Ohjelmoinnin aloittaminen

parasta opetellä venäjää.on jo toiseksi eniten puhuttu kieli suomessa.ruotsi on tyhmää opetella koska sille ei ole käyttöä.kohta vienti vapautuu ja silloin tarvitaan tuhansia venäjää puhuvia töihin ,vientimarkkinointiin ja kaupankäyntiin.itse olen jo käynyt melkein 40 kertaa venäjällä keväästä tänne syksyyn.

miten ihmeessä tuo liittyy ohjelmointiin mitenkään?

"Pythonissa hyvä puoli on syntaksi, joka on varsin anteeksiantava, joten ei tarvitse turhautua sen kanssa heti alkuunsa, kun ei tarvitse joka komennon loppuun puolipisteitä sun muuta, ja samalla oppii pakostakin kirjoittamaan siistiä koodia jossa on sisennykset."

Melko huvittava kommenti :) Melko anteeksiantava ku ei tartte puolipistettä mutta PAKOTTAA kirjoittamaan "siistiä" koodia jossa on sisennykset?? :)

Tai sitten vaan sillä Javascriptillä, tai vaikka vähän mukavemmalla Typescriptillä mikä kääntää Javascriptille. Sillä tekee koodin mihin tahansa.

M-Kar kirjoitti:

Tai sitten vaan sillä Javascriptillä, tai vaikka vähän mukavemmalla Typescriptillä mikä kääntää Javascriptille. Sillä tekee koodin mihin tahansa.

Miksi juuri JS?

123456789101110 kirjoitti:

Miksi juuri JS?

Sillä tekee koodin selaimeen, palvelimeen ja kaikille muillekin rajapinnoille web komponentin avulla. Ei tarvitse useaa kieltä eikä tehdä samaa koodia uusiksi moneen kertaan.

M-Kar kirjoitti:

Sillä tekee koodin selaimeen, palvelimeen ja kaikille muillekin rajapinnoille web komponentin avulla. Ei tarvitse useaa kieltä eikä tehdä samaa koodia uusiksi moneen kertaan.

Lue lisää

JavaScript on muuten vaan vähän outolintu noin niin kuin yleisesti ohjelmoinnin opettelun kannalta DOM:n ja asynkronien eventtien kanssa. Toki jos määränpäänä on nimenomaan web-ohjelmointi, niin samapa se on sitten sillä aloittaa, kun siihen joka tapauksessa joutuu jossain vaiheessa tutustumaan.

"JavaScript on muuten vaan vähän outolintu noin niin kuin yleisesti ohjelmoinnin opettelun kannalta DOM:n ja asynkronien eventtien kanssa."

Täh? Ensinnäkin, DOM ei liity mitenkään javascriptiin. Asynkronisuuteen törmää ennemmin tai myöhemmin jos meinaa ohjelmoida jotain "hello world":ia vakavampaa matksua.
Onko muuten nodejs sulle tuttu??

Niin, kyllä JS pystyy tekemään natiiveja mobiilisovelluksiakin.

code_red kirjoitti:

"JavaScript on muuten vaan vähän outolintu noin niin kuin yleisesti ohjelmoinnin opettelun kannalta DOM:n ja asynkronien eventtien kanssa."

Täh? Ensinnäkin, DOM ei liity mitenkään javascriptiin. Asynkronisuuteen törmää ennemmin tai myöhemmin jos meinaa ohjelmoida jotain "hello world":ia vakavampaa matksua.
Onko muuten nodejs sulle tuttu??

Lue lisää

No about 99,99 % client-puolen javascriptistä on DOM:n manipulointia, eli kyllä se nyt aika oleellisesti siihen javascriptiin liittyy.

Tuo argumentti että sama koodii käy fronttin ja backendiin on muutenkin aika hölmö. Vähän kun väittäisi että on helpompaa rakentaa talo pelkää vasaraa käyttäen, ilman sahaa, vatupassia, sirkkeliä tai muuta, koska silloin tarvitsee opetella vain yhden työkalun käyttö.

Ja kyllä, node on tuttu.

"No about 99,99 % client-puolen javascriptistä on DOM:n manipulointia, eli kyllä se nyt aika oleellisesti siihen javascriptiin liittyy."

Noh samalla logiikalla sitte html kuulluu php:hen ohjelmoinnin opetuksen kannalta....

"Tuo argumentti että sama koodii käy fronttin ja backendiin on muutenkin aika hölmö."

Ehkä näin onkin ja kukaan ei sellaista ole varsinaisesti väittänytkään. Pointti olikin, että forntin ja backendin voi rakentaa samalla KIELELLÄ.

"Vähän kun väittäisi että on helpompaa rakentaa talo pelkää vasaraa käyttäen, ilman sahaa, vatupassia, sirkkeliä tai muuta, koska silloin tarvitsee opetella vain yhden työkalun käyttö."

Ei mennyt ihan kohilleen vertaus. Tässä tapauksessa talon perustus, seinät ja katto rakennetaan samoista komponenteista jolloin niiden yhteensovittaminen on saumatonta ja helppoa. Toki nytkin tarvitaan sekä sahaa että vasaraa :) Sitten viel kannattaa muistaa, että rakentaistaidon opettelua ei kannata aloittaa talosta vaan jostain pienemmästä ja yksinkertaisemmasta rakennuksesta...

"Ja kyllä, node on tuttu."

Siinä tapauksessa on kyllä hieman oudoja väitteesi javascriptistä. Eikö sun mielestä olekaan helpompaa/mukavamaa esim. AngulaJS:ssä kun backendistä tulee suoraan JSON:ia ja bäckendissä ei ees tarvi tehdä mitään JSON konversioita fronttia varten? ja kun vielä esim. db-järjestelmä, kuten mongo, suoltaa myös bakcendille json:ia niin enpä löydä aihetta valittaa....

code_red kirjoitti:

"No about 99,99 % client-puolen javascriptistä on DOM:n manipulointia, eli kyllä se nyt aika oleellisesti siihen javascriptiin liittyy."

