Moderni ei sovellu pitkään matkaan.

Tuskinpa kuitenkaan. Peter ei nimittäin myy veneitä vaan Pacific Windpilot -tuuliperäsimiä.

Sanotaanhan siellä lopussa:
"However a heavy-hearted U.. and R.. W.. have now made the difficult decision to put Thule up for sale."

Miksi mutkitella kun kunnon veneellä mennään suoraan.
Pahimmillaan tulee vahinkojiippi.

Miksei olisi?

No kun minulla on varaa vain siihen uppotukki-homeskandiin....

minähän-sen-tiedän kirjoitti:

No kun minulla on varaa vain siihen uppotukki-homeskandiin....

Kullakin on omat perustelunsa venevalintoihinsa. Nekin perustelut voivat muuttua. Kenenkään on tarpeetonta väittää omaa ratkaisuaan ainoaksi oikeaksi, toisen vääräksi. Emme ole samanlaisia, eivät valintaperusteet, ei veneetkään.

Nykyinen veneeni on seitsemäs. Harkittu valintani oli tällä kertaa pitkäkölinen vene, joka ei edes ollut halpa eikä ns. home-skandi. Aikaisemmin olin omistanut mm. modernin tasapohjaisen Judel/Vrolijk-veneen. Se oli nopea kaikilla halsseilla, myötäaallokossa helposti surffaava, kryssillä aallokossa hakkaava . Kevyenä sen trimmi oli herkkä keulan tai perän lastaamiselle.

Ymmärrän oikein hyvin Peter Förthmanin kannanoton.

Nykyisissä yksinpurjehduskisoissa valtamerten yli veneet ovat kevyitä, leveäperäsiä. Niissä on tuplaperäsimet ja iso purjeala uppoumaan verrattuna. Vauhti ja kilpamenestys ovat etusijalla. Mukavuus on täysin toissijainen asia. Missään näissä veneissä, Mini-transat 6.50 tai Open 40 yms, ei ole tuuliperäsintä. Venevauhti myötätuulivoittoissa kisoissa on niin suuri, että apparentti tuuli jää tuuliperäsintä ajatellen liian pieneksi. Korkea aalokko ja suuri purjepinta edellyttää tehokasta ohjaamista varsinkin surffien aikana (juuri silloin apparentti tuuli heikkenee ja tuuliperäsimen teho putoaisi). Veneissä onkin tehokas autopilotti ja siksi myös runsaasti aurinkopaneeleita sekä polttokenno sähkön tuottoon.

Pitkäkölivene on toinen ääripää: suuntavakaa, rauhallisesti käyttäytyvä, satamissa hiukan hankalankin kankea, painava ja erityisen hyvin tuuliperäsimen ohjattavaksi sopiva. Tällaisen veneen omistajasta voi hyvinkin tulla Peter Förthmanin tai jonkun muun tuuliperäsinten valmistajan asiakas. Oma valintani ei kuitenkaan ollut Förthmanin tuote.

Kyllä se purjehdusreissu alkaa äkkiä tuntua ikävältä, jos veneen ominaisuuksien puolesta ei haluakaan lähteä merelle. Mukavat sisätilat on muissakin veneissä kuin moderneissa.

Taitaa se vauhti olla varsin vähämerkityksellinen asia, mitä tulee pallon kiertämiseen. Jos lätäkön ylittäminen on kiinni muutamasta päivästä tai vaikka viikosta, niin kannattaako koko hommaan ryhtyä?

Tällä foorumilla käytössä oleva uppotukin määritelmä on mielenkiintoinen. Pahoin näet pelkään, että kun uppotukkien nopeuksia verrataan moderneihin veneisiin pitkillä matkoilla eri tuulensuunnissa ja eri tuulennopeuksilla, niin erot ovat uusien veneiden eduksi marginaalisia tai niitä ei ole lainkaan.

