Katsastus ja "pelastusjärjestelmät"

Perustele lisää käsipumpun jättämistä pois.

Mikä on sähköisen pilssipumppusi pumpausteho l/min? Entä mikä on tyypillisen kiinteästi asennetun käsikäyttöisen pilssipumpun pumppausteho?

Millä tavoin sähköpumpun sähkönsaanti on turvattu jakuinka kauan ihminen jaksaa pumpata käsin?

Helppo on heitellä kaikenlaista, vai mitä? :>-)

Onpa outo asenne monessakin suhteessa. Veneen turvallisuusvarustus on itseäsi ja miehistöäsi/perhettäsi varten, ei katsastajaa varten.
Pumppuperustelusi on kummallinen. Jos hankit veneeseesi tyhjennyspumput oman turvallisuutesi takia, hanki sekä kiinteä käsipumppu että sähköpumppu - vaikka katsastaja ei vaatisi kuin käsikäyttöisen. Investointi ei ole niin kallis, että sen takia kannattaa ruveta pihtailemaan.

On muuten hyvä silloin tällöin tarkistaa, että sähköpumppu oikeasti toimii! Surinan kuuluminen ei vielä takaa sitä, että pumppu myös tyhjentää veden pilssistä. Parempi on kaataa muutama ämpärillinen vettä pilssin ja katsoa, mitä tapahtuu.
Vaikka sähkötön tyhjennyspumppu on vähemmän altis häiriöille, senkin toiminta on hyvä tsekata.
En usko, että katsastaja tekee pumppujen testaamista sinun puolestasi. Ehkä ei edes kokeile, onko pohjaventtiilit jumissa.

itsesijaperheesitakia kirjoitti:

Onpa outo asenne monessakin suhteessa. Veneen turvallisuusvarustus on itseäsi ja miehistöäsi/perhettäsi varten, ei katsastajaa varten.
Pumppuperustelusi on kummallinen. Jos hankit veneeseesi tyhjennyspumput oman turvallisuutesi takia, hanki sekä kiinteä käsipumppu että sähköpumppu - vaikka katsastaja ei vaatisi kuin käsikäyttöisen. Investointi ei ole niin kallis, että sen takia kannattaa ruveta pihtailemaan.

On muuten hyvä silloin tällöin tarkistaa, että sähköpumppu oikeasti toimii! Surinan kuuluminen ei vielä takaa sitä, että pumppu myös tyhjentää veden pilssistä. Parempi on kaataa muutama ämpärillinen vettä pilssin ja katsoa, mitä tapahtuu.
Vaikka sähkötön tyhjennyspumppu on vähemmän altis häiriöille, senkin toiminta on hyvä tsekata.
En usko, että katsastaja tekee pumppujen testaamista sinun puolestasi. Ehkä ei edes kokeile, onko pohjaventtiilit jumissa.

Lue lisää

Kunnon käsipumppu on suhteessa pirun kallis, mutta yksi tärkeimpiä veneen turvallisuusvarusteita.
Silloin kun pumppaustehoa eniten tarvitaan, sähköt ovat veneestä tsipanneet. Sähköpumput lähinnä veneessä "kosteudenpoistoon" ja kosmeettiseen tyhjennykseen. Käsipumppu on se, jolla vene hädässä pinnalla pidetään.

HiemanPerusteluja kirjoitti:

Perustele lisää käsipumpun jättämistä pois.

Mikä on sähköisen pilssipumppusi pumpausteho l/min? Entä mikä on tyypillisen kiinteästi asennetun käsikäyttöisen pilssipumpun pumppausteho?

Millä tavoin sähköpumpun sähkönsaanti on turvattu jakuinka kauan ihminen jaksaa pumpata käsin?

Helppo on heitellä kaikenlaista, vai mitä? :>-)

Lue lisää

Helppon on heitellä, mutta minä en heittele.

Ihmisen pumppausteho käsipumpulla on hetkellisesti suurempi kuin sähköpumpun. Ihminen ei kuitenkaan jaksa kauaa, sähköpumppu jaksaa tunteja.

Jos veneeseen tulee sellainen vuoto, joka ylittää sähköpumpun kapasiteetin, ei sitä pidä pinnalla käsipumpulla yhtään pidempään Lisäksi käsipumppu vaatii jatkuvasti yhden ihmisen työn ja se aika on poissa muista selviäsmisen kannalta tärkeistä asioista, kuten avun hälyyttämisestä, veneen ohjaamisesta ja mahdollisesta evakuoinnista.

Oman veneen sähköpumput ovat tehdyt veden pumppaamiseen. Niiden kosmeettinen arvo on yhtä tyhjän kanssa. Sähköä riittää nin pitkään kunnes vene on jo uppoamassa ja varmuudella niin pitkään että käsipumppua ei ole enää jaksettu käyttää pitkään aikaan.

On ihan hyvä, että joku uskoo omiin voimiinsa kuin pässi sarviinsa. Kuinka pitkää sinä jaksat pumpata käsipumpulla? Montako litraa menee puolessa tunnissa?

Jos olet koskaan elvyttänyt ketään, niin tiedät sen olevan helvetin raskasta hommaa. En usko, että käsin pumppaaminen on kevyempää, paitsi pikkuriikkisellä pumpulla.

Viime kädessä kyse on vain tehosta. Onko ihmisen teho suurempi kuin pumpun teho. Väitän, että ajan funktiona tehot risteävät hyvin aikaisessa vaiheessa.

Pumppujen teho on n.30 l/min varovaisesti laskien (50% maksimi).

Miksi sähkö loppuisi samaan aikaan, kun vene alkaa vuotamaan?
En usko, että veneen vuotaminen ja sähkön loppuminen tapahtuisi yleensä samaan aikaan. Sen sijaan uskon, että jos veden pinta nousee tarpeeksi korkealle, sen seurauksena moottorit voivat sammua ja akkujen varaus hiipua. Hyvillä pumpuilla veden pinta pidetään riittävän alhaalla että saadaan apua ja päästään turvaan ajoissa.

Sille, joka pieraisi ajatuksen, että surina ei ole sama kuin pumppaaminen, tiedoksi, että pään sisällä oleva surina ei ole sama kuin järkevä ajatus :D

TodistaEttäOlenVäärässä kirjoitti:

Helppon on heitellä, mutta minä en heittele.

Ihmisen pumppausteho käsipumpulla on hetkellisesti suurempi kuin sähköpumpun. Ihminen ei kuitenkaan jaksa kauaa, sähköpumppu jaksaa tunteja.

Jos veneeseen tulee sellainen vuoto, joka ylittää sähköpumpun kapasiteetin, ei sitä pidä pinnalla käsipumpulla yhtään pidempään Lisäksi käsipumppu vaatii jatkuvasti yhden ihmisen työn ja se aika on poissa muista selviäsmisen kannalta tärkeistä asioista, kuten avun hälyyttämisestä, veneen ohjaamisesta ja mahdollisesta evakuoinnista.

Oman veneen sähköpumput ovat tehdyt veden pumppaamiseen. Niiden kosmeettinen arvo on yhtä tyhjän kanssa. Sähköä riittää nin pitkään kunnes vene on jo uppoamassa ja varmuudella niin pitkään että käsipumppua ei ole enää jaksettu käyttää pitkään aikaan.

On ihan hyvä, että joku uskoo omiin voimiinsa kuin pässi sarviinsa. Kuinka pitkää sinä jaksat pumpata käsipumpulla? Montako litraa menee puolessa tunnissa?

Jos olet koskaan elvyttänyt ketään, niin tiedät sen olevan helvetin raskasta hommaa. En usko, että käsin pumppaaminen on kevyempää, paitsi pikkuriikkisellä pumpulla.

Viime kädessä kyse on vain tehosta. Onko ihmisen teho suurempi kuin pumpun teho. Väitän, että ajan funktiona tehot risteävät hyvin aikaisessa vaiheessa.

Pumppujen teho on n.30 l/min varovaisesti laskien (50% maksimi).

Miksi sähkö loppuisi samaan aikaan, kun vene alkaa vuotamaan?
En usko, että veneen vuotaminen ja sähkön loppuminen tapahtuisi yleensä samaan aikaan. Sen sijaan uskon, että jos veden pinta nousee tarpeeksi korkealle, sen seurauksena moottorit voivat sammua ja akkujen varaus hiipua. Hyvillä pumpuilla veden pinta pidetään riittävän alhaalla että saadaan apua ja päästään turvaan ajoissa.

Sille, joka pieraisi ajatuksen, että surina ei ole sama kuin pumppaaminen, tiedoksi, että pään sisällä oleva surina ei ole sama kuin järkevä ajatus :D

Lue lisää

Vakavien vuotojen ja sähköongelmien väliin voisi melkein vetää yhtäläisyysmerkit. Eikä ole harvinaista sekään, että pumppu lakkaa surisemasta, vaikka sähköäkin olisi tarjolla. Käsipumpusta onnistuu roskan poisto läppien välistä, sähköpumppua et merellä korjaa.

Ja minä olen ainakin joutunut käsipumppuun turvautumaan sähkön tultua kulutetuksi loppuun. Eikä silloin veneessä erityistä vuotoa ollut, puoliksi avoin rakenne kyllä.

itsesijaperheesitakia kirjoitti:

Onpa outo asenne monessakin suhteessa. Veneen turvallisuusvarustus on itseäsi ja miehistöäsi/perhettäsi varten, ei katsastajaa varten.
Pumppuperustelusi on kummallinen. Jos hankit veneeseesi tyhjennyspumput oman turvallisuutesi takia, hanki sekä kiinteä käsipumppu että sähköpumppu - vaikka katsastaja ei vaatisi kuin käsikäyttöisen. Investointi ei ole niin kallis, että sen takia kannattaa ruveta pihtailemaan.

