Etkö halua hoitaa lapsenlapsia

ToimittajaTa

Hei kaikki isovanhemmat! Kuulutko niihin, jonka elämässä on niin paljon muuta - töitä, harrastuksia, ehkä tuore suhde - että lapsenlapsen/-lasten hoitoon ei jää aikaa tai se ei syystä tai toisesta kiinnosta? Haluaisitko kertoa ajatuksistasi julkisesti lehtijutussa? Jos kiinnostuit, ota pikaisesti yhteyttä, tällä palstalla tai osoitteesta tarja(at)vireakivi.com. Kiitos

50

2607

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hyväksikäyttöäkö

      Harva on joka ei hoida lastenlasta mutta harva myös kertoo miten paljon heitä hyväksikäytetään koka viikonloppu vaihka he ovat jo eläkeiän kynnyksellä.Nykyään lapsen hankkineet vanhemmat ovat niin kiireisiä että ottavat itsestään selvyytenä että omat vanhemmat antaavat vapaaaikansa joka on ainut voimien keräys hetki myös heille ,lastensa omalle ajalle.Onhan niitäkin vanhempia jotka ei anna isovanhemmille lapsia koskaan hoitoon mutta taitaa olla harvassa.Kohtuus kaikessa mutta lapset tehdään itselle ei isovanhemmille ,varsinkaan jos hekin ovat rasittuneita ja jo iäkkäitäkin.

    • Mulle.omaa.aikaa

      Nykyisin lastenhoidon voi saada ihan lain voimalla yhteiskunnalta. Isovanhemmille se oli täysin tuntematonta, joten avainkaulalapset olivat 50-60-luvulla yleinen ilmiö kaupungeissa.
      Ehkä nämä sen ajan lapset nyt isovanhempina jaksavat hoitaa pienokaisia, mutta oudolta tuntuu, että heidän avuliaisuuttaan käytetään niin härskisti hyväksi. Sitä eivät niiden vuosien vanhemmat tehneet. Lasten kanssa oltiin ne vähät ajat, joita 6-päiväisen työviikon jälkeen jäi.

    • gyytr

      Meitä isovanhempia, kuten teitä vanhempiakin on monenlaisia. Minulle lapsenlapseni ovat suuria aarteita, joita hoidan mielelläni silloin kun tarvitaan ja myös suoden vanhemmille hetken vapaata.
      Toiset isovanhemmat ovat ilmoittaneet, että he eivät lapsia hoida ja eivät myös niin tee, kuten eivät myöskään huomioi lapsia syntymäpäivinä ja Joulunakin hyvin vaatimattomalla tavalla, rahaa näillä on pröystäillä, mutta lapsenlapset eivät kiinnosta.

      No vanhemmat teitäkin on sellaisia, jotka sallitte isovanhempien hoitaa lapsianne ja toiset eivät edes anna tavata isovanhempia. Myöskin jotkut pitävät vanhempiinsa yhteyttä ja toiset suorastaan halveksuvat.
      Ihmisten välinen kanssa käyminen on vaikea asia.
      Mitä itse olen nähnyt ja kokenut, on että toisen vanhemmat kokevat itsensä huomattavasti arvokkaammiksi ihmisiksi. Tähän voi vaikuttaa monenlaiset asiat,yksi sellainen on kaupungeissa elämänsä eläneet ja maaseudulla elänet. Vaikka kummatkin nykyisin ovat kaupungissa ja molemmat perheet ovat koulutettuja ja ihan keskitason ansiotyössä palkkansa ansainneet.

      Kun lapsena tulin kaupunkiin kouluun, niin silloin meidän maalaisten päälle syljettiin ja halveksuttiin ja se taitaa vieläkin näiden isovanhempien piirissä vaikuttaa.
      Silloin ensimmäisessä työpaikassani sanottiin, että rikkaat maalaislapset vievät kaupunkilaisilta työpaikat.
      Tämän elämän nähneenä, hoidan mielelläni lapsenlapsiani ja toivon lapsilleni kiusaamattoman elämän.

    • Miniäggfd

      Kyllä mua välillä hirvittää anopin jaksaminen. Hoitaa omien vanhempiensa aisiota ja siivoo sielä,hoitaa sitten työnsä ja siinä sivussa lapsenlapsia. Ikää on 1,4 ja 6.
      Meidän lasta pyytelee jonon jatkoks joskus,varsinkin jos 6v siellä,pääsis varmaan helpommalla kun meidän muksu pitää sille seuraa. Koko kesän hoiti 5-6 pvää vkossa jotakin lasta.
      Omani pidin kotona ja hoidin itse,en halua kasata enempää painetta hänelle.

    • yks.mummi

      Eipä ne vanhemmatkaan tänäpäiv'änä jaksa omiaan hoitaa kun täytyy päivähoitoon viedä .vaikka kotona ollaankin ! ! Eiköhän suurin osa isovanhemmista ole itse hoitanut lapsensa silloin kun ovat kotona olleet ja virtaa ja halua riittää vielä lasten lapsillekin enempi kuin omilla vanhemmilla joilla on kaikki " kissan ristiäisetkin" tärkeimpiä pää kolmantena jalkana juostaan .Näin näyttää olevan.

