Tuntemattomasta sotilaasta

10-14

Kirjassahan on kohtaus, jossa Lehto, Määttä ja Rahikainen seisovat "kovennettua" jäätyään kiinni "besorgauksesta". Sattui toisessa kirjassa (Paavo Alkion "Sotatuomarin muistelmat") eteen lainaus senaikuisista sotaväen säädöksistä. Siinä sanottiin selkeästi, että kovennettua arestia voitiin määrätä vain miehistölle. Eli Lehto ei alikersanttina voinut sellaista rangaistusta saada. Lipsahdus Linnan autenttisuudessa?

48

463

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Magisteri

      Eikä ainoa "lipsahdus"...

    • Magisteri

      "Lipsahduksia" oli paljon muitakin...

      • 10-14

        Esitäpä huvin vuoksi muutama esimerkki. Tiedän, että yhdestä ja toisesta asiasta on vuosikymmenten kuluessa kinattu, mutta yleinen "siellä olleiden" näkemys on tiettävästi se, että Linnan kuvaus oli hyvinkin tarkkaa eikä hänen tietääkseni ole osoitettu möhlineen tämänkaltaisissa "teknisissä" detaljeissa kuin tuo mainitsemani.

        Klassinen kiistanaihehan oli joskus se, voiko olla mahdollista, että samassa yksikössä on niin eri puolilta maata olevia miehiä. Tässähän unohdettiin se, että Linnan JR8 oli asevelvollisten joukko-osasto, ei reserviläisistä koottu. Reserviläisrykmentit tyypillisesti koottiin kotipaikkapohjaisesti, mikä aiheutti muutamille paikkakunnille erityisen kovat menetykset, mutta asevelvolliset palvelivat silloinkin kuten nykyäänkin hyvinkin sekoitettuina.

        Yksi "tekninen" yksityiskohta minua on Tuntemattomassa askarruttanut: pataljoonan komentaja (majuri Sarastie) pysyy samassa tehtävässä ja arvossa sodan alusta kaatumiseensa asti, siis käytännössä koko sodan ajan. Käsittääkseni sellainen olisi ollut huomattavan harvinaista aktiiviupseereiden kohdalla.


      • Magisteri

        Lähinnä Linnan ihmisasetelmat olivat "lipsahduksia". Paras tieto oli joukkuetasolla. Korkeammat portaat olivat täysin "ulalla" sodan kulusta. Henkilöasetelmat ovat samat lähes kaikissa sotaromaaneissa sekä ennen Linnaa että hänen jälkeensä. Kaarnan komppanian joukkueenjohtajat olivat kliseekokoelma: niuho kadettiupseeri, kokematon herraspoika ja omilla ansioillaan upseeriksi kohonnut punakaartilaispäällikön poika, joka kaiken lisäksi kaveerasi alaistensa kanssa. Totta kai tällainen kuuluu romaanin draamankaareen, mutta kuitenkin....


      • SattuuhanNäitä

        "..omilla ansioillaan upseeriksi kohonnut punakaartilaispäällikön poika..."

        Tämä on mielestäni melko paha lipsahdus. Linnalta lipsahtaa pahasti, kun hän mainitsee etelähämäläisen Koskelan olleen Talvisodassa Lemetin motissa. Kirjailijan itsensä Koskelan esikuvaksi mainitsema, nilsiäläinen Einari Kokkonen kylläkin siellä oli.

        Ja tämä Kokkonen ei siis suinkaan ollut etelähämäläinen punapäällikön poka, vaan pohjoissavolainen maalaisliittolaisen maatalon suojeluskuntaan kuulunut poika.


      • 10-14
        Magisteri kirjoitti:

        Lähinnä Linnan ihmisasetelmat olivat "lipsahduksia". Paras tieto oli joukkuetasolla. Korkeammat portaat olivat täysin "ulalla" sodan kulusta. Henkilöasetelmat ovat samat lähes kaikissa sotaromaaneissa sekä ennen Linnaa että hänen jälkeensä. Kaarnan komppanian joukkueenjohtajat olivat kliseekokoelma: niuho kadettiupseeri, kokematon herraspoika ja omilla ansioillaan upseeriksi kohonnut punakaartilaispäällikön poika, joka kaiken lisäksi kaveerasi alaistensa kanssa. Totta kai tällainen kuuluu romaanin draamankaareen, mutta kuitenkin....

        Väittäisin, että eivät nuo ainakaan ko. kirjan kirjoittamisaikana mitään kliseitä olleet. Ehkä ne ovat jossain määrin "kohonneet" siihen asemaan myöhemmin, kun kirjallisuuskin on laajemminkin vapautunut valkoisen Suomen "puhdashenkisyydestä".
        Mainitsepa muutama sotaromaani, joissa ENNEN Linnaa olisi ollut tuollaiset hahmot?


      • 10-14
        SattuuhanNäitä kirjoitti:

        "..omilla ansioillaan upseeriksi kohonnut punakaartilaispäällikön poika..."

        Tämä on mielestäni melko paha lipsahdus. Linnalta lipsahtaa pahasti, kun hän mainitsee etelähämäläisen Koskelan olleen Talvisodassa Lemetin motissa. Kirjailijan itsensä Koskelan esikuvaksi mainitsema, nilsiäläinen Einari Kokkonen kylläkin siellä oli.

        Ja tämä Kokkonen ei siis suinkaan ollut etelähämäläinen punapäällikön poka, vaan pohjoissavolainen maalaisliittolaisen maatalon suojeluskuntaan kuulunut poika.

        No tuo on kieltämättä virhe. Sekä Talvi- että Jatkosodan reserviläisyksiköthän olivat erittäin vahvasti suojeluskuntapiireittäin koottuja eli tyypillisesti saman seudun miehet olivat samoissa yksiköissä. Aiemmin mainitsemassani Alkion päiväkirjoissa muuten viitataan tähän; hän käsitteli useitakin kokonaisten yksiköiden kieltäytymis-/kapinatapauksia, joista erään kohdalla mainittiin, että yksikön (komppania?) suuret tappiot olivat jo iskeneet sen kotikylää raskaasti (ja pataljoonan komentaja oli tämän vahvistanut todeksi).

        Ei liity Linnaan isommin (no, paitsi tietysti sen verran, että kuvaahan hänkin Petroskoissa lyhyen "ei lähdetä enää" -episodin), mutta Alkion päiväkirjamerkintöjä lukiessa aloin miettiä, että ne laajemmat kieltäytymiset ovat tainneet olla yleisempiä kuin yleisesti tiedetäänkään. Hänhän käsittelee vain yhden divisioonan tilannetta. Onhan noihin jonkin verran ollut erilaisissa historiatutkimuksissa viittauksia, mutta aika vähän.


      • Magisteri
        10-14 kirjoitti:

        Väittäisin, että eivät nuo ainakaan ko. kirjan kirjoittamisaikana mitään kliseitä olleet. Ehkä ne ovat jossain määrin "kohonneet" siihen asemaan myöhemmin, kun kirjallisuuskin on laajemminkin vapautunut valkoisen Suomen "puhdashenkisyydestä".
        Mainitsepa muutama sotaromaani, joissa ENNEN Linnaa olisi ollut tuollaiset hahmot?

        Esim. Mailerin Alastomat ja kuolleet, suomennettu 1951.


    • NotSoFast

      Vai olisiko "lipsahdus" sittenkin lukijan? Siis Linnahan on selvästikin tietoinen asiasta: Lehto sijoitetaan Jeesus-viittauksin kolmikon keskelle, Määtän ja Rahikaisen väliin, erityisasemaan. Koskela tietysti tuntee pykälät mutta vaikenee viisaasti, ei halua "pienimmän riesan tie" periaatteen mukaisesti puuttua Lammion pikaisesti langettamaan rangaistukseen. Siitähän se soppa vasta olisi syntynytkin, jos Koskela olisi ryhtynyt miesten edessä Lammiolle sotilasrangaistussäännöksiä opettamaan!

      Itse rangaistuksen kärsijät tuskin tietoisia tuollaisista pykälien hienouksista.

      • 10-14

        Tuota... Sanoisinpa tuollaista "tulkintaa" tekstistä jo melkoisen kaukaahaetuksi. MIKÄÄN tekstissä ei anna aihetta ajatella, että Linna olisi pyrkinyt tuomaan esiin tai edes vihjaamaan rangaistuksessa olevan jotain säädösten vastaista. Lehdon "erikoisasema" perustuu vain siihen, että hän on porukan "nokkamies" sekä natsojen puolesta että käytännössä.

        Sori vaan, ei kannattaisi yrittää lukea rivien välistä.


      • NotSoFast
        10-14 kirjoitti:

        Tuota... Sanoisinpa tuollaista "tulkintaa" tekstistä jo melkoisen kaukaahaetuksi. MIKÄÄN tekstissä ei anna aihetta ajatella, että Linna olisi pyrkinyt tuomaan esiin tai edes vihjaamaan rangaistuksessa olevan jotain säädösten vastaista. Lehdon "erikoisasema" perustuu vain siihen, että hän on porukan "nokkamies" sekä natsojen puolesta että käytännössä.

        Sori vaan, ei kannattaisi yrittää lukea rivien välistä.

        Jeesukselle, "juutalaisten kuninkaalle", ei olisi kuulunut häpeällinen, Rooman armeijan miehistölle karkuruudesta rangaistukseksi määrätty ristiinnaulitseminen, eikä Suomen armeijan alikersantille Lehdolle kovennettu. Kumpaisenkin osaksi arvolle sopimaton rangaistus kuitenkin tuli. Ajattelitko siis, että Linna kirjoitti tuon episodin tätä ilmeistä rinnakkaisuutta huomioon ottamatta? Tuntematon sotilas on, kuten hyvin tiedetään, raamatullisten viittausten läpitunkema

        (Lammion ja Pilatuksen hahmoissa on muitakin kiinnostavia yhteneväisyyksiä, mutta siitä ehkä lisää toisessa yhteydessä).