On muuten hyvä silloin tällöin tarkistaa, että sähköpumppu oikeasti toimii! Surinan kuuluminen ei vielä takaa sitä, että pumppu myös tyhjentää veden pilssistä. Parempi on kaataa muutama ämpärillinen vettä pilssin ja katsoa, mitä tapahtuu.
Vaikka sähkötön tyhjennyspumppu on vähemmän altis häiriöille, senkin toiminta on hyvä tsekata.
En usko, että katsastaja tekee pumppujen testaamista sinun puolestasi. Ehkä ei edes kokeile, onko pohjaventtiilit jumissa.

Lue lisää

Perusteluna on nimenomaan turvallisuus.
On totta, että voisin laittaa kaksi käsipumppua, josta toinen on varalla. Tosin silloinkin on vielä vaara että kumpikaan ei toimi. Ehkä pitäisi laittaa kolme tai viisi? Millään ei kuitenkaan päästä 100% turvallisuuteen.

Nämä turvallisuuteen vetoamiset ilman faktoja ovat lähinnä keskenkasvuisten halua esittää henkisesti kypsää. Joihinkin voi tehdä vaikutusken se, että vetoaa turvallisuuteen ilman, että kertoo mitä saavutetaan.

Voit miettiä oletko tyhmä vai turvallinen käymällä pienen mielikuvaharjoituksen: Ajatko ylinopeutta? Ajatko ilman pyöräilykypärää? Poltatko tupakkaa? Onko hellassasi automaattikatkaisu? Oletko imuroinut jääkaapin takaosan tänä vuonna?

Jos jokin yllämainituista asioista ei hetkauta sinua, nin sitten on turha saivarralla käsipumpusta tai maasähköstä. Sinua ei silloin kiinnosta turvallisuus niissä asioissa, missä on todelliset riskit. Sen sijaan luot keinotekoista turvallisuuden tunnetta puhumalla lillikanvarsista.

TodistaEttäOlenVäärässä kirjoitti:

Helppon on heitellä, mutta minä en heittele.

Ihmisen pumppausteho käsipumpulla on hetkellisesti suurempi kuin sähköpumpun. Ihminen ei kuitenkaan jaksa kauaa, sähköpumppu jaksaa tunteja.

Jos veneeseen tulee sellainen vuoto, joka ylittää sähköpumpun kapasiteetin, ei sitä pidä pinnalla käsipumpulla yhtään pidempään Lisäksi käsipumppu vaatii jatkuvasti yhden ihmisen työn ja se aika on poissa muista selviäsmisen kannalta tärkeistä asioista, kuten avun hälyyttämisestä, veneen ohjaamisesta ja mahdollisesta evakuoinnista.

Oman veneen sähköpumput ovat tehdyt veden pumppaamiseen. Niiden kosmeettinen arvo on yhtä tyhjän kanssa. Sähköä riittää nin pitkään kunnes vene on jo uppoamassa ja varmuudella niin pitkään että käsipumppua ei ole enää jaksettu käyttää pitkään aikaan.

On ihan hyvä, että joku uskoo omiin voimiinsa kuin pässi sarviinsa. Kuinka pitkää sinä jaksat pumpata käsipumpulla? Montako litraa menee puolessa tunnissa?

Jos olet koskaan elvyttänyt ketään, niin tiedät sen olevan helvetin raskasta hommaa. En usko, että käsin pumppaaminen on kevyempää, paitsi pikkuriikkisellä pumpulla.

Viime kädessä kyse on vain tehosta. Onko ihmisen teho suurempi kuin pumpun teho. Väitän, että ajan funktiona tehot risteävät hyvin aikaisessa vaiheessa.

Pumppujen teho on n.30 l/min varovaisesti laskien (50% maksimi).

Miksi sähkö loppuisi samaan aikaan, kun vene alkaa vuotamaan?
En usko, että veneen vuotaminen ja sähkön loppuminen tapahtuisi yleensä samaan aikaan. Sen sijaan uskon, että jos veden pinta nousee tarpeeksi korkealle, sen seurauksena moottorit voivat sammua ja akkujen varaus hiipua. Hyvillä pumpuilla veden pinta pidetään riittävän alhaalla että saadaan apua ja päästään turvaan ajoissa.

Sille, joka pieraisi ajatuksen, että surina ei ole sama kuin pumppaaminen, tiedoksi, että pään sisällä oleva surina ei ole sama kuin järkevä ajatus :D

Lue lisää

Koska pidit viestini ajatuksia pieruna, perehdypä alla oleviin videoihin ja mieti pilssipumppukantasi uudelleen!

Esimerkki läpiviennin vuodosta
https://www.youtube.com/watch?v=H5PDuXvqL7c

Tässä testataan sähköisiä pilssipumppuja
https://www.youtube.com/watch?v=6ubkobmu_Cw

Opetusvideo pilssipumpuista, asennuksesta ym.
https://www.youtube.com/watch?v=Fcbd41iDe2Y

perehdysiltiasiaan kirjoitti:

Koska pidit viestini ajatuksia pieruna, perehdypä alla oleviin videoihin ja mieti pilssipumppukantasi uudelleen!

Esimerkki läpiviennin vuodosta
https://www.youtube.com/watch?v=H5PDuXvqL7c

Tässä testataan sähköisiä pilssipumppuja
https://www.youtube.com/watch?v=6ubkobmu_Cw

Opetusvideo pilssipumpuista, asennuksesta ym.
https://www.youtube.com/watch?v=Fcbd41iDe2Y

Lue lisää

Hyvä!

Sen sijaan, että heittelee mutujuttuja netissä, kannattaa ihan vaikka omin käsin kokeilla, miten se vene milläkin pumpulla tyhjenee.

"Sähköpumppumiehelle" neuvoksi: kaada 50 litraa vettä pilssiin ja laske sen tyhjennysajasta kuinka paljon se sähköpumppusi oikeasti tyhjentää vettä veneestäsi minuutissa.

Sitten kannattaa arvioida uudestaan, josko sittenkin olisi hyvä olla myös käsipumppu. ;-)

perehdysiltiasiaan kirjoitti:

Koska pidit viestini ajatuksia pieruna, perehdypä alla oleviin videoihin ja mieti pilssipumppukantasi uudelleen!

Esimerkki läpiviennin vuodosta
https://www.youtube.com/watch?v=H5PDuXvqL7c

Tässä testataan sähköisiä pilssipumppuja
https://www.youtube.com/watch?v=6ubkobmu_Cw

Opetusvideo pilssipumpuista, asennuksesta ym.
https://www.youtube.com/watch?v=Fcbd41iDe2Y

Lue lisää

Ihan sulle neuvoksi, että pistä 500 l vettä veneeseen ja katso kuinka kauan sen pumppaamiseen menee aikaa käsipumpulla. On nimittäin niin, että 5 gallonaa eli 20l ei pilssissä ole mitenkään huolestuttava määrä.

Jos kuvittelet tekeväsi paremmin käsipumpulla, niin katsele niitä koskeva video.

Sitten vielä yksi asia, jota et selvästikään tiennyt. Puhut pilssipumpuista, jotka ovat eri asioita kuin tyhjennyspumppu. Minäkään en luottaisi pilssipumppuun vuototapauksissa koska niiden kapasitetti on pieni.

Käsipumppu on myös rimpula ja sen kalvot ovat arat roskille.

Toivottavasti opit tästä jotakin. Niillä videoilla voit pyyhkiä takapuolesi, niillä pumpuilla ei vuotoa pidetä aisoissa, eikä pidetä niillä barbikäsipumpuillakaan.

EiMutuaVaanKokeilua kirjoitti:

Hyvä!

Sen sijaan, että heittelee mutujuttuja netissä, kannattaa ihan vaikka omin käsin kokeilla, miten se vene milläkin pumpulla tyhjenee.

"Sähköpumppumiehelle" neuvoksi: kaada 50 litraa vettä pilssiin ja laske sen tyhjennysajasta kuinka paljon se sähköpumppusi oikeasti tyhjentää vettä veneestäsi minuutissa.

Sitten kannattaa arvioida uudestaan, josko sittenkin olisi hyvä olla myös käsipumppu. ;-)

Lue lisää

Kuinka suurta vuotoa pumpun pitäisi pystyä pitämään aisoissa ja miksi juuri sitä määrää?
Ihan l/min riittää.

Lapsettaako kirjoitti:

Ihan sulle neuvoksi, että pistä 500 l vettä veneeseen ja katso kuinka kauan sen pumppaamiseen menee aikaa käsipumpulla. On nimittäin niin, että 5 gallonaa eli 20l ei pilssissä ole mitenkään huolestuttava määrä.

Jos kuvittelet tekeväsi paremmin käsipumpulla, niin katsele niitä koskeva video.

Sitten vielä yksi asia, jota et selvästikään tiennyt. Puhut pilssipumpuista, jotka ovat eri asioita kuin tyhjennyspumppu. Minäkään en luottaisi pilssipumppuun vuototapauksissa koska niiden kapasitetti on pieni.

Käsipumppu on myös rimpula ja sen kalvot ovat arat roskille.

Toivottavasti opit tästä jotakin. Niillä videoilla voit pyyhkiä takapuolesi, niillä pumpuilla ei vuotoa pidetä aisoissa, eikä pidetä niillä barbikäsipumpuillakaan.

Lue lisää

Et kai sinä vain ole se sama kaveri, joka ei osaa paalusolmua?