Noh samalla logiikalla sitte html kuulluu php:hen ohjelmoinnin opetuksen kannalta....

"Tuo argumentti että sama koodii käy fronttin ja backendiin on muutenkin aika hölmö."

Ehkä näin onkin ja kukaan ei sellaista ole varsinaisesti väittänytkään. Pointti olikin, että forntin ja backendin voi rakentaa samalla KIELELLÄ.

"Vähän kun väittäisi että on helpompaa rakentaa talo pelkää vasaraa käyttäen, ilman sahaa, vatupassia, sirkkeliä tai muuta, koska silloin tarvitsee opetella vain yhden työkalun käyttö."

Ei mennyt ihan kohilleen vertaus. Tässä tapauksessa talon perustus, seinät ja katto rakennetaan samoista komponenteista jolloin niiden yhteensovittaminen on saumatonta ja helppoa. Toki nytkin tarvitaan sekä sahaa että vasaraa :) Sitten viel kannattaa muistaa, että rakentaistaidon opettelua ei kannata aloittaa talosta vaan jostain pienemmästä ja yksinkertaisemmasta rakennuksesta...

"Ja kyllä, node on tuttu."

Siinä tapauksessa on kyllä hieman oudoja väitteesi javascriptistä. Eikö sun mielestä olekaan helpompaa/mukavamaa esim. AngulaJS:ssä kun backendistä tulee suoraan JSON:ia ja bäckendissä ei ees tarvi tehdä mitään JSON konversioita fronttia varten? ja kun vielä esim. db-järjestelmä, kuten mongo, suoltaa myös bakcendille json:ia niin enpä löydä aihetta valittaa....

Lue lisää

On 100x helpompaa lisätä yksi .to_json koodiin kuin alkaa vääntämään nodella jotain mihin se ei millään taivu.

Ja kyllä mä rakentaisin sen talon perustukset teräsbetonista, seinät puusta tai harkoista ja katon puusta ja pellistä. Enkä koittaisi kasata kaikkea siitä aaltopellistä. Paitsi jos rakennan slummihökkeliä favelaan, silloin se aaltopelti kautta linjan on toki hyvä ja oikeaoppinen valinta. Kaikelle on paikkansa, ei siinä mitään.

dgfhgfhgfh kirjoitti:

On 100x helpompaa lisätä yksi .to_json koodiin kuin alkaa vääntämään nodella jotain mihin se ei millään taivu.

Ja kyllä mä rakentaisin sen talon perustukset teräsbetonista, seinät puusta tai harkoista ja katon puusta ja pellistä. Enkä koittaisi kasata kaikkea siitä aaltopellistä. Paitsi jos rakennan slummihökkeliä favelaan, silloin se aaltopelti kautta linjan on toki hyvä ja oikeaoppinen valinta. Kaikelle on paikkansa, ei siinä mitään.

Lue lisää

"On 100x helpompaa lisätä yksi .to_json koodiin kuin alkaa vääntämään nodella jotain mihin se ei millään taivu."

Miksi pitäis kirjoittaa jotain konversioita jos siihen ei ole tarvetta? Tosin ruosta ei nyt tietenkään ollut kyse enkä tuota ole suositellut missään vaiheessa :) Tässä oli kyse kielen opiskelusta ja siitä, että pärjää myös yhdellä kielellä sekä frontin ja backendin rakentelussa.

"Ja kyllä mä rakentaisin sen talon perustukset teräsbetonista, seinät puusta tai harkoista ja katon puusta ja pellistä. Enkä koittaisi kasata kaikkea siitä aaltopellistä. Paitsi jos rakennan slummihökkeliä favelaan, silloin se aaltopelti kautta linjan on toki hyvä ja oikeaoppinen valinta. Kaikelle on paikkansa, ei siinä mitään."

Jaa....sun mielestä sellaiset "pikkusivustot" kuten eBay, Walmart, flickr, coupon jne... ovat "slummihökkeleitä"?? :) Ihan miten vaan... :)

hoh hoh hoh ruby on paljon helpompi kuin php, se kehiteltiin vauvoja varten jolle php oli liian vaikea

awregr kirjoitti:

hoh hoh hoh ruby on paljon helpompi kuin php, se kehiteltiin vauvoja varten jolle php oli liian vaikea

Mitä uudempi kieli sitä helpompi siitä on yritety tehdä pikkuisille

asdafasfdasd kirjoitti:

No about 99,99 % client-puolen javascriptistä on DOM:n manipulointia, eli kyllä se nyt aika oleellisesti siihen javascriptiin liittyy.

Tuo argumentti että sama koodii käy fronttin ja backendiin on muutenkin aika hölmö. Vähän kun väittäisi että on helpompaa rakentaa talo pelkää vasaraa käyttäen, ilman sahaa, vatupassia, sirkkeliä tai muuta, koska silloin tarvitsee opetella vain yhden työkalun käyttö.

Ja kyllä, node on tuttu.

Lue lisää

Kuka kumma käyttää ja miten paljon vasaraa talonrakentamiseen nykyaikana kun naulaimet ilman kompuraakin on keksitty?

vasararajanauloja kirjoitti:

Kuka kumma käyttää ja miten paljon vasaraa talonrakentamiseen nykyaikana kun naulaimet ilman kompuraakin on keksitty?

Hienosti ymmärretty analogia, Hermanni.

C:tä nyt en opettelisi missään tapauksessa, jos ei tarkoituksena ole tosi matalan tason, kuten laiteajurien tai sulautettujen järjestelmien koodaus.