    • Toinen.asia

      Ihan voisi kysyä vähän toisinpäin: Kuulutko niihin, joiden elämään liittyy niin paljon töitä, lapsia, harrastuksia, ystäviä, että et ehdi ja jaksa pitää yhteyttä vanhempiisi?
      Kuinka usein vietät aikasi ikääntyneiden vanhempien seurassa? Tai olisiko sinulla aikaa, mutta ei vanhempien seura kiinnosta. Vietätkö vapaa-aikasi ja lomasi ulkomaanmatkoilla kuin lastesi isovanhempien seurassa.

      • monenmoistakin

        Meillä isovanhempina on tuosta tilanteesta kaksi melkoisesti poikkeavaa lasten-lapsi tilannetta. Toisen kohdalla mummo oli mukana synnytyksen odotuksessakin ja yhteistyö ollut hyvin läheistä koko tämän 3v. Toinen tyttö on ollut (halunnut olla) etäisempi "nössötellyt" miehensä kanssa kotona, vierailut oli meidän varassa. Heidän lapsensa (2,5v) on jäänyt meille etäiseksi. Emme ole edes ottaneet häntä meille "yökylään",kun tuntuu lapsestakin olevan etäiset välit. Joten lasten omasta toiminnasta paljon kiinni onko isovanhemmat kuinka tärkeitä heidän lastensa elämässä - sitäkautta valmiita jakamaan hoito ym. vastuuta. Vanhemman lapsen-lapsen kohdalla monista omista tekemisistä luopuu, kun saadaan hänet meille.


      • Toinen.asia

        Tätä juuri tarkoitan itsekin, että vuorovaikutus on molemminpuolista. Ei voida edellyttää intoa ja avuliaisuutta vain toiselta osapuolelta. Yhteydenpidon tulisi olla sen verran säännöllistä, että läheisyys säilyy lapsen ja isovanhemman välillä lapsen kasvaessa, ja se todellakin riippuu lapsen vanhemmista.
        Tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta, kun motkotetaan isovanhempia, jotka pysyttelevät etäällä nuoremman polven elämästä. Vaikea on mennä kutsumatta, se on tehty selväksi, ja jos nuorilla ole aikaa käydä mummulassa, niin pakostakin välit väljähtyvät.
        Muistanpa erään palstakirjoituksen, jossa vävy kirjoitti happamasti sanoneensa yllätysvierailemaan tulleelle anopilleen: "Mitä sinä siellä ulkona sateessa seisot? Mene kotiisi, ettet kastu".


      • kyynelsilmä
        Toinen.asia kirjoitti:

        Tätä juuri tarkoitan itsekin, että vuorovaikutus on molemminpuolista. Ei voida edellyttää intoa ja avuliaisuutta vain toiselta osapuolelta. Yhteydenpidon tulisi olla sen verran säännöllistä, että läheisyys säilyy lapsen ja isovanhemman välillä lapsen kasvaessa, ja se todellakin riippuu lapsen vanhemmista.
        Tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta, kun motkotetaan isovanhempia, jotka pysyttelevät etäällä nuoremman polven elämästä. Vaikea on mennä kutsumatta, se on tehty selväksi, ja jos nuorilla ole aikaa käydä mummulassa, niin pakostakin välit väljähtyvät.
        Muistanpa erään palstakirjoituksen, jossa vävy kirjoitti happamasti sanoneensa yllätysvierailemaan tulleelle anopilleen: "Mitä sinä siellä ulkona sateessa seisot? Mene kotiisi, ettet kastu".

        Kyllä olis ollut tervetullut meidän ainoa mummi meille kylään kun itse olin nuorimmaisen jälkeen huonossa kunnossa enkä päässyt autolla kulkemaan heille. Enkä nyt tarkoita siivous apua tai mitään sellaista,ihan vaan kylään ja tervehtimään,mutta ei tuo ehtinny,tartti hoitaa siskon penikoita.


      • Toinen.asia
        kyynelsilmä kirjoitti:

        Kyllä olis ollut tervetullut meidän ainoa mummi meille kylään kun itse olin nuorimmaisen jälkeen huonossa kunnossa enkä päässyt autolla kulkemaan heille. Enkä nyt tarkoita siivous apua tai mitään sellaista,ihan vaan kylään ja tervehtimään,mutta ei tuo ehtinny,tartti hoitaa siskon penikoita.

        Etkä sitten toiste kutsunut?


    • rinsessaton

      Vävyni huutaa pikkutytöilleen kurkku suorana.Oikea narsisti-isä.Minun on vaikea olla heillä.Henkinen väkivalta ahdistaa kovasti.Kerran jouduin menemään väliin ja kieltämään.Isä tarttui silloin niin lujasti tyttöön kiinni,että ihoon jäi jäljet.Luultavasti harvennan käyntejä,vaikka kuinka kovasti haluaisin olla lasten kanssa.Käsittääkseni en voi auttaa heitä millään tavoin.

      • Anonyymi

        Lasun voi tehdä ja tekisinkin jos näkisin tuollaista!


