Aika mielenkiintoinen vene rakenteilla LIFE 12.0

Niin siis venehän on 39-40ft. Ei suuri purjepinta-ala ja keveys tee siitä automaattisesti puhdasta kilpavenettä. Tuskinmpa pienellä pajalla on ajatuksena rakentaa kallista hiilikuidusta rakennettua OD-luokkaa Itämerelle. Purjeveneet kun täällä tupataan järjestäen jakamaan vanhoihin uppotukkeihin, C/R veneisiin ja puhtaisiin raasereihin. Mitä puhtaassa raaserissa tekee tyylikäs sisustus, pentteri, wc/suihku?

mkkn kirjoitti:

Niin siis venehän on 39-40ft. Ei suuri purjepinta-ala ja keveys tee siitä automaattisesti puhdasta kilpavenettä. Tuskinmpa pienellä pajalla on ajatuksena rakentaa kallista hiilikuidusta rakennettua OD-luokkaa Itämerelle. Purjeveneet kun täällä tupataan järjestäen jakamaan vanhoihin uppotukkeihin, C/R veneisiin ja puhtaisiin raasereihin. Mitä puhtaassa raaserissa tekee tyylikäs sisustus, pentteri, wc/suihku?

Lue lisää

Sitä suuremmalla syyllä sitä voi pitää kapeana!
Markkinoilla olevien C/R-veneiden keskimääräinen maksimileveys tuossa kokoluokassa on yli metrin suurempi!

Mitä ovat nykyaikaiset cruising-veneet, kun sellainen ryhmä puuttui purjeveneiden jaostasi? Uusia uppotukkeja ?
En ole nähnyt Life 12.0:aa, joten en ota kantaa sisustuksen "tyylikkyyteen" (joka on makuasia muutenkin. Minusta Pogo 40 sisustus on omalla tavallaan tyylikäs, jonkun mielestä ei). Pentteri ja vessa pesupaikka ovat tarpeen avomeriraaserissakin eivätkä muuta sitä cruiseriksi tai cruiser-raceriksi.

mkkn kirjoitti:

Niin siis venehän on 39-40ft. Ei suuri purjepinta-ala ja keveys tee siitä automaattisesti puhdasta kilpavenettä. Tuskinmpa pienellä pajalla on ajatuksena rakentaa kallista hiilikuidusta rakennettua OD-luokkaa Itämerelle. Purjeveneet kun täällä tupataan järjestäen jakamaan vanhoihin uppotukkeihin, C/R veneisiin ja puhtaisiin raasereihin. Mitä puhtaassa raaserissa tekee tyylikäs sisustus, pentteri, wc/suihku?

Lue lisää

No jaottelut ja tyylikkyys ovat tietysti makuasioita, mutta 40 jalkanen vene, jonka leveys on 2,55 m ja sisustettu osa pituudesta on selvästi alle puolet (5 m?) ei vaikuta kovinkaan paljoa cruisailuun ajetellulta. Tuossa näyttää olevan yksi tuplapunkka ja sitten voi myös nukkua salongin sohvilla, kun tyypillisessä 40-jalkaisessa C/R-veneessä on nykyään kolme tuplapunkaa.

LOA40ft_B2.55m kirjoitti:

Sitä suuremmalla syyllä sitä voi pitää kapeana!
Markkinoilla olevien C/R-veneiden keskimääräinen maksimileveys tuossa kokoluokassa on yli metrin suurempi!

Mitä ovat nykyaikaiset cruising-veneet, kun sellainen ryhmä puuttui purjeveneiden jaostasi? Uusia uppotukkeja ?
En ole nähnyt Life 12.0:aa, joten en ota kantaa sisustuksen "tyylikkyyteen" (joka on makuasia muutenkin. Minusta Pogo 40 sisustus on omalla tavallaan tyylikäs, jonkun mielestä ei). Pentteri ja vessa pesupaikka ovat tarpeen avomeriraaserissakin eivätkä muuta sitä cruiseriksi tai cruiser-raceriksi.

Lue lisää

Olisikohan Life 12.0 luokiteltavissa päiväpurreksi? Trailerilla kuljetettava nopea vene. Ei se oikein ole rinnastettavissa 40-jalkaisiin cruiser-racereihinkaan (kapeuden takia ahdas, sisäkorkeudesta ei ole vielä numerotietoa, CE-B).

Niin, ei tässä nyt ollut alunperinkään tarkoitus keskustella siitä, että mikä vene nyt kuuluu mihinkin categoriaan, moni ranskalainen purjehtii class40-veneillä perhepurjehdusta Atlantilla, pitäiskö nekin sitten ajatella C/R veneinä? Se Huuselan Pogohan ei oo Class40 luokan vene vaan, vaan siitä kesytetty C/R vene, vaikka aika moni senkin mieltäisi raaseriksi. Mielipiteitä on varmaan yhtä monia kun on purjehtijoitakin, senkun pakka perhee TP52:seen ja lähtee merelle, sillon sekin on C/R vene.

Mut joo, eipä enempää näistä titteleistä, veneen omistaja toivonmukaan tietää mihin käyttöön sen hankkii.

Toi tarileroitavuus on ihan mielenkiintoinen pointti, ainut vaan että Suomessa se kokonaispaino saa olla maksimissaan 3500kg, ei varmaan löydy helposti sopivaa traileria. No onneksi se ei ole omana murheena =)

mkkn kirjoitti:

Niin siis venehän on 39-40ft. Ei suuri purjepinta-ala ja keveys tee siitä automaattisesti puhdasta kilpavenettä. Tuskinmpa pienellä pajalla on ajatuksena rakentaa kallista hiilikuidusta rakennettua OD-luokkaa Itämerelle. Purjeveneet kun täällä tupataan järjestäen jakamaan vanhoihin uppotukkeihin, C/R veneisiin ja puhtaisiin raasereihin. Mitä puhtaassa raaserissa tekee tyylikäs sisustus, pentteri, wc/suihku?

