämmittäjäksi talvelle, sähkövastuksen termari alemmas"

Oma jälkivastus täällä etelässä on asennettu koneessa (LTR-6) 17 asteeseen, eikä se ole juuri koskaan päällä (termarin ohjaamana). Viime talvena unohdin, että en ollut kytkenyt jälkivastuta ollenkaan päälle enkä sitä ollut huomannut. Toiaalta eipä ollut kovia pakkasiakaan.

Kone pyörii itselläni asennossa 2, jolla sain 95% lasketusta kerran kahteen tuntiin ilmamääristä. Tuolla sitten kone toiminut aina, myös poissaollessa. Joskus lomien ajaksi laitoin koneen ykköselle, mutta takaisin tullessa tuntui hajua, joten lopetin.

"-aurinkosähköpatentteja "

Nämä jättänyt mökillä puuhasteluun, jossa ei sähköjä, vielä. Tarkoitus puuhastella kunnon akusto, invertteri ja lisää paneeleita ja vetäistä 240V.

"-kuivausrumpu lämpöpumpulla"

Kun nykyinen hajoaa, niin ehdottomasti.

"jne... Kaikki etupäässä insinöörin mielenkiinnon takia. Kaikki jatkotoimet (osa nykyisistäkin) on taloudellisesti kannattamattomia, joskin ehkä aika ekologisia."

Itse jättänyt tämän mökille. Saari 5km mantereelta, joten verkkosähkö ei ole vaihtoehto.

"PS. jäähdytys on muuten kytkemättä, todellista tarvetta sille ei olekaan meillä ollut kuin max noin 5 päivänä viimeisen 9 vuoden aikana. (syynä muut ylilämpöä vaimentavat ratkaisut) Mutta heinäkuinen sisäilma voisi olla raikkaampaa jos jäähdytyspatteri tiivistäisi osan tuloilman vedestä pois."

Itsellä kiertää lattialämmityksen vesi kesälläkin, jolloin saa kellarista jäähdytystä talon yläosaan. Tai ainakin noin kuvittelen, en ole mitannut. Jäähdytystä ei ole monena päivänä tarvinnut.

Ainoa poikkeus tähän on kotiteatterihuone, jossa vermeiden teho on 1kW luokkaa, siihen 6 teiniä lisää. Vaikka IV- venttiilin avaa huoneesta ja puhallus pykälää kovemmalle, niin ei se riitä. Toisaalta eipä tuolla ole itse silloin tullut oleiltua, mutta tarkoitus asentaa ILP viilennykseen tuonne itseä varten nyt kun siellä alkaa olla tilaa joskus itsellekkin löytymään. Ja voihan tuota käyttää kosteuden poistamiseen kesäisin/alkusyksyisin kun se on.

Lue lisää

Synnyinkodissani sisälämpö 17 oli normielämää. Mutta vaimo on totuttanut minutkin siihen että alle 23 asteessa tulee vilu. Ja siihen kun tottuu, tuntuu 17 asteinen tuloilma liian viileältä.

Meillä LTR6 pystyy tuottamaan kovimmillakin pakkasilla 19 asteista ilman sähkövastusta, mikäli:
A) tulisijaa ei käytetä (tuloa ei laiteta isommalle kuin poisto)
B) sisälämpö on 25 astetta tai yli sen

Korvausilmaputki tulisijalle pitäisi saada aikaiseksi. Ajattelin ottaa suodattimen kautta ullakolta leivinuunin päälle. Nykyisin siis tehdään niin että IVK tulo laitetaan isolle ja tuulen puolelta ikkunaa raolleen. (suorasähköä kuluu ja tulee viimaa)
(kokeilin pelkällä voimistetulla ivk tulolla, ok kunnes sähkökatko iski ja savut pelmahti sisään IVK:n tehdessä rebootin)

raksaaja kirjoitti:

"Kuinka tämä on mahdollista?"

Meillä on autotalli kellarissa. Vuoto on mahdollinen koska olen sen nosto oven saanut patentoitua jotenkuten tiiviiksi ja kun autotallin korvausilmaa kuristan pienelle, nousee tilan alipaine.
Ilmaa pääsee virtaamaan vielä palo-oven palovillakehyksen kautta ja "keveiden" väliseinien ja katon saumasta. (siinä on varaston ja autotallin välinen seinä jonka ylä-osa on punaisella urtsulla tilkitty muttei vielä tasoitettu/pinnoitettu yms.
Täydellistä pulloa kehittelen autotallista. Nykyiselläänkin siellä kestää tärpättejä ja bensaa roiskia ympärinsä ilman että hajua tulisi muualle taloon, kiitos alipaineen.