Katsastaja jne.?

:-)

faktatEsiin kirjoitti:

Kuinka suurta vuotoa pumpun pitäisi pystyä pitämään aisoissa ja miksi juuri sitä määrää?
Ihan l/min riittää.

0,5 m syvyydessä (tyypillinen purjeveneen rungon syväys) olevasta 25 mm reiästä tulee vettä 80 l/min ja 50 mm reiästä 300 l/min.

80 l/min on paljon. Saksalaisen Yachtin testeissä siihen pystyi vain hyvin isot sähköpumput, joille ilmoitetaan 3000-4000 GPH, maksavat 200 € ja vievät 10 A virtaa.

Käsipumpuista siihen pystyi vain Whale Gusher 30 (~400 €) "normaalilla" pumppausrytmillä ja pari muuta "paniikkimoodissa".

Molempien osalta Suomalaisissa veneissä tyypilliset pumput taitavat olla 20-50 l/min ja monet käsipumput hajosivat testissä.

Lapsettaako kirjoitti:

Ihan sulle neuvoksi, että pistä 500 l vettä veneeseen ja katso kuinka kauan sen pumppaamiseen menee aikaa käsipumpulla. On nimittäin niin, että 5 gallonaa eli 20l ei pilssissä ole mitenkään huolestuttava määrä.

Jos kuvittelet tekeväsi paremmin käsipumpulla, niin katsele niitä koskeva video.

Sitten vielä yksi asia, jota et selvästikään tiennyt. Puhut pilssipumpuista, jotka ovat eri asioita kuin tyhjennyspumppu. Minäkään en luottaisi pilssipumppuun vuototapauksissa koska niiden kapasitetti on pieni.

Käsipumppu on myös rimpula ja sen kalvot ovat arat roskille.

Toivottavasti opit tästä jotakin. Niillä videoilla voit pyyhkiä takapuolesi, niillä pumpuilla ei vuotoa pidetä aisoissa, eikä pidetä niillä barbikäsipumpuillakaan.

Lue lisää

Viestistäsi voinee päätellä, ettet ymmärtänyt hölkäsen pöläystä. Katsopa video uudelleen! Jospa hoksaisit, että 5 gallonaa oli mitta eikä vuodon määrä. Kellosta katsottiin miten pitkä aika 5 gallonan tyhjenemiseen kului. Siitä laskettu sähköpumpun tyhjennysteho oli paljon heikompi kuin pumpun valmistajan ilmoittama.

Käytännössä tiedetään, että sähköpumpuissa on muitakin eroja kuin teho. Eräässä sähköpumppujen testissä (olikohan Kippari-lehdessä aikanaan?) todettiin pilssipumpun rikkoutuminen kesken testin. Se ei kestänyt käyntiä kuin muutaman tunnin.
Sama ilmiö tapahtui pursiseuran vesillelaskussa toukokuussa. Puuveneen omistaja tiesi veneensä aina vuotavan vesillelaskun jälkeen noin vuorokauden ajan ennenkuin turposi tiiviiksi. Hän oli asentanut veneeseensä tuliterän pilssipumpun, bilikasta ostamansa. Akkukin oli uusi ja se oli kytketty maasähkön akkulaturiin. Pumppu toimi hyvin ja omistaja lähti kotiin nukkumaan pyytäen satamavahtia vermuuden vuoksi seuraamaan tilannetta. Ennen puoltayötä pumppu toimi vielä normaalisti tyhjentäen venettä ajoittain. Yöllä vene oli yllättäen aika syvällä. Uusi sähköpumppu oli mennyt epäkuntoon. Ellei veneessä olisi ollut kiinteää käsipumppua, se olisi uponnut ennen aamun valkenemista!

Joakim1 kirjoitti:

0,5 m syvyydessä (tyypillinen purjeveneen rungon syväys) olevasta 25 mm reiästä tulee vettä 80 l/min ja 50 mm reiästä 300 l/min.

80 l/min on paljon. Saksalaisen Yachtin testeissä siihen pystyi vain hyvin isot sähköpumput, joille ilmoitetaan 3000-4000 GPH, maksavat 200 € ja vievät 10 A virtaa.

Käsipumpuista siihen pystyi vain Whale Gusher 30 (~400 €) "normaalilla" pumppausrytmillä ja pari muuta "paniikkimoodissa".

Molempien osalta Suomalaisissa veneissä tyypilliset pumput taitavat olla 20-50 l/min ja monet käsipumput hajosivat testissä.

Lue lisää

Käytännössä suurin hallinnassa pidettävä perusteltu reikä on varmaankin 25 mm luokkaa. Harva läpivienti on isompi ja ne on yleensä tehty hyvin tukeviksi. Lokireikään on olemassa tulppa.

Vesimäärän pitäisi olla suurimmillaan 5000 l/h eli juurikin sen 80 l/min. Kun pinta nousee, paine-ero laskee ja silloin ollaan lähempänä 60 l/h.

Se on iso määrä pilssipumpulle, mutta ihan hallittava määrä tyhjennyspumpuille. Ne vievät virtaa, mutta on vaikea kuvitella että moottori ei olisi käynnissä hätätilanteessa. Jos se ei ole käynnissä, se käynnistetään monestakin syystä.

Virransaanti ei ole ongelma moottorin käydessä eikä sähköpumppujen teho, jos ne on oikein valittu. Mitoituksen kannattaa olla tuplat ilmoitettuun nähden eli yhteensä 160-120 l/min kapasitetti. Kolmelle pumpulle se ei ole ylivoimainen tehtävä.

Käsipumpun ongelma on se, että se sitoo yli yhden henkilön jatkuvasti koska pumppaajaa pitää vaihtaa tai teho hiipuu. Aina ei veneestä löydy kahta raavasta miestä, ei ainakaan meiltä.

Pumppausrytmillä on merkitystä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että puhutaan energian siirrosta. Hitaammalla rytmillä joudutaan käyttämään vastaavasti enemmän voimaa.

Sitloodan barbi-tyyppisellä käsipumpulla ei tee yhtään mitään vuodon sattuessa eikä sen lisänä olevalla Jonsson 450:sta ole juurikaan apua vaikka se olsii ehjä ja puhdas. Kuten joku surisi: surina ei ole merkki pumppauksesta.

sähköpumpuntesti kirjoitti:

Viestistäsi voinee päätellä, ettet ymmärtänyt hölkäsen pöläystä. Katsopa video uudelleen! Jospa hoksaisit, että 5 gallonaa oli mitta eikä vuodon määrä. Kellosta katsottiin miten pitkä aika 5 gallonan tyhjenemiseen kului. Siitä laskettu sähköpumpun tyhjennysteho oli paljon heikompi kuin pumpun valmistajan ilmoittama.

Käytännössä tiedetään, että sähköpumpuissa on muitakin eroja kuin teho. Eräässä sähköpumppujen testissä (olikohan Kippari-lehdessä aikanaan?) todettiin pilssipumpun rikkoutuminen kesken testin. Se ei kestänyt käyntiä kuin muutaman tunnin.
Sama ilmiö tapahtui pursiseuran vesillelaskussa toukokuussa. Puuveneen omistaja tiesi veneensä aina vuotavan vesillelaskun jälkeen noin vuorokauden ajan ennenkuin turposi tiiviiksi. Hän oli asentanut veneeseensä tuliterän pilssipumpun, bilikasta ostamansa. Akkukin oli uusi ja se oli kytketty maasähkön akkulaturiin. Pumppu toimi hyvin ja omistaja lähti kotiin nukkumaan pyytäen satamavahtia vermuuden vuoksi seuraamaan tilannetta. Ennen puoltayötä pumppu toimi vielä normaalisti tyhjentäen venettä ajoittain. Yöllä vene oli yllättäen aika syvällä. Uusi sähköpumppu oli mennyt epäkuntoon. Ellei veneessä olisi ollut kiinteää käsipumppua, se olisi uponnut ennen aamun valkenemista!

Lue lisää

Se, että olen eri mieltä ei johdu siitä etten olisi ymmärtänyt. Se johtuu siitä, että pidän argumentointiasi köykäisenä ja se on edelleen asian vierestä.

Kun miehet puhuu tyhjennyspumpusta, niin siihen keskusteluun ei kannata tulla hame korvissa pilssipumpun kanssa. Ne on eri pumppuja.

Pilssipumppu voi mennä rikki. Jos kuvittelet että käsipumppu on idiootinvarma, niin kokemuksesi on aika ohut. Melkein kaikki pumput voivat mennä tukkoon ja kalvopumppu on erityisen arka roskille venttiilissä.

Ei ole kiellettyä pitää vain yhtä pumppua veneessä, mutta kovin älykästä se ei ole. Kahdella pilssipumpulla (joka on minimi), vene olisi ollut kuiva. Seuraavana aamuna ilman käsipumppua.

Se, että vene tyhjennettiin käsipumpulla ei ole mikään argumentti käsipumpun puolesta. Sen olisi saanut tyhjäksi sähköisellä tai akseliin kytketyllä tyhjennyspumpullakin.

Suurin virhe oli luottaa vain yhteen pumppuun riippumatta pumpun käyttövoimasta.

Nyt on varmaankin aika määritellä mitä pumpuilla tarkoitetaan.

Pilssipumppu on veneen pohjalla oleva automaattikytkimellä varustettu pumppu, joka käy itsekseen ja tyhjentelee sadevettä tai muuten vaan sisälle tihkunutta vettä.