Lue lisää

>>"Ei suuri purjepinta-ala ja keveys tee siitä automaattisesti puhdasta kilpavenettä."

Kyllä tekee. Purjepinta/paino -suhde on suorituskyvyn mittari, ihan niinkuin moottorin teho/paino on autoissa. Tuon lifen luvut tekevät siitä tiukasti kilpaveneen, vieläpä varsin äärimmäisen. Ihan vastaavasti kuin vaikka 600 kiloa painava auto, jossa on 300 heppainen moottori, on puhdas kilpa-auto.

Toki Life 12-veneellä voi (lievästi masokisti) retkeillä. Vähän niinkuin huippuviritetyllä ralliautolla voi teoriassa matkata sukulaisiin toiselle puolen suomea. (unohdetaan nyt laillinen tieliikeenkelpoisuus yms. tylsä byrokratia).

Lifen paino on veneen pituuteen nähden niin äärimmäisen kevyt, että siihen ei todellakaan rakenneta tyylikästä sisustusta turhaan painoa lisäämään.

wqwqwqwqw kirjoitti:

>>"Ei suuri purjepinta-ala ja keveys tee siitä automaattisesti puhdasta kilpavenettä."

Kyllä tekee. Purjepinta/paino -suhde on suorituskyvyn mittari, ihan niinkuin moottorin teho/paino on autoissa. Tuon lifen luvut tekevät siitä tiukasti kilpaveneen, vieläpä varsin äärimmäisen. Ihan vastaavasti kuin vaikka 600 kiloa painava auto, jossa on 300 heppainen moottori, on puhdas kilpa-auto.

Toki Life 12-veneellä voi (lievästi masokisti) retkeillä. Vähän niinkuin huippuviritetyllä ralliautolla voi teoriassa matkata sukulaisiin toiselle puolen suomea. (unohdetaan nyt laillinen tieliikeenkelpoisuus yms. tylsä byrokratia).

Lifen paino on veneen pituuteen nähden niin äärimmäisen kevyt, että siihen ei todellakaan rakenneta tyylikästä sisustusta turhaan painoa lisäämään.

Lue lisää

Ymmärtäisin kommenttisi jotenkin, jos kyse olis VOR-veneestä, TP52:sta tai, nyt kuitenkin puhutaan kahden hengen miehistöllä hallittavasta veneestä. Oon retkeillyt folkkarilla, H-veneellä, FIN26:lla ja viihtynyt ihan hyvin. En jaksa uskoa et tarvitsee olla hirvittävä masokisti retkeilläkseen neljällä punkalla, pentterillä ja wc/suhkulla varustetulla veneellä. Mut kuten jo aikaisemmin todettu, niin jotkut nauttii purjehtimisesta, toiset karavaanarihommista, molemmille on tilaa.

Myydäänhän sitä urheilullisia 600hv audeja, bemareita, mersuja, missä on ilmastoinnit,radiot ja kaikki mukavuudet. Ei niillä ole tuskaa ajaa sukulaisiin, enkä luokittelisi niitä kilpa-autoiksi pelkän teho/paino suhteen peruusteella. Muutenhan meillä ei olis muuta kuin kilpamoottoripyöriä kadulla.

Urheilullinen- ja kilpavene on mulle eri asioita, mutta jokainen kutsukoon miksi tykkää.

jpaooo kirjoitti:

Ymmärtäisin kommenttisi jotenkin, jos kyse olis VOR-veneestä, TP52:sta tai, nyt kuitenkin puhutaan kahden hengen miehistöllä hallittavasta veneestä. Oon retkeillyt folkkarilla, H-veneellä, FIN26:lla ja viihtynyt ihan hyvin. En jaksa uskoa et tarvitsee olla hirvittävä masokisti retkeilläkseen neljällä punkalla, pentterillä ja wc/suhkulla varustetulla veneellä. Mut kuten jo aikaisemmin todettu, niin jotkut nauttii purjehtimisesta, toiset karavaanarihommista, molemmille on tilaa.

Myydäänhän sitä urheilullisia 600hv audeja, bemareita, mersuja, missä on ilmastoinnit,radiot ja kaikki mukavuudet. Ei niillä ole tuskaa ajaa sukulaisiin, enkä luokittelisi niitä kilpa-autoiksi pelkän teho/paino suhteen peruusteella. Muutenhan meillä ei olis muuta kuin kilpamoottoripyöriä kadulla.

Urheilullinen- ja kilpavene on mulle eri asioita, mutta jokainen kutsukoon miksi tykkää.

Lue lisää

>> Oon retkeillyt folkkarilla, H-veneellä, FIN26:lla ja viihtynyt ihan hyvin

Ei kommenttia mukavuustasoon, jokainen itse omat vaatimukset.
Mutta F, H ja finn 26 ovat todella raskasuppoamaisia ja vähän rikattuja Lifeen verrattuna. Eli Lifen purjehtiminen ei ole sellaista iisiä ja leppoisaa niinkuin noilla, olen purjehtinut itsekin jokaisella noilla. Lifessa kun iskee puuska, niin sitä 75 m2 purjepinta-alaa on kiire reivata tai muuten vähentää purjeiden tehoa...

No niin ajattelin kun puhuit retkeilystä masokismina. Toki jos stooran skuuttiin koskeminen puuskassa on masokismia, niin ollaan sitten eri harrastusten parissa.

Tässä muuten video 12.0 pienemmästä versiosta LIFE 7.5, jonka purjeala/painosuhde on vielä 36% järkyttävämpi:

https://www.youtube.com/watch?v=gYBjEogVaFM

qwsdrrr kirjoitti:

>> Oon retkeillyt folkkarilla, H-veneellä, FIN26:lla ja viihtynyt ihan hyvin

Ei kommenttia mukavuustasoon, jokainen itse omat vaatimukset.
Mutta F, H ja finn 26 ovat todella raskasuppoamaisia ja vähän rikattuja Lifeen verrattuna. Eli Lifen purjehtiminen ei ole sellaista iisiä ja leppoisaa niinkuin noilla, olen purjehtinut itsekin jokaisella noilla. Lifessa kun iskee puuska, niin sitä 75 m2 purjepinta-alaa on kiire reivata tai muuten vähentää purjeiden tehoa...