Tässä olikin kyse ohjelmoinnin opettelu ja siihen C sopii vallan mainiosti. Suurin osa yleisistä ohjelmointikielistä perustuu juuri C:hen. Ja jossain muuallakin tarvitaan suorituskykyä kuten peliohjelmoinnissa jossa turvaudutaan C :aan tai C kieleen. C-kielen etu on myös se että se toimii kaikissa ympäristöissä, muut kielet eivät yllä oikein samalla galaxillekaan tässä suhteessa.

OpetteleC kirjoitti:

Tässä olikin kyse ohjelmoinnin opettelu ja siihen C sopii vallan mainiosti. Suurin osa yleisistä ohjelmointikielistä perustuu juuri C:hen. Ja jossain muuallakin tarvitaan suorituskykyä kuten peliohjelmoinnissa jossa turvaudutaan C :aan tai C kieleen. C-kielen etu on myös se että se toimii kaikissa ympäristöissä, muut kielet eivät yllä oikein samalla galaxillekaan tässä suhteessa.

Lue lisää

C on erittäin huono kieli ohjelmoinnin opetteluun (poikkeuksena tähän sellainen opiskelu jossa tarkastetaan ohjelmointityyli automaattisesti joka kerta. Tätä tehdään esim. joissain yliopistossa).

Vaikka C on standardoitu niin se ei tarkoita sitä että käytännössä eri C-kääntäjän koodi toimisi edes samassa ympäristössä!

Jos vertaat esim. yhteensopivuutta vaikkapa Pascal:n ero on huima.
Esim. Lazaruksella täysin sama lähdekoodi toimii sekä windows:ssa että Raspberry Pi:ssä (eri prosessoriarkkitehtuuri, eri käyttöjärjestelmä, eri ikkunointijärjestelmä, eri teholuokka)

C kieli on lainannut syntaksinsa niin monelle kielelle, ja on niin yksinkertainen loppujen lopuksi että olen edelleen samaa mieltä.

Ruby on ihan hyvä, mutta Python on Suomessa paljon oleellisempi. Rubykin näyttäisi kyllä olevan vähän nosteessa, tai sitten on vaan joku hetkellinen piikki.

Mol.fi avoimet paikat hakusanoilla:

Python - 37 ilmoitusta
Ruby - 19 ilmoitusta

Joskus vuosi-kaksi sitten tuo meni noin 10:1 suhteessa.

Rubysta pidän itse enemmän, mutta kummatkin ovat ihan päteviä, ja käytännössä pakollisia osata jos tekee sysadmin-tyyppisiä hommia.

Jos töitä haluaa, niin unohda tuo lista kokonaan.

Kuka haluaa tehdä ohjelmintia työnään? Täytyy olla pääsä jotain vikaa.. Kyse oli siitä, miten opetella ensimmäinen ohjelmointikieli. Tähän tämä lista toimii hyvin - ja on tarkoitettu. Tarkemmin: Peruskoulusta pääsevän on järkevää osata ohjelmointia jonkin verran ihan vaan siksi, että ei ole käyttöliittymän vanki jos se ei satu toimimaan. Sen sijaan en näe mitään järkeä siinä, että yritettäisiin saada ihmisistä koodareita kaikista. Suurimmalla osalla ei taida motivaatio edes siihen riittää ja hyviä koodareita lasken suomen kokoisesta maasta löytyvän alta sata..

Kun optimoi koodin rakennetta ja ylläpidettävyyttä, optimoi automaattisesti kaikkea muutakin ja tekee parempaa koodia: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/5/54/SoftwareQualityCharacteristicAttributeRelationship.png

Suorituskyky ei yleensä ole ikinä ollut mikään ongelma.

Ylläpitoon satsaaminen on oikeastaan turhuutta, kun koodin voi tehdä kerralla oikein. Käytännössä softan tekeminen on aina projektiluonteista ja tavoite on selvillä alusta saakka. Mitäpä sitä ehjää korjaamaan?

Pakkaa oikein naurattamaan nämä nykyajan "tietoturvapäivitykset". Ikään kuin järjestelmiä ei voitaisi tehdä kerralla turvallisiksi. Ymmärrän kyllä ohjelmoija-ammattikunnan hädänkin. Samasta syystä talotkin rakennetaan nykyisin aina väärin, jotta niitä päästäisiin korjaamaan.

Jos kaikki olisi ikuista, niin tarve uudelle katoaisi ajan mittaan. Ekologisesti ajatellen kannattaisi kuitenkin satsata kestävyyteen. Joutoajan voi käyttää sitten viettämällä vapaata. Aina ei ole pakko suorittaa, varsinkaan valmiissa maailmassa.

visuaalinenstudio kirjoitti:

Ylläpitoon satsaaminen on oikeastaan turhuutta, kun koodin voi tehdä kerralla oikein. Käytännössä softan tekeminen on aina projektiluonteista ja tavoite on selvillä alusta saakka. Mitäpä sitä ehjää korjaamaan?

Pakkaa oikein naurattamaan nämä nykyajan "tietoturvapäivitykset". Ikään kuin järjestelmiä ei voitaisi tehdä kerralla turvallisiksi. Ymmärrän kyllä ohjelmoija-ammattikunnan hädänkin. Samasta syystä talotkin rakennetaan nykyisin aina väärin, jotta niitä päästäisiin korjaamaan.

Jos kaikki olisi ikuista, niin tarve uudelle katoaisi ajan mittaan. Ekologisesti ajatellen kannattaisi kuitenkin satsata kestävyyteen. Joutoajan voi käyttää sitten viettämällä vapaata. Aina ei ole pakko suorittaa, varsinkaan valmiissa maailmassa.

Lue lisää

Sarkasmi välittyy vähän heikonlaisesti tekstistäsi, mutta oletan kuitenkin että se on kieli poskessa kirjoitettu. Olisi pelottavaa jos joku oikeasti olisi noin kujalla.