Tyhjennyspumppu on erillinen pumppu, jonka kapasittetti on moninkertainen. Sitä ei sijoiteta pohjalle eikä se lähde itsestään käyntiin. Jos et ole koskaan kuullut niistä, käy Nautikulman sivuilla. Tyhjennyspumppu syö virtaa sen verran, että koneen pitää olla käynnissä tai veneen maasähkössä pitkään käytettäessä.

Molemmila on paikkansa eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa.

Käsipumppujakin on monenlaisia. Suurin osa on kannelle tai sitloodaan asennettuja 40 cm varrella olevia rimpuloita, joilla saa aikaan kutakuinkin saman, minkä pilssipumpulla, mutta hankalammin.

Sitten on isoja pumppuja, mutta ne on raskaita käyttää ja tarvitsee kaksi hyväkuntoista käyttäjää jos niillä aikoo pitää veneen vuodon aisoissa. Niitä en ole vielä huviveneissä nähnyt, mutta varmaan jossain on. Niiden varsi on lähempänä metriä.

Surinaa kirjoitti:

Käytännössä suurin hallinnassa pidettävä perusteltu reikä on varmaankin 25 mm luokkaa. Harva läpivienti on isompi ja ne on yleensä tehty hyvin tukeviksi. Lokireikään on olemassa tulppa.

Vesimäärän pitäisi olla suurimmillaan 5000 l/h eli juurikin sen 80 l/min. Kun pinta nousee, paine-ero laskee ja silloin ollaan lähempänä 60 l/h.

Se on iso määrä pilssipumpulle, mutta ihan hallittava määrä tyhjennyspumpuille. Ne vievät virtaa, mutta on vaikea kuvitella että moottori ei olisi käynnissä hätätilanteessa. Jos se ei ole käynnissä, se käynnistetään monestakin syystä.

Virransaanti ei ole ongelma moottorin käydessä eikä sähköpumppujen teho, jos ne on oikein valittu. Mitoituksen kannattaa olla tuplat ilmoitettuun nähden eli yhteensä 160-120 l/min kapasitetti. Kolmelle pumpulle se ei ole ylivoimainen tehtävä.

Käsipumpun ongelma on se, että se sitoo yli yhden henkilön jatkuvasti koska pumppaajaa pitää vaihtaa tai teho hiipuu. Aina ei veneestä löydy kahta raavasta miestä, ei ainakaan meiltä.

Pumppausrytmillä on merkitystä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että puhutaan energian siirrosta. Hitaammalla rytmillä joudutaan käyttämään vastaavasti enemmän voimaa.

Sitloodan barbi-tyyppisellä käsipumpulla ei tee yhtään mitään vuodon sattuessa eikä sen lisänä olevalla Jonsson 450:sta ole juurikaan apua vaikka se olsii ehjä ja puhdas. Kuten joku surisi: surina ei ole merkki pumppauksesta.

Lue lisää

Veneen täyttyessä tietysti vedenpinta veneessä nousee, mutta yhtälailla vene uppoaa syvemmälle eli paine-ero ei muutu oleellisesti. Pieni muutos tulee siitä, että pinta-ala kasvaa.

5000 l vettä ei sinänsä vielä upota venettä (35-jalkainen ui noin 25 cm syvemmällä), mutta vakavuus on tuossa vaiheessa jo todella surkea, moottori ja sähköjärjestelmät ovat hyvin lähellä jäädä tai jo jääneet veden alle ja vettä saattaa alkaa jo tulla muitakin kautta sisään ainakin aaltojen avulla. Ei kannata päästää venettä tuohon tilaan!

Surinaa kirjoitti:

Käytännössä suurin hallinnassa pidettävä perusteltu reikä on varmaankin 25 mm luokkaa. Harva läpivienti on isompi ja ne on yleensä tehty hyvin tukeviksi. Lokireikään on olemassa tulppa.

Vesimäärän pitäisi olla suurimmillaan 5000 l/h eli juurikin sen 80 l/min. Kun pinta nousee, paine-ero laskee ja silloin ollaan lähempänä 60 l/h.

Se on iso määrä pilssipumpulle, mutta ihan hallittava määrä tyhjennyspumpuille. Ne vievät virtaa, mutta on vaikea kuvitella että moottori ei olisi käynnissä hätätilanteessa. Jos se ei ole käynnissä, se käynnistetään monestakin syystä.

Virransaanti ei ole ongelma moottorin käydessä eikä sähköpumppujen teho, jos ne on oikein valittu. Mitoituksen kannattaa olla tuplat ilmoitettuun nähden eli yhteensä 160-120 l/min kapasitetti. Kolmelle pumpulle se ei ole ylivoimainen tehtävä.

Käsipumpun ongelma on se, että se sitoo yli yhden henkilön jatkuvasti koska pumppaajaa pitää vaihtaa tai teho hiipuu. Aina ei veneestä löydy kahta raavasta miestä, ei ainakaan meiltä.

Pumppausrytmillä on merkitystä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että puhutaan energian siirrosta. Hitaammalla rytmillä joudutaan käyttämään vastaavasti enemmän voimaa.

Sitloodan barbi-tyyppisellä käsipumpulla ei tee yhtään mitään vuodon sattuessa eikä sen lisänä olevalla Jonsson 450:sta ole juurikaan apua vaikka se olsii ehjä ja puhdas. Kuten joku surisi: surina ei ole merkki pumppauksesta.

Lue lisää

Taidat olla itse Munchausen. Jos veden pinta veneen sisäpuolella nousee uppoavat muut kuin Munchausenin veneet syvemmälle, ellei tule pohja vastaan.

Reikä pohjassa on aika teoreettinen syy vuodolle. Paljon käytännönläheisempi tapaus olisi vaikka hajonnut kansiluukku ja kannen yli lyövät aallot. Suuremman luokan pilssipumput vievät 10-20 A valmistajan ilmoituksen mukaan. Virta on takuulla ilmoitettu nolla-nostokorkeudella, kuten pumppaustehokin. Kun lisätään hieman vastapainetta, virrantarve tuskin ainakaan pienenee samalla kun tuotto putoaa.

tukasta.suosta kirjoitti:

Taidat olla itse Munchausen. Jos veden pinta veneen sisäpuolella nousee uppoavat muut kuin Munchausenin veneet syvemmälle, ellei tule pohja vastaan.

Reikä pohjassa on aika teoreettinen syy vuodolle. Paljon käytännönläheisempi tapaus olisi vaikka hajonnut kansiluukku ja kannen yli lyövät aallot. Suuremman luokan pilssipumput vievät 10-20 A valmistajan ilmoituksen mukaan. Virta on takuulla ilmoitettu nolla-nostokorkeudella, kuten pumppaustehokin. Kun lisätään hieman vastapainetta, virrantarve tuskin ainakaan pienenee samalla kun tuotto putoaa.

Lue lisää

Tuossa mainitsemassani Yachtin testissä noilla 3000-4000 GPH pumpuille imoitettiin 15,5-19,5 A (yhdelle 24 V 6 A), mutta veivät testitilanteessa vain 9-12 A (se 24 V 5.5 A). Tuossa oli 2 m letku ja 1.5 m nostokorkeus. 2 m on kovin lyhyt todellisiin letkuihin nähden. Omissa veneissä on ollut varmaankin 5-7 m, mutta toisaalta nostokorkeus lienee ollut hiukan alle 1 m.

Tuosta toisen kirjoittajan manitsemasta pilssi- ja tyhjennyspumpun erosta en ole kyllä koskaan kuullut. Tietysti joissain veneissä on pieni pumppu, jonka tarkoitus on pitää pilssitasku tyhjänä. Omassa veneessä ei ole pilssitaskua ja siellä ne sähköinen pumppu (ei automaattinen) ja manuaalisen pumpun imusuodatin ovat vierekkäin. Molempia kutsun pilssipumpuiksi.

Joakim1 kirjoitti:

Tuossa mainitsemassani Yachtin testissä noilla 3000-4000 GPH pumpuille imoitettiin 15,5-19,5 A (yhdelle 24 V 6 A), mutta veivät testitilanteessa vain 9-12 A (se 24 V 5.5 A). Tuossa oli 2 m letku ja 1.5 m nostokorkeus. 2 m on kovin lyhyt todellisiin letkuihin nähden. Omissa veneissä on ollut varmaankin 5-7 m, mutta toisaalta nostokorkeus lienee ollut hiukan alle 1 m.

Tuosta toisen kirjoittajan manitsemasta pilssi- ja tyhjennyspumpun erosta en ole kyllä koskaan kuullut. Tietysti joissain veneissä on pieni pumppu, jonka tarkoitus on pitää pilssitasku tyhjänä. Omassa veneessä ei ole pilssitaskua ja siellä ne sähköinen pumppu (ei automaattinen) ja manuaalisen pumpun imusuodatin ovat vierekkäin. Molempia kutsun pilssipumpuiksi.

Lue lisää

Tarkoitan näitä pumppuja:

http://www.nautikulma.fi/index.php?id=920&type=0
tai
http://www.yachtwork.com/product-bilge.htm
miksei myös
http://www.jabscoshop.com/marine/pumps/bilge-pumps/bronze-engine-driven-clutch-pumps/


Pumppausteho on suurimmillaan 500 l/min, mutta käytännössä päästään varmasti 200 l paremmalle puolelle ellei asennuksessa ole säästelty letkujen paksuudessa. Virtaa tietenkin kuluu, mutta 40A/24V ei ole vaikea saavuttaa ehjällä laturilla.
Kuten mainitsin, moottori pidetään päällä näitä pumppuja käytettäessä.

Sitten on olemassa myös akseliin kiinnitettäviä, hydraulivoimalla toimivia ja hihnavetoisia pumppuja, joiden teho on erinomainen.