    • Apua_ei_tuomitsemista

      Ehkä vävy on väsynyt ja tarvitsisi lepoa ja omaa aikaa? Jos veisit lapset hetkeksi ulos sinun kanssasi niin että vävysi saa levätä? Asetat lapset jo vaaratilanteeseen jättämällä perheen tässä tilanteessa kokonaan yksin. Sehän on vihoviimeinen asia. Lapsenlapsethan ovat sukua sinulle! Entä oma lapsesi, eikö hänen puolestaan edes yhtään huolestuta? Vaikka vävylläsi olisi joku muu ongelma että kohtelee lapsiaan noin, niin eikö lapsille olisi hyvä että olisi ainakin yksi turvallinen aikuinen ihminen, jolle he pääsevät kylään ja joka ei huuda: sinä?

      • Sivusilmällä

        Helppo sanoa, mutta ei se niin yksinkertaista ole. Usein näillä palstoilla huudahdetaan tekopyhästi: tee lastensuojeluilmoitus.
        Perheen vanhemmilla on oikeus kasvattaa lapsiaan ja hoivata heitä ihan omilla säännöillään, ei lastensuojelu sormiaan nosta. Lapsi on se joka maksaa aikuisten välinpitämättömyyden ja kohtuuttomat teot.
        Eilen juuri lehdissä kirjoitettiin tapauksesta, joka syntyi jollakin kirpputorilla, jonne ilmaantui täydessä seilissä oleva nainen 2-3 vuotiaan lapsensa kanssa. Äiti huusi lapselle, oli ympäristölle aggressiivinen, kirjoili ja uhkaili pientään, mutta vaikka ympärillä olleet soittivat niin lastensuojeluun kuin poliisillekin, niin mitään ei tapahtunut, ja nainen vei tunnin kuluttua pelokkaan ja itkuisen lapsen pois edelleen raivon vallassa.
        VAIN lapsi. Mummu on oikeassa, hänellä ei ole valtaa auttaa lapsenlasta, vain viemällä hänet välillä leikkipuistoon tai ottamalla yökylään. Toivottavasti sen voit tehdä, sillä lapsi tarvitsee ainakin yhden rauhallisen ja ymmärtäväisen aikuisen, joka antaa lapselle sen lämmön, minkä hän kasvaakseen tarvitsee. Muuten kierre jatkuu, ja luottavaisesta ja rakkautta kaipaavasta lapsesta kasvaa raivokkaasti käyttäytyvä kiukkupussi, joka on NIIN mahdoton, eikä usko mitään.


      • Sivusilmällä

        Siis kirjoitukseni on vastaus nimimerkille "rinsessaton"
        Nämä ketjut on niin huonosti suunniteltu, että keskustelu katkeilee eikä vastaukset löydä oikeaa paikkaa.


    • Mummikin

      Mielelläni hoidan paljon kolmea lastenlasta, mutta opiskelen nyt 50-vuotiaana uuteen ammattiin ja joka toinen viikonloppu käyn hoitamassa vanhempieni asioita. Oma palautuminenkaan ei ole tässä iässä enää sama kuin kolmekymppisenä, mitä nuoremmat eivät aina tahdo muistaa.

    • mummutus

      Hoitaisin joskus, jos jaksaisin ja pikkuinen asuisi lähempänä, työelämä vie tällaiselta 62 vuotiaalta kaikki voimat, yrittäjänä teen 6 päivää viikossa töitä ja n.10 t päivässä.
      Parin vuoden päästä jään eläkkeelle, niin ehkä sitte voin pientä hoivata aika ajoin.

    • isovanhempi

      Isovanhemmuus ei ole mikään palvelu/hoitosuhde. Olen ja seurustelen mielelläni lasten kanssa sen verran kuin jaksan, mutta hoitovastuu tai jatkuva auttamisvastuu ei kuulu isovanhemmille. Olemme omat lastenhoitomme jo tehneet, nyt on nuorempien vuoro hoitaa omansa.

    • hyväksikäytöä

      Ihmettelen minäkin mitä lapsen vanhempi ajattelee kun jättää pienen lapsensa diabetista sairastavalle jolla jalkaogkelmat pahat,vaativat päivittäistä hoitoa,kyseessä isovanhempi.Useita kertoja viikossa vaihka lapsen äiti ei ole työelämässä.Täytys varmaan ilmoittaa jonnekin?

    • olkaakotona

      Usein vanhemmat luulee et mummit haluaa olla aina käytettävissä lapsenlapsen hoidossa, eikö tule mieleen, et vanhana voimat vähenee.Lapsenlapset voi myös väsyä kun aina pitää lähteä mummin luo, ja kotona ei juuri koskaan.
      Muu ei saa olla tärkeämpää kuin omat lapset.

    • olkaakotona

      Kyllä sitä hoitaa mielellään lapsenlapsia vaikka kuinka välillä valittelee, johtuu ihan muusta se tunne.Omia lapsia ja heidän perheitään rakastaa.Eilen oli muusta syystä huono päivä, korjaus edelliseen.
      Narina tarttuu, ja narisee, vaikka ikävöi lapsenlapsiaan.

      • kiikkustuolissa

        Minä en ole koskaan osannut ikävöidä lapsenlapsiani, mutta luoja miten usein ikävöinkään omia lapsiani, kaipaan heitä niin. - Missä ovat ne ihan 5-6 vuotiaat tehopakkaukset?! Ja ne elämää taloon tuovat teini-ikäiset kaiken tietävät näsäviisaat tenavat. Elämä on vienyt mennessään...


