Suomalaisten kiitos ja anteeksi

kiitos

Oletteko tekin huomanneet, että suomalaisten käytöstavat ovat selvästi huonommat kuin muualla Euroopassa. Kuinka usein kuulette sanan "kiitos", kun avaatte oven? Itse en koskaan. Pitäisi oikein kai tuijottaa ihmistä. Sitten kun tönitään kaupassa, niin kuuluuko "anteeksi". Ei kuulu. Kun itse sanotte anteeksi, niin tönijä vain katsoo teitä suu auki tai sanoo häh. Tyypillistä myös on, että bussiin ahtaudutaan ensimmäisenä, vaikka ollaan tultu pysäkille viimeisenä. Kuka on nähnyt suomalaisen hymyilevän, jos teet hänelle pienen palveluksen. Harvinaista, mutta pieni hymy kuuluisi kohteliaisiin tapoihin. Palveluammateissa toimivat oppivat, että suomalaisten kiitos on hyvä tai joo. Suomalaiset ovat möllejä, vai mitä? Hävetkää möllisuomalaiset.

34

2757

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eee

      tuollaiset kiitos ja anteeksi sanat tulevat automaattisesti, mutta eivät tarkoita yhtään mitään. Suomalaisen anteeksi tönittäessä on "Oho", tulee yhtä automaattisesti kuin sorry jossain muussa maassa. Itseä harmittaa kun tulee aina sanottua sori kun tuuppaa jotain, ulkomailla opittu tapa joka nolottaa kotimaassa....

      • kiitos

        Mielestäni kiitos ja anteeksi tarkoittavat juuri hyvää käytöstä. Suomenkielessä anteeksi on anteeksi, eikä oho. Sorry kohteliaasti sanottuna, eikä esim. tsori, kuulostaa myös hyvältä. Ei sinun tarvitse lainkaan nolostua siitä, että olet kohtelias. Paljon tyhmempäähän on sanoa oho tai ei mitään.


      • R.T
        kiitos kirjoitti:

        Mielestäni kiitos ja anteeksi tarkoittavat juuri hyvää käytöstä. Suomenkielessä anteeksi on anteeksi, eikä oho. Sorry kohteliaasti sanottuna, eikä esim. tsori, kuulostaa myös hyvältä. Ei sinun tarvitse lainkaan nolostua siitä, että olet kohtelias. Paljon tyhmempäähän on sanoa oho tai ei mitään.

        Toisaalta...onko teeskentelyssä mitään hyvää?
        Tyhjiä sanoja...
        Hienoa sanoa jotain mitä ei tarkoiteta?


      • femmel.
        R.T kirjoitti:

        Toisaalta...onko teeskentelyssä mitään hyvää?
        Tyhjiä sanoja...
        Hienoa sanoa jotain mitä ei tarkoiteta?

        Miten niin tyhjiä sanoja?

        Mä ainakin sanon anteeksi, jos olen tönäissyt jotakuta, koska harmittaa se, että olen vahingossa tönäissyt.

        Vastaavasti sanon kiitos silloin, kun tuntuu siltä, että haluan kiittää toista jostakin. Varsinkin silloin, jos joku näkee ylimääräistä vaivaa, päästää mut ensin jonoon tai avaa oven!

        Mölliasenteen taustalla on ehkä just toi, että ei oikeasti tunneta mitään muita ihmisiä kohtaan?


    • Anna

      Empä tiedä mistäpäin Suomea olet, mutta itse olen kyllä kuullut kyseisiä sanoja usein ja saanut mm. hymyn palkaksi, kun olen esim. päästänyt jalankulkijan kadun yli autoillessani. Ehkä jossain suuremmissa kaupungeissa käytöstavat ovat alkaneet unohtua, mutta sitä ei pidä yleistää koko Suomea koskevaksi. :)

      • kiitos

        Itse asun siis pääkaupunkiseudulla ja en kyllä ole juuri koskaan päässyt ennen autoja tien yli. Kerran Jorma Ollila päästi, mutta hän hallitseekin etiketit. Sattumalta tunnen hänen autonsa. Yleensä vielä kovennetaan suojatien kohdalla, että jalankulkija ei vain luule hyökkäävänsä kadulle. Kaksinaamaista on, että autokoulussa opetetaan, että jalankulkijat ensin ja siitä hylätään insinööriajossakin suoraan, mutta heti kun saadaan kortti, niin säännöt unohtuvat.

        Itse olen huomannut myös näistä käytöstavoista, että suomalainen pyrkii sanomaan aina imperatiivissa "Anna tänne se ketsuppi", kun pitäisi sanoa konditionaalissa "Liisa, antaisitko tänne sen ketsupin". Ruotsalaiset osaavat tämän hyvin. Myös englantilaiset ja saksalaiset ovat hyvin kohteliaita.


      • Laiska-Leena

        Samat sanat Anna. Ainakin minun ympäristössäni on kohteliaita ihmisiä. Osataan kiittää ja pyytää anteeksi. En edes muista, milloin olisin törmännyt tympeästi käyttäytyvään ihmiseen. Tuppaa olemaan niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.