"Basicilla aloitin"
Joo, minäkin naputin hirsipuupelin basic ohjelmalla commodore pet tietokoneesen. Python on helppo ja nopea testata olio-ohjelmointikieli, basic ei.

"Kannattaa kuitenkin opetella myös matalamman tason kieliä, jotta oppii ymmärtämään paremmin tietokoneen toimintaaa. Se auttaa tekemään parempaa koodia."

Ei vaan hyvä ohjelma ja olio-ohjelmointi lähtee tarinasta, joka kuvailee ohjelman toimintaa. Tarinasta alleviivataan subjektiivit ja verbit ja näistä muodostetaan luokat, niiden attribuutit ja metodit.

C-kielen oppii sitten nopeasti vaikkapa arduino sdk:n esimerkkien avulla.
http://www.banggood.com/ATmega328P-Arduino-Compatible-Nano-V3-Improved-Version-With-USB-Cable-p-933647.html

debian_xfce kirjoitti:

"Basicilla aloitin"
Joo, minäkin naputin hirsipuupelin basic ohjelmalla commodore pet tietokoneesen. Python on helppo ja nopea testata olio-ohjelmointikieli, basic ei.

"Kannattaa kuitenkin opetella myös matalamman tason kieliä, jotta oppii ymmärtämään paremmin tietokoneen toimintaaa. Se auttaa tekemään parempaa koodia."

Ei vaan hyvä ohjelma ja olio-ohjelmointi lähtee tarinasta, joka kuvailee ohjelman toimintaa. Tarinasta alleviivataan subjektiivit ja verbit ja näistä muodostetaan luokat, niiden attribuutit ja metodit.

C-kielen oppii sitten nopeasti vaikkapa arduino sdk:n esimerkkien avulla.
http://www.banggood.com/ATmega328P-Arduino-Compatible-Nano-V3-Improved-Version-With-USB-Cable-p-933647.html

Lue lisää

"Ei vaan hyvä ohjelma ja olio-ohjelmointi lähtee tarinasta, joka kuvailee ohjelman toimintaa. Tarinasta alleviivataan subjektiivit ja verbit ja näistä muodostetaan luokat, niiden attribuutit ja metodit."

Älä unohda hyväksymistestien kirjoittamista.

"Älä unohda hyväksymistestien kirjoittamista."

mitä ne on;-) Firmoissa joissa olen ollut töissä on testaajat erikseen. Millän scripteillä ei kaikkea pysty testaamaan ja niiden kirjoittaminen monissa tapauksissa on ajanhukkaa.

debian_xfce kirjoitti:

"Älä unohda hyväksymistestien kirjoittamista."

mitä ne on;-) Firmoissa joissa olen ollut töissä on testaajat erikseen. Millän scripteillä ei kaikkea pysty testaamaan ja niiden kirjoittaminen monissa tapauksissa on ajanhukkaa.

Lue lisää

Koko ohjelmaprojekti lähtee vaatimusmäärittelystä, ja näille kaikille vaatimuksille kirjoitetaan testit. Katsos kun asiakas, osakkeenomistaja tai kuka onkaan kun kysyy kehittäjältä "onko valmis?" niin se "valmis" määritellään vaatimusmäärittelyllä. Valmis on sitten valmis kun testit menee läpi.

Sitten kun on vaatimusmäärittely tehty, aletaan purkamaan luokkiin ja muihin palikoihin ja kirjoitetaan niille yksikkötestejä. Eli vaikka homman saisi valmiiksi ilman niitä, pitää sen ohjelman myös toimia jollain tasolla bugittamatta.

Koodia kun kirjoittelee niin sitä sitten näkee niistä testeistä miten homma etenee, ja ohjelma pysyy mukavan muovattavana, sitä voi päivittää monta kertaa päivässä uuteen versioon ja pysyy edelleen toimivana.

Vaatimusmäärittely on tärkeätä, että sitten kun kysytään onko valmis niin siihen on sitten selkeä vastaus. Eikä voi sitten mussuttaa ohjelmistokehittäjälle, että "tästä puuttuu se ja se ja tuon pitää olla erilainen". Ohjelmistokehittäjä näyttää sitten vaatimusmäärittelyä ja sanoo: "Ei olla tällaisista puhuttu mitään, kirjoitetaan toiveet ylös testeiksi ja palataan sorvin ääreen".

Sekin on tärkeätä, että silloin ei asiakas, työnantaja jne. alkaa vääntämään hinnasta ja itkeä ominaisuuksista joita ei ole mitenkään määritelty missään.

visuaalinenstudio kirjoitti:

Ylläpitoon satsaaminen on oikeastaan turhuutta, kun koodin voi tehdä kerralla oikein. Käytännössä softan tekeminen on aina projektiluonteista ja tavoite on selvillä alusta saakka. Mitäpä sitä ehjää korjaamaan?

Pakkaa oikein naurattamaan nämä nykyajan "tietoturvapäivitykset". Ikään kuin järjestelmiä ei voitaisi tehdä kerralla turvallisiksi. Ymmärrän kyllä ohjelmoija-ammattikunnan hädänkin. Samasta syystä talotkin rakennetaan nykyisin aina väärin, jotta niitä päästäisiin korjaamaan.

Jos kaikki olisi ikuista, niin tarve uudelle katoaisi ajan mittaan. Ekologisesti ajatellen kannattaisi kuitenkin satsata kestävyyteen. Joutoajan voi käyttää sitten viettämällä vapaata. Aina ei ole pakko suorittaa, varsinkaan valmiissa maailmassa.

Lue lisää

Ei se aina taida olla ihan selvillä mitä halutaan.

Toki pitäisi olla, mutta käytännössä näin ei ole.