Lue lisää

"Lifessa kun iskee puuska, niin sitä 75 m2 purjepinta-alaa on kiire reivata tai muuten vähentää purjeiden tehoa..."

Aamulla voi sen verran katsella taivaalle tai jopa tutkia sääennusteita, että on sopiva purjekerta päivälle ja trimmata sitä tilanteen mukaan. Suositeltavaa myös karavaanareille, opetella PURJEHTIMAAN.

fefwefwf kirjoitti:

"Lifessa kun iskee puuska, niin sitä 75 m2 purjepinta-alaa on kiire reivata tai muuten vähentää purjeiden tehoa..."

Aamulla voi sen verran katsella taivaalle tai jopa tutkia sääennusteita, että on sopiva purjekerta päivälle ja trimmata sitä tilanteen mukaan. Suositeltavaa myös karavaanareille, opetella PURJEHTIMAAN.

Lue lisää

Voi jessus. Kun et selvästi ole ikinä purjehtinut Suomessa, niin älä viitsi tulla selittämään satuja. Puuskat näkee sääennustuksesta, just joo. Sopiva purjekerta koko päivälle, just joo...

asasasas kirjoitti:

Voi jessus. Kun et selvästi ole ikinä purjehtinut Suomessa, niin älä viitsi tulla selittämään satuja. Puuskat näkee sääennustuksesta, just joo. Sopiva purjekerta koko päivälle, just joo...

Lue lisää

Se on hyvä et sä myönnän ettet ole kykeneväinen purjehtimaan tälläisellä veneellä. Jätä nyt kuitenkin muut rauhaan ja peruut se bavariasi vaikka puuhun, kiitos.

Oli joo, mutta sille ei ilmeisesti ollut tarpeeksi kiinnostusta.. vaikea keksiä miten tälle olisi enemmän. No siitä jokatapauksessa valmistuu proto dusseldorffin venemessuille. Hinta tulee aika pitkälti määrittelemään kiinnostuksen määrän, vaikea kuvitella että kokonaan hiilikuidusta tehdyn 40jalkaisen pienen tuotantosarjan kustannukset saataisiin jotenkin järkeviksi. Kyllä se on 300.000--> . Mutta varmasti aivan mahtava vene purjehtia ainakin avotuulia.

Life Yachts ei ilmeisesti toteuta Life 10.0 ja tähtää nyt 12.0:aan.
Veneen stabiliteetti ei blur.se:ssä esitetyn mielipiteen mukaan vakuuta, koska vene on poikkeuksellisen kapea, mutta bulbikölin paino on silti vain 1300kg.
CE-luokitus tulee olemaan B.

http://www.blur.se/2015/01/06/life-12-0-principskiss/

Joo, toisaalta bulbihan on 2.55 syvyydessä. Kyvyen tuulen kryssillä varmaan aika iloinen, mut mites keski- ja kovatuuli. Voi joutua stuuraa reivaamaan ajoissa. Kova lenssi voi myös olla mielenkiintoista noin kapealla laitoksella.

Mutta eikö tuo ole siitä kiva vene, että on lähdetty hakemaan jotain oikeasti?

Tuskin vene tuosta purjehdusominaisuuksiltaan hirveästi paranee Suomen kesän keskiverto-olosuhteita ajatellen, vai mitä?

fads432gh kirjoitti:

Mutta eikö tuo ole siitä kiva vene, että on lähdetty hakemaan jotain oikeasti?

Tuskin vene tuosta purjehdusominaisuuksiltaan hirveästi paranee Suomen kesän keskiverto-olosuhteita ajatellen, vai mitä?

Lue lisää

Juuri noin itsekin ajattelin. Sitä ei varmaankaan ole tarkoitettu varsinaiseksi cruising-veneeksi avomerelle eikä myöskään mahdollisimman suurta ostajakuntaa tavoittelevaksi perheveneeksi kuten saksalaisten ja ranskalaisten massatuotannossa..

Siitä olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä, että vene on kuin tehty kesäisen Itämeren olosuhteisiin, tuottamaan puhtaasti nautintoa purjehduksesta.

pienellekohderyhmälle kirjoitti:

Juuri noin itsekin ajattelin. Sitä ei varmaankaan ole tarkoitettu varsinaiseksi cruising-veneeksi avomerelle eikä myöskään mahdollisimman suurta ostajakuntaa tavoittelevaksi perheveneeksi kuten saksalaisten ja ranskalaisten massatuotannossa..

Lue lisää

En nää yhtään syytä miksei vene toimisi cruisingveneenä avomerellä? Veikkaan että ko. veneen potentiaalinen ostaja on kiinnostnut ottamaan osaa avomeriskaboihin Runt, yms. Ja toisaalta nauttii vauhdikkaasta lomapurjehduksesta Itämerellä. Kyllä mä nään tän ihan monikäyttöisenä laitteena, missä korostuu purjehdusnautinto. Vieläpä Assy/genaakkeri rikattuna se on helposti kahdestaan purjehdittava. Tietääkseni myös suurimmasta osasta purjeveneistä, pystyy säätää purjepinta-alaa tuulen mukaan, eipä tämäkään varmaan ole poikkeus.

noniin23 kirjoitti:

En nää yhtään syytä miksei vene toimisi cruisingveneenä avomerellä? Veikkaan että ko. veneen potentiaalinen ostaja on kiinnostnut ottamaan osaa avomeriskaboihin Runt, yms. Ja toisaalta nauttii vauhdikkaasta lomapurjehduksesta Itämerellä. Kyllä mä nään tän ihan monikäyttöisenä laitteena, missä korostuu purjehdusnautinto. Vieläpä Assy/genaakkeri rikattuna se on helposti kahdestaan purjehdittava. Tietääkseni myös suurimmasta osasta purjeveneistä, pystyy säätää purjepinta-alaa tuulen mukaan, eipä tämäkään varmaan ole poikkeus.