    • Menevä.mummi

      Kysymykseen suora vastaus: En halua.
      Se ei tee minusta yhtään sen huonompaa ihmistä kuin esim. naapurin rouvasta, jolla ei ole lapsenlapsia, mutta tyttärellä on koira.
      Naapurin rouva ei ota koiraa hoitoon. Hän on sitä mieltä, että jos koiran hankkii, hoitaa sen myös.
      Lapsien suhteen ajattelen samalla tavalla. Kun minulla oli pienet lapset, en päässyt mihinkään ilman heitä, sillä koskaan ei kukaan tullut lapsenlikaksi, eivät kummit, eivät mummit. En edes odottanut, lapset olivat meidän lapsiamme ja heidän hoitamisensa oli meidän kontolla, emme me valittaneet.
      Nyt en halua enää sitä duunia.
      Minulla käydään kylässä. Ja viihdytään, mutta kaikki tulevat ja menevät yhtä aikaa.

      • werfadsf

        En oikein ymmärrä tätä suomalaista asennetta, että kaikkien pitäisi pärjätä koko elämä yksin ilman kenenkään muun, sukulaisen apua. Muualla maailmassa tätä ihmeteltäisiin suuresti, ei mikään ihme, että Suomessa on paljon masentuneita. On tosi katkeraa olla auttamatta siksi, ettei ole itsekään saanut apua! Vähän sama jos itselläsi on ollut työuupumus tai jokin kipu/vaiva, niin toivotko samaa myös muille? Turha odottaa apua heiltä kun vanhenet.


      • Tämäonniinnähty
        werfadsf kirjoitti:

        En oikein ymmärrä tätä suomalaista asennetta, että kaikkien pitäisi pärjätä koko elämä yksin ilman kenenkään muun, sukulaisen apua. Muualla maailmassa tätä ihmeteltäisiin suuresti, ei mikään ihme, että Suomessa on paljon masentuneita. On tosi katkeraa olla auttamatta siksi, ettei ole itsekään saanut apua! Vähän sama jos itselläsi on ollut työuupumus tai jokin kipu/vaiva, niin toivotko samaa myös muille? Turha odottaa apua heiltä kun vanhenet.

        Yleensä se menee juuri niin, että kun mummo hoitaa ja passaa lapsensa lapsia, juuri tämä lapsi perheineen unohtaa mummon heti, kun hänestä ei enää ole heille mitään hyötyä.

        Se mummon lapsista, joka ei ole apua tarvinnut, on mummolle vanhuuden päivien tuki ja turva! Tämä lapsi on suorittaja, joka ei hyväksikäytä muita, mutta joka on tottunut, siihen, ettei elämässä selviä helpolla.


      • regtfvxv

        Kyllä tuossa se mummo on se "hyväksikäyttäjä" jos ei ole ikinä halunnut auttaa lapsiaan "jottei elämässä selvisi helpolla" ja sitten itse kuitenkin odottaa, että häntä hoidetaan vanhana. Miksi sinun logiikka ei päde toisin päin - jos vanhempia ei pidä auttaa jottei vain pääsisi helpommalla, niin samalla tavalla voisi ajatella mummosta - koita nyt vaan selvitä mummo, eihän kaikesta kuulukaan päästä helpolla?? oot kyllä todella katkera!!!!


      • Menevä.mummi
        werfadsf kirjoitti:

        En oikein ymmärrä tätä suomalaista asennetta, että kaikkien pitäisi pärjätä koko elämä yksin ilman kenenkään muun, sukulaisen apua. Muualla maailmassa tätä ihmeteltäisiin suuresti, ei mikään ihme, että Suomessa on paljon masentuneita. On tosi katkeraa olla auttamatta siksi, ettei ole itsekään saanut apua! Vähän sama jos itselläsi on ollut työuupumus tai jokin kipu/vaiva, niin toivotko samaa myös muille? Turha odottaa apua heiltä kun vanhenet.

        Minä en odota apua keneltäkään. Minulla on eläke, ja jos tarvitsen hoitopaikan, myyn huoneistoni ja maksan loppuelämäni sillä. Eikä se johdu katkeruudesta eikä siitä, että en ole saanut apua keneltäkään lastenhoidossa. SILLÄ en olisi edes antanut lapsiani muiden hoidettavaksi. Olin kotona lapsia hoitamassa siihen asti kun kuopus meni kouluun. Ainoat poissaoloni lapsieni luota oli muutama kerta synnytyslaitoksella.
        Ilmeisesti monille on ihmeellinen ja kummastuksen aihe, että huonokuntoinen ihminen hakee apua lääkäristä ja muuttaa hoivakotiin, jos ei pärjää yksikseen. Monille tuntuu olevan ilman muuta selvää, että vanhuuttaan vapiseva, sairas ja huonokuntoinen henkilö passuuttaa itseään koko suvulla sen sijaan, että maksaisi rahalla hoivansa ja käyttäisi omaisuutensa oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen.
        Lapsien ja lapsenlapsien mielestä isovanhempien pitää kärvistellä omakotitalossaan, tehdä lumityöt ja lapioida hiilet kellariin, tai ruikuttaa omaisilta apua. Omaiset sitten auttavat sen mukaan, kuinka paljon isovanhemmat ovat lapsenlapsiin aikaansa uhranneet. Jos ei ole apua aikanaan antanut niin...
        Missään tapauksessa ei saa hoitaa itselleen helppoja oloja jossakin seniorikodissa sen omakotitalon hinnalla. Sehän on perittäväksi tarkoitettu. Siitä ei saa luopua.
        Olisiko nykypäivänä ollenkaan mahdollista, että eri sukupolvien ihmiset tulisivat toimeen hyvillä mielin, toisiltaan palveluksia vaatimatta?
        Onko sellaisia perheitä enää ollenkaan?