      • 10-14

        Sanoisin tuota rinnastusta jokseenkin "jälkiviisaan tulkinnan" oloiseksi, toisin sanoen tyypilliseksi esimerkiksi sellaisen merkityksen sijoittamisesta tekstiin, jota siellä ei todellisuudessa ole. Minusta tuon kohda selitykseksi riittää ihan vain yksinkertainen ja täysin mitään symboliarvoa vailla oleva viisastelu "jeesuksesta kahden ryövärin keskellä".

        Ei edelleenkään kannattaisi lukea rivien väleistä, koska ei siellä mitään ole.


      • NotSoFast
        10-14 kirjoitti:

        Sanoisin tuota rinnastusta jokseenkin "jälkiviisaan tulkinnan" oloiseksi, toisin sanoen tyypilliseksi esimerkiksi sellaisen merkityksen sijoittamisesta tekstiin, jota siellä ei todellisuudessa ole. Minusta tuon kohda selitykseksi riittää ihan vain yksinkertainen ja täysin mitään symboliarvoa vailla oleva viisastelu "jeesuksesta kahden ryövärin keskellä".

        Ei edelleenkään kannattaisi lukea rivien väleistä, koska ei siellä mitään ole.

        "Ei edelleenkään kannattaisi lukea rivien väleistä, koska ei siellä mitään ole."

        Tuohon sanoisin että rivit sellaisenaan ovat vain painomustetta valkoisella paperilla.

        Myös generaattorin ulostulon - ja napa sellaisenaan ja yksistään eivät sysää mitään liikkeelle, mutta jos näiden napojen keskinäinen jännite on riittävän voimallinen, välähtää niiden väliseen tyhjään tilaan alati muotoaan ja väriään muuttava, säkenöivä valokaari.


    • LehväslaihoParempaa

      Reino Lehväslaihon kuunnelma/kirjat parempia... perustuvat tositapahtumiin :)
      Unohtakaa tuntematon x)

    • paskankaivelijoille

      phääähäähplääh Kuinkahan moni luti oli edes selvillä mitä sopii antaa rangaistukseksi kellekin. Ja vielä vähemmän välitti vaikka olisi tiennytkin. Samoja mosuureita alikessut ja sotamiehet. Eiköhän siellä sotaoloissa tullut isompiakin virhetuomioita kun tuo.

    • tolkkua-jos-saa-toivoa

      Jatkuvasti etsitään jotain "virheitä" tästä kirjasta. Tiedoksenne: Tuntematon sotilas on romaani. Ei jakosodan historia. Esim. Koskelan hahmon 'virheellisyys' on tosi erikoista juttua.

      • TolkkuaTaustoihinkin

        "Esim. Koskelan hahmon 'virheellisyys' on tosi erikoista juttua."

        Mutta yhtä erikoista Koskelan kohdalla on myös se, kuinka paljon kirjailijan esikuvaksi mainitseman henkilön todelliset taustat ja romaanihenkilön sepitetyt taustat poikkeavat. Samaa tapahtuu Rokan kohdalla.


    • TuntematonNoProblem

      Kummasti kymppineljästoista vetää hernettä nenään NotSoFastin täysin järkevästä tulkinnasta. Löytyyhän teksteistä aina sellaista, mitä kirjoittaja ei ole tarkoittanut niistä löytyvän. Ja nämä löydöt vain paranevet kun aika kuluu ja historiakäsitykset muuttuvat. (Niinhän ne kuitenkin tekevät.)

      En myöskään näe mitään kummallista jos joku on "väärästä" maakunnasta eksynyt "väärälle" lohkolle. Onhan sitä sattunut mitä kummallisimpia tapauksia tosielämässäkin. Kerrankos sitä paperit sekoavat tai kuullaan nimi väärin tms.

      Tolstoin Anna Kareninan suomennoksessa on johdanto, missä kirjailija mainitsee hahmojensa olevan useiden henkilöiden yhdistelmiä. Näin se on Linnallakin. Näin se on omissakin vähäpätöisissä teksteissäni.

    • Magisteri

      Rokan ja Koskelan osalta Linna teki proletaarisankarimyyttiä, kuten myöhemmin koko Pohjantähdessäkin. Tietenkin sankareiden piti olla olla taustoiltaan lähinnä sosialidemokraatteja, kuten kirjoittaja itsekin.

      • ProPatria

        No siis kyllähän Tuntemattoman ja Pohjantähden prole-luokkaan kuuluvien hahmojen kirjo menee laidasta laitaan. Suurin osa heistä kuitenkin enemmän tai vähemmän luusereita, kuten todellisessakin elämässä.


      • Magisteri

        ...mutta "sankarit": Koskeloiden (Akseli tasaantui vanhemmiten), Rokan, Kiviojan Jannen, ehkä Hietasenkin jne. annetaan ymmärtää olleen sosialisteja vieläpä sieltä demokraattiselta puolelta, kuten Linna itsekin. Lahtinen on kommunisti. On siellä tosin luusereitakin: mm. Laurilat ja Leppäset, mutta he ovat paremminkin vasemmiston vasenta laitaa.

        Oikeistolaisesti ajattelevat kuvataan yleensä enemmän tai vähemmän kieroiksi, ahneiksi tai hulluiksi: Salpakarit, Töyryt, Mellola, Lammio, Karjula. Rivimiehistä eteläpohjalainen Salo "ei ole miesten parahia".

        Kariluoto ja Mäkilä olisivat todennäköisesti olleet oikeistolaisia, mutta heidänkin myönteisissä piirteissään löytyy kuitenkin, jotakin, ettei heistä ole sankareiksi; Mäkilällä piheys ja uskovaisuus ja Kariluodolla lapsellinen idealismi. Pohjantähden Yllö kuvataan järkimieheksi, vaikka onkin isäntä.


      • VänääVaan
        Magisteri kirjoitti:

        ...mutta "sankarit": Koskeloiden (Akseli tasaantui vanhemmiten), Rokan, Kiviojan Jannen, ehkä Hietasenkin jne. annetaan ymmärtää olleen sosialisteja vieläpä sieltä demokraattiselta puolelta, kuten Linna itsekin. Lahtinen on kommunisti. On siellä tosin luusereitakin: mm. Laurilat ja Leppäset, mutta he ovat paremminkin vasemmiston vasenta laitaa.

        Oikeistolaisesti ajattelevat kuvataan yleensä enemmän tai vähemmän kieroiksi, ahneiksi tai hulluiksi: Salpakarit, Töyryt, Mellola, Lammio, Karjula. Rivimiehistä eteläpohjalainen Salo "ei ole miesten parahia".

        Kariluoto ja Mäkilä olisivat todennäköisesti olleet oikeistolaisia, mutta heidänkin myönteisissä piirteissään löytyy kuitenkin, jotakin, ettei heistä ole sankareiksi; Mäkilällä piheys ja uskovaisuus ja Kariluodolla lapsellinen idealismi. Pohjantähden Yllö kuvataan järkimieheksi, vaikka onkin isäntä.

        Mihin nojaat luokitellessasi Rokan ja Hietasen demareiksi, tai Leppäsen Preetin, Valtun ja Aunen kommunisteiksi?


      • Aivan_toisin_näen
        Magisteri kirjoitti:

        ...mutta "sankarit": Koskeloiden (Akseli tasaantui vanhemmiten), Rokan, Kiviojan Jannen, ehkä Hietasenkin jne. annetaan ymmärtää olleen sosialisteja vieläpä sieltä demokraattiselta puolelta, kuten Linna itsekin. Lahtinen on kommunisti. On siellä tosin luusereitakin: mm. Laurilat ja Leppäset, mutta he ovat paremminkin vasemmiston vasenta laitaa.

        Oikeistolaisesti ajattelevat kuvataan yleensä enemmän tai vähemmän kieroiksi, ahneiksi tai hulluiksi: Salpakarit, Töyryt, Mellola, Lammio, Karjula. Rivimiehistä eteläpohjalainen Salo "ei ole miesten parahia".

        Kariluoto ja Mäkilä olisivat todennäköisesti olleet oikeistolaisia, mutta heidänkin myönteisissä piirteissään löytyy kuitenkin, jotakin, ettei heistä ole sankareiksi; Mäkilällä piheys ja uskovaisuus ja Kariluodolla lapsellinen idealismi. Pohjantähden Yllö kuvataan järkimieheksi, vaikka onkin isäntä.

        Minäkin ihmettelen VänääVaan lailla, millä perusteella arvioit Hietasen ja Rokan sosialisteiksi. Hietanen kertoo perivänsä 9,5 hehtaaria maata ja lukeneensa kotona Turun Sanomia. Hietasen kotitila ei ole mikään pientila ja lehtensä on porvarilehti, vaikka Varsinais-Suomessa olisi ollut vasemmistolaisiakin lehtivaihtoehtoja. Rokka kyllä kutsuu itseään vaatimattomasti pienviljelijäksi, mutta sehän ei ole mikään vasemmistolaisuuden edellytys, eikä hänen sosialistisuudestaan ole muitakaan viitteitä. Päinvastoin jopa Itä-Karjalan valtaukseen Rokka näyttää aluksi suhtautuvan positiivisesti.

        Salo on keskipohjalainen, eikä eteläpohjalainen. Sitaattisi "ei miesten parahia" on Salon omasta suusta. Keskipohjalaisille sanotaan olevan ominaista vaatimattomuus, mikä paistaa repliikistääkin. Linnan kertojaminä toteaa hänen kuitenkin olleen sotilaana keskinkertainen. Samassa haavoittumistilanteessa Linna on pistänyt Salon suuhun myös komean repliikin "Ei meillä ruveta yhtä jalkaa suremahan. Jos on tullu juostua, nythän se on pois joka pahentaa". Tällä hän ymmärtääkseni pyysi anteeksi sitä, että oli tehnyt pitkin teosta pilkkaa Salon optimismista. Nyt Salo saikin letkauttaa siitä, että miehiä oli haukuttu liian nopeasta perääntymisestä.

        Myös Mäkilälle Linna antoi vastaavan hyvityksen siitä, että aiempi kuvaus saattoi hänet pitkälti naurunalaiseksi. Onhan Mäkilä kaatumisvaihe yksi teoksen herkimpiä kohtauksia.