Lue lisää

Se, että vene on nopea, ei tee siitä mitenkään otollista kisavehjettä. Lähes poikkeuksetta nuo nopeus edellä tehdyt designit ovat hyvin vaikeita purjehtia mittalukunsa mukaisesti. Edes runtin line honour'sia on vaikea saavuttaa, aina siellä tuplaten isompia vastaavia muutama on mukana. Ja kun OD-luokkaa tuostakin on enemmän kuin yltiöoptimistista odottaa, jää ostajalle lähinnä se purjehduksen ilo. Sitähän Lifellä kyllä saa.

purjehduksen.ilo kirjoitti:

Se, että vene on nopea, ei tee siitä mitenkään otollista kisavehjettä. Lähes poikkeuksetta nuo nopeus edellä tehdyt designit ovat hyvin vaikeita purjehtia mittalukunsa mukaisesti. Edes runtin line honour'sia on vaikea saavuttaa, aina siellä tuplaten isompia vastaavia muutama on mukana. Ja kun OD-luokkaa tuostakin on enemmän kuin yltiöoptimistista odottaa, jää ostajalle lähinnä se purjehduksen ilo. Sitähän Lifellä kyllä saa.

Lue lisää

Ei tietenkään tee, mutta yleensä sellaisen hankkivalla on jonkinlainen perversio kilpapurjehdukseen, vauhdikkaan hupipurjehduksen lisäksi. Tottakai mitä enemmän vene on suunniteltu vain vauhdin mukaan, niin luultavasti sitä enemmän mittasääntö sitä rankaisee. OD-luokkaa ei varmasti synny, vahva tunne että veneen lähtöhinta on 400.000€ tuntumassa.

Ongelma on siinä, ettei mikään venemalli ole lyönyt tarpeeksi läpi kilpapurjehtijoiden keskuudessa. Vaihtoehtoja on satoja, suurin osa purjehtii vähintään 50% lomapurjehdusta ja jokaisella on omat perversionsa veneen suhteen. First 36.7 taitaa olla ainut isompi köliveneluokka Suomessa, missä saadaan OD-kahinat aikaiseksi. First 31.7-luokka on myös ollut vahva.

Jos haluaa kovatasoista OD-skabaamista harrastaa, niin pitää hankkia jolla, H-vene, Folkkari, Hai tai alkaa ajelemaan matchia.

noinkok1 kirjoitti:

Ei tietenkään tee, mutta yleensä sellaisen hankkivalla on jonkinlainen perversio kilpapurjehdukseen, vauhdikkaan hupipurjehduksen lisäksi. Tottakai mitä enemmän vene on suunniteltu vain vauhdin mukaan, niin luultavasti sitä enemmän mittasääntö sitä rankaisee. OD-luokkaa ei varmasti synny, vahva tunne että veneen lähtöhinta on 400.000€ tuntumassa.

Ongelma on siinä, ettei mikään venemalli ole lyönyt tarpeeksi läpi kilpapurjehtijoiden keskuudessa. Vaihtoehtoja on satoja, suurin osa purjehtii vähintään 50% lomapurjehdusta ja jokaisella on omat perversionsa veneen suhteen. First 36.7 taitaa olla ainut isompi köliveneluokka Suomessa, missä saadaan OD-kahinat aikaiseksi. First 31.7-luokka on myös ollut vahva.

Jos haluaa kovatasoista OD-skabaamista harrastaa, niin pitää hankkia jolla, H-vene, Folkkari, Hai tai alkaa ajelemaan matchia.

Lue lisää

Niinhän tasoitussäännön pitääkin rankaista nopeaa venettä. Ongelma onkin siinä, että se nopeuspotentiaali on niin vaikea saada täysimääräisesti esiin. Siksi Life on huono valinta kilpailevalle, jos haluaa myös pärjätä.

Hyvää ratakisaa keskimäärin vielä noita mainittuja luokkia suuremmissa fleeteissä tarjoa 6mR.

purjehduksen.ilo kirjoitti:

Niinhän tasoitussäännön pitääkin rankaista nopeaa venettä. Ongelma onkin siinä, että se nopeuspotentiaali on niin vaikea saada täysimääräisesti esiin. Siksi Life on huono valinta kilpailevalle, jos haluaa myös pärjätä.

Hyvää ratakisaa keskimäärin vielä noita mainittuja luokkia suuremmissa fleeteissä tarjoa 6mR.

Lue lisää

Tottakai pitää, mutta vene voidaan suunnitella optimoiden se johonkin tiettyyn tasoitusluokkaan, jos optimoidaan nopeuden mukaan, niin luultavasti mittaluku rankaisee suhteessa enemmän, kun mittalukuun optimoidun veneen, ymmärtänet?

Onko kutosiakin tosiaan reilusti yli 20 sm-skaboissa?

Se on sääli ettei Suomessa saada missään luokassa -50 veneen kähinöitä viivalle. No kohtahan täällä on folkkarien gc ja meglujen myös.

mlaaai kirjoitti:

Tottakai pitää, mutta vene voidaan suunnitella optimoiden se johonkin tiettyyn tasoitusluokkaan, jos optimoidaan nopeuden mukaan, niin luultavasti mittaluku rankaisee suhteessa enemmän, kun mittalukuun optimoidun veneen, ymmärtänet?

Onko kutosiakin tosiaan reilusti yli 20 sm-skaboissa?

Se on sääli ettei Suomessa saada missään luokassa -50 veneen kähinöitä viivalle. No kohtahan täällä on folkkarien gc ja meglujen myös.

Lue lisää

Venettä ei voi optimoida joka paikassa "nopeaksi" .