      • Menevä.mummi
        werfadsf kirjoitti:

        En oikein ymmärrä tätä suomalaista asennetta, että kaikkien pitäisi pärjätä koko elämä yksin ilman kenenkään muun, sukulaisen apua. Muualla maailmassa tätä ihmeteltäisiin suuresti, ei mikään ihme, että Suomessa on paljon masentuneita. On tosi katkeraa olla auttamatta siksi, ettei ole itsekään saanut apua! Vähän sama jos itselläsi on ollut työuupumus tai jokin kipu/vaiva, niin toivotko samaa myös muille? Turha odottaa apua heiltä kun vanhenet.

        "Kaikkien pitää elää elämä yksin", huoh. Ei tarvitse.
        Mutta ei elämä ole vaihtokauppaa. Jokainen elää oman elämänsä, ja jokaisella on yksi elämä.
        Jos elämään liittyy perhe ja lapsia, niin se on se elämän ruuhka-aika. Silloin pitää sovitella menonsa ja olonsa. Isovanhemmat eivät voi elää lastensa ja lastenlastensa elämää ja siinä ohessa olla oman elämänsä herroja.
        Ei elämää eletä siten, että odotetaan kaiken aikaa apua joltakin omaiselta. Yhdessä tekeminen ja yhteiset suunnitelmat ovat eri asia kuin omista toiveista luopuminen, jotta voi olla avuksi lähiomaiselle hänen vaikeuksissaan.
        Oma elämä jää elämättä mummulta, joka uhraa loppuelämänsä terveet vuodet lastenlasten hoivaamiseen. Myöhemmin voi sitten huokailla, ettei koskaan tullut tehneeksi haluamiaan asioita, kun oli ne hoitolapset. Ja nyt ei enää voi.
        Voisiko siinä olla suorastaan aihe katkeruuteen?


      • wadsfzcx

        Ei isovanhemman tarvitse luopua "omasta elämästä" jos nyt vaikka edes pari kertaa vuodessa ottaa lapsenlapsia yökylään tai edes JOSKUS auttaa / tarjoaa apua, kyse on vain asenteesta. Itse uskon kyllä lähimmäisen rakkauteen, mutta tietysti mikään laki ei siihen velvoita ja aion auttaa myös omaa äitiäni kun hän tarvitsee apua, voisin hyvin olla myös omaishoitaja aikanaan hänelle, tuntuisi kauhealta laittaa laitokseen jos on huonokuntoinen! Kyllä moni mummo oikeasti myös nauttii lapsista, eivätkä koe heidän kanssaan olemista "uhrauksena"!


      • Menevä.mummi

        Rasittavaa, kun tulkitaan siten, ettei menevä mummi voi edes paria kertaa vuodessa olla lastenlasten kanssa.
        Se on ihan eri asia kuin aloittajan tiedustelu "etkö halua hoitaa..."jne.
        Elämään kuuluu monia ajanjaksoja ja on minusta aivan oikein, että ihminen elää ne oman suunnitelmansa ja parhaansa mukaan. Miksi pidetään selviönä, että isovanhemmat luopuvat omista suunnitelmistaan ja menoistaan ilomielin, kun saavat ottaa lapsenlapset hoiviinsa. Joskus niin onkin tietysti. Yhdessä voidaan viettää niin joulut ja lomatkin, taikka matkustella. Mutta ketään ei saa pakottaa tekemään työtä, jota eivät tunne jaksavansa.
        Pidetään myös selviönä, että menevät ihmiset eivät välitä jälkikasvustaan. Menevät ihmiset ovat ehkä kasvattaneet lapsensa itsenäisiksi ja omillaan toimeen tuleviksi, joten huomattava on, että kaikki pikkulasten vanhemmat eivät suinkaan ole tyrkkäämässä lapsiaan muiden hoidettaviksi. He nauttivat itse omista lapsistaan. He eivät edes halua antaa heitä muiden käsiin. kaikki lapset ovat nykyisin toivottuja ja suunniteltuja.


      • tasoeroja
        regtfvxv kirjoitti:

        Kyllä tuossa se mummo on se "hyväksikäyttäjä" jos ei ole ikinä halunnut auttaa lapsiaan "jottei elämässä selvisi helpolla" ja sitten itse kuitenkin odottaa, että häntä hoidetaan vanhana. Miksi sinun logiikka ei päde toisin päin - jos vanhempia ei pidä auttaa jottei vain pääsisi helpommalla, niin samalla tavalla voisi ajatella mummosta - koita nyt vaan selvitä mummo, eihän kaikesta kuulukaan päästä helpolla?? oot kyllä todella katkera!!!!

        On auttamista ja on auttamista.


      • Anonyymi
        Tämäonniinnähty kirjoitti:

        Yleensä se menee juuri niin, että kun mummo hoitaa ja passaa lapsensa lapsia, juuri tämä lapsi perheineen unohtaa mummon heti, kun hänestä ei enää ole heille mitään hyötyä.