      • Kajahtaa
        Aivan_toisin_näen kirjoitti:

        Minäkin ihmettelen VänääVaan lailla, millä perusteella arvioit Hietasen ja Rokan sosialisteiksi. Hietanen kertoo perivänsä 9,5 hehtaaria maata ja lukeneensa kotona Turun Sanomia. Hietasen kotitila ei ole mikään pientila ja lehtensä on porvarilehti, vaikka Varsinais-Suomessa olisi ollut vasemmistolaisiakin lehtivaihtoehtoja. Rokka kyllä kutsuu itseään vaatimattomasti pienviljelijäksi, mutta sehän ei ole mikään vasemmistolaisuuden edellytys, eikä hänen sosialistisuudestaan ole muitakaan viitteitä. Päinvastoin jopa Itä-Karjalan valtaukseen Rokka näyttää aluksi suhtautuvan positiivisesti.

        Salo on keskipohjalainen, eikä eteläpohjalainen. Sitaattisi "ei miesten parahia" on Salon omasta suusta. Keskipohjalaisille sanotaan olevan ominaista vaatimattomuus, mikä paistaa repliikistääkin. Linnan kertojaminä toteaa hänen kuitenkin olleen sotilaana keskinkertainen. Samassa haavoittumistilanteessa Linna on pistänyt Salon suuhun myös komean repliikin "Ei meillä ruveta yhtä jalkaa suremahan. Jos on tullu juostua, nythän se on pois joka pahentaa". Tällä hän ymmärtääkseni pyysi anteeksi sitä, että oli tehnyt pitkin teosta pilkkaa Salon optimismista. Nyt Salo saikin letkauttaa siitä, että miehiä oli haukuttu liian nopeasta perääntymisestä.

        Myös Mäkilälle Linna antoi vastaavan hyvityksen siitä, että aiempi kuvaus saattoi hänet pitkälti naurunalaiseksi. Onhan Mäkilä kaatumisvaihe yksi teoksen herkimpiä kohtauksia.

        Tuosta Salon komeasta, raamatullisesta repliikistä "Ei meillä ruveta yhtä jalkaa suremahan. Jos on tullu juostua, nythän se on pois joka pahentaa" on täällä keskusteltu aiemminkin:

        http://keskustelu.suomi24.fi/t/8607361/tuntemattoman-sotilaan-salo


      • TässäVähäTaustaa
        Aivan_toisin_näen kirjoitti:

        Minäkin ihmettelen VänääVaan lailla, millä perusteella arvioit Hietasen ja Rokan sosialisteiksi. Hietanen kertoo perivänsä 9,5 hehtaaria maata ja lukeneensa kotona Turun Sanomia. Hietasen kotitila ei ole mikään pientila ja lehtensä on porvarilehti, vaikka Varsinais-Suomessa olisi ollut vasemmistolaisiakin lehtivaihtoehtoja. Rokka kyllä kutsuu itseään vaatimattomasti pienviljelijäksi, mutta sehän ei ole mikään vasemmistolaisuuden edellytys, eikä hänen sosialistisuudestaan ole muitakaan viitteitä. Päinvastoin jopa Itä-Karjalan valtaukseen Rokka näyttää aluksi suhtautuvan positiivisesti.

        Salo on keskipohjalainen, eikä eteläpohjalainen. Sitaattisi "ei miesten parahia" on Salon omasta suusta. Keskipohjalaisille sanotaan olevan ominaista vaatimattomuus, mikä paistaa repliikistääkin. Linnan kertojaminä toteaa hänen kuitenkin olleen sotilaana keskinkertainen. Samassa haavoittumistilanteessa Linna on pistänyt Salon suuhun myös komean repliikin "Ei meillä ruveta yhtä jalkaa suremahan. Jos on tullu juostua, nythän se on pois joka pahentaa". Tällä hän ymmärtääkseni pyysi anteeksi sitä, että oli tehnyt pitkin teosta pilkkaa Salon optimismista. Nyt Salo saikin letkauttaa siitä, että miehiä oli haukuttu liian nopeasta perääntymisestä.

        Myös Mäkilälle Linna antoi vastaavan hyvityksen siitä, että aiempi kuvaus saattoi hänet pitkälti naurunalaiseksi. Onhan Mäkilä kaatumisvaihe yksi teoksen herkimpiä kohtauksia.

        "...perusteella arvioit Hietasen ja Rokan sosialisteiksi."

        Hietanen laitetaan sanomaan isänmaasta: Meillä on muutama hehtaari helvetin kivistä maata Turun puolessa.

        Rokka laitetaan elokuvaversiossa sanomaan: Mie oon pienviljelijä Kanankselta. Esikuvaksi mainittu Pylkäs oli suuren maalaistalon poika Sakkolasta.

        Koskela mainitaan punapäällikön ja torpparin pojaksi Etelä_Hämeestä. Esikuvaksi mainittu Kokkonen oli tosiasiassa maalaistalon suojeluskuntaan kuulunut poika Nilsiästä.

        No, eihän Linna niin hölmö ollut, että olisi suoraan maininnut päähenkilöiden edustavan jotakin poliittista kantaa. Mutta pitkälle johdattelee ja paljon rajaa pois, kun korostaa (esikuvien todellisten taustojen vastaisesti) samaistumisten arvoisten ja neuvokkaiden sotilaiden kohdalla heidän pienviljelijätaustaisia lähtökohtiaan; siis niitä samoja, joista kirjailija oli itse lähtöisin.

        Nuoremmat lukijat eivät ehkä ymmärrä, kuinka rankkaa arvostelua porvaritaustaiset ihmiset saivat vielä 1970-luvulla osakseen. Sen ajan radikaaleille vasemmistolaisille Koskelan kaltainen upseerityyppi oli suoranaista "huumetta", ja hänet nostettiin toistuvasti samaistumisen arvoisena sotilaana ja esimerkillisenä esimiehenä esiin.
        Koskaan ei tosin mainittu Koskelan esikuvaksi mainitun nilsiäläisen Einari Kokkosen todellisista taustoista yhtään mitään. Olisihan siinä monta kertaa naama venähtänyt, jos työväenjuhlissa olisi Koskelan hehkuttamisen jälkeen joku noussut lavalle ja kertonut, että nyt kyllä kehuit ihmistyyppiä, jonka esikuvana oli käytetty suojeluskuntataustaista maanviljelijää.


      • Magisteri
        VänääVaan kirjoitti:

        Mihin nojaat luokitellessasi Rokan ja Hietasen demareiksi, tai Leppäsen Preetin, Valtun ja Aunen kommunisteiksi?

        Oikeastaan arveluuni em. henkilöiden poliittisista kannoista on vastattu jo, mutta laitanpa tähän omia perusteluja:

        Rokan ja Hietasen sosialidemokraattisuudesta (käytin termiä sosialisti) kertoo mielestäni parhaiten heidän sanomisensa kivisistä pelloista ja pientilallisuudesta, Rokan auktoriteettivastaisuus sekä em. kotiseutujen, Varsinais-Suomen ja Kannaksen poliittiset voimasuhteet ennen sotia. Demareilla oli kova kannatus eikä kaikki voinut tulla teollisuustyöväestöltä. Hietanenkaan tuskin oli minkään vuosisataisen sukutilan perillinen. Linna Pohjantähdessä kuvaa tällaiset henkilöt PÄÄOSIN demareiksi.

        Salon eteläpohjalaisuuden muistelin murteesta; h:t tulevat eteläpohjalaisittain. Salohan ei loistanut mitenkään verrattuna moniin muihin, joten tästä syystä käytin hänestä hänen omaa sanomaansa ettei ollut "miesten parahia".

        Leppästen kommunistisuuden päättelin heidän taustoistaan, hehän olivat kaikkein "pienimpiä", jopa surkeampia kuin Laurilat. He eivät omistaneet juuri mitään. Lisäksi Aunen lausumat Kivivuoren Jannelle ja Valtun huutelut opettajalle lahtariudesta. Kotoahan tällaiset ovat lähtöisin. Preeti oli toisten johdateltavissa, joten hän varmaan äänesti myöhemmin Venäjälle paennutta Hellbergiä, joka oli tuolloin sosialidemokraattien bolsevikkisiipeä. 1930-luvulla Preeti äänesti "pakosta" sosialidemokraatti Kivivuoren Jannea, koska tämä oli oman kylän poikia ja koska kommunistien toiminta oli lailla kielletty eivätkä he voineet asettaa ehdokkaita, kuten 1920-luvulla eri peitepuolueissa.


      • Aivan_toisin_näen
        TässäVähäTaustaa kirjoitti:

        "...perusteella arvioit Hietasen ja Rokan sosialisteiksi."

        Hietanen laitetaan sanomaan isänmaasta: Meillä on muutama hehtaari helvetin kivistä maata Turun puolessa.

        Rokka laitetaan elokuvaversiossa sanomaan: Mie oon pienviljelijä Kanankselta. Esikuvaksi mainittu Pylkäs oli suuren maalaistalon poika Sakkolasta.

        Koskela mainitaan punapäällikön ja torpparin pojaksi Etelä_Hämeestä. Esikuvaksi mainittu Kokkonen oli tosiasiassa maalaistalon suojeluskuntaan kuulunut poika Nilsiästä.

        No, eihän Linna niin hölmö ollut, että olisi suoraan maininnut päähenkilöiden edustavan jotakin poliittista kantaa. Mutta pitkälle johdattelee ja paljon rajaa pois, kun korostaa (esikuvien todellisten taustojen vastaisesti) samaistumisten arvoisten ja neuvokkaiden sotilaiden kohdalla heidän pienviljelijätaustaisia lähtökohtiaan; siis niitä samoja, joista kirjailija oli itse lähtöisin.

        Nuoremmat lukijat eivät ehkä ymmärrä, kuinka rankkaa arvostelua porvaritaustaiset ihmiset saivat vielä 1970-luvulla osakseen. Sen ajan radikaaleille vasemmistolaisille Koskelan kaltainen upseerityyppi oli suoranaista "huumetta", ja hänet nostettiin toistuvasti samaistumisen arvoisena sotilaana ja esimerkillisenä esimiehenä esiin.
        Koskaan ei tosin mainittu Koskelan esikuvaksi mainitun nilsiäläisen Einari Kokkosen todellisista taustoista yhtään mitään. Olisihan siinä monta kertaa naama venähtänyt, jos työväenjuhlissa olisi Koskelan hehkuttamisen jälkeen joku noussut lavalle ja kertonut, että nyt kyllä kehuit ihmistyyppiä, jonka esikuvana oli käytetty suojeluskuntataustaista maanviljelijää.

