Saksan sotatuonnosta 53,7% Luftwaffelle...

Myös brittien sotatuotannosta meni yli 50% ilmavoimille vaikka merivalta olikin. Sama USA:lla. Luftwaffen selkäranka murtui lopullisesti helmikuussa 1944 ja sen tekivät länsiliittoutuneet. Sitä ennen Luftwaffen voimia oli siirretty lisääntyvässä määrin pois itärintamalta etelään, länteen ja Saksan yllä käytävään ilmasotaan.

Ryssien kyky käydä ilmasotaa oli heikko (huono osaaminen) mutta tätä kautta heidän mahdollisuudet paranivat ratkaisevasti.

Muistaakseni ilmavoimat veivät 53-54%, maavoimat 32-33% ja Kriegsmarine 14-15%.

http://postimg.org/image/xolou1xkz/

tuossa prosenttiosuudet tuotannon huippuvaiheessa kesällä 1944. Lentokoneet itsessään 48.3% mutta siihen jos lasketaan asejärjestelmät ja muut hilut sekä niihin tarvittavat ammukset päästään hyvin Speerin mainitsemaan yli 53%:iin, todennäköisesti ylikin. Panssareihin ja rynnäkkötykkeihin investoitiin vain reilu seitsemästä osa lentokonesatsauksista.

Sotavarustelusta meni siis ainakin 65% taisteluun LÄNSILIITTOUTUNEITA VASTAAN. Tämä saattaa olla shokki kaikille itärintaman merkitystä ylikorostaville.

ratkaisevat henkilöstömenetykset jo ilmasodassa Englantia vastaan 1940.
Idässä tuli romahdus siirryttäessä NL:n alueen kehnoille kentille.
Samalla tulivat huoltovaikeudet.
Polttoainepula alkoi haitata 1942. Se esti riittävät lentotunnit uusille ohjaajille. Lopulta ei ollut varaa edes vastaanottolentoihin ja koneet jäivät tehtaiden kentille.

Vastustajan piloteille oli lopultakin helpohko urakka lyödä Luftwaffe,

Jos huomioidaan vielä Heinkel-sekoilun ja V-aseiden kanssa tussarointi, nelimoottorinen fiasko maksoi Valtakunnalle peräti 2 miljardia RM:ää (500 milj dollaria) nosee Lufwaffe laivasto hankinnan aseineen ja ammuksineen ainakin 70%:iin. Ja tästä meni 80% länsivaltojen vastaiseen kampanjaan.

Maavoimille jäi alle 30% ja siksi ei tarvitse ihmetellä miksi Wehrmachtin divisioonat oli 85%:sti hevosvetoisia jalkaväen Harrison-style bulkkidivisioonia.

Saksan ja NL:n maavoimien yleisilme oli vanhanaikaisuus. NL:llä ei ollut edes panssaroitujen miehistönkuljetussajoneuvon tuotantoa. Saksallakin vain 20 divisioonan tarpeisiin.

"Tuntemattoman" majuri Sarastie oli täysin ulalla luullessaan Wehrmachtia "sturm-armeijaksi". Saksan bkt/asukas oli huomattavasti alle Britannian, Tanskan ja jopa Ranskan. Usasta nyt puhumattakaan.

Miksi Saksan potentiaalista heikkoutta ei tajuttu?

Korj: siis "garrison-style bulkkidivisioona"oli yleiskuva Wehrmachtista varsinkin itärintamalla. Hopoti hopoti hoijaa, hopoti hopoti hoijaa...

Bsrbarossa aloitettiin 1 850 lentokoneella. Edellisen kesän sotaretkellä Ranskaa ja brittejä vastaan n. 2 700.

Panssaridivisioonia oli enemmän mutta niissä keskimäärin selvästi vähemmän vaunuja. Vain 27 voitiin niukin naukin määritellä mekanisoiduiksi. 750 000 hevosta veti kuormia germaaneille eli se siitä "Sturm-armeijasta".

Saksa osoittautui vuonna 1944 köykäiseksi näyttelemään supervaltaa. Sen sotatalous oli vain 1/4 Usan potentiaalista. Brittien ja amerikkalaisten sotateknologia oli korkeatasoisempaa. Raukat eivät saaneet aikaiseksi edes nelimoottorista strategista pommikonetta. Yrittivät voittaa taistelua Rudelin, Haartmannin ja Witmanin tapaisilla propagandamannekiineilla.

"Raukat eivät saaneet aikaiseksi edes nelimoottorista strategista pommikonetta. "

Saksalla oli nelimoottorisia koneita (FW-200) ja kuljetuskoneena jopa kuusi moottorisia. Sen sijaan he eivät saaneet massatuotantoon yhtään ensiluokkaista strategista raskasta pommikonetta!

"Yrittivät voittaa taistelua Rudelin, Haartmannin ja Witmanin tapaisilla propagandamannekiineilla."

Sodassa pelataan niikllä korteilla, jotka kädessä ovat. Eivät mainitut herrat olleet pelkkiä propagandamannekiineja vaan alueensa parhaita taistelijoita. Heitä ole vain liian vähän ja Saksan resurssit olivat muutoinkin liian vähäiset!

Kyllä tais olla semmosia lentäviä volkswageneita saksalaisten koneet.
EU:n perusteella paska mitäänsanomaton turha kansa.
Ainoa missä sakemannit on hyviä on valehtelu ja mamuttaminen.

Kyllä se on kuulkaa niin että tämä ilmasota ajoi Saksan jyrkkään alamäkeen vuodenvaihteessa 1943-44. Sitä ennen Saksalla oli vielä esim. itärintamalla ainakin paikallinen ilmaherruus. Mutta kun 2/3 hävittäjistä oli laitettava USA:n 8.ilma-armeijaa vastaan ja lopuista osa Italiaan niin hävittäjiä jäi itärintamalle enää 300-400. Ja rintama oli yli 2 000 km pitkä.

Britannian ja Kansainyhteisön (Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka) sotatuotanto ylitti Saksan. USA:n sotatuotanto oli nelinkertainen ja Neuvostoliiton jonkin verran Saksaa pienempi. Japanin sotatuotanto oli noin kolmasosa Saksan tuotannosta. Lisäksi panoksensa peliin laittoivat vielä muut Kansainyhteisön maat (eteenkin Intia, Egypti, Lähi-Idän öljyalueet).

Akselin vastustajilla oli viisinkertainen tuotantokapasiteetti vuosina 1943-44 ja Saksan sekä Japanin ominaispiirre, "käsityöteollisuus", oli vahva ja osaava, innovoiva kyllä rauhanaikana mutta ei soveltunut massiivisen sotatuotannon ja standardisoinnin kuvioon. Rauhan aikanahan Saksa ja Japani ovat olleet aina markkinoita valtaavia maita.

V-rakettiprojetki oli kustannuksiltaan lähes Manhattan-projektin (atomipommit) luokkaa ja tulokset lopulta vaatimattomat. Epäonnistunut nelimoottorisen pommikoneen massatuotantoprojekti maksoi tiettävästi ainakin 2 miljardia Saksan markkaa eli samalla rahalla olisi saanut noin 10 000 panssarivaunua (Pzkw IV/Panther). Lisäksi se sitoi kaikkein osaavinta insinöörikuntaa jota panssarivalmistuksessa ei niinkään paljoa tarvittu.

Ilmaromua eittämättä tuli pelkästään Euroopassa sievoinen määrä ja massa noina kiehtovina vuosina 1939-1945.

Mikähän oli kuolleitten lentäjien summa Luf Raf Usaf?