Eikö se nykyään ole vähän muotia sellainen nopeampi kehitys, että tehdään tietyn pituisena aikana jotain, ja sitten palautetaan käyttäjille arvioitavaksi mahdollisimman nopeasti.

visuaalinenstudio kirjoitti:

Ylläpitoon satsaaminen on oikeastaan turhuutta, kun koodin voi tehdä kerralla oikein. Käytännössä softan tekeminen on aina projektiluonteista ja tavoite on selvillä alusta saakka. Mitäpä sitä ehjää korjaamaan?

Pakkaa oikein naurattamaan nämä nykyajan "tietoturvapäivitykset". Ikään kuin järjestelmiä ei voitaisi tehdä kerralla turvallisiksi. Ymmärrän kyllä ohjelmoija-ammattikunnan hädänkin. Samasta syystä talotkin rakennetaan nykyisin aina väärin, jotta niitä päästäisiin korjaamaan.

Jos kaikki olisi ikuista, niin tarve uudelle katoaisi ajan mittaan. Ekologisesti ajatellen kannattaisi kuitenkin satsata kestävyyteen. Joutoajan voi käyttää sitten viettämällä vapaata. Aina ei ole pakko suorittaa, varsinkaan valmiissa maailmassa.

Lue lisää

"Ylläpitoon satsaaminen on oikeastaan turhuutta, kun koodin voi tehdä kerralla oikein."

Se koodi pitäisi saada joskus valmiiksi ja jostain pitäisi saada rahat koodin tekemiseen.

"Käytännössä softan tekeminen on aina projektiluonteista ja tavoite on selvillä alusta saakka. Mitäpä sitä ehjää korjaamaan?"

Useinkin tavoite muuttuu jatkuvasti.

"Pakkaa oikein naurattamaan nämä nykyajan "tietoturvapäivitykset". Ikään kuin järjestelmiä ei voitaisi tehdä kerralla turvallisiksi."

Ne eivät olisi vieläkään valmiita jos ne pitäisi tehdä virheettömiksi ja kenelläkään ei olisi varaa ostaa niitä.

"Ekologisesti ajatellen kannattaisi kuitenkin satsata kestävyyteen."

Tietokoneohjelmat ovat päivitettäviä. Näiden valmistaminen ei kuluta luonnonvaroja samalla tavalla kuin vaikka jääkaappien.

hmhmhmhm kirjoitti:

Ei se aina taida olla ihan selvillä mitä halutaan.

Toki pitäisi olla, mutta käytännössä näin ei ole.

Eikö se nykyään ole vähän muotia sellainen nopeampi kehitys, että tehdään tietyn pituisena aikana jotain, ja sitten palautetaan käyttäjille arvioitavaksi mahdollisimman nopeasti.

Lue lisää

Niin, nykyään sykitään kuukausi kerrallaan ja sitten kun homma kunnossa niin siihen voidaan tehdä muutoksia helposti. Jos asiakas ilmoittaa, että haluaa napin tai löytää bugin, niin se on helposti samana päivänä korjattu ja päivittynyt ilman käyttäjille näkyviä käyttökatkoja.

debian_xfce kirjoitti:

"Älä unohda hyväksymistestien kirjoittamista."

mitä ne on;-) Firmoissa joissa olen ollut töissä on testaajat erikseen. Millän scripteillä ei kaikkea pysty testaamaan ja niiden kirjoittaminen monissa tapauksissa on ajanhukkaa.

Lue lisää

Koodaajat kirjoittavat luonnollisesti yksikkötestit, testaajat tekevät sitten integraatio- ja järjestelmätestausta sekä alkuvaiheen UAT:tä.

M-Kar kirjoitti:

Kun optimoi koodin rakennetta ja ylläpidettävyyttä, optimoi automaattisesti kaikkea muutakin ja tekee parempaa koodia: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/5/54/SoftwareQualityCharacteristicAttributeRelationship.png

Suorituskyky ei yleensä ole ikinä ollut mikään ongelma.

Lue lisää

the root of all evil is premature optimization
en muista kuka sanoi

koodaa-huolella kirjoitti:

the root of all evil is premature optimization
en muista kuka sanoi

Donald Knuth.

Tuo pitää paikkansa, ei mitään järkeä optimoida ennenaikaisesti suorituskykyä, muistin käyttöä jne.

Rakennetta ja ylläpidettävyyttä kannattaa optimoida mahdollisimman varhain, eli refaktoroida siistiksi. Tämä on helpompaa mitä varhaisemmassa vaiheessa tekee kun se ohjelma on vielä helposti muokattavissa.

debian_xfce kirjoitti:

"Basicilla aloitin"
Joo, minäkin naputin hirsipuupelin basic ohjelmalla commodore pet tietokoneesen. Python on helppo ja nopea testata olio-ohjelmointikieli, basic ei.

"Kannattaa kuitenkin opetella myös matalamman tason kieliä, jotta oppii ymmärtämään paremmin tietokoneen toimintaaa. Se auttaa tekemään parempaa koodia."

Ei vaan hyvä ohjelma ja olio-ohjelmointi lähtee tarinasta, joka kuvailee ohjelman toimintaa. Tarinasta alleviivataan subjektiivit ja verbit ja näistä muodostetaan luokat, niiden attribuutit ja metodit.

C-kielen oppii sitten nopeasti vaikkapa arduino sdk:n esimerkkien avulla.
http://www.banggood.com/ATmega328P-Arduino-Compatible-Nano-V3-Improved-Version-With-USB-Cable-p-933647.html

Lue lisää

Bat! oli hauska Peti:n peli.
Tähän ketjun varsinaiseen aiheeseen taas olen sitä mieltä, että nykyiset ohjelmointikielet ovat erittäin vajavaisia ja itse ohjelmoisin mieluummin lähes täysin graafisilla kielillä (jotain simulinkin suuntaista siis)

Et sentään APL:ää suositellut!