        Se mummon lapsista, joka ei ole apua tarvinnut, on mummolle vanhuuden päivien tuki ja turva! Tämä lapsi on suorittaja, joka ei hyväksikäytä muita, mutta joka on tottunut, siihen, ettei elämässä selviä helpolla.

        Yksi aikuisista lapsistani ottaa yhteyttä vain rahapulassa. Muut ivailee.


    • huohtuotakitinää

      Menevälle mummille:

      Oman elämän elämättä jääminen/oman elämän uhraaminen lasten tai lastenlasten takia on pelkkä tekosyy.
      Marttyyri-valittajat käyttävät tuota kliseetä oman saamattomuutensa peittelyyn.
      Nämä kitisijät ovat niin raukkoja että syyllistävät muita siitä, etteivät ole viitsineet tehdä sitä mitä on mieli tehnyt. Laiskoja luusereita jotka nauttivat vinkunastaan.
      Minusta tuollainen muiden syyllistäminen omista valinnoista on raukkamaista.

      Ja tämä että jokaisella on yksi elämä. No huh, eipä tuon luulisi tulevan kenellekään yllätyksenä.

      Onko se paha juttu loppupeleissä jos vaikka joku viettääkin elämänsä rakkaiden ihmisten parissa?
      Minun mielestäni ihmisten kannattaisi päinvastoin olla enemmän huolissaan siitä mikä se oma asenne lapsiin, lastenlapsiin ja yleensäkin muihin ihmisiin on. Sen sijaan että kulkee naama norsun veellä, voisi pitää hauskaa ja nauttia rakkaittensa seurasta ja saada sieltä sitä hyvää oloa.

      Nauttikaa siitä, että olette saaneet perheen. Kaikille ei ole yhtä hyvää onnea suotu, nimimerkillä lapseton ja sen myötä myös lapsenlapseton 50 vuotias nainen.

      • winwon

        Menevä mummo vaikuttaa kirjoituksensa perusteella onnelliselta ja tasapainoiselta ihmiseltä, vaikka jättääkin lapsenlapsien hoidon heidän vanhemmilleen. Niin minäkin tekisin, jos olisin mummo.
        Turha kadehtia muiden elämää. Siinä myrkyttyy oma ainutlaatuinen elämä, josta voi löytyä monenlaista ilon aihetta kun sen oikein oivaltaa.


      • Ilon.olemus

        Ihan kauheata varmaan on vanhempien todeta, että mummu ei todellakaan ota lapsia hoitoon viikonlopuksi, tai edes arki-illaksi, että joskus maailmassa pääsisi huolehtimaan omasta parisuhteesta.
        On ilmiselvää, että lapsenlapsiaan torjuva mummu on kitisevä ja norsunveellä kulkeva raukkis.
        Siis kukaan ei voi pitää hauskaa kuin lapsiensa ja lastenlastensa kanssa, kaikki muu on tyhjää, ei ole onnea suotu, kärsiä vain pitää. (Näin ollen se lapsenlikkajuttukin on turhaa.)
        Ihmiset eivät ymmärrä, että kaikki muu huvitus on turhuutta, eikä lapsettomille ole aitoa iloa.
        Kukahan se norsunveellä oikein inisee?


      • Eimummolaan

        Päinvastoin ihan mukavasti omaa parisuhdetta voi hoitaa vaikka lapset ovatkin kotona. Lapset kuuluu perheeseen, ei niitä tarvitse laittaa viikonlopuksi mummolaan parisuhdeajan vuoksi. Meillä ei esim. parisuhteen hoitoon tarvita alkoholia, ravintoloita tai elokuvia. Parisuhdetta voi hoitaa ihan tavallisena arkena, jossa rakkauslapset ovat mukana,


    • kaikennähny

      Eiköhän usein lapsenlapset ole iloa elämään tuovia, ja kenenkään ei ole pakko hoitaa jos ei halua.
      Muuten, nykyisin ei noin vaan mennä vanhana hoivakotiin, se riippuu ihan siitä onko kriteerit täyttyny ja lääkäri antaa todestukse,yksityisiin pääsee jos on lottovoittaja, siis päävoitto tietysti.
      Ei ainakaan vanhasta talosta saa niin paljoa rahaa, et vuosia olis hoivakodissa.

    • Ikävä.ikä

      Nykyisin ei kuitenkaan olla ilman muuta lapsien hoivattavana, jos tarvitsee apua elämänsä illassa. Laki ei sitä edellytä, eikä kaikkien vanhojen lapset suinkaan asu lähimailla. Heillä on elämänsä ja ongelmansa toisella puolella maata.
      Kyllä lapsenlapset voivat olla isovanhempien ilo, vaikka vain kyläilevät vanhempiensa kanssa.
      Kyllä yhteiskunta huolehtii vaivaisista ja vammaisistaan. Lasten asia on ehkä pitää silmänsä auki ja ottaa selvää paikkakunnan mahdollisuuksista, mutta kyllä sellainenkin vanhus hoitopaikan saa, jolla ei ole lähiomaisia.
      Siitä vanhasta talosta kannattaa luopua, sen ylläpitäminen ei vanhalle ole mahdollista.