Yachtworldin testissä testattiin vain pilssipumppuja, isompia ja pienempiä. Vaikka niide teho olisi yli puolet luvatusta, ne ovat herkkiä roskille. Joko pumppu pysähtyy tai ritilä menee tukkoon. Käsipumppu ei ole yhtään parempi herkkyyden suhteen.

Jos vesi nousee pilssissä, siellä on silloin helposti roskiakin. Tyhjennyspumpun pitää selvitä sormenpään kokoisista roskista jumittumatta. Kyseessä on siis eri laite kuin mikään testattu pumppu.

Kun tarkastelet asiaa, niin huomaat ettei pumput ole mitenkään tolkuttoman kalliita. Harva tarvitsee, mutta lisäähän se turvallisuutta enemmän kuin maasähkön kieltäminen.

Tyhjennyspumppu kirjoitti:

Tarkoitan näitä pumppuja:

http://www.nautikulma.fi/index.php?id=920&type=0
tai
http://www.yachtwork.com/product-bilge.htm
miksei myös
http://www.jabscoshop.com/marine/pumps/bilge-pumps/bronze-engine-driven-clutch-pumps/


Pumppausteho on suurimmillaan 500 l/min, mutta käytännössä päästään varmasti 200 l paremmalle puolelle ellei asennuksessa ole säästelty letkujen paksuudessa. Virtaa tietenkin kuluu, mutta 40A/24V ei ole vaikea saavuttaa ehjällä laturilla.
Kuten mainitsin, moottori pidetään päällä näitä pumppuja käytettäessä.

Sitten on olemassa myös akseliin kiinnitettäviä, hydraulivoimalla toimivia ja hihnavetoisia pumppuja, joiden teho on erinomainen.

Yachtworldin testissä testattiin vain pilssipumppuja, isompia ja pienempiä. Vaikka niide teho olisi yli puolet luvatusta, ne ovat herkkiä roskille. Joko pumppu pysähtyy tai ritilä menee tukkoon. Käsipumppu ei ole yhtään parempi herkkyyden suhteen.

Jos vesi nousee pilssissä, siellä on silloin helposti roskiakin. Tyhjennyspumpun pitää selvitä sormenpään kokoisista roskista jumittumatta. Kyseessä on siis eri laite kuin mikään testattu pumppu.

Kun tarkastelet asiaa, niin huomaat ettei pumput ole mitenkään tolkuttoman kalliita. Harva tarvitsee, mutta lisäähän se turvallisuutta enemmän kuin maasähkön kieltäminen.

Lue lisää

Purjeveneissä harvemmin on 24 V järjestelmää tai riittävän tehokasta 230 V järjestelmää tuollaisille pumpuille ja noilla vesimäärillä pitää letkujen olla huomattavan kokoisia. En ole kyllä koskaan tavallisessa suomalaisessa purjeveneessä tuollaiseen törmännyt.

Silloin kun on ongelmia, saattaa olla myös vaikeuksia saada kone käyntiin. Ainakin jonkinlainen moottorista riippumaton varasysteemi pitäisi olla.

Tärkeintä tuossa kuitenkin on saada vuoto paikallistettua ja tukittua. Kovin isoa reikää ei tarvita noidenkaan tuoton ylittämiseen. Loki-, kaikuanturin, isommun letkun tai sen läpiviennin pettäminen on jo noillekin aivan äärirajoilla. Vetolaitteesta, peräsinakselista ja karilleajovauriosta tulee potentiaalisesti paljon isompi vuoto.

Itse näkisin pumppujen ideana lähinnä poistaa "kertaluonteisesti" tullut vesi tai sitten hoitaa pieni vesivuoto, joka jää paikkauksen jälkeen tai tulee aalloista tms. Ei siis yrittää kilpailla varsinaisen vuoden kanssa, joka aina pitää saada tukkoon.

OhuttaArgumentointia kirjoitti:

Se, että olen eri mieltä ei johdu siitä etten olisi ymmärtänyt. Se johtuu siitä, että pidän argumentointiasi köykäisenä ja se on edelleen asian vierestä.

Kun miehet puhuu tyhjennyspumpusta, niin siihen keskusteluun ei kannata tulla hame korvissa pilssipumpun kanssa. Ne on eri pumppuja.

Pilssipumppu voi mennä rikki. Jos kuvittelet että käsipumppu on idiootinvarma, niin kokemuksesi on aika ohut. Melkein kaikki pumput voivat mennä tukkoon ja kalvopumppu on erityisen arka roskille venttiilissä.

Ei ole kiellettyä pitää vain yhtä pumppua veneessä, mutta kovin älykästä se ei ole. Kahdella pilssipumpulla (joka on minimi), vene olisi ollut kuiva. Seuraavana aamuna ilman käsipumppua.

Se, että vene tyhjennettiin käsipumpulla ei ole mikään argumentti käsipumpun puolesta. Sen olisi saanut tyhjäksi sähköisellä tai akseliin kytketyllä tyhjennyspumpullakin.

Suurin virhe oli luottaa vain yhteen pumppuun riippumatta pumpun käyttövoimasta.

Lue lisää

Mitä nyt selität? Siinä veneessä, joka tyhjennettiin käsipumpulla, ei ollut sisämoottoria. Ehdotit että olisi voinut käyttää jotain akselipumppua tms. Olisi kai, jos olisi ollut jotain muita pumppuja. Tilanne oli hallinnassa käsikäyttöisellä kalvopumpulla. Oli siis "väärin sammutettu tulipalo", koska hyväksyt ainoastaan sähkökäyttöisiä pumppuja eli juuri sitä, joka oli mennyt rikki!

Enä jos se olisi ollut oma veneesi? Olisiko annettu upota, koska käsipumppu on mielestäsi turha ja tarpeeton eikä sellaista sinun veneeseesi koskaan olisi asennettukaan?

Ihmettelen myös joitenkin kirjoittajien selittelyä, että pilssipumppu olisikin jollain tavalla eri asia kuin pilssistä vettä imevä tyhjennyspumppu. Mihin tällainen kummalisuus voi perustua.

EriPumppuEriTarkoitus kirjoitti:

Nyt on varmaankin aika määritellä mitä pumpuilla tarkoitetaan.

Pilssipumppu on veneen pohjalla oleva automaattikytkimellä varustettu pumppu, joka käy itsekseen ja tyhjentelee sadevettä tai muuten vaan sisälle tihkunutta vettä.

Tyhjennyspumppu on erillinen pumppu, jonka kapasittetti on moninkertainen. Sitä ei sijoiteta pohjalle eikä se lähde itsestään käyntiin. Jos et ole koskaan kuullut niistä, käy Nautikulman sivuilla. Tyhjennyspumppu syö virtaa sen verran, että koneen pitää olla käynnissä tai veneen maasähkössä pitkään käytettäessä.

Molemmila on paikkansa eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa.

Käsipumppujakin on monenlaisia. Suurin osa on kannelle tai sitloodaan asennettuja 40 cm varrella olevia rimpuloita, joilla saa aikaan kutakuinkin saman, minkä pilssipumpulla, mutta hankalammin.

Sitten on isoja pumppuja, mutta ne on raskaita käyttää ja tarvitsee kaksi hyväkuntoista käyttäjää jos niillä aikoo pitää veneen vuodon aisoissa. Niitä en ole vielä huviveneissä nähnyt, mutta varmaan jossain on. Niiden varsi on lähempänä metriä.

Lue lisää

Ehkä voisit katsoa kuvan historiallisen Wasa-laivan pilssipumpusta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bilge_pump#/media/File:Vasa-bilge_pump-upper_gun_deck-3.jpg
Näetkö, että siinä olisi automattikatkaisija?
Pilssipumppu johtuu englanninkielisestä sanasta bilge pump. Se kelpaa googlen hakusanaksi.

eiollutsinunveneesi kirjoitti:

Mitä nyt selität? Siinä veneessä, joka tyhjennettiin käsipumpulla, ei ollut sisämoottoria. Ehdotit että olisi voinut käyttää jotain akselipumppua tms. Olisi kai, jos olisi ollut jotain muita pumppuja. Tilanne oli hallinnassa käsikäyttöisellä kalvopumpulla. Oli siis "väärin sammutettu tulipalo", koska hyväksyt ainoastaan sähkökäyttöisiä pumppuja eli juuri sitä, joka oli mennyt rikki!

Enä jos se olisi ollut oma veneesi? Olisiko annettu upota, koska käsipumppu on mielestäsi turha ja tarpeeton eikä sellaista sinun veneeseesi koskaan olisi asennettukaan?

Ihmettelen myös joitenkin kirjoittajien selittelyä, että pilssipumppu olisikin jollain tavalla eri asia kuin pilssistä vettä imevä tyhjennyspumppu. Mihin tällainen kummalisuus voi perustua.

Lue lisää

Kirjoitan hitaammin, niin ymmärrät. Jos yksi pumppu hajoaa ja käytetään toista pumpopua, ei ole merkitystä minkälaista pumppua käytetään. Kirjoitit, että ilman käsipumppua vene olisi uponnut, mutta todellisuudessa ilman toista pumppua, käsi tai sähkö, vene olisi uponnut. Toinen pilssipumppu olisi ajanut saman asian. Käsipumppu ei pelastusta tuonut vaan toinen pumppu (joka sattui olamaan käsikäyttöinen).