Cruisersfoorumilla on meneillään keskustelu keskikokoisen yksirunkoisen ja suuren katamaraanin käytännössä havaitusta nopeuserosta. Siinä missä katamaraania joutuu purjehtimaan ja ohjaamaan aktiivisesti ja reivaamaan yöksi, niin yksirunkoista ajetaan samoissa olosuhteissa autopilotilla ja reivaamatta. Siksi veneet ovat pitkässä ylityksessä suunnilleen yhtä nopeita, vaikka potentiaalisesti suuri katamaraani on valtavasti keskikokoista yksirunkoista nopeampi.

Pahoinpelkään kirjoitti:

Taitaa se vauhti olla varsin vähämerkityksellinen asia, mitä tulee pallon kiertämiseen. Jos lätäkön ylittäminen on kiinni muutamasta päivästä tai vaikka viikosta, niin kannattaako koko hommaan ryhtyä?

Tällä foorumilla käytössä oleva uppotukin määritelmä on mielenkiintoinen. Pahoin näet pelkään, että kun uppotukkien nopeuksia verrataan moderneihin veneisiin pitkillä matkoilla eri tuulensuunnissa ja eri tuulennopeuksilla, niin erot ovat uusien veneiden eduksi marginaalisia tai niitä ei ole lainkaan.

Cruisersfoorumilla on meneillään keskustelu keskikokoisen yksirunkoisen ja suuren katamaraanin käytännössä havaitusta nopeuserosta. Siinä missä katamaraania joutuu purjehtimaan ja ohjaamaan aktiivisesti ja reivaamaan yöksi, niin yksirunkoista ajetaan samoissa olosuhteissa autopilotilla ja reivaamatta. Siksi veneet ovat pitkässä ylityksessä suunnilleen yhtä nopeita, vaikka potentiaalisesti suuri katamaraani on valtavasti keskikokoista yksirunkoista nopeampi.

Lue lisää

Olet oikeassa. Veneiden koosta tai vauhdista riippumatta kruisaaminen pallon ympäri kestää 2 vuotta, jos pitää kiirettä ja purjehtii Punaisen meren kautta. Kolme vuotta menee, jos käy Uudessa-Seelannissa ja tulee kotiinpäin Kapkaupungin kautta. Tietysti neljässä vuodessa ehtisi nähdä enemmän… Miksi pitäisi olla kiire jonnekin? Pääasia on päästä mukavasti perille ja mahdollisimman vähäisin korjaustarpein.
Veneiden nopeuserot näkyvät tietysti siinä, että yksittäisiin etappeihin menee eri pituisia aikoja. Sekin on nähty, että vauhtiveneen pariskunta on jonkun legin jälkeen rättiväsynyt ja tarvitsee pitkän levon ollakseen yhtä pirteä kuin pari vrk myöhemmin saapuvan rauhallisemmin liikkuvan paatin pariskunta. Tavallisin miehistön koko pallon kierrolla on 2 henkeä.
Keskimäärin ARC:iin osallistuvien veneiden ja miehistöjen koko on selvästi suurempi kuin pallonkiertäjien, mutta ARC:ssahan kisataan.

Jos on kiire miksi ylipäätään purjehtia maailmaa ympäri?
Nopeampaa ja halvempaa, huomattavasti halvempaa on lentää.
Purjehtiminenhan on maailman kallein tapa matkustaa ilmaiseksi.

sretwe34576 kirjoitti:

Jos on kiire miksi ylipäätään purjehtia maailmaa ympäri?
Nopeampaa ja halvempaa, huomattavasti halvempaa on lentää.
Purjehtiminenhan on maailman kallein tapa matkustaa ilmaiseksi.