      • tervehdys!
        Laiska-Leena kirjoitti:

        Samat sanat Anna. Ainakin minun ympäristössäni on kohteliaita ihmisiä. Osataan kiittää ja pyytää anteeksi. En edes muista, milloin olisin törmännyt tympeästi käyttäytyvään ihmiseen. Tuppaa olemaan niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

        kokeilepa jotakin asiakaspalveluammattia!


      • kiitos
        Laiska-Leena kirjoitti:

        Samat sanat Anna. Ainakin minun ympäristössäni on kohteliaita ihmisiä. Osataan kiittää ja pyytää anteeksi. En edes muista, milloin olisin törmännyt tympeästi käyttäytyvään ihmiseen. Tuppaa olemaan niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

        Itse en olisi siinä kyllä samaa mieltä, että metsä vastaa kuin sinne kutsutaan. Mielestäni huono itsetunto ilmenee juuri siinä, että ei pystytä koskaan olemaan positiivisia. Ne ihmiset luulevat jotenkin olevansa toisten yläpuolella. Periaatteessa kaikkeen vastataan epäkohteliaasti ja tyyliin "Kuinka sinä kehtaatkin sanoa minulle tuollaista". Yleensä tällainen ilkeily johtuu oman heikkouden tuntemisesta ja sen peittämisen yrittämisestä. Suomalaisethan ovat melko negatiivista kansaa. Aito iloisuus ja hyväntahtoisuus puuttuu. Asiakaspalvelussahan sen juuri huomaa, että erityisesti naiset kiukustuvat oikein iloisesta asiakaspalvelusta, jos nainen palvelee. Jotkut miehet taas sukupuolivietin takia ilahtuvat, mutta joukko miehiä suhtautuu hyvinkin känkkäisesti hymyileviin naisiin, aivan kuin se positiivisuus olisi heiltä pois. Helpoiten palveltavia ovat ulkomaalaiset. Varmaan moni muukin tietää tämän.


      • tervehdys!
        kiitos kirjoitti:

        Itse en olisi siinä kyllä samaa mieltä, että metsä vastaa kuin sinne kutsutaan. Mielestäni huono itsetunto ilmenee juuri siinä, että ei pystytä koskaan olemaan positiivisia. Ne ihmiset luulevat jotenkin olevansa toisten yläpuolella. Periaatteessa kaikkeen vastataan epäkohteliaasti ja tyyliin "Kuinka sinä kehtaatkin sanoa minulle tuollaista". Yleensä tällainen ilkeily johtuu oman heikkouden tuntemisesta ja sen peittämisen yrittämisestä. Suomalaisethan ovat melko negatiivista kansaa. Aito iloisuus ja hyväntahtoisuus puuttuu. Asiakaspalvelussahan sen juuri huomaa, että erityisesti naiset kiukustuvat oikein iloisesta asiakaspalvelusta, jos nainen palvelee. Jotkut miehet taas sukupuolivietin takia ilahtuvat, mutta joukko miehiä suhtautuu hyvinkin känkkäisesti hymyileviin naisiin, aivan kuin se positiivisuus olisi heiltä pois. Helpoiten palveltavia ovat ulkomaalaiset. Varmaan moni muukin tietää tämän.

        eli pitäisikö sittenkin asiakaspalvelijoita opettaa olemaan hymyilemättä ja olemaan mahdollisimman myrtsejä niin asiakkaat olis tyytyväisiä? :)

        toi on niin totta, että ulkomaalaiset on niitä kohteliaimpia, ja ne on sitä lähes joka kerta! eron huomaa niin selvästi suomalaisiin!!


    • että näin

      Ärsyttää todella paljon juuri toi busseihin ja muihin kulkuneuvoihin tunkeminen, varsinkin silloin kun yrittää itse päästä ulos pysäkillä ja seuraavat on jo tunkemassa sisään, ei millään ymmärretä että kaikille olisi helpompaa jos edelliset pääsisivät ensiksi ulos, eniten tähän syyllistyvät lapset ja vanhukset.
      Sitten tönitään ja kiilataan ja ollaan yleisesti kuin oltaisiin yksin koko maailmassa. Uskomattomin tapaus, joka liittyy huonoihin käytöstapoihin minkä olen nähnyt, tapahtui muutamia vuosia sitten lähijunassa. Nuori äiti pikkutyttönsä kanssa istuutui minua vastapäätä, samantien junan lähtiessä liikkeelle tämä äiti kaivoi kynsikakset laukustaan aj alkoi muitta mutkitta leikellä kynsiään niin, että kynnen palaset lentelivät ympäriinsä ja myös päälleni. Pikkutyttö sentään sanoi äidilleen, että nyt kynnenpalaset lenetelevät joka paikkaan, äiti oli vain, että eihän se ketään voi haitata. Joo eihän se ketään haittaa, että tuollaiset toimenpiteet, jotka tulisi suorittaa kotona yksityisesti tehdään julkisesti kaikkien nähden. No onneksi tätmä äiti ei ryhtynyt vaihtamaan tamponiaan siellä junassa.