    • toivomattaparas

      Just just, tuo vanhakantainen käsitys yhteiskunnasta! Nykyään se hoitaa hengiltä ääntä nopeammin mummon kuin mummon, tai niin vaivaisen kuin vaarinkin. Eikä siinä kauaa nokka tuhise.

      Mutta mikä avuksi?

      Oletan, että se ei onnistu vain lapsenlapsia hoitamalla - tai jos onnistuu, olen jo pelin menettänyt - että katsovat meidän vanhusten perään. Minä en ylpeile sillä, että en koskaan tarvitsisi lapsiani, tai että olisi edes omaisuutta, jotta saisin hienon seniorikodin ja palkkaisin piian. En saa.

      Nöyrä minä olen tyttäreni suhteen, että kun se aika koittaa, niin meidän 5000 kilometrin välimatkamme on kuroutunut umpeen, ja hän hellästi ja ymmärtäväisesti katsoo minun perääni.

      Yhtä hellästi kuin meidän välimme ovat olleet koko yhteisen elämämme ajan, silloinkin, kun olin vielä järjissäni.

    • yksinkertaista

      Lastenhoito ei ole isovanhempien velvollisuus, eikä vanhusten hoito ole nuorempien velvollisus. Eikä se tarkoita etteikö ihmiset rakasta ja tapaa omaisiaan, vain sitä että kukin voi hoitaa itsenäisesti omat asiansa ja hankkia myös avun muualta. Apua ei tarvitse antaa yli omien voimien, sitä varten on päiväkodit ja kodinhoitajat, ja ainahan voi myös palkata apuvoimia ihan omilla rahoila.

    • Tarkoitukset.selviksi

      Kun ketjua lukee, tulee mieleen, että sana "hoitaa" tulkitaan monella tavalla.
      Mitä sillä halutaan tosiasiallisesti kuvata?
      1)Tytär menee hammaslääkäriin, ja mummu tulee hoitamaan vauvaa sillä aikaa, eli vauva nukkuu parvekkeella kaksi tuntia ja tytär ehtii kotiin ennen kuin vauva herää. - Mukavaa.
      2)Mummu tulee aamulla, koska lapsi on kuumeessa, eikä häntä voi viedä päiväkotiin. Äiti näyttää missä vaatteet, missä ruoka, milloin syödään, nukutaan, äiti kiitää kotiin klo 17:ksi. Mummu vahtinut kuumeisen lapsen unta, antanut juotavaa, yrittänyt syöttää, ei ole onnistunut, lapsi nukkuu, kiukuttelee äitiä, päivä menee kuitenkin kohtalaisesti. - Huoh.
      3)Mummu ottaa lapsen kotiinsa, huoltaa iltaan, syöttää, juottaa, pukee, kylvettää, nukuttaa...Aamulla ruuat, vaatteet, ulkoilut, päiväunet, kotiin lähtö. - Väsymys.
      4)Mummu hoitaa kotonaan viikkokauden, kulkee lapsen kanssa kaupat, siivoaa, pesee pyykit, tekee ruuat, pesee, pukee, leikittää, lohduttaa, kieltää, käskee, kiittää, kehuu, valvoo, nukuttaa, hoitaa naarmut ja yskät, parsii paikkaa korjaa vaatteet. Raportoi vanhemmille, kysyy neuvoa ihottuman hoitoon, allergiaan, ruokahaluttomuuteen, hätäilee itkuisen lapsen kanssa... - Nääntymys.
      Aloitetaan tästä. Mihin hoitoon mummua on tarkoitus käyttää?
      Sen jälkeen voidaan miettiä...
      kuka hoitaa mummua, jos hän nostaa painavaa lasta ja venäyttää selkänsä? Mummu ei ole notkea eikä nopea. Lapsi voi vetää päälleen pöytäliinalla koko serviisin, kaataa palmun, pudota tuolilta, karata portaisiin, syödä jotain kamalaa pihanurmikolla jne.
      Mummulla ei ole silmiä selässä. Kuka mummua auttaa, kun taloudenpito menee metsään, lapsi ei pysy aikataulussa, huutopotkuraivari yllättää kaupan kassalla jne.
      Mihin hoitoon olette valmiita, mummut?

      • Mitä.siis.halutaan

        Olipa kinkkinen kysymys!
        Eipä siihen vastauksia löytynytkään. Kalikka kolahti siksi lujaa.


      • Tällainennäkökulma

        Tuo on varmasti tapauskohtaista ja sovittavissa osapuolten välillä.

        Meillä "hoitaa" tarkoittaisi lasten ottamista luokse tai meille tulemista vaikkapa 1-3 tunniksi. Hoitoajan pituuskin sopisi ihan miten isovanhemmalle itselleen käy.

        Sopisi viikonloppuna, arkena, päivällä, illalla, oikeastaan milloin vain kun sovitaan. Saattaisin jopa miehen kanssa järjestää häneltä päivän töistä vapaaksi jos isovanhempi hoitaisi lapsia ja pääsisimme yhdessä kahdestaan käymään vaikka syömässä. Se olisi suorastaan luksusta. Nyt lasten hoito ei tarhankaan kautta järjesty kun olen itse hoitovapaalla.

        Hoitopaikallakaan ei olisi väliä, miten vain isovanhemmalle helpoin. Yrittäisin syöttää ja hoitaa lasten perustarpeet sille mallille ettei olisi paljon muuta kuin perään katsomista tuona aikana. Jos jotain haluaisivat syödä tai toisin sovitaan niin sekin kävisi oikein hyvin.