Teen eron pilssipumpun ja tyhjennyspumpun välillä seuraavasti:
Tyhjennyspumppuja:
http://www.nautikulma.fi/index.php?id=920&type=0
http://www.yachtwork.com/product-bilge.htm
http://www.jabscoshop.com/marine/pumps/bilge-pumps/bronze-engine-driven-clutch-pumps/
Pilssipumppuja:
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Pumppu/Pilssipumppu/Pilssipumppu-2000020353/
http://www.motonet.fi/fi/tuote/387335/Whale-Supersub-Smart-Automaattipilssipumppu-37Lmin-12V

Pilssipumpuksi kutsun automaattista pumppua, jonka kapasiteetti on pieni ja virrankulutus myös. Tyhjennyspumpuksi kutsun erikseen käynnistettävää pumppua, jonka kapasiteetti riittää pitämään veneen pinalla myös silloin, kun siihen tulee kohtuullinen vuoto.

Tyhjennyspumppu toimii faktisesti pilssipumppuna, mutta jos ymmärrät mitä tarkoitan, voit keksiä ihan ikiomat termit. Sanat eivät ole tärkeitä vaan asia on.

Joakimille totean, että on totta, että kaikki voi mennä hajalle yhtä aikaa. Harvemmin niin kuitenkaan käy. Sähkön loppuminen on seuraus vuodosta. Veneessä saa olla paljon vetä ennen kuin moottoria ei enää saa käyntiin. Tosin on totta, että huonosti pidetyssä veneessä on moottori ja akut usein yhtä heikossa hapessa eli loppu siinä vaiheessa kun läpiviennit pettää.

Purjeveneen moottori jaksaa hyvin tuottaa 70A/12V jolla pyörittää jo isoa pumppua. Akseliin saa myös useimmiten mahtumaan ejektoripumpun, joka on erittäin tehokas. Moottoriin ei välttämättä mahdu hihnavetoista pumppua eikä hydraulipainetta ole hydrauliseen pumppuun.

Tämä keskustelu alkoi nimenomaan turvallisuuden tavoittelusta. Jos tarkoituksena ei nyt sitten olekaan pitää venettä pinnalla, niin ämpäri ja sieni riittää. Se on loppupeleissä yhtä hyvä kuin käsipumppu tai pilipalin pilssipumppu. Rahasta sen ei pitäisi kuitenkaan olla kiinni koska alle tonnilla saa paljon tavaraa.

Aikaisemmista pumppujutuista:
20 L nykyveneiden pilssissä ei ole vähän vaan paljon. Sitä ei saa kelissä pumpatuksi millään tehopumpullakaan munankuoren sisäpinnalta.
Pilssivesi on pumpuille hankalan roskainen. Koskee kaikkia malleja, missä on venttiilejä. Minulla Jabscon memdraanipumput 2kpl tuottaa pari kk kalliin huollon jälkeen pelkkää,surinaa vaikka niissä on sihdit.
Neopreeni- impellerillä pumppaavat ei käy tähän tarkoitukseen.
Moottorin jäähdytysveden kääntäminen pilssiin ei ole hyä ajatus
Manuaalinen pumppu kannelle pinnamiehelle. Nykyinen suosittu Whale on rimpula ja vanhat Gusher kuin myös iso Hendersson ovat tukevia, ei herkkiä roskille ja avattavissa.
Toinen samanlainen käytettäväksi sisällä luukut kiinni, mikäli vene on avomerelle tarkoitettu.
Automaattikatkaisijalla, suuntaisventtiilillä ja karkealla sihdillä varustettu sähköinen keskipakopumppu pilssiin.
Erityisten suurtehopumppujen sijaan rannikon läheisyydessä riittää ämpärit hukkumista pelkäävän miehistön käsissä. Suurtehopumppu tulee kopterilla tai veneellä, jos perin hullusti on käymässä. Avomerellä kaikki uppoavat sanovat törmänneensä johonkin. Törmääminen, kölin alkava irtoaminen tai esim peräsimen katkeaminen voivat olla massiivisen vuodon syynä. Silloin ei pumpun teho auta muuta kuin ajan voittamisessa, jos ei saa tukituksi.

Kylläpä jaksatte pohtia. Kun vettä on sisällä riittävästi, niin mies ja ämpäri on hiton tehokas, eikä tarvitse edes koneen käydä. Toisaalta veneet harvemmin uppoavat. Kylmällä rauhallisuudella saadaan lähes toivottomat vuodot tyrehdytettyä. Ennen vanhaan uitettiin purjeita veneen alle. Toimii tarvittaessa nykyäänkin. Katastroofi hoidetaan sähköpumpulla, käsipumpulla ta kikka kolmosella. Erilaisia tilanteita voi miettiä etukäteen: läpivienti pettää, peräsin putoaa jne.
Rauhallinen toiminta helpottuu etukäteissuunnittelulla.

Tuosta ämpäristä tuli mieeleeni tapaus tuolta 70-luvulta kun olin setäni kanssa tyhjentämässä hänen 20m pituista 5m leveää teräs lotjaansa.
Sähköä ei ollut lähimaillakaan eikä tarpeeksi tehokasta aggrekaattia 3-vaihe pumppuun. Niimpä otimme sangot käyttöön ja aloimme heittämään vettä ruuman luukusta ulos (paatti oli laitoja myöten täynnä), enimmäiseen kahteen tuntiin ei näyttänyt tapahtuvan mitään, mutta siinä kolmen tunnin kohdalla alkoi vähä kerrallaan nykymään tulosta.
Vähän alle viisi tuntia siinä meni kun saimme sen tyhjäksi. Tulihan siinä vähän hiki, mutta oltiin tuohon aikaan ns. huippukunnossa. Vuotopaikka oli peräosassa ollut pieni ruosteinen alue, joka vuoti n. 30-40 l /h, eikä haitannut siirtohinausta. Tuon vuodon takia se oli parkeerattu sopivan matalaan veteen ja annettu seisoa siinä - onneksi oli sorapohja.
Kokemuksesta voin sanoa, että kyllä ämpärikin on aivan varteeotettava tyhjennysväline useimpaan alukseen.

Hyvä, olrmme siis tulleet siihen tulokseen, että käsipumppu on ainoa oikea pumppu kosja sen teho vastaa tulevaa vuotoa. Isompi pumppu on huono etenkin, jos sen käyttämiseen ei tarvita miehistöä. Pumppaamiseen tarvittavaa henkilökuntaa pidetään allaskaapissa ja se otetaan esiin tarvittaessa.

Vain ämpäri voi olla käsipumppua parempi jos miehistö on peloissaan. Empiirisesti on todettu, että ämpärillä on kahden raavaan miehen avulla tyhjennettävissä muutamassa tunnissa hiekkapohjassa makaava vene.

Lisäksi todetaan, että tyhjennyspumppu on niin harvinainen, että se sekoitetaan toistuvasti automaattiseen pilssipumppuun. Siksi sille keksitään sellaisia piirteitä, mitä pumpulla ei ole. Jonkun milestä se nöyttää merivesipumpulta ja saa luulemaan, että se on sama asia.

Meidä perheessä on kuitenkin vanhanaikausesti mies-nainen pari ja lapsia. Siksi tarvitsemme selkaisen pumpun, joka toimii ilman härkäparia. Olemme valinneet sen huonon vaihtoehdon, jossa on sähköpumppu, jonka teho on suurempi kuin käsipumpulla.

Miesparit voivat tietenkin valita parhaan eli ämpärin.

HeteroparinRajoitus kirjoitti:

Hyvä, olrmme siis tulleet siihen tulokseen, että käsipumppu on ainoa oikea pumppu kosja sen teho vastaa tulevaa vuotoa. Isompi pumppu on huono etenkin, jos sen käyttämiseen ei tarvita miehistöä. Pumppaamiseen tarvittavaa henkilökuntaa pidetään allaskaapissa ja se otetaan esiin tarvittaessa.

Vain ämpäri voi olla käsipumppua parempi jos miehistö on peloissaan. Empiirisesti on todettu, että ämpärillä on kahden raavaan miehen avulla tyhjennettävissä muutamassa tunnissa hiekkapohjassa makaava vene.

Lisäksi todetaan, että tyhjennyspumppu on niin harvinainen, että se sekoitetaan toistuvasti automaattiseen pilssipumppuun. Siksi sille keksitään sellaisia piirteitä, mitä pumpulla ei ole. Jonkun milestä se nöyttää merivesipumpulta ja saa luulemaan, että se on sama asia.

Meidä perheessä on kuitenkin vanhanaikausesti mies-nainen pari ja lapsia. Siksi tarvitsemme selkaisen pumpun, joka toimii ilman härkäparia. Olemme valinneet sen huonon vaihtoehdon, jossa on sähköpumppu, jonka teho on suurempi kuin käsipumpulla.

Miesparit voivat tietenkin valita parhaan eli ämpärin.

Lue lisää

Kuinka suuri se sähköpumppusi teho nyt sitten on, kun sitä niin kovasti mainostat? Kuinka monta litraa minuutissa?

HeteroparinRajoitus kirjoitti:

Hyvä, olrmme siis tulleet siihen tulokseen, että käsipumppu on ainoa oikea pumppu kosja sen teho vastaa tulevaa vuotoa. Isompi pumppu on huono etenkin, jos sen käyttämiseen ei tarvita miehistöä. Pumppaamiseen tarvittavaa henkilökuntaa pidetään allaskaapissa ja se otetaan esiin tarvittaessa.

Vain ämpäri voi olla käsipumppua parempi jos miehistö on peloissaan. Empiirisesti on todettu, että ämpärillä on kahden raavaan miehen avulla tyhjennettävissä muutamassa tunnissa hiekkapohjassa makaava vene.