        Helvetin huonon maan viljeleminen, kuten Hietanen asian ilmaisi, ei tarkoittanut edes 1940-luvun alussa, että viljelijä olisi sosialisti. Ei myöskään tilan pienuus. Kyllä tämä käy selkeästi ilmi, kun vertaa maanviljelysoloja vaalituloksiin maaseudulla.

        Vaatimattomuus on Suomessa aina ollut hyve. Yhä vieläkin omaa palkkaa tai elinoloja vähätellään tarkoituksella, koska sillä tavalla ikään kuin varmistaa tasavertaisen tai jopa paremman aseman toisten ihmisten silmissä. Oletettavaa on, että Linna halusi Hietasen ja Rokan kommenteilla elinoloistaan varmistaa niin vasemmistolaisten kuin oikeistolaistenkin lukijoiden positiivisen suhtautumisen haluamiinsa henkilöihin.


      • TässäLisäperusteita
        Aivan_toisin_näen kirjoitti:

        Helvetin huonon maan viljeleminen, kuten Hietanen asian ilmaisi, ei tarkoittanut edes 1940-luvun alussa, että viljelijä olisi sosialisti. Ei myöskään tilan pienuus. Kyllä tämä käy selkeästi ilmi, kun vertaa maanviljelysoloja vaalituloksiin maaseudulla.

        Vaatimattomuus on Suomessa aina ollut hyve. Yhä vieläkin omaa palkkaa tai elinoloja vähätellään tarkoituksella, koska sillä tavalla ikään kuin varmistaa tasavertaisen tai jopa paremman aseman toisten ihmisten silmissä. Oletettavaa on, että Linna halusi Hietasen ja Rokan kommenteilla elinoloistaan varmistaa niin vasemmistolaisten kuin oikeistolaistenkin lukijoiden positiivisen suhtautumisen haluamiinsa henkilöihin.

        No ei vaatimattomien taustojen korostamisesta todellakaan suoraan mitään sosialismin kannattamisesta kerro.

        Mutta se kertoo jo paljon, että Linna rajaa hyvinä tyyppeinä esiintyvien henkilöiden taustoista sellaiset asiat, kuten suojeluskuntaan kuulumisen, maanviljelystilan jälkeläisenä olemisen, tai kuten jämeräksi kuvatun luutnantti Aution kohdalla pappissukuun kuulumisen. Aution esikuvaksihan Linna on maininnut kiuruvetisen Jukka Malmivaaran, josta tuli myöhemmin Kuopion hiippakunnan piispa.

        Jos näiden tyyppien esikuvien taustoista olisi totuudenmukaisesti kerrottu, heidät olisi selvästi rajattu ei-sosialisteiksi. Tätähän Linna ei kenenkään hyvän tyypin kohdalla tee, vaan jättää asian auki päinvastaiselle tulkintamahdollisuudelle.


      • 10-14
        Magisteri kirjoitti:

        ...mutta "sankarit": Koskeloiden (Akseli tasaantui vanhemmiten), Rokan, Kiviojan Jannen, ehkä Hietasenkin jne. annetaan ymmärtää olleen sosialisteja vieläpä sieltä demokraattiselta puolelta, kuten Linna itsekin. Lahtinen on kommunisti. On siellä tosin luusereitakin: mm. Laurilat ja Leppäset, mutta he ovat paremminkin vasemmiston vasenta laitaa.

        Oikeistolaisesti ajattelevat kuvataan yleensä enemmän tai vähemmän kieroiksi, ahneiksi tai hulluiksi: Salpakarit, Töyryt, Mellola, Lammio, Karjula. Rivimiehistä eteläpohjalainen Salo "ei ole miesten parahia".

        Kariluoto ja Mäkilä olisivat todennäköisesti olleet oikeistolaisia, mutta heidänkin myönteisissä piirteissään löytyy kuitenkin, jotakin, ettei heistä ole sankareiksi; Mäkilällä piheys ja uskovaisuus ja Kariluodolla lapsellinen idealismi. Pohjantähden Yllö kuvataan järkimieheksi, vaikka onkin isäntä.

        Koskelan kohdalla "prolesankarimaisuus" on tietysti melko itsestään selvää, samoin Lahtisen. Mutta Hietasessa ei sellaista aspektia ole minusta lainkaan, päinvastoin, hänessä tuntuu olevan koko ajan sellainen "junttiaspekti". Tähän päivään sijoitettuna hän olisi ilmeinen persu.
        Samoin Rokassa ei tunnu ainakaan tällaisen 1960-luvun alussa syntyneen silmissä olevan mitään vasemmistolaista, saati sosialistia. Kerrassaan mikään hänessä ei viittaa siihen.

        Koskelan kohdalla on minusta ilmeistä, että Linnalla on jo Tuntematonta kirjoittaessaan ollut Pohjantähtitrilogia mielessään kypsymässä ja siksi Koskelasta tuli jo siinä vaiheessa yhdysside tähän, sinänsä täysin toisen viitekehyksen teokseen.


      • MielipiteenEsitän

        "Samoin Rokassa ei tunnu ainakaan tällaisen 1960-luvun alussa syntyneen silmissä olevan mitään vasemmistolaista, saati sosialistia. Kerrassaan mikään hänessä ei viittaa siihen. "

        Niin, niin, ei hän näitä hyviä tyyppejä sosialisteiksi kuvaa. Mutta sen hän rajaa selvästi pois, että he kiistatta voisivat olla ei-sosialisteja. Sellaisiksi ainakin pätevimpien sotilastyyppien, kuten Koskelan, Rokan ja Aution esikuvina käytettyjen henkilöiden taustojen totuudenmukainen kertominen olisi heistä tehnyt. Olivathan he todellisilta taustoiltaan ainakin kaksi suojeluskuntalaisia, yksi suuren maatilan poika ja yksi pappilan poika. Linnahan tiesi hyvinkin tarkkaan nämä yksityiskohdat.

        Sanotaanhan, että juridisessa katsannossa on yhtä merkittävää se, että antaa ymmärtää, kuin se, että sanoo suoraan. Ei ole epäilystäkään, mitä Linna antaa sankarityyppien poliittisesta suuntautuneisuudesta ymmärtää.

        Et ehkä 60-luvun alussa syntyneenä tiedä, että "pienviljelijä" ilmaisua alettiin käyttää vasta sodan jälkeen. Tästä huolimatta Linna laittaa elokuvaversiossa Rokan julistamaan kesällä 1941, että hän on pienviljelijä Kannakselta. Kyllä siinä näiden sanavalintojenkin avulla rankasti rajataan ei-sosialistia pois ja melko pitkälle johdatellaan, että vastakkaiseen leiriin tyyppi voisi äänestyskopissa tukensa antaa.

        Tuota en oikein usko, että Koskelaa luotaessa olisi seuraavat teokset olleet mielessä. Perustelen sitä sillä, että Koskelan torpan nimi on melkoisella aasinsillalla saatu aikaan. Siellähän ei pappilan suopalstan viereen rakennetun torpan läheisyydessä edes ollut mitään koskea ja silti torpan nimeksi Koskela valittiin. Eli yhteys aiempaan teokseen keksittiin vasta trilogiaa kehiteltäessä.


      • LisääEsimerkkejä
        10-14 kirjoitti:

        Koskelan kohdalla "prolesankarimaisuus" on tietysti melko itsestään selvää, samoin Lahtisen. Mutta Hietasessa ei sellaista aspektia ole minusta lainkaan, päinvastoin, hänessä tuntuu olevan koko ajan sellainen "junttiaspekti". Tähän päivään sijoitettuna hän olisi ilmeinen persu.
        Samoin Rokassa ei tunnu ainakaan tällaisen 1960-luvun alussa syntyneen silmissä olevan mitään vasemmistolaista, saati sosialistia. Kerrassaan mikään hänessä ei viittaa siihen.

        Koskelan kohdalla on minusta ilmeistä, että Linnalla on jo Tuntematonta kirjoittaessaan ollut Pohjantähtitrilogia mielessään kypsymässä ja siksi Koskelasta tuli jo siinä vaiheessa yhdysside tähän, sinänsä täysin toisen viitekehyksen teokseen.

        "Koskelan kohdalla "prolesankarimaisuus" on tietysti melko itsestään selvää, samoin Lahtisen."

        Joo, Lahtisen kohdalla Linna uskalsi olla jopa epäsovinnainen ja oman poliittisen aatemaailmansa vastainen, kun teki kommunistista "kovan jätkän".

        Toiseen suuntaan rohkeutta ei sitten riittänyt. Kenestäkään selvästi ei-sosialistista taustaa edustavasta tyypistä ei sankaria tehty. Aihetta olisi kyllä ollut. Katsokaapa vaikka Wikipediasta Linnan luutnantti Aution esikuvaksi mainitseman, samassa pataljoonassa komppanianpäällikkönä toimineen Jukka Malmivaaran ansioita.

        Malmivaarahan oli taustaltaan kokoomukselainen, suojeluskuntalainen, pappissuvun edustaja (teologian ylioppilas talvisotaan lähtiessään) ja savolainen. Näitä kaikkia piirteitähän Linna kirjassaan halveksii tai joistakin vaikenee täysin, jos jotain myönteistä olisi pitänyt mainita.

        Linnan kanta suojeluskuntalaisista paljastuu lotta Kotilaista kuvaavissa katkelmissa. Papistosta on epämiehekkäitä kuvauksia vaikkapa sen kenttäpapin kohdalla, joka mainitaan ruumiinrakenteeltaan ihanteelliseksi tuberkuloosibakteerin pesäpaikaksi. Ja savolaiset ovat "saatanan savolaisia". Eipä siis ihme, että Luutnantti Aution taustoista ei ole mitään mainittu.