Voidaan optimoida heikoissa tuulissa nopeaksi, kovassa tuulessa nopeaksi, myötätuulessa nopeaksi, luovilla nopeaksi jne. Pätee sekä kun on joku sääntö tai mittaluku, mutta myös kun suunnitellaan "vapaasti".

Esim. kutosissa kevyeen tai kovaan tuuleen suunnitellut veneet ovat aika erilaisia: Kevyeen tuuleen = lyhyempi, enemmän purjetta. Kovaan tuuleen = pidempi, vähemmän purjetta.

mlaaai kirjoitti:

Tottakai pitää, mutta vene voidaan suunnitella optimoiden se johonkin tiettyyn tasoitusluokkaan, jos optimoidaan nopeuden mukaan, niin luultavasti mittaluku rankaisee suhteessa enemmän, kun mittalukuun optimoidun veneen, ymmärtänet?

Onko kutosiakin tosiaan reilusti yli 20 sm-skaboissa?

Se on sääli ettei Suomessa saada missään luokassa -50 veneen kähinöitä viivalle. No kohtahan täällä on folkkarien gc ja meglujen myös.

Lue lisää

Paljon aikaisempaa vähemmän on ORCi:ssa enää optimointia sääntöön. Toki sitäkin on vielä jäljellä, mutta sama tilanne on ollut aiemmissakin tasoitussäännöissä. Nopeat veneet ovat herkkiä pienille virheille ja 100 %:n targeteissa vaikea pysyä.

Milläs sitä muuten SM-kisoja purjehdittaisiin, ellei linjalle saataisi yli 20 venettä. Ja parin vuoden päästä taas isommat kinkerit, kun Suomessa purjehditaan MM:t. Viimeksi niissä Helsingissä starteissa oli 45 klassista kuutosta.

purjehduksen.ilo kirjoitti:

Paljon aikaisempaa vähemmän on ORCi:ssa enää optimointia sääntöön. Toki sitäkin on vielä jäljellä, mutta sama tilanne on ollut aiemmissakin tasoitussäännöissä. Nopeat veneet ovat herkkiä pienille virheille ja 100 %:n targeteissa vaikea pysyä.

Milläs sitä muuten SM-kisoja purjehdittaisiin, ellei linjalle saataisi yli 20 venettä. Ja parin vuoden päästä taas isommat kinkerit, kun Suomessa purjehditaan MM:t. Viimeksi niissä Helsingissä starteissa oli 45 klassista kuutosta.

Lue lisää

Pärjääkö orcissa yleensä paremmin mittaluvultaan nopeat(x-41), vai hitaat veneet? Jätän nyt tän mittasääntökeskustelun kun ei tunnu ratakiskokaan uppoavan.

keke2222 kirjoitti:

Pärjääkö orcissa yleensä paremmin mittaluvultaan nopeat(x-41), vai hitaat veneet? Jätän nyt tän mittasääntökeskustelun kun ei tunnu ratakiskokaan uppoavan.

X-41 pärjää aivan erinomaisesti. Mutta niin pärjää vanha Swan 37:kin. Mutta sitten on joukko X-41:ä enemmän nopeuteen tähdäten suunniteltuja veneitä, joita eivät ainakaan täkäläiset tiimit ole saaneet mittaluvun mukaiseen vauhtiin, kute J-125, Elan 30, etc. Eihän X-41 ole miltään osin mikään äärimmäisratkaisu, vain melko sovinnainen C/R.

keke2222 kirjoitti:

Pärjääkö orcissa yleensä paremmin mittaluvultaan nopeat(x-41), vai hitaat veneet? Jätän nyt tän mittasääntökeskustelun kun ei tunnu ratakiskokaan uppoavan.

nopea pärjää aina paremmin. Kannattaa olla fleetin nopein vene. Etenkin kryssillä on aivan keskeistä päästä vapaisiin tuuliin.

sekä.että kirjoitti:

X-41 pärjää aivan erinomaisesti. Mutta niin pärjää vanha Swan 37:kin. Mutta sitten on joukko X-41:ä enemmän nopeuteen tähdäten suunniteltuja veneitä, joita eivät ainakaan täkäläiset tiimit ole saaneet mittaluvun mukaiseen vauhtiin, kute J-125, Elan 30, etc. Eihän X-41 ole miltään osin mikään äärimmäisratkaisu, vain melko sovinnainen C/R.

Lue lisää

Mistä moinen johtuu?
A) mittaluku määräytyy väärin. Veneellä ei ole mahdollista voittaa.
B) miehistö ei opi virittämään venettä vauhtiin. Vene on vaikeasti viritettävä tai miehistö ei välitä harjoitella.
C) rahaa ei haluta uhrata kilpamenestykseen. Säästetään purjeiden hankinnoissa eikä hoideta pohjaa kuntoon ennen kisaa.

Mistä siis kisamenestys oikeastaan kertoo veneestä, miehistöstä vai säännöistä?

sekä.että kirjoitti:

X-41 pärjää aivan erinomaisesti. Mutta niin pärjää vanha Swan 37:kin. Mutta sitten on joukko X-41:ä enemmän nopeuteen tähdäten suunniteltuja veneitä, joita eivät ainakaan täkäläiset tiimit ole saaneet mittaluvun mukaiseen vauhtiin, kute J-125, Elan 30, etc. Eihän X-41 ole miltään osin mikään äärimmäisratkaisu, vain melko sovinnainen C/R.

Lue lisää

No kerroppa nyt miten ihmeessä ko. veneet on suunniteltu x-41:stä enemmän noputeen? Mites TP52:set on pärjänneet ORC:n mm-skaboissa? Vai onko Elan ja J suunniteltu niitäkin enemmän nopeus silmällä pitäen?

Kyllä jokisella veneellä on mahdollista pärjätä, kunhan opettelee mittaamaan veneestä kaiken potentiaalin ulos ja miehistö jaksaa treenata aktiivisesti. Tietysti myös hyvät purjeet ja puhdat pohja on kovemmalla tasolla välttämättömyyksiä.