Lisäksi todetaan, että tyhjennyspumppu on niin harvinainen, että se sekoitetaan toistuvasti automaattiseen pilssipumppuun. Siksi sille keksitään sellaisia piirteitä, mitä pumpulla ei ole. Jonkun milestä se nöyttää merivesipumpulta ja saa luulemaan, että se on sama asia.

Meidä perheessä on kuitenkin vanhanaikausesti mies-nainen pari ja lapsia. Siksi tarvitsemme selkaisen pumpun, joka toimii ilman härkäparia. Olemme valinneet sen huonon vaihtoehdon, jossa on sähköpumppu, jonka teho on suurempi kuin käsipumpulla.

Miesparit voivat tietenkin valita parhaan eli ämpärin.

Lue lisää

Olet siis perhepurjehtija, mutta silti irvailet vakavassa asiassa.

Minäkin purjehdin aikanaan lasteni kanssa, kunnes kasvoivat aikuisiksi ja hankkivat omia veneitä. Myöhemmin seilasin mamman kanssa kaksistaan ja nykyisin toisinaan lastenlasteni kanssa. Itse pidän luonnollisena, että veneessäni on sekä käsikäyttöiset että sähkökäyttöiset pumput.
Toinen käsipumppuni on sisällä veneessä, toinen istuinlaatikossa. Kumpaakin voi käyttää veneen kaikkien luukkujen ollessa suljettuina. Tyhjennysletkut ovat 38mm läpimittaisia pumppujen tehon mukaisesti.
Lisäksi veneessäni on kaksi sähkökäyttöistä pumppua, joissa on automaattikatkaisija.

Omasta mielestäni on pölhöä jättää käsikäyttöiset pumput asentamatta, mutta jokainen tietysti itse päättää mitä pitää tärkeänä ja mitä ei. Kippari on vastuussa päätöksistään ja miehistöstään. Muihinkin tietolähteisiin kuin tämän palstan viisasteluun on syytä tutustua. Koetapa nuorena isänä käyttää harkintaa päätöksissäsi.

HeteroparinRajoitus kirjoitti:

Hyvä, olrmme siis tulleet siihen tulokseen, että käsipumppu on ainoa oikea pumppu kosja sen teho vastaa tulevaa vuotoa. Isompi pumppu on huono etenkin, jos sen käyttämiseen ei tarvita miehistöä. Pumppaamiseen tarvittavaa henkilökuntaa pidetään allaskaapissa ja se otetaan esiin tarvittaessa.

Vain ämpäri voi olla käsipumppua parempi jos miehistö on peloissaan. Empiirisesti on todettu, että ämpärillä on kahden raavaan miehen avulla tyhjennettävissä muutamassa tunnissa hiekkapohjassa makaava vene.

Lisäksi todetaan, että tyhjennyspumppu on niin harvinainen, että se sekoitetaan toistuvasti automaattiseen pilssipumppuun. Siksi sille keksitään sellaisia piirteitä, mitä pumpulla ei ole. Jonkun milestä se nöyttää merivesipumpulta ja saa luulemaan, että se on sama asia.

Meidä perheessä on kuitenkin vanhanaikausesti mies-nainen pari ja lapsia. Siksi tarvitsemme selkaisen pumpun, joka toimii ilman härkäparia. Olemme valinneet sen huonon vaihtoehdon, jossa on sähköpumppu, jonka teho on suurempi kuin käsipumpulla.

Miesparit voivat tietenkin valita parhaan eli ämpärin.

Lue lisää

Kun keskustelun otsake on "katsastus ja pelastusjärjestelmät", niin pohdinta on lyhyt. Katsastusluokasta riippuen tarvitaan yksi tai kaksi käsikäyttöistä memraanipumppua. Pelkällä sähköpumpulla varustettu vene ei ole katsatuskelpoinen, vaikka pumppu olisi kuinka suuritehoinen ja sattuisi käynnistymään. Ei ole kovinkaan harvinaista, että pilssipumput eivät käynnisty.

MikäOnPumpunTeho kirjoitti:

Kuinka suuri se sähköpumppusi teho nyt sitten on, kun sitä niin kovasti mainostat? Kuinka monta litraa minuutissa?

Teoriassa hiukan yli 200, mutta käytännössä päästään varmaan 100 litraan. Mitä enemmän vettä, sitä tehokkaampi tietenkin. Ja pari pienmpää, joilla päästän ehkä 30-40 l eli käsipumpun tasolle.

En näe mitään hyötyä kasipumpusta, jota kukaan ei ehdi tai jaksa käyttää.

Käsipumpun ainoa hyvä puoli on, ettei se vaadi sähköä. Suurin osa käsipumpuista on kalvopumppuja, joiden venttiilit ovat herkkiä roskille. Ei ole mikää harvinainen tilanne ettei käsipumppu lähde käyntiin, kahva liikkuu, muttei pumppaa. Koska viimeksi vaihdoitte kalvon ikilikkujaanne ? Aivan!

On huvittavaa, että täällä on 20l/min käsikäyttöisen pumpun puollustajia, jotka eivät näe mitään hyötyä 200 litran pumpussa koska se vaatii sähköä. Veneessäni on tehokkaat pumput nimenomaan sen takia, että minulla on lapsia. Kuka katsoo lasten perään, kun isi ja äiti pumppavat ja vene ajelehtii?

Toinen mikä hämmästyttää, on että moottoreihin ja sähköön suatudutaan niin epäillen. Minulle ei ole koskaan käynyt niin, että sähköpumppu olisi ollut rikki eikä ikinä käynyt niin ettei moottorit olisi lähteneet käyntiin. Miten on mahdollista, että muilla käy niin usein tai ainakin niin ettei se ole harvinaista?

Jos kone ei käy, niin generaattori käy. Jos yksi pumppu pettää, niin toinen toimii - tai kolmas. Kuinak huonosti venettä piotää pitää ettei mikään kone käynnisty eikä mikään pumppu toimi? Minun veneessäni riski on niin pieni, että sen voi ottaa.

Mitä sitten joku väitti että ilman kiinteää käsipumppua venettäe ei katsasteta. Se ei pidä paikkaansa. Ei ole muuten airoja eikä melaakaan.

Mitenvaan14 kirjoitti:

Kirjoitan hitaammin, niin ymmärrät. Jos yksi pumppu hajoaa ja käytetään toista pumpopua, ei ole merkitystä minkälaista pumppua käytetään. Kirjoitit, että ilman käsipumppua vene olisi uponnut, mutta todellisuudessa ilman toista pumppua, käsi tai sähkö, vene olisi uponnut. Toinen pilssipumppu olisi ajanut saman asian. Käsipumppu ei pelastusta tuonut vaan toinen pumppu (joka sattui olamaan käsikäyttöinen).

Teen eron pilssipumpun ja tyhjennyspumpun välillä seuraavasti:
Tyhjennyspumppuja:
http://www.nautikulma.fi/index.php?id=920&type=0
http://www.yachtwork.com/product-bilge.htm
http://www.jabscoshop.com/marine/pumps/bilge-pumps/bronze-engine-driven-clutch-pumps/
Pilssipumppuja:
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Pumppu/Pilssipumppu/Pilssipumppu-2000020353/
http://www.motonet.fi/fi/tuote/387335/Whale-Supersub-Smart-Automaattipilssipumppu-37Lmin-12V

Pilssipumpuksi kutsun automaattista pumppua, jonka kapasiteetti on pieni ja virrankulutus myös. Tyhjennyspumpuksi kutsun erikseen käynnistettävää pumppua, jonka kapasiteetti riittää pitämään veneen pinalla myös silloin, kun siihen tulee kohtuullinen vuoto.

Tyhjennyspumppu toimii faktisesti pilssipumppuna, mutta jos ymmärrät mitä tarkoitan, voit keksiä ihan ikiomat termit. Sanat eivät ole tärkeitä vaan asia on.

Joakimille totean, että on totta, että kaikki voi mennä hajalle yhtä aikaa. Harvemmin niin kuitenkaan käy. Sähkön loppuminen on seuraus vuodosta. Veneessä saa olla paljon vetä ennen kuin moottoria ei enää saa käyntiin. Tosin on totta, että huonosti pidetyssä veneessä on moottori ja akut usein yhtä heikossa hapessa eli loppu siinä vaiheessa kun läpiviennit pettää.

Purjeveneen moottori jaksaa hyvin tuottaa 70A/12V jolla pyörittää jo isoa pumppua. Akseliin saa myös useimmiten mahtumaan ejektoripumpun, joka on erittäin tehokas. Moottoriin ei välttämättä mahdu hihnavetoista pumppua eikä hydraulipainetta ole hydrauliseen pumppuun.

Tämä keskustelu alkoi nimenomaan turvallisuuden tavoittelusta. Jos tarkoituksena ei nyt sitten olekaan pitää venettä pinnalla, niin ämpäri ja sieni riittää. Se on loppupeleissä yhtä hyvä kuin käsipumppu tai pilipalin pilssipumppu. Rahasta sen ei pitäisi kuitenkaan olla kiinni koska alle tonnilla saa paljon tavaraa.

Lue lisää

Nyt aloit jankuttaa. Kun vuotavassa puuveneessä oli 1 sähköpumppu ja 1 käsipumppu, miksi jossittelet lisäpumpuista? Sähköpumppu meni rikki niinkuin voi käydä. Vuoto hallittiin käsipumpulla. Sen pituinen se!

TurvallisiaValintoja kirjoitti:

Teoriassa hiukan yli 200, mutta käytännössä päästään varmaan 100 litraan. Mitä enemmän vettä, sitä tehokkaampi tietenkin. Ja pari pienmpää, joilla päästän ehkä 30-40 l eli käsipumpun tasolle.