    • väsynyt

      mäkin ajattelin että suorastaan hävettää tuo suomalaisten huono käytös vieraita ihmisiä kohtaan. sittem menin Saksaan eräänlaisessa oppilasvaihdossa ja vaikka liikuin koko ajan saksalaisten ystävien kanssa, järkytyin siitä kuinka ihmiset tönii, tunkee ja rynnistää. Kun mentiin kaupunkiin (Kölniin, Aacheniin ja muualle) niin koko ajan joku seisoi varpailla eikä edes huomannut. Anteeksipyyntöä oli turha odottaa (edes saksaksi) kun ihmiset käveli päälle, töni tai etuili jonoissa. Sitten jos menit kaupan kassalle, sanoit "Hello, I think I'll take these" tai jotain vastaavaa (en puhu saksaa) niin oli turha odottaa että myyjä puhuisi englantia, MISSÄÄN kaupassa. Kun junassa kysyi että "may I sit here?" kun näki vapaan paikan jonkun vieressä, ja tietenkin kohteliaan hymyn kanssa, vastaus oli omituista saksankielistä murinaa ja kyseinen henkilö saattoi nostaa kamansa pois ja päästää istumaan, ilman minkäänlaista vastausta tietenkään.

      Ottaa ton reissun jälkeen hermoille kun valitetaan suomalaisten tunkemisesta ja änkeemisestä. Enkä siis tarkoita mollata saksalaisia, isäntäperhe oli aivan älyttömän mukava, hyvinkäyttäytyvä ja kohtelias.

      • hitler

        saksa kuulostaa rumalta örinältä vaikka kuinka samettiääninen henkilö yrittäisi sitä kauniisti lausua.


      • kiitos

        Koska olen itse saksankielentaitoinen, olen saanut loistavaa ja ystävällistä palvelua Saksassa. Ei ole koskaan tullut mieleenkään, että saksalaiset olisivat epäkohteliaita. Minua tönittäessä, olen kyllä kuullut anteeksipyynnön Saksassa. Sen olen Suomessa kuullut vain ulkomaalaisilta. Saksalaiset eivät osaa englantia erityisen hyvin, joten se ei ole siinä maassa käyttökelpoinen kieli. Vanhemmat ihmiset eivät osaa sanaakaan englantia, ei ole siis kyse, että olisivat jotenkin epäkohteliaita.


      • pia

        Muuten olen samaa mieltä kanssasi, mutta TURISTINA olisi kohteliasta opetella maan kielestä perussanat, joilla aloittaa ja lopettaa keskustelu: Päivää, hei, anteeksi, kiitos. Varmasti useimmat saksalaisetkin ymmärtävät, etteivät ulkomaalaiset osaa heidän kieltään, ja kun kuulevat ensimmäisen sanan vaikka väärinkin äännettynä omalla kielellään, vaihtavat mieluusti englantiin.

        Jos sen sijaan aloittaa suoraan "kolmannella" kielellä, se on mielestäni merkki siitä ettei lainkaan kunnioita maan kulttuuria.

        Olen itse täällä kotimaassa kaupassa töissä ja minua ärsyttävät ulkomaalaiset, jotka aloittavat keskustelun englannilla. Ikään kuin tämä olisi Englanti tai Amerikka eikä Suomi. Suomen kielestäkin on hyvin helppo oppia sanomaan vaikka vaan "päivää", "hei", tai "kiitos", sen oppii jopa yhden päivän turistimatkan aikana.

        Jos siis Saksassa tai muualla kuuluu "murinoita" sinänsä kohteliaaseen, englanninkieliseen viestiisi, tämäkin voi olla yksi syy.


      • saivartelija
        pia kirjoitti:

        Muuten olen samaa mieltä kanssasi, mutta TURISTINA olisi kohteliasta opetella maan kielestä perussanat, joilla aloittaa ja lopettaa keskustelu: Päivää, hei, anteeksi, kiitos. Varmasti useimmat saksalaisetkin ymmärtävät, etteivät ulkomaalaiset osaa heidän kieltään, ja kun kuulevat ensimmäisen sanan vaikka väärinkin äännettynä omalla kielellään, vaihtavat mieluusti englantiin.

        Jos sen sijaan aloittaa suoraan "kolmannella" kielellä, se on mielestäni merkki siitä ettei lainkaan kunnioita maan kulttuuria.

        Olen itse täällä kotimaassa kaupassa töissä ja minua ärsyttävät ulkomaalaiset, jotka aloittavat keskustelun englannilla. Ikään kuin tämä olisi Englanti tai Amerikka eikä Suomi. Suomen kielestäkin on hyvin helppo oppia sanomaan vaikka vaan "päivää", "hei", tai "kiitos", sen oppii jopa yhden päivän turistimatkan aikana.