Ja tuolla oli sailguiden mukaan LYS 1.25! Olisin luullut tuollaisen kulkevan merkittävästi kovempaa. Tai sitten oli erittäin edullinen LYS-luku.

>>Mitat on melko lailla samat, paitsi Guyline on 65 cm leveämpi ja 2,4 tonnia painavampi

Voi jessus. Ei 25% leveämpää ja 82% painavampaa voi millään järjellä nimittää mitoiltaan "melko lailla" samaksi.

kuin-x-99 kirjoitti:

Ja tuolla oli sailguiden mukaan LYS 1.25! Olisin luullut tuollaisen kulkevan merkittävästi kovempaa. Tai sitten oli erittäin edullinen LYS-luku.

Muutaman kerran on merellä menty samaan suuntaan. Vaikkei mistään kisasta olekkaan ollut kyse, niin minusta on näyttänyt, että tuo LYS on pikemminkin reippaasti yläkanttiin.

Hyvä huomio! Traileriveneessä olis varmasti eduksi sekin, että rikaaminen onnistuisi ilman mastonosturia.
Tietysti 40-jalkaisen veneen talvitelakointi helpottuu, jos sen voi siirtää trailerilla ja hiilikuitumaston kantamalla jonnekin lähelle…

Onko trailerilla vedettävälle taakalle jotain pituusrajoituksia? Leveysrajoituksia ilmeisesti on. Painoraja taitaa riippua vetoautosta?

Muistaakseni 12,5m ilman kytkinlaitetta ja sen saa ylittää kahdella metrillä. 2,6 metriä tais olla max leveys ja painoraja riippuu vetoautosta, tosin yli 3500kg yhdistelmä vaatii BE-kortin. Eli käytännössä veneen kuskaaminen trailerilla onnistuu, se on tehty just siihen rajoille, masto ei voi olla yli 20,35m, koska yhdistelmän suurin sallittu pituus on 18,35m ja siitä 2m peräylitys.

Jännä nähdä millanen vene syntyy kun se suunnitellaan Trafin antamien mittojen mukaan =)

hupsus kirjoitti:

Muistaakseni 12,5m ilman kytkinlaitetta ja sen saa ylittää kahdella metrillä. 2,6 metriä tais olla max leveys ja painoraja riippuu vetoautosta, tosin yli 3500kg yhdistelmä vaatii BE-kortin. Eli käytännössä veneen kuskaaminen trailerilla onnistuu, se on tehty just siihen rajoille, masto ei voi olla yli 20,35m, koska yhdistelmän suurin sallittu pituus on 18,35m ja siitä 2m peräylitys.

Jännä nähdä millanen vene syntyy kun se suunnitellaan Trafin antamien mittojen mukaan =)

Lue lisää

1) suomen ja ruotsin tieliikennettä koskeva lainsäädäntö ei EU aikanakaan ole ollenkaan sama.
2) henkilöauton perässä hinattavan perävaunun (O2 luokka) pituus on suomessa 12 metriä vetoaisa, ellei kyse ole erikoiskuljetuksesta.
Vastaavasti suurin kyseisen yhdistelmän pituus on suomessa 18,75 m.
3) erikoiskuljetusta lukuunottamatta kuorman peräylitys ei saa ylittää ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän pituusmittoja, eli tuo 2 metriä ei vaikuta muuhun kuin alle tulevan trailerin pituuteen.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257#L4P24

4) maston kuljetus on ilman muuta jakamattoman esineen kuljetusta, ja siten erikoiskuljetusta koskeva lainsäädäntö täysin hyödynnettävissä vapaiden mittarajojen puitteissa ilman minkäänlaisia lupia, mutta erikoiskuljetuksen vaatimat heijastimet ja valot on tietysti oltava. Niitä koskevat ehdot löydät erikoiskuljetus laista ja kaikkialla suomessa pirkanmaan ELY keskuksesta:
https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/124964/erikoiskuljetukset_vapaat_mittarajat_2013.pdf/912a7160-72bb-44d0-86d2-6d6fdb038d8a
Tuon mukaan max pituus erikoiskuljetuksessa henkilöauton yhdistelmille on 20 metriä, ja pitempää ei saa millään luvallakaan kuljettaa ko yhdistelmillä. Lisäksi tuonkin mitan käyttö koskee vain tiettyjä mainittuja kuljetuksia, joihin sisältyy vene muttei pelkkää mastoa erillisenä. Noihinkin mittoihin sisältyy jo kuorman peräylitykset, eli yli 20 m ei ko yhdistelmällä onnistu.

Mikään ei tietenkään estä kuskaamasta venettä traktorin tai kuorma-auton ja kärryn yhdistelmillä ja pitemmillä pituusrajoilla linkeissä mainittuine rajoituksineen.

Niin ongelma ei liene pelkästään määräykset jotka rajoittavat 20m kun jo 15m heiluu auton yli mutkissa... Se masto ei käänny.
Kuvassa lienee iso SUV 5m Porsche Cayenne tms. ei mikään Focus.
Tuo peräylitys on mahtava, mutta traileri oikaisee paljon ja peräpää heilahtaa monta metriä ulos käännettäessä.
Yli 10m kääntymätön traileri on tosi kankea, eikä kuorma-autoissakaan ole sellasia- täysperävaunussa on siksi kääntyvä etu-akseli/dolly.
Viranomaisrajoitukset ovat siis kerran syystäkin. H-venettä isompaa tai kiinteäkölistä ei liene järkevää kuljettaa auto-traileri yhdistelmällä.

21-30 kirjoitti:

Niin ongelma ei liene pelkästään määräykset jotka rajoittavat 20m kun jo 15m heiluu auton yli mutkissa... Se masto ei käänny.
Kuvassa lienee iso SUV 5m Porsche Cayenne tms. ei mikään Focus.
Tuo peräylitys on mahtava, mutta traileri oikaisee paljon ja peräpää heilahtaa monta metriä ulos käännettäessä.
Yli 10m kääntymätön traileri on tosi kankea, eikä kuorma-autoissakaan ole sellasia- täysperävaunussa on siksi kääntyvä etu-akseli/dolly.
Viranomaisrajoitukset ovat siis kerran syystäkin. H-venettä isompaa tai kiinteäkölistä ei liene järkevää kuljettaa auto-traileri yhdistelmällä.