Vanhoissa kieleissä on se ongelma, että kysyntää on vähän, mutta oikein kun onnistuu, niin voi löytää hyväpalkkaisen saarekkeen, jossa ei tarvitse opetella uutta kieltä joka toinen vuosi. Se on vaan harvinaista.

BauHerr kirjoitti:

Et sentään APL:ää suositellut!

Vanhoissa kieleissä on se ongelma, että kysyntää on vähän, mutta oikein kun onnistuu, niin voi löytää hyväpalkkaisen saarekkeen, jossa ei tarvitse opetella uutta kieltä joka toinen vuosi. Se on vaan harvinaista.

Lue lisää

En viitsinyt APL:ää suositella koska tuskinpa moni palstaselaaja on edes koskaan kuullutkaan siitä mitään. Samasta sysytä ne suositellut myöskään J tai R ohjelmointikieliä. Jätin listasta pois myös nämä "tekoälykielet" kuten Lispin monine murteineen ja Prologin.
Itse vielä jätin mainitsematt myös tuon vanhan Forth ohjelmointikielen, joka kuuluu omaan harrastusalueeseen. Ja voisipa vielä mainita Brainfuckin.

Ja jos ohjelmointikielet eivät riitä niin ainahan voi suorittaa niitä kielipusujakin.

Tässä n. 2,5 kk työttömänä ollut Cobol-mies. Oikeasti ei taida Cobol-osaajista olla pulaa, kun kaikki sellaiset kodaushommat yritetään viedä Intiaan. Tosin taitaa juuri nyt olla hakusanalla Cobol olla paikka auki, mutta kun hakuilmoitusta tarkemmin lukee, niin ei taida toimenkuvaan kuulua itse Cobol-ohjelmointi. Vain määrittelyt.
Cobol-osaajiltakin vaaditaan tiettyjen toimialojen kokemusta, esim. pankki- ja vakuutusyhtiöiden järjestelmät. Muilta toimialoilta tulevaa kokemusta ei arvosteta.

karvakäsiapinoiden ja ählämsählämien kielestä puhumattakaan!!

Windows ohjelmoijat taitavat tarvita vielä C# kieltäkin? Itse en tee mitään Javalla enkä PHP:llä. Javassa ja PHP:ssä on paljastunut monia turva-aukkoja.

Linuxsistina minua kiehtoo Lisp ja Lua Pythonin ja C/C lisäksi. Javascript kelpaa webbiohjelmointiin kuten HTML 5.

lyhempi_lista kirjoitti:

Windows ohjelmoijat taitavat tarvita vielä C# kieltäkin? Itse en tee mitään Javalla enkä PHP:llä. Javassa ja PHP:ssä on paljastunut monia turva-aukkoja.

Linuxsistina minua kiehtoo Lisp ja Lua Pythonin ja C/C lisäksi. Javascript kelpaa webbiohjelmointiin kuten HTML 5.

Lue lisää

"Windows ohjelmoijat taitavat tarvita vielä C# kieltäkin?"

Javascriptillä saa tehtyä sovelluksia mihin alustalle tahansa. Eli jos yhdellä kielellä haluaa pärjätä niin se olisi se.

"Javassa ja PHP:ssä on paljastunut monia turva-aukkoja."

Ottaen huomioon näiden laajuuden ja mahdollisuudet suojata, ovat todellisuudessa hyvälaatuisia ympäristöjä. Javan aukot ovat olleet lähes täysin jossain selainpalikassa ja asiakaspuolella eikä niinkään palvelinpuolella, ja PHP on myös hyvin suojattavissa, että aukkoja joista olisi vaaraa on todella vähän.

Kaikille kielille on käyttötarkoituksensa.

M-Kar kirjoitti:

"Windows ohjelmoijat taitavat tarvita vielä C# kieltäkin?"

Javascriptillä saa tehtyä sovelluksia mihin alustalle tahansa. Eli jos yhdellä kielellä haluaa pärjätä niin se olisi se.

"Javassa ja PHP:ssä on paljastunut monia turva-aukkoja."

Ottaen huomioon näiden laajuuden ja mahdollisuudet suojata, ovat todellisuudessa hyvälaatuisia ympäristöjä. Javan aukot ovat olleet lähes täysin jossain selainpalikassa ja asiakaspuolella eikä niinkään palvelinpuolella, ja PHP on myös hyvin suojattavissa, että aukkoja joista olisi vaaraa on todella vähän.

Kaikille kielille on käyttötarkoituksensa.

Lue lisää

Ei ole kyllä pienintäkään järkeä yrittää pärjätä yhdellä kielellä, jos nyt ei johonkin haasteeseen ole osallistumassa.

lyhempi_lista kirjoitti:

Windows ohjelmoijat taitavat tarvita vielä C# kieltäkin? Itse en tee mitään Javalla enkä PHP:llä. Javassa ja PHP:ssä on paljastunut monia turva-aukkoja.

Linuxsistina minua kiehtoo Lisp ja Lua Pythonin ja C/C lisäksi. Javascript kelpaa webbiohjelmointiin kuten HTML 5.

Lue lisää

C# on Microsoftin patentoima, mikä on itselleni riittävä syy olla koskematta kolmen metrin kepilläkään. Ei maailma pyöri enää Mäsän ympärillä. Yhdelle käyttöjärjestelmälle lukittuja sovelluksia on turha tehdä. Tarvitsee ja tarvitsee, eiköhän jopa Microsoftin kääntäjä niele C/C :aa vieläkin ihan mukisematta.