        Jos siis Saksassa tai muualla kuuluu "murinoita" sinänsä kohteliaaseen, englanninkieliseen viestiisi, tämäkin voi olla yksi syy.

        "Suomen kielestäkin on hyvin helppo oppia sanomaan vaikka vaan "päivää", "hei", tai "kiitos", sen oppii jopa yhden päivän turistimatkan aikana."

        Etenkin suomen kielen sana "päivää" ei todellakaan luonnistu ulkomaalaisilta helposti. Muutama tuttavani sai kielensä solmuun yrittäessään sanoa nimeä Päivi (kolmen päivän kuluttua he onnistuivat lausumaan sen juuri ja juuri ymmärrettävästi).


      • toinen saivartelija
        saivartelija kirjoitti:

        "Suomen kielestäkin on hyvin helppo oppia sanomaan vaikka vaan "päivää", "hei", tai "kiitos", sen oppii jopa yhden päivän turistimatkan aikana."

        Etenkin suomen kielen sana "päivää" ei todellakaan luonnistu ulkomaalaisilta helposti. Muutama tuttavani sai kielensä solmuun yrittäessään sanoa nimeä Päivi (kolmen päivän kuluttua he onnistuivat lausumaan sen juuri ja juuri ymmärrettävästi).

        "Etenkin suomen kielen sana "päivää" ei todellakaan luonnistu ulkomaalaisilta helposti. Muutama tuttavani sai kielensä solmuun yrittäessään sanoa nimeä Päivi"

        Riippuu siitä mitä kieltä puhuu äidinkielinään. Tunnettuahan on, että esim englanninkieliset eivät osaa mitään vierasta kieltä lausua, ei sitten yhtään, ei sinne päinkään. En ole ikinä ymmärtänyt sanaakaan jos englantilainen on yrittänyt puhua suomea tai jotain muuta kieltä jota osaan. Toisaalta vaikkapa etelä-eurooppalaiset osaavat lausua melko hyvin suomea.


      • pia
        toinen saivartelija kirjoitti:

        "Etenkin suomen kielen sana "päivää" ei todellakaan luonnistu ulkomaalaisilta helposti. Muutama tuttavani sai kielensä solmuun yrittäessään sanoa nimeä Päivi"

        Riippuu siitä mitä kieltä puhuu äidinkielinään. Tunnettuahan on, että esim englanninkieliset eivät osaa mitään vierasta kieltä lausua, ei sitten yhtään, ei sinne päinkään. En ole ikinä ymmärtänyt sanaakaan jos englantilainen on yrittänyt puhua suomea tai jotain muuta kieltä jota osaan. Toisaalta vaikkapa etelä-eurooppalaiset osaavat lausua melko hyvin suomea.

        Ei ole tärkeää se, osaako lausua sanan oikein, vaan se, että yrittää. Päivää-sanan voi vääntää minun puolestani ihan miten vaan, kunhan alkaa p:llä, ja siitä jo tajuan keskustelun alussa, että ulkomaalaisraukka yrittää opetella kieltäni liikkuessaan maassani. Olen imarreltu ja iloinen, ja vaihdan välittömästi englantiin voidakseni kommunikoida hänen kanssaan.

        Meillä suomalaisilla on yleisesti huono kansallinen itsetunto, ja tämä myytti että "meidän kieli on niin vaikea ettei ulkomaalaisten tarvi opetella sitä" on yksi merkki siitä.

        Amerikkalaiset ja englantilaiset ovat tottuneet siihen, että heidän ei tarvitse koskaan missään puhua muuta kuin omaa äidinkieltään. Englannin kielen valta-asema on osa maailman kulttuurien köyhtymistä.


      • Porkkana
        pia kirjoitti:

        Ei ole tärkeää se, osaako lausua sanan oikein, vaan se, että yrittää. Päivää-sanan voi vääntää minun puolestani ihan miten vaan, kunhan alkaa p:llä, ja siitä jo tajuan keskustelun alussa, että ulkomaalaisraukka yrittää opetella kieltäni liikkuessaan maassani. Olen imarreltu ja iloinen, ja vaihdan välittömästi englantiin voidakseni kommunikoida hänen kanssaan.

        Meillä suomalaisilla on yleisesti huono kansallinen itsetunto, ja tämä myytti että "meidän kieli on niin vaikea ettei ulkomaalaisten tarvi opetella sitä" on yksi merkki siitä.

        Amerikkalaiset ja englantilaiset ovat tottuneet siihen, että heidän ei tarvitse koskaan missään puhua muuta kuin omaa äidinkieltään. Englannin kielen valta-asema on osa maailman kulttuurien köyhtymistä.

        "Meillä suomalaisilla on yleisesti huono kansallinen itsetunto, ja tämä myytti että "meidän kieli on niin vaikea ettei ulkomaalaisten tarvi opetella sitä" on yksi merkki siitä."