Lue lisää

OK. Aukesi. Ymmärsin aluksi, että autotalli = kellari, mutta vain osa kellaristasi on autotallia. Ja nyt ilma vuotaan muualta kellarista, eikä yläpuolella olevista tiloista.

Urskalla ja tasoitteillahan vuodoista kuvittelisi pääsevän eroon. Ilmeisesti ei niin iso ongelma, kun et ole mitään asialle tehnyt. Toisaalta autotallin LTO pienentää alipainetta oleelllisesti, eli ongelma voi poistua kokonaan tuollakin, jos ei halua asian antaa häiritä.

Itsellä aluksi isoimmat ilmavuodot olivat autokatoksesta (tallista, kylmä) sisälle tulevien sähköputkien läpiviennit. Ajattelin, että ei ne nyt paljoa haittaa, koska ovat teknisessä tilassa ja tuolla on liikalämpöä. Kovilla pakkasilla tuolta tuli kuitenkin niin paljon kylmää ilmaa, että tulipa tukittua akryylilla nuokin. Aina jurppii jonkun paikan avaaminen, kun olisi voinut tehdä heti kunnolla.

Infrapunalämpömittari on hauska lelu ilmavuotojen etsimiseen. Yllättävän vähän ovat tiivisteet alkaneet vuotamaan ajan kanssa. Isoin vuotokohta on terasille menevien pariovien tiiviste ovien välistä ylhäältä. Toisena tulee yläkerran parvekkeen ovi, tai oikeamminkin sen muotoinen ikkuna. Falskannut uudesta saakka alaosastaan. Pitäisi aktivoitua aleman kielen vastakappaletta vääntelemään.

"Infrapunalämpömittari"

Meidän porukalla on niin karvaiset korvakäytävät että korvakuumemittarilla ei lämpöjä voi mitata.

No arvaappa joutiko insinöörin perheessä moinen vehje roskiin..... 8D

raksaaja kirjoitti:

Synnyinkodissani sisälämpö 17 oli normielämää. Mutta vaimo on totuttanut minutkin siihen että alle 23 asteessa tulee vilu. Ja siihen kun tottuu, tuntuu 17 asteinen tuloilma liian viileältä.

Meillä LTR6 pystyy tuottamaan kovimmillakin pakkasilla 19 asteista ilman sähkövastusta, mikäli:
A) tulisijaa ei käytetä (tuloa ei laiteta isommalle kuin poisto)
B) sisälämpö on 25 astetta tai yli sen

Korvausilmaputki tulisijalle pitäisi saada aikaiseksi. Ajattelin ottaa suodattimen kautta ullakolta leivinuunin päälle. Nykyisin siis tehdään niin että IVK tulo laitetaan isolle ja tuulen puolelta ikkunaa raolleen. (suorasähköä kuluu ja tulee viimaa)
(kokeilin pelkällä voimistetulla ivk tulolla, ok kunnes sähkökatko iski ja savut pelmahti sisään IVK:n tehdessä rebootin)

Lue lisää

Meillä oli kotopuolessa 18. Toisaalta ei ollut ilmanvaihtoa aiheuttamassa vetoa...

Hallitus tarvitsee 24,5 astetta. 24 on kriittinen raja jolloin alkaa tulla kommenttia. Meikäinen ja jälkikasvu pärjäileekin huomattavan kevyessä vaatetuksessa. Onneksi makkareissa riittää 21, tai ainakin tuohon tullut tingittyä.

Tulisijaa tulee aika harvoin käytettyä ( puuta kuluu 1m3/a). En ole muistaakseni ikinä mitannut tuloilman lämpöjä takkaa polttaessa.

Olohuoneen takka (hormi 8m) syttyy takkakytkimellä ja palaa OK. Luukkuja tosin ei voi avata ellei avaa ulko- ovea raolleen samalla. Kellarin takasta ei tule luukkuja avatessa savut sisään (sytyttäessä takkakytkin), mutta tällöin hormilla onkin jo korkeutta 12m.