        Toisen sankarillisen savolaisen, ei-sosialistisen ja suojeluskuntataustaisen upseerin eli nilsiäläisen Einari Kokkosen vääntämisestä etelähämäläiseksi punapäällikön pojaksi eli Koskelaksi, täällä on jo aiemmin kerrottu.


      • Magisteri
        MielipiteenEsitän kirjoitti:

        "Samoin Rokassa ei tunnu ainakaan tällaisen 1960-luvun alussa syntyneen silmissä olevan mitään vasemmistolaista, saati sosialistia. Kerrassaan mikään hänessä ei viittaa siihen. "

        Niin, niin, ei hän näitä hyviä tyyppejä sosialisteiksi kuvaa. Mutta sen hän rajaa selvästi pois, että he kiistatta voisivat olla ei-sosialisteja. Sellaisiksi ainakin pätevimpien sotilastyyppien, kuten Koskelan, Rokan ja Aution esikuvina käytettyjen henkilöiden taustojen totuudenmukainen kertominen olisi heistä tehnyt. Olivathan he todellisilta taustoiltaan ainakin kaksi suojeluskuntalaisia, yksi suuren maatilan poika ja yksi pappilan poika. Linnahan tiesi hyvinkin tarkkaan nämä yksityiskohdat.

        Sanotaanhan, että juridisessa katsannossa on yhtä merkittävää se, että antaa ymmärtää, kuin se, että sanoo suoraan. Ei ole epäilystäkään, mitä Linna antaa sankarityyppien poliittisesta suuntautuneisuudesta ymmärtää.

        Et ehkä 60-luvun alussa syntyneenä tiedä, että "pienviljelijä" ilmaisua alettiin käyttää vasta sodan jälkeen. Tästä huolimatta Linna laittaa elokuvaversiossa Rokan julistamaan kesällä 1941, että hän on pienviljelijä Kannakselta. Kyllä siinä näiden sanavalintojenkin avulla rankasti rajataan ei-sosialistia pois ja melko pitkälle johdatellaan, että vastakkaiseen leiriin tyyppi voisi äänestyskopissa tukensa antaa.

        Tuota en oikein usko, että Koskelaa luotaessa olisi seuraavat teokset olleet mielessä. Perustelen sitä sillä, että Koskelan torpan nimi on melkoisella aasinsillalla saatu aikaan. Siellähän ei pappilan suopalstan viereen rakennetun torpan läheisyydessä edes ollut mitään koskea ja silti torpan nimeksi Koskela valittiin. Eli yhteys aiempaan teokseen keksittiin vasta trilogiaa kehiteltäessä.

        Kyllä käsite pienviljelijä tunnettiin jo ennen sotia. Suomessa oli 1930-luvulla eduskuntapuolueenakin Suomen pienviljelijäin puolue, joka yhdistyi vuoden 1936 vaalien jälkeen kansanpuolueen kanssa Suomen pienviljelijäin ja maalaiskansan puolueeksi. Puolueen kansanedustajat (2 tai 3) liittyivät sitten maalaisliiton eduskuntaryhmään.

        Pienviljelijäin puolue perustettiin, kun maalaisliitto ja sosialidemokraatit olivat "unohtaneet" pienviljelijäin asian. Puolueella oli kannatusta lähinnä silloisen Oulun läänin vaalipiireissä ja sitä vastaan esitettiin myös kommunistisyytöksiä, ilmeisesti kuitenkin aiheettomia. Pienviljelijäin puolue oli yksi niistä puolueista, joihin kommunistit yrittivät soluttautua, kun heidän omien "peitepuolueidensa" toiminta kiellettiin.

        Tältä pohjalta voisin päätellä useiden pienviljelijöiden kannattaneen maalaisliiton lisäksi myös sosialidemokraatteja, varsinkin vaalipiireissä, joissa ei pienviljelijöiden puolueella ollut sanottavaa kannatusta. Sosialidemokraattien riveistä nousi ennen sotia eduskuntaan henkilöitä, joiden ammattinimikkeenä oli pienviljelijä. Kai he saivat äänensäkin ainakin osittain muilta pienvijelijöiltä. Mikseivät siis pienviljelijyyttään korostanut Rokka tai Hietanen voineet olla sosialidemokraatteja, varsinkin kun heidän ei-sosialistisuuttaan (esim. suojeluskuntaan tai sukulaisten valkoisten puolelle kuulumista) ei erikseen mainittu?

        Linnahan korostaa ehkä hieman totuuden vastaisestikin Pohjantähdessä, ainakin Pentinkulman torppareiden olleen punaisia. Nämä entiset torpparit sitten torpparinvapautuslain jälkeen muodostivat pienviljelijäluokan. Kyllä Linna lähtee ajatuksesta pienviljelijöiden olleen sosialidemokraatteja. Kuten tuossa aiemmin joku kirjoitti, sen lisäksi, mitä kirjoitetaan, on merkitystä myös sillä, mikä jätetään mainitsematta.


      • MielipiteenEsitän

        "Kyllä käsite pienviljelijä tunnettiin jo ennen sotia. Suomessa oli 1930-luvulla eduskuntapuolueenakin Suomen pienviljelijäin puolue,"

        Kyllä sana "pienviljelijä" oli eri asiayhteyksissä ja yhdyssanojen osana käytössä jo ennen sotaa. Olihan olemassa pienviljelijäyhdistyksiäkin. Mutta kyse oli ammattinimikkeestä. Sellaisena "pienviljelijä" tuli käyttöön hitaasti vasta sodan jälkeen. Sillähän oli ihmisen arvoa vähättelevä, jopa halventavakin kaiku, joten eipä juuri kukaan halunnut tällaisella ammattinimikkeellä esiintyä. (Muistat kai, että oli sellainenkin nimitys, kuin "pientalonpoika" erään unohdetun kansan etujen ajamiseen omistautuneen puolueen nimen alkuosana. Eivät nämä keksityt ilmaisut välttämättä vakiintuneet samaa tahtia ammattinimikkeiksi, kuin niitä eri tarpeisiin lanseerattiin.)

        Vasta vasemmistoradikalismin nousu 1960-luvun lopulla hälvensi tämän vähättelevän "pienviljelijään" liittyvän sävyn, kun monet vasemmistopoliitikot keksivät kehua tällä vaatimattomalla taustallaan; tarkoituksenaan korostaa omaa menestystään ja aikaansaamisiaan sekä tietenkin kosiskellakseen köyhien äänestäjien suosiota.

        Pienviljelijän poikana muistan, kuinka isäni vielä 1960- luvulla pyrki käyttämään maanviljelijä- nimikettä kun ammatti oli pakko joissakin papereissa ilmoittaa. Tämän ohella käytettiin "pienviljelijää" mieluummin ammattinimikkeitä metsätyömies tai pelkkä työmies.

        Tästä huolimatta Linna laittoi Rokan kesällä 1941 julistamaan olevansa pienviljelijä. Eli melko paljon antoi ymmärtää...


      • 10-14
        MielipiteenEsitän kirjoitti:

        "Samoin Rokassa ei tunnu ainakaan tällaisen 1960-luvun alussa syntyneen silmissä olevan mitään vasemmistolaista, saati sosialistia. Kerrassaan mikään hänessä ei viittaa siihen. "

        Niin, niin, ei hän näitä hyviä tyyppejä sosialisteiksi kuvaa. Mutta sen hän rajaa selvästi pois, että he kiistatta voisivat olla ei-sosialisteja. Sellaisiksi ainakin pätevimpien sotilastyyppien, kuten Koskelan, Rokan ja Aution esikuvina käytettyjen henkilöiden taustojen totuudenmukainen kertominen olisi heistä tehnyt. Olivathan he todellisilta taustoiltaan ainakin kaksi suojeluskuntalaisia, yksi suuren maatilan poika ja yksi pappilan poika. Linnahan tiesi hyvinkin tarkkaan nämä yksityiskohdat.

        Sanotaanhan, että juridisessa katsannossa on yhtä merkittävää se, että antaa ymmärtää, kuin se, että sanoo suoraan. Ei ole epäilystäkään, mitä Linna antaa sankarityyppien poliittisesta suuntautuneisuudesta ymmärtää.

        Et ehkä 60-luvun alussa syntyneenä tiedä, että "pienviljelijä" ilmaisua alettiin käyttää vasta sodan jälkeen. Tästä huolimatta Linna laittaa elokuvaversiossa Rokan julistamaan kesällä 1941, että hän on pienviljelijä Kannakselta. Kyllä siinä näiden sanavalintojenkin avulla rankasti rajataan ei-sosialistia pois ja melko pitkälle johdatellaan, että vastakkaiseen leiriin tyyppi voisi äänestyskopissa tukensa antaa.

        Tuota en oikein usko, että Koskelaa luotaessa olisi seuraavat teokset olleet mielessä. Perustelen sitä sillä, että Koskelan torpan nimi on melkoisella aasinsillalla saatu aikaan. Siellähän ei pappilan suopalstan viereen rakennetun torpan läheisyydessä edes ollut mitään koskea ja silti torpan nimeksi Koskela valittiin. Eli yhteys aiempaan teokseen keksittiin vasta trilogiaa kehiteltäessä.

        " Ei ole epäilystäkään, mitä Linna antaa sankarityyppien poliittisesta suuntautuneisuudesta ymmärtää."