        1. Ei, ei meillä ole huono kansallinen itsetunto. En oikeasti ole ikinä käsittänyt, mistä oikein on kyse, kun väitetään että suomalaisilla on huono itsetunto siitä että ovat suomalaisia. Mitä ihmeen järkeä siinä on? Siis: minä ainakaan en tunne kansallisuuden perusteella huonoa itsetuntoa.

        2. Meidän kielemme todella on niin vaikea, etteivät sitä nykyään monet suomalaisetkaan osaa puhua tai kirjoittaa. En minä oleta, että ulkomaalaiset sitä oppivat. Toki aina herättää positiivisen mielikuvan, jos joku raukka yrittää puhua suomea. :)


      • pia
        Porkkana kirjoitti:

        "Meillä suomalaisilla on yleisesti huono kansallinen itsetunto, ja tämä myytti että "meidän kieli on niin vaikea ettei ulkomaalaisten tarvi opetella sitä" on yksi merkki siitä."

        1. Ei, ei meillä ole huono kansallinen itsetunto. En oikeasti ole ikinä käsittänyt, mistä oikein on kyse, kun väitetään että suomalaisilla on huono itsetunto siitä että ovat suomalaisia. Mitä ihmeen järkeä siinä on? Siis: minä ainakaan en tunne kansallisuuden perusteella huonoa itsetuntoa.

        2. Meidän kielemme todella on niin vaikea, etteivät sitä nykyään monet suomalaisetkaan osaa puhua tai kirjoittaa. En minä oleta, että ulkomaalaiset sitä oppivat. Toki aina herättää positiivisen mielikuvan, jos joku raukka yrittää puhua suomea. :)

        Huono itsetunto (kansallinen tai muu) on yleensä aika heikosti tiedostettu asia. Kun ei ole kokemusta, mitä se HYVÄ ITSETUNTO oikeastaan olisi ja miltä se tuntuisi, ja miten se näkyisi käyttäytymisessä, niin ei ole mihin verrata. Emmehän me suomalaisetkaan halua kantaa pahaa mieltä kansallisen itsetuntomme vuoksi. Siksi vaan mieluummin alistumme siihen tilaan mikä aina on ollutkin.

        Ruotsalaiset ja venäläiset ovat kautta historian kirjaimellisesti kävelleet ylitsemme. Suomen kieli oli pitkään hävettävä rahvaan kieli. Samoin nyt... kuinka kummallisen vaikeaa se onkaan ääntää ja puhua muille kuin meille itsellemme! Ei tietenkään voi olettaa, että ulkomaalainen voisi sitä koskaan opetella... ja miksi yrittäisikään.

        Ja kuten totesit, harva suomalainenkaan enää osaa kieltämme kunnolla. Koululaisten ja opiskelijoiden kirjoitustaito on laskenut viime vuosina. Siihen on tutkimusten mukaan syynä englannin kielen lisääntyminen joukkoviestimissä - viihdeohelmissa, mainoksissa ja jopa liikkeiden nimissä.

        Jos joskus on keskustellut kansallisuuteen, kultuuriin ja kieleen liittyvistä asioista vaikkapa ruotsalaisen, englantilaisen (amerikkalaisista nyt puhumattakaan), oikeastaan melkein minkä tahansa muun "vanhan" ja vuosisatoja itsenäisenä olleen kansallisuuden edustajan kanssa, niin huomaa kyllä eron asenteissa. Siis suomalaisten huonon itsetunnon. Äkkiä terapiaan...


      • Porkkana
        pia kirjoitti:

        Huono itsetunto (kansallinen tai muu) on yleensä aika heikosti tiedostettu asia. Kun ei ole kokemusta, mitä se HYVÄ ITSETUNTO oikeastaan olisi ja miltä se tuntuisi, ja miten se näkyisi käyttäytymisessä, niin ei ole mihin verrata. Emmehän me suomalaisetkaan halua kantaa pahaa mieltä kansallisen itsetuntomme vuoksi. Siksi vaan mieluummin alistumme siihen tilaan mikä aina on ollutkin.

        Ruotsalaiset ja venäläiset ovat kautta historian kirjaimellisesti kävelleet ylitsemme. Suomen kieli oli pitkään hävettävä rahvaan kieli. Samoin nyt... kuinka kummallisen vaikeaa se onkaan ääntää ja puhua muille kuin meille itsellemme! Ei tietenkään voi olettaa, että ulkomaalainen voisi sitä koskaan opetella... ja miksi yrittäisikään.

        Ja kuten totesit, harva suomalainenkaan enää osaa kieltämme kunnolla. Koululaisten ja opiskelijoiden kirjoitustaito on laskenut viime vuosina. Siihen on tutkimusten mukaan syynä englannin kielen lisääntyminen joukkoviestimissä - viihdeohelmissa, mainoksissa ja jopa liikkeiden nimissä.