Lue lisää

Mastoon nivelöidyt kiinnityspisteet perävaunu perään ja vetoauton katolle....

20 metrinen tikku vaatii rutkasti taitoa ja ennakointikykyä ajajalta. Ja hyvät vakuutukset.

Venekuljetuksessa saa henkilöautollakin ylittää tuon 2,60m tilapäisesti 30 sentillä. Tarkastettu on! Eli kokonaisleveys saa olla 2,9 auton perässä kun venettä vie.

ewewewggg kirjoitti:

Mastoon nivelöidyt kiinnityspisteet perävaunu perään ja vetoauton katolle....

20 metrinen tikku vaatii rutkasti taitoa ja ennakointikykyä ajajalta. Ja hyvät vakuutukset.

Lue lisää

Nimeenomaan... Hassun korkea auton nivelöinti piste tulisi olla ja sen pitää myös liikkua pituussuuntasesti yli metrin

Missä näet kuvassa maston?Mulla on ns.alirikatussa 30jalkasessa pidempimasto...
Jos piti olla isopurjepinta.jne.. niin lyhyellä mastolla ei pärjää.
Eikä todellakaan millään Fokuksella vetoautona :)

Olisi kyllä kiva tietää oikea maston pituus. Veneen pituisella mastolla & kuvien mukaisella puomin pituudella isopurje on hyvin lähellä suorakaidetta muodoltaan...

opopopop kirjoitti:

Olisi kyllä kiva tietää oikea maston pituus. Veneen pituisella mastolla & kuvien mukaisella puomin pituudella isopurje on hyvin lähellä suorakaidetta muodoltaan...

Kuvien perusteella E on n. 6 m ja varmaankin tuohon tulee fathead. Aiemmissa kuvissa tosin E ei mennyt lähellekään puomin päätä kuten nyt. Silloin P voi olla n. 12 m 50 m2 isossa. Kannella seisova masto voisi olla 13 m. Piirroksessa, jossa masto on trailerilla, masto näyttää menevän hiukan veneen yli molemmista päistä. Onkohan 11,94 m LOAssa mukana peräsimet.

Joakim1 kirjoitti:

Kuvien perusteella E on n. 6 m ja varmaankin tuohon tulee fathead. Aiemmissa kuvissa tosin E ei mennyt lähellekään puomin päätä kuten nyt. Silloin P voi olla n. 12 m 50 m2 isossa. Kannella seisova masto voisi olla 13 m. Piirroksessa, jossa masto on trailerilla, masto näyttää menevän hiukan veneen yli molemmista päistä. Onkohan 11,94 m LOAssa mukana peräsimet.

Lue lisää

Facebookissa olevan "alaosa sailplanista"-kuvasta mitaten (yhdellä suurennoksella) on E 140mm ja kokonaispituus joko 281mm (ei peräsintä) tai 290 mm (peräsin mukana). Kun oikean veneen kokonaispituus on 11,94 m, niin E olisi joko 5,76 m tai 5,95 m.

Joakim1 kirjoitti:

Kuvien perusteella E on n. 6 m ja varmaankin tuohon tulee fathead. Aiemmissa kuvissa tosin E ei mennyt lähellekään puomin päätä kuten nyt. Silloin P voi olla n. 12 m 50 m2 isossa. Kannella seisova masto voisi olla 13 m. Piirroksessa, jossa masto on trailerilla, masto näyttää menevän hiukan veneen yli molemmista päistä. Onkohan 11,94 m LOAssa mukana peräsimet.

Lue lisää

OK no sit voi onnistua, ajattelin enemmän normaalia luokkaa 4,5m puomia ja 20m mastoa.
Trailerin ulottuvuudet ovat kyllä silti huimat

2330 kirjoitti:

Missä näet kuvassa maston?Mulla on ns.alirikatussa 30jalkasessa pidempimasto...
Jos piti olla isopurjepinta.jne.. niin lyhyellä mastolla ei pärjää.
Eikä todellakaan millään Fokuksella vetoautona :)

Lue lisää

Blur sivustolla on mainittu että masto olisi koottu kahdesta palasta. Sillä tavalla saadaan ehkä tarpeeksi pitkä?

Eiköhän tuo nosteta/lasketa veteen nosturilla. Ei kai H-veneitäkään trailerin kanssa veteen työnnetä/nosteta.
Miksi poliisi tuon pysäyttäisi?

asasasaq kirjoitti:

Eiköhän tuo nosteta/lasketa veteen nosturilla. Ei kai H-veneitäkään trailerin kanssa veteen työnnetä/nosteta.
Miksi poliisi tuon pysäyttäisi?

No se on varmaan totta, että tarvitaan nosturi. Poliisi pysäyttäisi tuon siksi, ettei ne voisi millään uskoa tuota lailliseksi. Isä hinasi joskus Ladalla Volvoa, poliisi pysäytti ja etsi pitkään lakikirjoista pykäliä, joissa moinen hinaus todettaisiin laittomaksi, muttei pykälää löytynyt. Kyllä tuo kuorma olisi aika hankala hinattava, kun painopiste on aika ylhäällä, painoa on ihan maksimi ja ulottuvuudet on noin poskettomia.

Miksi tuon sitten pitää mahtua traileriin? Jos joku ostaa 400 000 euron veneen, eikö hänellä ole rahaa maksaa pari kertaa vuodessa 500 euroa kuljetuksesta kuorma-auton lavetilla johonkin kisaan. Sama auto voi sen sitten tipauttaa mereen eikä tarvita erillistä nosturia. Mun mielestä tuon kokoluokan veneessä ei traileroitavuus ole kovin tärkeää.