        Olen edelleenkin vahvasti eri mieltä. Keskushahmoista ainoastaan Lahtinen kuvataan selkeästi vasemmistolaiseksi (ja hänen kohdallaan se mainitaan suoraankin). Mutta Hietanen on selvästi oikeistolainen. Sama vivahde on Rokassa. Koskelalla ei tunnu oikeastaan ole oikeastaan mitään kantaa, perhetausta ja sen kautta lapsuudesta tuttujen laulujen laulaminen ei paljoa kerro. Samassa yhteydessä toisaalta Rokan heitto "kapinalauluista" vivahtaa minusta paljon enemmän oikeistoon kuin vasemmistoon, vaikka "kapinasta" toki puhuivat usein punaisten puolella 1918 taistelleetkin.
        Lehto on ilmeisen epäpoliittinen, samoin Määttä ja Rahikainen. Sihvosesta ei synny juuri mitään mielikuvaa eikä oikeastaan Vanhalastakaan.
        No, Honkajoessa on tiettyä vasemmistolaista vivahdetta, samoin tietysti Korpelassa. Kariluoto, Kaarna, Sarastie ja Lammio puolestaan ovat ilman epäilystäkään oikeistolaisia, kuten tietysti upseeristo silloin(kin) lähes poikkeuksetta oli. (En muuten malta olla mainitsematta tässä yhteydessä sitä Sarastiehen liittyvää kummallisuutta, että joku aktiiviupseeri olisi pysynyt samassa rintamakomentajan tehtävässä ja samassa sotilasarvossa koko Jatkosodan ajan; olen arvellut, että pataljoonankomentaja ei vain ollut Linnalle niin keskeinen hahmo, että hän olisi kiinnittänyt asiaan huomiota. Yritin kerran jopa nuuskia, kuka olisi Linnan pataljoonankomentajana, mutta netistä ei tietoa ainakaan helpolla löydä eikä Sarastielle ole tietääkseni mainittu ketään esikuvaa toisin kuin rykmentinkomentajalle.)


      • MielipiteenEsitän
        10-14 kirjoitti:

        " Ei ole epäilystäkään, mitä Linna antaa sankarityyppien poliittisesta suuntautuneisuudesta ymmärtää."

        Olen edelleenkin vahvasti eri mieltä. Keskushahmoista ainoastaan Lahtinen kuvataan selkeästi vasemmistolaiseksi (ja hänen kohdallaan se mainitaan suoraankin). Mutta Hietanen on selvästi oikeistolainen. Sama vivahde on Rokassa. Koskelalla ei tunnu oikeastaan ole oikeastaan mitään kantaa, perhetausta ja sen kautta lapsuudesta tuttujen laulujen laulaminen ei paljoa kerro. Samassa yhteydessä toisaalta Rokan heitto "kapinalauluista" vivahtaa minusta paljon enemmän oikeistoon kuin vasemmistoon, vaikka "kapinasta" toki puhuivat usein punaisten puolella 1918 taistelleetkin.
        Lehto on ilmeisen epäpoliittinen, samoin Määttä ja Rahikainen. Sihvosesta ei synny juuri mitään mielikuvaa eikä oikeastaan Vanhalastakaan.
        No, Honkajoessa on tiettyä vasemmistolaista vivahdetta, samoin tietysti Korpelassa. Kariluoto, Kaarna, Sarastie ja Lammio puolestaan ovat ilman epäilystäkään oikeistolaisia, kuten tietysti upseeristo silloin(kin) lähes poikkeuksetta oli. (En muuten malta olla mainitsematta tässä yhteydessä sitä Sarastiehen liittyvää kummallisuutta, että joku aktiiviupseeri olisi pysynyt samassa rintamakomentajan tehtävässä ja samassa sotilasarvossa koko Jatkosodan ajan; olen arvellut, että pataljoonankomentaja ei vain ollut Linnalle niin keskeinen hahmo, että hän olisi kiinnittänyt asiaan huomiota. Yritin kerran jopa nuuskia, kuka olisi Linnan pataljoonankomentajana, mutta netistä ei tietoa ainakaan helpolla löydä eikä Sarastielle ole tietääkseni mainittu ketään esikuvaa toisin kuin rykmentinkomentajalle.)

        Pysyn kannassani. Kaikki ne miehekkäiden ja sankarillisten tyyppien taustoja koskevat tekijät, joiden perusteella heidät voisi määritellä porvaririntamaan kuuluviksi, rajataan pois tai taustoista täysin vaietaan. Sen sijaan heidän tulkitsemisensa vasemmistolaisiksi jätetään kaikissa tapauksissa mahdolliseksi.

        Hietanen sanoo: "Meillä on muutama hehtaari helvetin kivistä maata Turun puolessa". Oli siis kuvattu pientilallisen pojaksi. Rokka sanoo elokuvaversiossa olevansa pienviljelijä Kannakselta. Vielä 1950 luvun alkupuolella "pienviljelijä"-ilmaisu viittasi vasemmistolaisuuteen, joka täällä on aiemmin perusteltu. (Ja tästä syystä Veikko Vennamo otti pientilallisten etujenajamista varten perustamansa puolueen nimeksi "Pientalonpoikain puolue", eikä esim. "Pienviljelijän puolue" -tapaista nimeä.) Koskela mainitaan punapäällikön pojaksi. Kyllä näillä viittauksilla henkilöiden porvaririntamaan kuuluminen rajataan selkeästi pois, eli asia annetaan näin ymmärtää.

        Eihän Linna nyt niin hölmö ollut, että olisi selväsanaisesti maininnut hyvien tyyppien olleen sosiaalidemokraatteja. Siinä mielessä hän kuitenkin toimi hieman hölmösti, että paljasti näiden hyvien tyyppien todelliset esikuvat. Siinä yhteydessähän paljastui, että he kaikki olivat taustoiltaan aivan muuta, kuin mitä hän antoi kirjassaan ymmärtää eli demareiksi tulkittavissa olevia.

        Nämä mainitsemasi Kariluoto, Kaarna, Sarastie ja Lammio kuuluvat kategoriaan joiden kustannuksella harrastetaan jälkiviisasta vinoilua tai heidät muuten kuvataan naiivin ihanteellisiksi runebergiläisiksi yms. Heitähän ei kuvata alussa mainittujen tapaisina, samaistumiseen houkuttelevina miehekkäinä sankarityyppeinä. Ja kun olivat kiistatta porvaritaustaisia, heidän kustannuksellaan oli vasemmistolaisen kirjailijan helppo tappioon päättyneen sodan jälkeen vinoilla ja jälkiviisastella.


      • 10-14
        MielipiteenEsitän kirjoitti:

        Pysyn kannassani. Kaikki ne miehekkäiden ja sankarillisten tyyppien taustoja koskevat tekijät, joiden perusteella heidät voisi määritellä porvaririntamaan kuuluviksi, rajataan pois tai taustoista täysin vaietaan. Sen sijaan heidän tulkitsemisensa vasemmistolaisiksi jätetään kaikissa tapauksissa mahdolliseksi.

        Hietanen sanoo: "Meillä on muutama hehtaari helvetin kivistä maata Turun puolessa". Oli siis kuvattu pientilallisen pojaksi. Rokka sanoo elokuvaversiossa olevansa pienviljelijä Kannakselta. Vielä 1950 luvun alkupuolella "pienviljelijä"-ilmaisu viittasi vasemmistolaisuuteen, joka täällä on aiemmin perusteltu. (Ja tästä syystä Veikko Vennamo otti pientilallisten etujenajamista varten perustamansa puolueen nimeksi "Pientalonpoikain puolue", eikä esim. "Pienviljelijän puolue" -tapaista nimeä.) Koskela mainitaan punapäällikön pojaksi. Kyllä näillä viittauksilla henkilöiden porvaririntamaan kuuluminen rajataan selkeästi pois, eli asia annetaan näin ymmärtää.

        Eihän Linna nyt niin hölmö ollut, että olisi selväsanaisesti maininnut hyvien tyyppien olleen sosiaalidemokraatteja. Siinä mielessä hän kuitenkin toimi hieman hölmösti, että paljasti näiden hyvien tyyppien todelliset esikuvat. Siinä yhteydessähän paljastui, että he kaikki olivat taustoiltaan aivan muuta, kuin mitä hän antoi kirjassaan ymmärtää eli demareiksi tulkittavissa olevia.

        Nämä mainitsemasi Kariluoto, Kaarna, Sarastie ja Lammio kuuluvat kategoriaan joiden kustannuksella harrastetaan jälkiviisasta vinoilua tai heidät muuten kuvataan naiivin ihanteellisiksi runebergiläisiksi yms. Heitähän ei kuvata alussa mainittujen tapaisina, samaistumiseen houkuttelevina miehekkäinä sankarityyppeinä. Ja kun olivat kiistatta porvaritaustaisia, heidän kustannuksellaan oli vasemmistolaisen kirjailijan helppo tappioon päättyneen sodan jälkeen vinoilla ja jälkiviisastella.

        Niin pysyn kannassani minäkin. Ensinnäkin mielestäni Linna ei tee sellaista rajausta, jonka väität, Hietasen ja Rokan kohdalla. Toisin sanoen hän ei millään tavoin sulje pois näiden oikeistolaisuutta. Vielä vähemmän antaa ymmärtää, että nämä olisivat vasemmistolaisia. Erityisesti Hietasen kohdalla itse asiassa vihjailee selvästi päinvastaista. (Ihmettelen muuten, miten kukaan voi nähdä Hietasen "samaistumiseen houkuttelevana", hänhän on aivan umpityhmä juntti?) Toisin kuin väität, jos "pienviljelijällä" nyt ylipäätään jokin poliittinen sivumerkitys on, niin lähinnä Maalaisliittoon tai muuhun oikeistoon viittaava.

        Yhtenä oikeisto-/vasemmistojaon juonteena voi tietysti joku ihmetellä sitä, ettei kirjassa esiinny yhtä ainutta suojeluskuntiin kuuluvaa ja siten oikeistolaiseksi laskettavaa miehistöön tai alipäällystöön kuuluvaa tyyppiä. Mutta tähän vastaus on tietysti hyvin looginen: kyseessä ei ole reserviläisrykmentti vaan asevelvollisten joukko-osasto (sama tekijä siis, minkä vuoksi on mahdollista, että samassa komppaniassa on niin monelta suunnalta maata olevia miehiä).


      • MielipiteenEsitän
        10-14 kirjoitti:

        Niin pysyn kannassani minäkin. Ensinnäkin mielestäni Linna ei tee sellaista rajausta, jonka väität, Hietasen ja Rokan kohdalla. Toisin sanoen hän ei millään tavoin sulje pois näiden oikeistolaisuutta. Vielä vähemmän antaa ymmärtää, että nämä olisivat vasemmistolaisia. Erityisesti Hietasen kohdalla itse asiassa vihjailee selvästi päinvastaista. (Ihmettelen muuten, miten kukaan voi nähdä Hietasen "samaistumiseen houkuttelevana", hänhän on aivan umpityhmä juntti?) Toisin kuin väität, jos "pienviljelijällä" nyt ylipäätään jokin poliittinen sivumerkitys on, niin lähinnä Maalaisliittoon tai muuhun oikeistoon viittaava.