        "Hoitamista" olen kysynyt muutaman kerran vuodessa.

        Meillä ainakaan ei näillä kriteereillä järjesty.

        Ei järjesty minun ehdottama aika, ei pitkällä eikä lyhyellä aikavälillä, tai että isovanhempi ehdottaa aikaa jossain lähitulevaisuudessa. Se jää aina vaan puheasteelle siitä että sovitaan myöhemmin, koskaan ei haluta sopia sillä hetkellä, ja sitä aikaa ei vaan koskaan tule. Olen tulkinnut niin että se on pehmeä tapa kieltäytyä ja se on ok, enkä ole enää kysellyt ollenkaan.

        Kaikenlaisia syitä voi esittää ja ne hyväksytään ja asia on ok. Mutta mielestäni teot puhuvat, eivät selitykset. Ihminen valitsee elämäänsä sitä mitä haluaa ja pitää tärkeänä.

        Jos kokee ettei kykene kuntonsa tai jaksamisensa takia lapsia hoitamaan niin eipä siinä mitään. Tuossa on vain valitettavakin seuraus, josta täällä saa myös lukea: lasten ja lastenlasten etääntyminen, etteivät isovanhemmat "saa" koskaan nähdä heitä. Itse ymmärrän mitä tuo vastavuoroisuuden puute aiheuttaa, sen ettei lapsen vanhempi itsekään jaksa arjen pyörittämiseltä liiaksi huomioida muita, muunmuassa omia eläkeikäisiä vanhempiaan, ei sille vain minkään mahda, aika ei repeä kaikkeen. Ja siitä se railo ihmisten välisessä suhteessa levenee.


      • Kyläreissut

        Ette siis koskaan tapaa omia vanhempianne? Olisikohan siinä' jotain osviittaa muuhunkin?
        Pelkäävätkö vanhempanne teidän vierailujanne, vai ettekö koskaan halua kutsua heitä kotiinne.


    • ymmärrätkösiejo

      kuule ku ei ennää jaksa, on jo vanha...

    • tämänkinläpikäynyt

      Oletan että näitä isovanhempia jotka eivät halua antaa mitään ajastaan lastenlapsiensa hotamiseen on todella vähän mutta näitä vanhempia on kyllä suuri joukko jotka haluaisivat lapsensa jokaviikonloppu tuoda hoidettaviksi.Työelämässä olevat isovanhemmat hoivaavat lomistaankin suurimmanosan että nämä vanhemmat saavat lomailla keskenään.Liika on liikaa johonkin on laitettava toppi,tekää niitä lapsia sen verran että jaksatte ne sitten huoltaa.

    • Miksimummolaan

      Silloin kun omat lapseni olivat pieniä, en millään hennonnut viedä heitä viikonloppuisin isovanhemmille hoitoon, vaikka heitä usein sinne pyydettiin.

      Minusta se, että lapset olivat jo arkipäivät perhepäivähoidossa/päiväkodissa työmme vuoksi, oli ihan riittävää. Viikonloput halusin viettää aikaa perheen kesken, johon myös lapset kuuluvat (jollei nyt joku satu sitä oivaltamaan).

      Kerran tai pari vuodessa on ihan ok, pyytää hoitoapua, että vanhemmat voivat tehdä yhdessä pienen viikonloppureissun ja näin me myös teimme. Joskus taivuimme siihen ruinaukseen esim kesäaikaan, jolloin muutenkin oli lomaa, että veimme lapset mummolaan, vaikkei mitään erityistä matkaa tai muuta menia ollutkaan.

    • Aiheellinen

      Voi kyllä me haluaisimme, mutta he eivät enää tarvitse. Olimme nuorempina mieheni kanssa aina tarvittaessa pelastamassa tilanteita kahdessakin lapsiperheessä. Nyt meidän tehtävänä on enää käydä merkkipäivinä ja - antaa lahjoja. Nuo isoiksi kasvaneet lapsikullat eivät käy luonamme, eivät pidä yhteyttä. Kaipaamme heitä.

      • Miksimummolaan

        Oho, vain kahdessa lapsiperheessä!

        Meidän lasten isovanhemmillä oli neljä lapsiperhettä, joista ruinasivat lapsia luokseen hoitoon. :) Se perheistä, joka eniten käytti lastenhoitopalvelua on nyt just tuossa jamassa eli nämä lapset eivät koskaan käy mummolassa, koska viettivät lapsena siellä liikaa aikaa.

        Meidän lapset eivät koskaan kieltäydy parin tunnin kylävierailusta mummolaan, kun sitä ehdotamme.


    • Anonyymi

      Toinen mummo häärää kuin justiina niin hoitakoon hän. Antaisi myös rahaa nuorelle perheelle,mutta ei.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      139
      4269
    2. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      89
      2059
    3. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      2041
    4. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      64
      1725
    5. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      54
      1492
    6. Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.

      Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat
      Haapavesi
      137
      1467
    7. VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia

      Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu
      Maailman menoa
      102
      1362
    8. Nainen olet valoni pimeässä

      valaiset tietäni tietämättäsi ❤️
      Ikävä
      74
      1266
    9. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      98
      1201
    10. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      118
      1090
    Aihe