        Jos joskus on keskustellut kansallisuuteen, kultuuriin ja kieleen liittyvistä asioista vaikkapa ruotsalaisen, englantilaisen (amerikkalaisista nyt puhumattakaan), oikeastaan melkein minkä tahansa muun "vanhan" ja vuosisatoja itsenäisenä olleen kansallisuuden edustajan kanssa, niin huomaa kyllä eron asenteissa. Siis suomalaisten huonon itsetunnon. Äkkiä terapiaan...

        "Ruotsalaiset ja venäläiset ovat kautta historian kirjaimellisesti kävelleet ylitsemme. Suomen kieli oli pitkään hävettävä rahvaan kieli."

        Mutta ei ole ollut pitkään aikaan enää.

        "Samoin nyt... kuinka kummallisen vaikeaa se onkaan ääntää ja puhua muille kuin meille itsellemme! Ei tietenkään voi olettaa, että ulkomaalainen voisi sitä koskaan opetella... ja miksi yrittäisikään."

        Miksi ei yrittäisi? Monet ulkomaalaiset ovat ihastuneet suomen kieleen, yhtenä esimerkkinä J.R.R. Tolkien joka kehitti haltiakieltäänkin sen pohjalta. Suomi on kaunis ja upean ilmaisuvoimainen kieli, ylpeähän siitä kannattaa olla! Minäkin olen.

        "Jos joskus on keskustellut kansallisuuteen, kultuuriin ja kieleen liittyvistä asioista vaikkapa ruotsalaisen, englantilaisen (amerikkalaisista nyt puhumattakaan), oikeastaan melkein minkä tahansa muun "vanhan" ja vuosisatoja itsenäisenä olleen kansallisuuden edustajan kanssa, niin huomaa kyllä eron asenteissa. Siis suomalaisten huonon itsetunnon. Äkkiä terapiaan..."

        Ihan oikeasti en edelleenkään ymmärrä tätä juttua huonosta itsetunnosta. Minulla ei ole huono itsetunto "vanhan" kansallisuuden edustajan kanssa keskustellessani (ja amerikkalaisia en pitäisi kovin vanhana kansallisuutena vaikka ovatkin itsenäistyneet meitä ennen). Nykyään suomalaiset ovat sitä paitsi keskimäärin koulutetumpia ja kielitaitoisempia kuin nuo muut, joten siltäkään osin syytä huonoon itsetuntoon ei ole. J

        Mutta tämä menee ehkä vähän palstan aiheesta sivuun, joten ei tästä enempää. Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!


      • ruostunut saksa

        On olemassa sellaisia pieniä käteviä käännöskojeita, joilla voi kätevästi kääntää lauseita suoraan toiselle kielelle, tai sinnepäin. Olen lukenut saksaa vain vähän ala-asteella, siitä on jo aikaa, enkä osaa sitä enää puhua, mutta alkeet helpottaa sen verran, että osaan vähän muokata sen koneen kääntämiä lauseita vähän sopivimpaan muotoon, vaikka menisi ne monet asiana perille sellaisinaankin. Saksan kieli menee puhuttuna hyvin perille, vaikkei osaisi ääntääkään kaikkea ihan oikeaoppisesti, toisin on monien muiden kielien kanssa. Alkeita on hyvä osata pohjaksi jonkin verran, ennen kuin menee konetta apua käyttäen suoraan kyseistä kieltä puhumaan..voi muuten lauserakenne olla joskus turhan sekava. Onhan niitä kääntäjiä älypuhelimiinkin nykyään, ei tarvi erillistä vehjettä enää, Googlen kääntäjä on mielestäni ihan hyvä.


    • tervehdys!

      minäkin olen ihmetellyt samaa asiaa, koska multa kiitos ja anteeksi tulee ihan luonnostaan..mikä siinä on muka niin vaikeaa? miksi ihmiset eivät tajua kiittää tai pyytää anteeksi?

      musta se on ihan sama, vaikka se olisikin vain merkityksetöntä sanahelinää niin kuin Amerikassa, mutta se kuuluu hyviin käytöstapoihin! ja mä kyllä loukkaannun, jos mua tönitään, eikä pyydetä anteeksi.

      tosta hymyilemisestä olen vähän eri mieltä. jos mulla itselläni on huono päivä, en välttämättä hymyile, vaikka joku tekisi isonkin palveluksen. tietysti se olis kaunista, mutta musta sitä ei voi vaatia. mun mielestä hymy ei kuulu kohteliaisiin tapoihin, vaan hymy on jotain, mikä tulee ihan itsestään, jos on hyvä mieli. tekohymy on kaikkein kauheinta!

      • mutru2

        Joo, ei hymyä voi toiselta vaatia, odottaa tai pitää epäkohteliaana, jos sitä ei tule.
        Ihminen voi olla vaikka niin väsynyt, , masentunut, pahantuulinen tms, ettei hymy tule luonnostaan ja teeskenneltynä ei näytä usein hyvältä, eikä tunnu oikealta.
        Joillakin ihmisillä on luonnostaan hymy päällä lähes kokoajan tai se tulee muuten tarpeen tullen helposti, toisilla taas perusilme on yrmeämpi, hymy tulee luonnostaan harvemmin ja siinä missä toisilla hymy nousee automaattisesti suupieliin, toisilla se jää "sisäiseksi hymyksi". Toisilla on siis etuasema hymyilyn suhteen..