        Yhtenä oikeisto-/vasemmistojaon juonteena voi tietysti joku ihmetellä sitä, ettei kirjassa esiinny yhtä ainutta suojeluskuntiin kuuluvaa ja siten oikeistolaiseksi laskettavaa miehistöön tai alipäällystöön kuuluvaa tyyppiä. Mutta tähän vastaus on tietysti hyvin looginen: kyseessä ei ole reserviläisrykmentti vaan asevelvollisten joukko-osasto (sama tekijä siis, minkä vuoksi on mahdollista, että samassa komppaniassa on niin monelta suunnalta maata olevia miehiä).

        Hietanen teki sankaritekoja, ja ylennettiin tankin tuhoamisen takia kersantiksi. Kyllä sellaiseen haluaa samaistua. Jos Hietasen olisi haluttu antaa ymmärtää olleen oikeistolainen, vaikkapa maalaisliittolainen, hän olisi ilmeisesti tokaissut isänmaallisuudesta toisin, kuin krjassa, esim" Meillä on 15 hehtaaria hyväkasvuista viljelymaata Turun puolessa ja sitä hevin ei ryssälle luovuteta." Jos ajatellaan, ettei Linna sulje pois Hietasen ja Rokan oikeistolaisuutta, tosi minimaalisesti hän jättää pelivaraa tällaisen tulkinnan elättämiseksi, Toiseen suuntaan sitäkin runsaammin.

        Rokan kohdalla antaminen ymmärtää tämän olevan mieluummin vasemmistolainen, kuin maalaisliittolainen on aivan ilmeisen selvää, kun Linna elokuvaversiossa mainitsee tämän pienviljelijätaustasta. Sanonta ei, kuten aiemmin mainittiin, ollut ammattinimikkeenä 40-luvun alussa käytössä. Vasemmistolaisiksi luokiteltavat poliittiset suuntaukset olivat kaapanneet ilmaisun käyttöönsä ennen sotaa. -40-luvun alussa pienviljelijäksi julistautuminen merkitsi samalla tavoin vihjausta tietyn poliittisen liikkeen kannattajuudesta, kuin 60-luvun alussa pientalonpojaksi julistautuminen.

        1960-luvun lopulle saakka oli jonkun pientilallisen ammatiltaan pienviljelijäksi ilmoittautuminen yhtä harvinaista, kuin on nykyään jonkun ammattimaiseksi yrittäjäksi itsensä mieltävän henkilön ilmoittautuminen pienyrittäjäksi. Tokihan tällaista tapahtuu, mutta silloin on kyse jostakin täsmennyksen tarpeesta. Eli Linnalla oli selvää vasemmistolaista tarkoitushakuisuutta Rokan taustojen määrittelyssä. (Googlaa netistä näiden "pienviljelijä" ilmaisua käyttäneiden puolueiden historiaa 30-luvulta. Heidäthän määriteltiin vasemmistolaisiksi ja jäsenistöön kuului paljon entisiä kommunisteja tai sellaisiksi epäiltyjä.)

        Mitä tulee selitykseesi asevelvollisrykmentistä, sillä ei voi perustella suojeluskuntalaisuudesta vaikenemista. Suojeluskunnilla oli nuorisojärjestöjä ja niihin myös ennen jatkosotaa suuressa määrin kuuluttiin. Lisäksi kyseisessä rykmentissä oli sankaritekoihin yltäneitä iäkkäämpiä reserviläisiä, joiden esikuvat olivat kuuluneet suojeluskuntaan. Koskelan esikuva, nilsiäläinen Einari Kokkonen oli jopa tunnettu suojeluskuntain ampumahiihtäjä. Suojeluskuntaan kuului varmuudella myös luutnantti Aution esikuva Jukka Malmivaara. (Tarkasta vaikka teoksesta "Sanan ja miekan mies". ) En pitäisi ihmeenä, jos myös Rokan esikuva, suuren maalaistalon poika Viljam Pylkäs olisi joskus kuulunut johonkin suojeluskuntia sivuavaan yhdistykseen. Eli suojeluskantalaisuus kuului lukuisten Linnan joukko-osaston sotilaan taustoihin, mutta tästä kirjailija kaikkien hyvien tyyppien kohdalla visusti vaikenee.


      • Pientalotonpoeka
        10-14 kirjoitti:

        Niin pysyn kannassani minäkin. Ensinnäkin mielestäni Linna ei tee sellaista rajausta, jonka väität, Hietasen ja Rokan kohdalla. Toisin sanoen hän ei millään tavoin sulje pois näiden oikeistolaisuutta. Vielä vähemmän antaa ymmärtää, että nämä olisivat vasemmistolaisia. Erityisesti Hietasen kohdalla itse asiassa vihjailee selvästi päinvastaista. (Ihmettelen muuten, miten kukaan voi nähdä Hietasen "samaistumiseen houkuttelevana", hänhän on aivan umpityhmä juntti?) Toisin kuin väität, jos "pienviljelijällä" nyt ylipäätään jokin poliittinen sivumerkitys on, niin lähinnä Maalaisliittoon tai muuhun oikeistoon viittaava.

        Yhtenä oikeisto-/vasemmistojaon juonteena voi tietysti joku ihmetellä sitä, ettei kirjassa esiinny yhtä ainutta suojeluskuntiin kuuluvaa ja siten oikeistolaiseksi laskettavaa miehistöön tai alipäällystöön kuuluvaa tyyppiä. Mutta tähän vastaus on tietysti hyvin looginen: kyseessä ei ole reserviläisrykmentti vaan asevelvollisten joukko-osasto (sama tekijä siis, minkä vuoksi on mahdollista, että samassa komppaniassa on niin monelta suunnalta maata olevia miehiä).

        "Erityisesti Hietasen kohdalla itse asiassa vihjailee selvästi päinvastaista. "

        Höpö höpö. Ettäkö vaikkapa maalaisliittolainen oli tokaissut isänmaallisuudesta: "Meillä on muutama hehtaari helvetin kivistä maata Turun puolessa". Tokaisullahan annettiin ymmärtää, että perheellä on niin vähän "isänmaata" hallussaan, ettei ainakaan sen puolustamisella kannata sotaan osallistumista perustella.

        Ei oikeistolaiseksi itseään mieltävä henkilö olisi, varsinkaan näinä epävarmoina aikoina, tällaisia möläyttänyt. Se Hietasen tokaisuhan kuului juuri vasemmistolaisten retoriikkaan torjua esimiesten yritykset motivoida raskaaseen sotaretkeen osallistumista.


      • TalotonPoika
        Pientalotonpoeka kirjoitti:

        "Erityisesti Hietasen kohdalla itse asiassa vihjailee selvästi päinvastaista. "

        Höpö höpö. Ettäkö vaikkapa maalaisliittolainen oli tokaissut isänmaallisuudesta: "Meillä on muutama hehtaari helvetin kivistä maata Turun puolessa". Tokaisullahan annettiin ymmärtää, että perheellä on niin vähän "isänmaata" hallussaan, ettei ainakaan sen puolustamisella kannata sotaan osallistumista perustella.

        Ei oikeistolaiseksi itseään mieltävä henkilö olisi, varsinkaan näinä epävarmoina aikoina, tällaisia möläyttänyt. Se Hietasen tokaisuhan kuului juuri vasemmistolaisten retoriikkaan torjua esimiesten yritykset motivoida raskaaseen sotaretkeen osallistumista.

        Joo, tämä Hietasen kommentti perheen vähäisestä isänmaasta ja sen puolustamistarpeesta oli rintamamiesten kertoman mukaan vasemmistolaisten käytössä hyvin yleinen tapa purnata rintamalla. Kyseessä oli eräänlainen slougani näinä aikoina ja varsinkin pitkäksi venyneen asemasodan ankeudessa.

        Sillä siis viitattiin siihen, että puolustakoon ne isänmaata, joilla sitä on. Linna vaan oli lainannut sen iloiseksi vekkuliksi kuvatun ryhmänjohtajan repliikiksi, joten se ei suoranaiselta purnaukselta varsinkaan siinä Laineen elokuvaversiossa kuulosta.


      • Selvä_porvari
        Pientalotonpoeka kirjoitti:

        "Erityisesti Hietasen kohdalla itse asiassa vihjailee selvästi päinvastaista. "

        Höpö höpö. Ettäkö vaikkapa maalaisliittolainen oli tokaissut isänmaallisuudesta: "Meillä on muutama hehtaari helvetin kivistä maata Turun puolessa". Tokaisullahan annettiin ymmärtää, että perheellä on niin vähän "isänmaata" hallussaan, ettei ainakaan sen puolustamisella kannata sotaan osallistumista perustella.

        Ei oikeistolaiseksi itseään mieltävä henkilö olisi, varsinkaan näinä epävarmoina aikoina, tällaisia möläyttänyt. Se Hietasen tokaisuhan kuului juuri vasemmistolaisten retoriikkaan torjua esimiesten yritykset motivoida raskaaseen sotaretkeen osallistumista.

        Hietanenhan oli suorastaan ylpeä siitä kotinsa yhdeksästä ja puolesta hehtaarista väitellessään vasemmistolaisen Lahtisen kanssa, joka oli todennut, että "Yksinkertasta jymäytetään, että se on hyvin nöyrä kapitalistille. Se siinä vaan on". Näin Hietanen vastasi:

        "Kapitalistist mää en taas tiär sanno yhtikä. Jos meijä äijä kuale enne munt, nii mää saa yhreksä ja pual hehtari helveti huano maat. Semmonen kapitalisti mää ole. En mää sentän kovin pal luule nöyristelevän vaik tulisis mimmonen kapitalisti meijän pello syrjä. Mää kävele vaan käret taskus ja syljeskele helvetin pitki sylkki. Semmone mää ole."