En ole tietoinen PHP:n aukoista, mutta käsittääkseni aukot ovat olleet ohjelmoijien toteutuksissa, eivät itse kielessä tai standardikirjastoissa. PHP:llä voi ymmärtääkseni muuten tehdä myös työpöytäsovelluksia.

pekez kirjoitti:

C# on Microsoftin patentoima, mikä on itselleni riittävä syy olla koskematta kolmen metrin kepilläkään. Ei maailma pyöri enää Mäsän ympärillä. Yhdelle käyttöjärjestelmälle lukittuja sovelluksia on turha tehdä. Tarvitsee ja tarvitsee, eiköhän jopa Microsoftin kääntäjä niele C/C :aa vieläkin ihan mukisematta.

En ole tietoinen PHP:n aukoista, mutta käsittääkseni aukot ovat olleet ohjelmoijien toteutuksissa, eivät itse kielessä tai standardikirjastoissa. PHP:llä voi ymmärtääkseni muuten tehdä myös työpöytäsovelluksia.

Lue lisää

"Tarvitsee ja tarvitsee, eiköhän jopa Microsoftin kääntäjä niele C/C :aa vieläkin ihan mukisematta."

Siinä on omat harminsa, kuten arkkitehtuuririippuvuus ja ne alustariippumattomat kirjastot on siinä Win32 API:n päällä mitä ollaan ajamassa alas ja sovelluksissa on sitten ongelmia skaalauksen kanssa.

Nykyinen trendi on kehittää palvelin osa ja HTML5 tekniikalla käyttöliittymä ja jos se ei riitä tai halutaan optimoida niin sitten on myös natiivit käyttöliittymät Android, iOS, Mac, Ubuntu ja Windows

"Yhdelle käyttöjärjestelmälle lukittuja sovelluksia on turha tehdä. "

Silloin käytetään päätelaitteden puolella Javascriptiä tai jotain siihen kääntävää, kuten Typescriptiä.

"En ole tietoinen PHP:n aukoista, mutta käsittääkseni aukot ovat olleet ohjelmoijien toteutuksissa, eivät itse kielessä tai standardikirjastoissa."

On siinä PHP:ssäkin ollut reikiä mutta ne on korjattu nopeasti ja se on yleisesti ottaen hyvälaatuista koodia.

No milloinkohan Microsoft ei olisi ajamassa jotakin alas? Jokainen uusi Windows rikkoo sovelluksia koska rajapintoja muutellaan jatkuvasti, siinä missä Linux käsittääkseni takaa yhteensopivuuden vuodelle nakki ja muusi. Mäsä saisi ajaa itsensä alas niin maailma olisi himpun verran parempi paikka. Ei siihen onneksi varmaan enää montaa vuotta mene, kun molemmat lypsylehmät Win Office kuihtuvat kovaa vauhtia.

Lukituksella tarkoitin että jos sovellus on tehty C#:lla niin saattaa olla vaikeaa löytää kääntäjiä muille käyttöjärjestelmille, siinä missä hyvin tehdyn C/C -sovelluksen voi portata pienin muutoksin.

Tuossa kun väitin että muu on turhuutta, niin olihan se kieli poskessa heitetty, mutta ei nyt aivan kaukana totuudesta. Noilla ne tärkeimmät jutut edelleen tehdään.

pekez kirjoitti:

No milloinkohan Microsoft ei olisi ajamassa jotakin alas? Jokainen uusi Windows rikkoo sovelluksia koska rajapintoja muutellaan jatkuvasti, siinä missä Linux käsittääkseni takaa yhteensopivuuden vuodelle nakki ja muusi. Mäsä saisi ajaa itsensä alas niin maailma olisi himpun verran parempi paikka. Ei siihen onneksi varmaan enää montaa vuotta mene, kun molemmat lypsylehmät Win Office kuihtuvat kovaa vauhtia.

Lukituksella tarkoitin että jos sovellus on tehty C#:lla niin saattaa olla vaikeaa löytää kääntäjiä muille käyttöjärjestelmille, siinä missä hyvin tehdyn C/C -sovelluksen voi portata pienin muutoksin.

Tuossa kun väitin että muu on turhuutta, niin olihan se kieli poskessa heitetty, mutta ei nyt aivan kaukana totuudesta. Noilla ne tärkeimmät jutut edelleen tehdään.

Lue lisää

No höpö höpö. Windowsin kanssa ei ole ollut juuri mitään API-yhteensopivuusongelmia NT-kerneliin siirtymisen jälkeen, eikä mitään rajapintoja todellakaan muutella yhtään sen enempää kuin missään muuallakaan.

Linux ei puolestaan takaa yhtään mitään, sillä se on vain kerneli. Ne ohjelmointirajapinnat ovat paljon ylemmällä tasolla, ja muuttuvat (tai ovat muuttumatta) siinä missä mikä tahansa API.

Miksi pitäisi C#:lle löytää kääntäjiä muille alustoille? Jos koodaat C#:lla, koodaat joko natiivia GUI-softaa winkkarille, jolloin joudut joka tapauksessa kirjoittamaan kaiken uusiksi uuden alustan käyttöliittymäkirjastoja vastaan. Toinen vaihtoehto on, että koodaat jotain .NET palvelinpuolen softaa, jolloin käyttöliittymänä toimii käyttäjän selain, joka on jo valmiiksi täysin alustariippumaton.

Ja C/C ei todellakaan tehdä mitään tärkeitä juttuja enää. Lähinnä tieteen parissa, jossa maailman nopeimmista supertietokoneista yritetään puristaa viimeisetkin mehut irti, ja pelipuolella. C:hen törmännee jossain määrin vielä sulautettujen järjestelmien puolella, jotka toki voivat olla tärkeitä sovelluksia, mutta hyvin pienen piirin juttuja ja mikäli sille on tarvetta, niin AP varmaan olisi siitä maininnut. Tärkeimmät softat oikeastaan millä tahansa mittarilla katsottuna tehdään erilaisilla web-teknologioilla.

sdfsdfsdf kirjoitti:

No höpö höpö. Windowsin kanssa ei ole ollut juuri mitään API-yhteensopivuusongelmia NT-kerneliin siirtymisen jälkeen, eikä mitään rajapintoja todellakaan muutella yhtään sen enempää kuin missään muuallakaan.