Lue lisää

Ei siellä merellä kukaan halua määräänsä enemmän olla. Aaltojen katselu alkaa vaan kyllästyttämään. Vai löytyykö sellaisia purjehtioita, jotka käyvät maissa pelkästään bunkraamassa ja painuvat heti takaisin niitä aaltoja katselemaan? Heille nopeudella ei taida olla paljoa merkitystä. Jos sen sijaan haluaa nauttia matkanteon lisäksi myös purjetimisesta, se onnistuu paremmin nopealla veneellä. Se on vaan hauskempaa ja siihen liittyy enemmän mielekästä puuhastelua.

Eli siis kannattaa lentää ja nauttia kohteista vielä enemmän.
Purjehtijat ovat oma porukkansa, joista sinulla ei tule koskaan olemaan mitään hajua.

"maailmanympäripurjehdus on kuitenkin veneessä asumista. Oikeastaan purjehdus-sanan voisi tiputtaa pois".
En tiedä mihin käsityksesi perustuu. Ainakin laskelmasi meni pieleen, koska et huomioinut mantereiden kiertämiseen tarvittavaa matkaa. Maapallon ympärysmitta on kyllä 40.000km eli se, johon laskelmasi perustui.

Omasta kolmen vuoden kestoisesta pallonkierrostani kertyi GPS-lokiin 42.500 mpk. Minimaalisen pieni osuus tästä mailimäärästä oli koneajoa. Veneessä toki asuttiin niin kulussa ollessa kuin ankkurissakin. Kovin pitkiä satamaseisokkeja ei ollut, koska pitkien etappien välillä tehtiin lyhyitä purjehdusretkiä rannikoilla ja saarissa kuten Ranskan Polynesiassa, Tongan saaristossa, NZL rannikoilla ja saaristossa, Vanuatun saarilla, Australiassa, Etelä-Afrikan rannikon ympäri, Brasiliassa, Karibian saarilla ja tietenkin Euroopan rannikkoilla sekä meno- että paluumatkalla. Niin teki enemmistö tutuiksi tulleista venekunnista. Monet pallonkiertäjät poikkeavat Välimerelle meno- tai paluumatkalla. Tietenkin muutakin liikkumista aina sisältyy matkapurjehduksiin, pallonkierrolla vuoristoretkeilyä, kanootti- ja pyöräretkiä, patikointia jne. Ei kai se ole sopimatonta? Joka tapauksessa reissu oli elämän huipennus. Se kannattaa muidenkin kokea!
Pyörremyrskykaudet ja myrskyalueiden välttäminen on se syy, joka tekee hyvin erilaisten veneiden pallonkierrot lopulta suunnilleen saman kestoisiksi - useimmiten 3-vuotisiksi.
Non-stop-purjehdukset on asia erikseen.

Itämerellä ja Suomen saaristossa liikkuessa koneajon suhteellinen osuus mailimäärästä on varmasti suurempi kuin pallonkierrolla, koska täällä kesätuulet ovat huomattavasti heikompia kuin isoilla merillä ja lyhyet päivämatkat usein alkavat ja päättyvät koneajoon. Oletko oman veneesi koneajotunneistasi arvioinut, miten suuri osa mailimäärästäsi oli koneajoa viime kesän aikana? 10% , 20% vai 30% ?
Mitä ne tavanomaiset matti ja maija meikäläisten purjehdukset sitten ovat sinun mielestäsi? Ainoaa "oikeaa" purjehdustako? Tulisiko keskivertopurjehtijalle keskimäärin 500 vai 1000 mpk kauden aikana? Laskepa montako kesäpurjehdusta tarvitaan, että kertyy sama mailimäärä kuin yhdellä pallonkierrolla!

Itse asiassa totuus on päinvastainen. Tuuliperäsin ajaa sitä paremmin ja autopilotti sitä huonommin, mitä enemmän tulee. Tuuliperäsin on huonoimmillaan heikossa tuulessa spinnulenssillä isossa kuolevassa aallokossa. Asaa sitten hyvin murskyssä myötäiseen, vaikka purjeet olisi pitänyt laskea kokonaan