    • nainen

      Itse olen huomannut, että nuoret aikuiset ja aikuiset, 22-40 vuoteen noin suurin piirtein, on yleensä aivan kohteliaita ja omaavat hyvät käytöstavat. Nuoret on sitten nuoria, eivätkä jaksa välittää. Eniten itseä kyrsii nämä keski-ikäiset naiset ja miehet, jotka ryykää, tönii, mulkoilee ja ovat selvästi sitä mieltä että MINÄ tulen aina ensin. Puhumattakaan vanhuksista, jotka olettavat, että heitä kuuluu kunnioittaa heidän omasta käytöksestään huolimatta.

      Kun nuorille aikuisille sanoo kiitos tai anteeksi, on aina saanut hymyn palkaksi. Kiitän itse aina kun joku avaa oven. En muista että ovea olisi avannut joku muu kuin nuori aikuinen.

      kiitos siis teille, nuoret aikuiset, jotka tunnutte omaavan hyvät käytöstavat!

      • kiitos

        Kumma juttu, kun en ole tuota nuorten aikuisten hyvää käytöstä huomannut, vaikka paljon heidän kanssaan vietänkin aikaa pakosta. Ihminenhän pahenee yleensä aina vanhetessaan. Sanoisin, että meillä on todellinen ongelma, kun nämä nuoret ovat vanhoja ja itsekkäästi vaativat oikeuksiaan vanhainkodeissa.

        Meillähän on työelämä nykyään melkoista kyynärpäätaktiikkaa ja oman pelin pelaamista, kun työpaikat ovat kiven alla. Nämä nuoret ovat oppineet koviksi, jotta selviytyisivät elämästään. Aina vaan pahemmaksi menee Suomessa, mutta muissa maissa ihmiset osaavat olla iloisia ja tyytyä vähempäänkin. Ihmisiä ei luokitella huonoiksi koulutuksen perusteella muissa maissa.

        Vanhojen naisten itsekkyyteen vaikuttaa paljolti sota ja se että ovat tehneet "uransa" kotiäitinä raataen ja miestään palvellen. Harvalle ihmiselle sellainen riittää ja katkeroittaa ihmisen. Siitä tulee helposti näitä jonoissa kiilaavia mummoja. Vanhat miehet taas ovat oppineet, että heitä palvellaan hyvin kitkattomasti vaimon taholta, joten odottavat samanlaista palvelua myös muilta. Ja toiset ovat taas katkeroituneet lapsuutensa köyhyydestä ja kouluttautumisen puutteesta.


    • mieltä

      Ihme että tällaisesta tarvitsee edes keskustella! On mielestäni luonnollista että palveluksesta kiitetään, muita tervehditään kohteliaasti, autetaan ja kunnioitetaan. Yllätyn aina siitä kuinka eteenkin aikuiset ihmiset voivat olla niin tylyjä. Monta kertaa ihmettelen myöskin nykyajan kasvatustapoja. Eivätkö vanhemmat ymmärrä etteivät lapset siitä paremmin voi vaikka saavat päättää kaikesta itse ja käyttäytyä miten huvittaa!

    • mies30v

      Tässä vain oma mielipiteeeni, perustuen noin 10 vuoden asiakaspalveluun terveydenhuollossa. Ennen sotaa syntyneet vanhukset ovat usein (joskaan ei varmaan aina) erittäin kohteiliaita ja huomioon ottavia. Nuoreta alle 30-kymppiset ovat usein ystävällisiä ja avoimia, vaikkakin joskus tietämättömiä ja saattavat möläyttää jotain hieman karkeitakin lauseita. Mutta pahinta on sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Sellanen ylimielinen keski-ikäinen mies on jo niin yleisesti tunnettu stereotyyppi että sitä käytettiin hyväksi Pasila-sarjassa. Nää on just niitä MINÄ-ensin miehiä, jotka eivät pysähdy liikennelakien mukaan suojatien kohdalle jalankulkijan yrittäessä yli. He tulevat sisään putiikkiin - jätettyään autonsa laittomasti parkkiin jalkakäytävälle - alkavat kertoa mauttomia vitsejä ja olettavat ylimielisesti ettei asiakaspalvelussa juuri heidän kohdallaan tarvitse käydä läpi kaikkia pieni "turhuuksia", jotka todellisuudessa ovat välttämättömiä asian hoitamiselle. Eivät tietenkään sano "päivää", ja eräs jopa heitti dokumenttinsä pöydälle eteeni sanomatta sanaakaan. Olis tehnyt mieli heittää ne sen dokumentit päin sen naamaa, mutta asiakaspalvelussahan ei voi näin tehdä.

    • ettäsilleen

      Ainakaan mun käytöstavat eivät ole huonontuneet vuosien aikana vaan päinvastoin huomioin muut paremmin.