Takkojen käyttö on olematonta, mutta jos noita haluaisi poltella enemmän, niin tuloilma niille olisi suotavaa. Toisaalta silloin hormitkin olisivat lämpimämmät, jolloin hormissa vetoakin olisi enemmän. Samanaikainen takkojen poltto ei onnistu ilman, että avaa kellarista ikkunan raolleen. Toisaalta kellarissa vetokaan ei haittaa jahka ei ole oleskelualueella kuin satunnaisesti.

Jos korvausilmaa halajat, niin alhaaltahan se kannattaa ottaa ennemmin kuin ullakolta, tosin toteutus voi olla vaikeampaa, mutta kellarista luulisi reitinkin löytyvän.

IV:n alipaine tulee olla myös kohdallaan. Tuota pystyy aika helposti säätämään jotain tuloventtiiliä suurentamalla. Jos ikkunat vetää pakkasilla yläkerrasta jäähän on alipainetta liian vähän jolloin vähentää tuloa. Teikäläisellä voi tuo autotallin poisto lisätä alipainetta lisäksi. Ehkäpä olet näillä jo värkkäilytkin, ainakin oletan niin.

Alakerran kautta alun perin meinasin ottaa korvausilman, mutta siinä on se ongelma että tuulen alapuolella useinmiten on myös piipusta tulevan savun haju ja sitä ei sisälle haluaisi (sen enempää mitä ilmastointi tuo).
Ullakolla on pölyä (siksi suodatus pakollinen) muttei savun hajua koskaan.

Puun polttelusta olen oppinut että joka toinen päivä puun polttaminen alkaa käydä rasitteeksi ja alkaa v*tuttamaan tuiskussa ja tuulessa kantaa niitä puita.
Jos rahallista säästöä puun poltolla aikoo saada on tulisija oltava KUNNOLLA kuuma joka päivä. meillä se tarkoittaisi tulien polttamista sekä yläkerran leivinuunissa että alakerran takassa joka ikinen päivä.

Viime talvi oli tietoinen urakointi-kokeilu puunpoltossa. melkein joka toinen päivä paloi pesällinen, sisälämpö oli noin 24-25 astetta. Sain 2m3 poltettua.
Normitalvessa on mennyt 1m3.

raksaaja kirjoitti:

Alakerran kautta alun perin meinasin ottaa korvausilman, mutta siinä on se ongelma että tuulen alapuolella useinmiten on myös piipusta tulevan savun haju ja sitä ei sisälle haluaisi (sen enempää mitä ilmastointi tuo).
Ullakolla on pölyä (siksi suodatus pakollinen) muttei savun hajua koskaan.

Puun polttelusta olen oppinut että joka toinen päivä puun polttaminen alkaa käydä rasitteeksi ja alkaa v*tuttamaan tuiskussa ja tuulessa kantaa niitä puita.
Jos rahallista säästöä puun poltolla aikoo saada on tulisija oltava KUNNOLLA kuuma joka päivä. meillä se tarkoittaisi tulien polttamista sekä yläkerran leivinuunissa että alakerran takassa joka ikinen päivä.

Viime talvi oli tietoinen urakointi-kokeilu puunpoltossa. melkein joka toinen päivä paloi pesällinen, sisälämpö oli noin 24-25 astetta. Sain 2m3 poltettua.
Normitalvessa on mennyt 1m3.

Lue lisää

Kysymys tuleeko tuota savua kuitenkaan alhaalta, jos teikäläisellä on kellarillinen talo. Vallitseva tuulensuunta on kuitenkin aika yleinen. Jos joskus sattuu savunhajua tulemaan sisään, niin raottaan silloin ikkunaa toiselta puolelta.

Raksan jälkeen itse polttelin noita raksapuita takoissa kun en niitä viitsinyt kärrillä kuskata katopaikalle 2h/reissu ja maksaa niistä täälläpäin isot maksut. Puut oli varastossa, niin ei tarvitse tuiskuun rynnätä, mutta eipä tuo nyt mitään auvoa ole. Itse sitä mieltä, että jos puuta haluaa poltaa, niin kattila ainoa oikea vaihtoehto. Kottikärryllnen puuta kerralla pesään ja automatiikka hoitaa loput.

Oma puunpolttoni on lähinnä hallituksen puuhastelua joinakin iltoina. Itse suljen pellit aamusta, niin pääsen vähemmällä. Energiantuotto lienee /-0, mutta ei kai kovin negatiivinen.