Bossu kirjoitti:

Miksi tuon sitten pitää mahtua traileriin? Jos joku ostaa 400 000 euron veneen, eikö hänellä ole rahaa maksaa pari kertaa vuodessa 500 euroa kuljetuksesta kuorma-auton lavetilla johonkin kisaan. Sama auto voi sen sitten tipauttaa mereen eikä tarvita erillistä nosturia. Mun mielestä tuon kokoluokan veneessä ei traileroitavuus ole kovin tärkeää.

Lue lisää

En tiedä pitääkö sen mahtua, mutta ei siitä ainakaan haittaa ole, jos mahtuu. Talvisäilytyksen suhteen on vaihtoehtoehtoja aika paljon paremmin, säästyy monelta siirtopurjehdukselta, mikäli ei asu esim. Helsingissä ja kilpaile pelkästään siellä. Voi helposti lähteä vaikka Päijännepurjehdukseen tai käydä ajelemassa kisoja Saksassa, Tanskassa...Voin nostaa ja laskea veneen mistä haluaa, milloin haluaa.

Kuten sanottu, niin ei siitä ainakaan mitään haittaa ole jos vene on trailerilla kuskattavissa.

nwa123 kirjoitti:

En tiedä pitääkö sen mahtua, mutta ei siitä ainakaan haittaa ole, jos mahtuu. Talvisäilytyksen suhteen on vaihtoehtoehtoja aika paljon paremmin, säästyy monelta siirtopurjehdukselta, mikäli ei asu esim. Helsingissä ja kilpaile pelkästään siellä. Voi helposti lähteä vaikka Päijännepurjehdukseen tai käydä ajelemassa kisoja Saksassa, Tanskassa...Voin nostaa ja laskea veneen mistä haluaa, milloin haluaa.

Kuten sanottu, niin ei siitä ainakaan mitään haittaa ole jos vene on trailerilla kuskattavissa.

Lue lisää

Ei haittaa ole toki. Trailerin kanssa päästäneen aika lähellä 3500 kiloa hinattavassa kuormassa. Ainakin muutama vuosi sitten oli vain yksi henkilöauto markkinoilla, joka sai hinata noin painavaa kuormaa, Mersun eräs järeä 4-vetomaasturi. Ehkä nyt on useampia järeitä maastureita, joilla tuo onnistuu. Eli auto menee kanssa vaihtoon, ja siitä tulee kuluja sellaiset sata tonnia myös. Keskikokoisilla pakettiautoillakaan ei saa tuota vetää.

Samalla vaivalla (ja nopeudella) siirtää traktorilla. Sillä saa myös kuljettaa leveämpää sekä painavampaa venettä. Siirtoajot ovat pieniä vrt. rikaamis- ja lasku/nostoaikoihin.

Bossu kirjoitti:

Ei haittaa ole toki. Trailerin kanssa päästäneen aika lähellä 3500 kiloa hinattavassa kuormassa. Ainakin muutama vuosi sitten oli vain yksi henkilöauto markkinoilla, joka sai hinata noin painavaa kuormaa, Mersun eräs järeä 4-vetomaasturi. Ehkä nyt on useampia järeitä maastureita, joilla tuo onnistuu. Eli auto menee kanssa vaihtoon, ja siitä tulee kuluja sellaiset sata tonnia myös. Keskikokoisilla pakettiautoillakaan ei saa tuota vetää.

Lue lisää

Sellaisia autoja löytyy Mersulta, Bemarilta, Toyotalta, Land Roverilta, Volswagenilta, Nissanilta, Mitsubishiltä Audilta, suurimmalta osalta jenkkivalmistajia, Fordilta....

Jos on akuutti pula niin tosta saat 2800€ vetoauton 3500kg asti: http://www.nettiauto.com/toyota/land-cruiser/7608200

Ai noin niitä veneitä suunnitellaan. Todetaan vain "täytyypä laittaa bulbiin 500 kiloa lisää", kun vene kaatuu normaalituulella.

Bossu kirjoitti:

Ai noin niitä veneitä suunnitellaan. Todetaan vain "täytyypä laittaa bulbiin 500 kiloa lisää", kun vene kaatuu normaalituulella.

Eikö tuo sentään ole positiivinen reaktio veneen suunnittelijalta tai rakentajalta! Tehdään heti parannuksia, jos käytäntö osoittaa ne aiheelliseksi.
Massatuotannossa on nähty toisenlaisiakin asenteita: kölin irtoaminen on yleensä vieritetty veneen omistajan syyksi eikä juuri koskaan ole valmistajasta tai suunnittelijasta johtunut rakenteen heikkous. Omistaja ei ollut ymmärtänyt/havainnut kölin osuneen johonkin tai pohjakosketusvaurio oli väärin korjattu. Ei ole auttanut sekään, että kv tunnetut purjehduslehdet ovat toistuvasti kritisoineet kölirakenteiden turvallisuutta.

teoria_käytäntö kirjoitti:

Eikö tuo sentään ole positiivinen reaktio veneen suunnittelijalta tai rakentajalta! Tehdään heti parannuksia, jos käytäntö osoittaa ne aiheelliseksi.
Massatuotannossa on nähty toisenlaisiakin asenteita: kölin irtoaminen on yleensä vieritetty veneen omistajan syyksi eikä juuri koskaan ole valmistajasta tai suunnittelijasta johtunut rakenteen heikkous. Omistaja ei ollut ymmärtänyt/havainnut kölin osuneen johonkin tai pohjakosketusvaurio oli väärin korjattu. Ei ole auttanut sekään, että kv tunnetut purjehduslehdet ovat toistuvasti kritisoineet kölirakenteiden turvallisuutta.

Lue lisää

Luulisi silti, että tietokone olisi jo jotain ilmoittanut, että veneen oikaiseva momentti on naurettavasti alimitoitettu. Tai että olisi laiturissa kallistettu venettä ja huomattu sama asia.