      Tänäänkin avasin R-kioskin oven vanhemmalle henkilölle helpottaen hänen sisäänpääsemistä, vastasin myyjän "hyvän viikonlopun"-toivotukseen ystävällisesti ja Lidlissa ojensin kassakapulan seuraavalle asiakkaalle.

      Pieniä asioita - tiedän - mutta silti tärkeitä. Pieni huomaavaisuus voi tehdä ison vaikutuksen.

    • Yksinäinen kulkija

      Joskus tuntuu, että ihmiset suhtautuvat vihamielisesti ystävällisyyteen, koska ajattelevat heti, että tuon elämä on varmasti helpompaa kuin minun, kun se jaksaa tuossa pokkuroida tai hymyillä. Itse kärsin keskivaikeasta masennuksesta, mutta silti yritän aina jaksaa olla vähintäänkin asiallinen eli vastata kohteliaasti kaikkeen minulle sanottuun. Vähän parempina päivinä jaksaa sitten ekstraakin, eli hymyillä bussikuskille tervehtiessään, auttaa mummoja kantamuksineen ja keräillä omilla koiralenkeillä myös muiden jättämiä p.askoja.

      Eli älkää ajatelko, että tuon elämä on varmasti yhtä ruusuilla tanssimista, kun se tuossa iloisesti tervehtii, näin ei välttämättä ole. Moni haluaa olla muille ystävällinen, vaikkei oikein mitään muuta enää jaksaisikaan.

      Pyydän ihmisiltä aina anteeksi, kun jotenkin tyrin - olen tukkeena, tönäisen vahingossa tai meinaan erehdyksessä etuilla. Useimmiten saan vain vihaisen mulkaisun takaisin. Kerran bussissa noustessani penkiltä tarrasin erään naisen käden päältä kiinni tolpasta ja pyysin nolona hymyillen anteeksi. Nainen katsoi silmiin ja sanoi iloisesti hymyillen "ei se mitään!". Olin hyvällä mielellä monta tuntia tästä yllättävästä vastavuoroisuudesta.

      'ettäsilleen', olet ihana ihminen, toivottavasti törmään sinuun joskus - kirjaimellisesti - ja saan kohteliaan vastauksen anteeksipyyntööni. :)

      • huomaavaisuuttapelii

        Itseasiassa saan aina lähes poikkeuksesta kiitoksen huomaavaisudestani oli se sitten oven avaaaminen tai muu teko.

        Itse aina pyrin ottamaan myös muut huomioon olin sitten kaupassa tai jossakin muussa paikassa.

        Pienet sanat kuten "anteeksi, ole hyvä tai kiitos" eivät paljon maksa tai vie aikaa ja ihmisille tulee parempi mieli.

        Yleensä huomioin naapurini ja tuttuni myös tervehtimellä heitä - joskus harvoin tosin toimintani kiireyden vuoksi en heitä välttämättä huomaa, mutta se ei ole tarkoitus.


      • ettäsilleen

        Ehkä olet jo "törmännyt" minuun jonkin kaupan kassalla tai ovella, mutta mitä sinun muka tulisi pyytää anteeksi - kohtelias olen aina silti niin sinua kuin muitakin kohtaan vaikkakaan emme välttämättä tunne toisiamme.

        Ne pienet sanat ja eleet merkkaavat yllättävän paljon, joten käyttäkäämme niitä myös jatkossa.


      • ettäsilleen

        Täytyy myöntää, että kakarana olin huomattavasti minäkeskeisempi, mutta vanhemmiten olen oppinut ottamaan myös muut huomioon - vanha raamatun lause "kohtele muita kuten haluat heidän kohtelevan itseäsi" on mielestäni oiva ohje sosiaaliseen käytökseen.


    • kulduurikammoinen

      Nykyisissä tv:n haastatteluissa näkee usein haastattelijan lopettavan session kiitos-sanaan, johon haastateltava vastaa "kiitos". Jotenkin toi osuu korvaan ja aina ihmettelen, mistä haastateltava siis siis kiittää - osallistumisesta ohjelmaan, omien mielipiteidensä kuuntelemisesta, haastattelijan kiitoksesta vai mistä?

      Oikea tapa olisi sanoa "ole hyvä" kun mielipiteet kelpasivat kiitoksen kera. "Kiitos-kiitos"-käytäntö vain kuullostaa oudolta.

      Noin muuten - tökeröä käyttäytymistä on kaikissa kulttuureissa eikä vain suomalaisten tekemisissä. Myös svedu voi olla töykeä toisia kohtaan vaikka tämä mielipidehan on ehdottoman "väärä" yleisesti.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!

      Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo
      Maailman menoa
      203
      4932
    2. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      287
      3033
    3. 134
      1787
    4. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      228
      1627
    5. Luovutetaanko nainen?

      En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.
      Ikävä
      67
      1441
    6. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1213
    7. Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?

      Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor
      Ikävä
      64
      1164
    8. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      75
      1149
    9. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1118
    10. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      78
      1109
    Aihe