Olen muuttanut mieleni korvausilmakanavan suhteen. Otan korvausilman teknisen tilan kautta, alakerrasta, läsnipäädystä, kuten alunperin suunnittelin ja varauksen seinään tein.

Meillä Jämerä ( Ikaalisten aikainen oikea). Lämpöisiä neliöitä n. 500
Sähkölasku 50/kk

@talotar123

jos ois 100€ kk -> 1200€/vuosi, sillä saa noin 12000kwh sähköä

Väitän ettei kulutustietosi siis pidä paikkaansa.
esim. Pellettilämmitystalossa yksinäinen anoppi 80v kuluttaa 10000kwh käyttösähköä. Lämmitys on pelletillä, paitsi kesä-elokuu. Kellarissa lisäksi kaksi pientä sähköpatteria.

meillä päästiin 10500kwh kulutukseen silloin kun IVK ei ollut kytketty, sauna ei ollut käytössä ja puolet 230m2 talosta ei ollut normaalissa 22-25 asteen sisälämmössä ja lapsia oli vasta yksi

raksaaja kirjoitti:

@talotar123

jos ois 100€ kk -> 1200€/vuosi, sillä saa noin 12000kwh sähköä

Väitän ettei kulutustietosi siis pidä paikkaansa.
esim. Pellettilämmitystalossa yksinäinen anoppi 80v kuluttaa 10000kwh käyttösähköä. Lämmitys on pelletillä, paitsi kesä-elokuu. Kellarissa lisäksi kaksi pientä sähköpatteria.

Lue lisää

Kyllä se nyt vaan pitää paikkansa. Mulla on aurinkokennokenttä mistä otan virran helmi -marraskuu. Joulu-tammikuussa joudutaan vähän ostamaan mutta sitäkin kompensoidaan kesäajan myynnillä koska tuotto on yli oman tarpeen. Maalämpö on vanhanaikainen ja kallis. Iso uima-allaskin meillä on. Ilman uima-allasta sähkölasku olisi negatiivinen. Ja lämmitysmuoto on siis suora sähkö.

28kw ja talotar123 on yksi ja sama multipersoona?

Samaan aikaan maalämpö ja ei maalämpöä?
Ja jos talottarella on aurinkokennokenttä, miksi hän ei sitä maininnut?

raksaaja kirjoitti:

28kw ja talotar123 on yksi ja sama multipersoona?

Samaan aikaan maalämpö ja ei maalämpöä?
Ja jos talottarella on aurinkokennokenttä, miksi hän ei sitä maininnut?

Lue lisää

Ei kai kenelläkään enään ole maalämpöä? Vanhanaikainen ja kallis systeemi.
No, voihan se vielä jollain juntti DI.llä ollakin. Halpaa kuin sipuli kun auringosta otan ilmaiseksi sähkön. Ihan sama onko siporex- tai lammirunko tai joku muu.

Laita maalämpö. Voit myydä valtakunnan verkoon kolminkertaisen määrän sähköä nykyiseen verrattuna.

Siporexin haju lähti pois muutamassa vuodessa kun täydet lämmmöt saatiin päälle.
(meillä siporex portaat ja hieman väliseinää)

Niin ja meillä tuli murtovarkaat 500mm siposeinästä lusikalla läpi. Kaksi viikkoa vaimon kanssa ihmeteltiin rapinaa ja hiiriksi luulitiin. No sitten oli yks aamu pöytähopeat hävinneet. Varkaat saatiin kuitenkin kiinni, koska haisivat pitkälle sipolta eikä vainukoirilla ollut vaikeuksia. Meillä on kuitenkin ovet lähes aina auki, joten ihmettelen mikseivät ovesta tulleet. Nykyään asutaan älsbyhusissa... tämä ei houkuttele voroja samalla tavalla kun on niin tukevaa rakennetta.

heh. Seuraavaksi vitsi kelluvasta siporex talosta, jooko.

Nää on niin hyviä... Muistatteko muuten mistä nämä siporexiin liittyvät huumorijut ovat lähteneet?.. No kun 30 vuoteen yli puolet kivitaloista oli Jämerää, niin kilpailijat päättivät 2000 luvun alun jälkeen alkaa levittämään kaikenlaisia huhuja ja siiä onnistuivatkin saaden markkinaosuudet käännettyä vuoteen 2010 mennessä.

Arvelen että u-arvoon tuijottamisella oli suurempi vaikutus kuin perättömällä "propaganda" kirjoittelulla.