Linux ei puolestaan takaa yhtään mitään, sillä se on vain kerneli. Ne ohjelmointirajapinnat ovat paljon ylemmällä tasolla, ja muuttuvat (tai ovat muuttumatta) siinä missä mikä tahansa API.

Miksi pitäisi C#:lle löytää kääntäjiä muille alustoille? Jos koodaat C#:lla, koodaat joko natiivia GUI-softaa winkkarille, jolloin joudut joka tapauksessa kirjoittamaan kaiken uusiksi uuden alustan käyttöliittymäkirjastoja vastaan. Toinen vaihtoehto on, että koodaat jotain .NET palvelinpuolen softaa, jolloin käyttöliittymänä toimii käyttäjän selain, joka on jo valmiiksi täysin alustariippumaton.

Ja C/C ei todellakaan tehdä mitään tärkeitä juttuja enää. Lähinnä tieteen parissa, jossa maailman nopeimmista supertietokoneista yritetään puristaa viimeisetkin mehut irti, ja pelipuolella. C:hen törmännee jossain määrin vielä sulautettujen järjestelmien puolella, jotka toki voivat olla tärkeitä sovelluksia, mutta hyvin pienen piirin juttuja ja mikäli sille on tarvetta, niin AP varmaan olisi siitä maininnut. Tärkeimmät softat oikeastaan millä tahansa mittarilla katsottuna tehdään erilaisilla web-teknologioilla.

Lue lisää

C jyrää laskimissa koska OpenMP. Toinen kova juttu sitten se kun halutaan siirrettävästi korkeaa suorituskykyä tai muuten vaan mehut irti koneesta. Siksi sitä on pelimoottori, CAD jne. käytössä.

C:tä on systeemitasolla, defactoa noissa matalantason kirjastoissa ja kernelissä, ja sulautetuissa myös.

C:llä on kyllä eräs huomattavan tärkeä juttu: Se on niitä harvoja kieliä missä on työkalut valmiina sillä tasolla, että voidaan tehdä luotettavaa koodia tilanteisiin missä softassa ei saa olla vikaa. Eli sitä on jossain autojen ja lentokoneiden sulautetuissa. Toinen vastaava olisi Ada.

C on tuohon turhan laaja mutta hiljattain on otettu käyttöön C :sta sellainen subset mitä käytetään tuohon ja se jenkkilän uusi hävittäjä käyttää tietääkseni sitä. Javasta on tulossa vastaava mutta sen näkee sitten tuleeko koskaan.

Sanoisin kuitenkin, että merkittävin osa tärkeästä pyörii Javan ja C:n varassa.

Tuossa on ideaa: jos ja kun ohjelmointitehtävän saa kirjoitettua omalla äidinkielellään vaihe vaiheelta paperille, on sen muuttaminen ohjelmakoodiksi helpompaa. Jakaa sopiviin lohkoihin, jos on suurempi tehtävä.

Eikö sen nimi ole bazik kieli?

Olisi kiva kuulla perustelut tuolle listalle. Vaikuttaa nimittäin nopeasti luettuna aika älyvapaalta.

Jos aiot tehdä sitä käyttöliittymäpuolta niin eikö se JS:n osaaminen ole melkein pakollista nykypäivänä. :/

Asensin juuri noscript:in, koska selain tullut sairaan hitaaksi: Tilasto näytti, että skriptejä pysäytettiin n. 16/sivu. Ei ihme, ettei mikään toimikaan! :)

C on monessa hyvä. Valitettavasti se kantaa historian painolastia jo liikaa. Jos haluaa, että ohjelmointi on helppoa ja mukavaa - pysy erossa c:stä ja johdannaisista. C:ssä kun ei lähes mitään ole toteutettuna kielen puolesta valmiiksi - kaikki tulee lisäasennuksina - jotka eivät ole standardikamaa. Vieläkin tulee jatkuvasti päivityksiä niihin ja oman ohjelman pitäminen "kuosissa" lähes he***stä koodin mulkkausta.

älä_veikkonen kirjoitti:

C on monessa hyvä. Valitettavasti se kantaa historian painolastia jo liikaa. Jos haluaa, että ohjelmointi on helppoa ja mukavaa - pysy erossa c:stä ja johdannaisista. C:ssä kun ei lähes mitään ole toteutettuna kielen puolesta valmiiksi - kaikki tulee lisäasennuksina - jotka eivät ole standardikamaa. Vieläkin tulee jatkuvasti päivityksiä niihin ja oman ohjelman pitäminen "kuosissa" lähes he***stä koodin mulkkausta.

Lue lisää

Siis on se C-kieli joka on standardikamaa. Sitten on POSIX kutsut jotka on standardikamaa. Monet matalan tason kirjastot ovat standardikamaa (LSB), kuten vaikka zlib. Jopa GUI onnistuu standardikamalla. Aiemmin oli Xt ja Motif, nykään GTK 2.

GTK :ssa on menossa välivaihe GTK 3 mikä on natiivia muutamassa järjestelmässä mutta se päivittyy kohta GTK 4:n joka sitten pysyy pienen ikuisuuden vakaana.

GUI ohjelmoinnissa se GTK on kuitenkin käytännössä Red Hatin juttuja tai muuten sitten desktop kohtainen juttu, että tehdessä Gnome 3, Cinnamon, MATE tai Xfce työpöydälle otetaan GTK .