        Aivan selvästi vasemmistolaisille vittuileva porvari! Vastaavia kohtauksia kirjasta löytyy muitakin.


      • Selvä_porvari
        TalotonPoika kirjoitti:

        Joo, tämä Hietasen kommentti perheen vähäisestä isänmaasta ja sen puolustamistarpeesta oli rintamamiesten kertoman mukaan vasemmistolaisten käytössä hyvin yleinen tapa purnata rintamalla. Kyseessä oli eräänlainen slougani näinä aikoina ja varsinkin pitkäksi venyneen asemasodan ankeudessa.

        Sillä siis viitattiin siihen, että puolustakoon ne isänmaata, joilla sitä on. Linna vaan oli lainannut sen iloiseksi vekkuliksi kuvatun ryhmänjohtajan repliikiksi, joten se ei suoranaiselta purnaukselta varsinkaan siinä Laineen elokuvaversiossa kuulosta.

        Tarkoitat varmaankin Lahtista siinä kohtauksessa, jossa tämä oli todennut, että nyt taistellaan "koron, uskonnon ja isänmaan puolesta". Lahtinen kyseenalaisti siinä myös kodin ja uskonnon. Kirjankin mukaan Lahtinen oli vasemmistolainen.


      • TalotonpoikaMiekii
        Selvä_porvari kirjoitti:

        Hietanenhan oli suorastaan ylpeä siitä kotinsa yhdeksästä ja puolesta hehtaarista väitellessään vasemmistolaisen Lahtisen kanssa, joka oli todennut, että "Yksinkertasta jymäytetään, että se on hyvin nöyrä kapitalistille. Se siinä vaan on". Näin Hietanen vastasi:

        "Kapitalistist mää en taas tiär sanno yhtikä. Jos meijä äijä kuale enne munt, nii mää saa yhreksä ja pual hehtari helveti huano maat. Semmonen kapitalisti mää ole. En mää sentän kovin pal luule nöyristelevän vaik tulisis mimmonen kapitalisti meijän pello syrjä. Mää kävele vaan käret taskus ja syljeskele helvetin pitki sylkki. Semmone mää ole."

        Aivan selvästi vasemmistolaisille vittuileva porvari! Vastaavia kohtauksia kirjasta löytyy muitakin.

        "Aivan selvästi vasemmistolaisille vittuileva porvari! "

        Tai paremminkin kommunistille vinoileva demari, kuten repliikin kirjoittanut kirjailijakin.


      • 10-14
        Pientalotonpoeka kirjoitti:

        "Erityisesti Hietasen kohdalla itse asiassa vihjailee selvästi päinvastaista. "

        Höpö höpö. Ettäkö vaikkapa maalaisliittolainen oli tokaissut isänmaallisuudesta: "Meillä on muutama hehtaari helvetin kivistä maata Turun puolessa". Tokaisullahan annettiin ymmärtää, että perheellä on niin vähän "isänmaata" hallussaan, ettei ainakaan sen puolustamisella kannata sotaan osallistumista perustella.

        Ei oikeistolaiseksi itseään mieltävä henkilö olisi, varsinkaan näinä epävarmoina aikoina, tällaisia möläyttänyt. Se Hietasen tokaisuhan kuului juuri vasemmistolaisten retoriikkaan torjua esimiesten yritykset motivoida raskaaseen sotaretkeen osallistumista.

        Se jatkuva päänaukominen Lahtiselle todistaa jo yksin oikeistolaisuudesta. Toinen selkeä viittaus on siellä kirjan loppupäässä, vähän ennen Hietasen haavoittumista, jossa nimenomaan puhutaan "Hietasen isänmaallisuudesta" ja vihaisuudesta huulenheittäjille.
        Tänä päivänä Hietanen varmaankin olisi persu. Oikeistolainen joka tapauksessa.


      • Magisteri
        10-14 kirjoitti:

        Se jatkuva päänaukominen Lahtiselle todistaa jo yksin oikeistolaisuudesta. Toinen selkeä viittaus on siellä kirjan loppupäässä, vähän ennen Hietasen haavoittumista, jossa nimenomaan puhutaan "Hietasen isänmaallisuudesta" ja vihaisuudesta huulenheittäjille.
        Tänä päivänä Hietanen varmaankin olisi persu. Oikeistolainen joka tapauksessa.

        Kommunistien pahimmat vastustajat ovat aina tainneet olla sosialidemokraatteja, hehän kilpailivat samoista äänistä. Vuonna 1918 kapinoimaan alkoi sosialistien äärisiipi, jotka olisivat olleet kommunisteja, jos sellainen puolue olisi tuolloin ollut. Vuotta 1918 edeltävä SDP oli monessa suhteessa eri puolue kuin myöhemmin. Kommunistisesti ajattelevat kuitenkin usein äänestivät SDP:tä vasemmistolaisimpana vaihtoehtona ennen vuotta 1918 ja 1920-luvun jälkeen. Vertailkaapa vaikka puolueen puheenjohtajia Otto Wille Kuusista ja Väinö Tanneria. Melko kaukana olivat toisistaan.

        Eli kyllä Hietanen sosialidemokraattina saattoi hyvinkin kettuilla kommunisti Lahtiselle. Sosialidemokraatit olivat hyvinkin isänmaallisia varsinkin sodan aikana (asevelisosialistit) ja sen jälkeen. Heidän ansiostaan kommunistit eivät saaneet niin suurta valtaa kuin he olisivat saaneet, jos SDP olisi lähtenyt tiiviiseen yhteistyöhön SKDL:n kanssa. Lisäksi SDP esti SKDL:n ylivallan ammattiyhdistysliikkeessä.


      • SamaaMieltäää

        "Eli kyllä Hietanen sosialidemokraattina saattoi hyvinkin kettuilla kommunisti Lahtiselle."

        Olen samaa mieltä.

        Mielestäni Linna kuvaa vilkkaan ulospäinsuuntautuvan ja puheliaan Hietasen sellaiseksi, jollainen hän itse olisi halunnut olla. Linnahan oli ollut sotakavereiden kertoman mukaan sisäänpäin kääntynyt, synkkäilmeinen purnari ja ehdoton mielipiteissään. Nuo Hietasen perheensä tilakooksi ilmoittamat hehtaarit ja maan kivisyys ovat myös samat, kuin Linnan perheen kotitilalla. Ja kun Linna oli ilmeinen demari, hän panee itsensä tapaan pientilan jälkeläistä edustaneen Hietasen kertomaan käsityksiään kommunisteista. Linna isähän ei osallistunut sisällissotaan punaisten joukoissa, eikä muutenkaan.

        Kaikki Linnan vihjaukset viittaavat siihen, että Hietanen olisi voinut olla demari, jos hän poliittisesti tietoinen ihminen olisi ollut.


    • Oskari.Tokoi

      Mistä nyt ne sosialidemokraatit nyt tähän pölähtivät? Tämä on kirjallisuuspalsta!

    • MaisteriLukasenko

      Rauni Mollbergin tuntemattomassa vilahtaa auto jossa on valkosivurenkaat,valkosivurenkaat tulivat kuitenkin markkinoille vasta sodan jälkeen,aika paha moka.

    • Pientalotonpoeka

      "Mikseivät siis pienviljelijyyttään korostanut Rokka tai Hietanen voineet olla sosialidemokraatteja, varsinkin kun heidän ei-sosialistisuuttaan (esim. suojeluskuntaan tai sukulaisten valkoisten puolelle kuulumista) ei erikseen mainittu? "

      No sitähän täällä on koko ajan tähdennetty. Että Linna rajasi hyvien ja sankarityyppien taustoista pois kaikki sellaiset elementit, että he olisivat voineet kuulua porvaririntamaan. Hölmöähän tässä on se, että käytännössä kaikkien henkilöiden esikuvat, jotka Linnakin on itse nimeltä maininnut, olivat silti kiistattomasti juuri porvareihin lukeutuviksi tulkittavissa, jos heillä ylipäätään jotain poliittista kantaa oli. Kun olivat suojeluskuntalaisia, suurten maalaistalojen poikia tai virkamiehiä, kuten papiston jälkeläisiä.

      Voi ajatella että se, kun Linna laittoi Rokan elokuvaversiossa julistamaan 1941 olevansa pienviljelijä, kyseessä oli kömmähdys. Ehkä hän ei ollut tietoinen siitä, että tällöin "pienviljelijä"-ilmaisu oli paremminkin sivistyneistön käyttämä tapa erottaa omillaan toimeentulevat maanviljelijät tilan ulkopuolisista lisäansioista riippuvaisista pienviljelijöistä, ja jota ilmaisua sitten käytettiin poliittisten liikkeiden tai poliittisesti sitoutuneiden yhdistysten määrittelyssä.

      Mutta jos Linna pani tietoisesti Rokan määrittelemään itsensä tuona aikana (1941 )vielä yhteiskuntaluokkaa ja poliittista katsantoa edustaneella "pienviljelijä" nimikkeellä, on kirjailijan poliittinen kotiinpäin veto entistä ilmeisempi. Merkitsihän henkilön julistautuminen pienviljelijäksi (Kannakselta) 1941 jokseenkin yhtä selvää vihjausta, kuin jos romaanihenkilö oli vuoteen 1961 tapahtumissa julistanut olevansa pientalonpoika Pohjois-Karjalasta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      138
      1638
    2. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      102
      1208
    3. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      169
      1192
    4. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      85
      1083
    5. Minä vaan masennun yksinäni

      Viettäkää mukava perjantai ilta ja kiva viikonloppu. 🌃🌞🐺💤
      Ikävä
      188
      892
    6. Ketä kaivattusi mielestäsi muistuttaa

      ulkonäöllisesti?
      Ikävä
      39
      819
    7. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      82
      812
    8. Hyvää yötä naiselle.

      Olitko sä taas lihonut? Hyh Hyh mieheltä jonka tunnet
      Ikävä
      89
      798
    9. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      73
      724
    10. Naantalissa kohahtaa

      Yli 4 vuotta puhelimeen, tietokoneelle murtautumista sekä Whatsapp urkintaa Naantalissa hakkeritiimin jäseniä
      Naantali
      137
      682
    Aihe