En näe mitään hyötyä kasipumpusta, jota kukaan ei ehdi tai jaksa käyttää.

Käsipumpun ainoa hyvä puoli on, ettei se vaadi sähköä. Suurin osa käsipumpuista on kalvopumppuja, joiden venttiilit ovat herkkiä roskille. Ei ole mikää harvinainen tilanne ettei käsipumppu lähde käyntiin, kahva liikkuu, muttei pumppaa. Koska viimeksi vaihdoitte kalvon ikilikkujaanne ? Aivan!

On huvittavaa, että täällä on 20l/min käsikäyttöisen pumpun puollustajia, jotka eivät näe mitään hyötyä 200 litran pumpussa koska se vaatii sähköä. Veneessäni on tehokkaat pumput nimenomaan sen takia, että minulla on lapsia. Kuka katsoo lasten perään, kun isi ja äiti pumppavat ja vene ajelehtii?

Toinen mikä hämmästyttää, on että moottoreihin ja sähköön suatudutaan niin epäillen. Minulle ei ole koskaan käynyt niin, että sähköpumppu olisi ollut rikki eikä ikinä käynyt niin ettei moottorit olisi lähteneet käyntiin. Miten on mahdollista, että muilla käy niin usein tai ainakin niin ettei se ole harvinaista?

Jos kone ei käy, niin generaattori käy. Jos yksi pumppu pettää, niin toinen toimii - tai kolmas. Kuinak huonosti venettä piotää pitää ettei mikään kone käynnisty eikä mikään pumppu toimi? Minun veneessäni riski on niin pieni, että sen voi ottaa.

Mitä sitten joku väitti että ilman kiinteää käsipumppua venettäe ei katsasteta. Se ei pidä paikkaansa. Ei ole muuten airoja eikä melaakaan.

Lue lisää

"Mitä sitten joku väitti että ilman kiinteää käsipumppua venettäe ei katsasteta"
Kirjoitin, ettei ole katsastuskelpoinen. Se on eri asia. Jos joku katsastaa niin rikkoo ohjeita. Ehkä joku tuttusi vai katsastatko itse veneesi?

TurvallisiaValintoja kirjoitti:

Teoriassa hiukan yli 200, mutta käytännössä päästään varmaan 100 litraan. Mitä enemmän vettä, sitä tehokkaampi tietenkin. Ja pari pienmpää, joilla päästän ehkä 30-40 l eli käsipumpun tasolle.

En näe mitään hyötyä kasipumpusta, jota kukaan ei ehdi tai jaksa käyttää.

Käsipumpun ainoa hyvä puoli on, ettei se vaadi sähköä. Suurin osa käsipumpuista on kalvopumppuja, joiden venttiilit ovat herkkiä roskille. Ei ole mikää harvinainen tilanne ettei käsipumppu lähde käyntiin, kahva liikkuu, muttei pumppaa. Koska viimeksi vaihdoitte kalvon ikilikkujaanne ? Aivan!

On huvittavaa, että täällä on 20l/min käsikäyttöisen pumpun puollustajia, jotka eivät näe mitään hyötyä 200 litran pumpussa koska se vaatii sähköä. Veneessäni on tehokkaat pumput nimenomaan sen takia, että minulla on lapsia. Kuka katsoo lasten perään, kun isi ja äiti pumppavat ja vene ajelehtii?

Toinen mikä hämmästyttää, on että moottoreihin ja sähköön suatudutaan niin epäillen. Minulle ei ole koskaan käynyt niin, että sähköpumppu olisi ollut rikki eikä ikinä käynyt niin ettei moottorit olisi lähteneet käyntiin. Miten on mahdollista, että muilla käy niin usein tai ainakin niin ettei se ole harvinaista?

Jos kone ei käy, niin generaattori käy. Jos yksi pumppu pettää, niin toinen toimii - tai kolmas. Kuinak huonosti venettä piotää pitää ettei mikään kone käynnisty eikä mikään pumppu toimi? Minun veneessäni riski on niin pieni, että sen voi ottaa.

Mitä sitten joku väitti että ilman kiinteää käsipumppua venettäe ei katsasteta. Se ei pidä paikkaansa. Ei ole muuten airoja eikä melaakaan.

Lue lisää

Sähköiset pilssipumput, ja samaan kastiin kuuluvat nekin, mitä tyhjennyspumpuiksi kutsut, ovat ylivoimaisesti epäluotettavimpia komponentteja veneessä. Ainoat koneelliset pumput, jotka ovat oman kokemuksen mukaan toimineet häiriöittä ovat olleet mekaanisia käytöltään. Yksi oli vanhan fiskarin potkuriakselilla oleva, jonka teho oli mitätön, mutta tarpeeseensa riittävä. Toinen oli hihnavetoinen moottorista, käsikäyttöisellä kytkimellä.

Syy sähköisten epäluotettavuuteen on ilmeinen. Ne ovat siellä missä vesikin ja ajan kanssa vesi menee tiivistyksistä huolimatta läpi, vaikka läpi muovikuorten ja johtojen eristeiden. Yksi tavallinen ongelma on vihreäksi jauhoksi muuttunut johdin. Ja kun vuoto on ongelmallisen iso, on riski sähköjen menettämiseen myös erittäin iso vaikka konekin kävisi.

käytännön.totuus kirjoitti:

Sähköiset pilssipumput, ja samaan kastiin kuuluvat nekin, mitä tyhjennyspumpuiksi kutsut, ovat ylivoimaisesti epäluotettavimpia komponentteja veneessä. Ainoat koneelliset pumput, jotka ovat oman kokemuksen mukaan toimineet häiriöittä ovat olleet mekaanisia käytöltään. Yksi oli vanhan fiskarin potkuriakselilla oleva, jonka teho oli mitätön, mutta tarpeeseensa riittävä. Toinen oli hihnavetoinen moottorista, käsikäyttöisellä kytkimellä.

Syy sähköisten epäluotettavuuteen on ilmeinen. Ne ovat siellä missä vesikin ja ajan kanssa vesi menee tiivistyksistä huolimatta läpi, vaikka läpi muovikuorten ja johtojen eristeiden. Yksi tavallinen ongelma on vihreäksi jauhoksi muuttunut johdin. Ja kun vuoto on ongelmallisen iso, on riski sähköjen menettämiseen myös erittäin iso vaikka konekin kävisi.

Lue lisää

Ihan kiva, että pistät arvovaltasi peliin. Uskon kuitenkin pumppukäyriä enemmän kuin sinua.

On totta, että jokainen laite voi mennä rikki. Mikä rikki menemisen todennäköisyys on? Kuinka usein pumppu ei käynnisty?
Minä käytän pumppuja 50-100 kertaa vuodessa.
Toistaiseksi aina on käynnistynyt, kerran pilssipumppu piti ääntä ja vaihdoin sen.
Isot pumput ja moottorit ovat aina lähteneet kuin palmun alta.
Hajoamisriski on selvästi alle 1/1000 käynnistystä

Mikä on todennäköisyys sille, että se tapahtuu samaan aikaan, kun tulee vuoto?
Yhdelle pumpulle 1/1000 vuodosta, kahdelle samaan aikaan 1/1000000 vuodosta,
kolmelle, noh, ymmärsit varmaan?

Mikä on todennäköisyys, että moottori ei käynnisty?
Aina on lähtenyt käyntiin, joten sanotaan vaikka että se voi olla 1/100, vaikka sekin on liioittelua. Kahdella moottorilla (generaattori) se on 1/10000. Ei ole todellakaan todennäköistä että näin kävisi.

Veneeseen tulee vuoto. 25 mm läpivienti on katkennut ja vettä tulee 80 l/min. Laitan pumpun käyntiin. Vedenpinta ei nouse. Katson, saanko paikallistettua ja tukittua vuodon. Vuodon löytäminen on helppoa koska veden pinta pysyy alhaalla ja virtaus on selkeä.

Jos en löydä vuotoa tai saa sitä tukittua, ajan lähimpään satamaan. Pistän veneen kiinni maasähköön ja odotan apua.

Jos minulla olisikin ihmeitä tekevä käsipumppu, niin pumppaisin kunnes en jaksaisi. Saan pumpattua puolet sisääntulevast vedestä ulos ja olen hyvin ylpeä itsestäni. Vene on sinä aikana liikkunut aaltojen vietävänä enkä ole yhtään lähempänä pelastumista. Itse asiassa tilanne on huonompi koska vettä on enemmän kuin alussa ja olen väsynyt.

Järkevämpi tapa käsipumpun kanssa on se, että et tee sillä mitään ja yritän paikallistaa vuotoa ennen kuin veden pinta on niin korkealle että vuotopaikaa on vaikea tai mahdotonta löytää. Sitten jos saan vuodon tukittua, pumppaan veden pois. Jos en saa vuotoa kuriin, hälyytän apua hätäraketeilla koska moottori ja akut ovat jo veden alla.

Tosin käsipumpun kanssa pitää myös ottaa se mahdollsiuus huomioon ettei se toimi tai että kahva katkeaa kuten testeissä.

Tässä tianlteessa minulla ei ole Hunkseja käyettävissä vaan olen yksin tai lapseni kanssa.

Mutta jokainen taaplaa tyylillään ja perustelee valintojaan joko järjellä tai tunteella. Minulle tuo matematiikka on sen verran tuttua, että käytän sitä. Päätän tämän osaltani tähän.

NäinVoiKäydä kirjoitti:

Ihan kiva, että pistät arvovaltasi peliin. Uskon kuitenkin pumppukäyriä enemmän kuin sinua.

On totta, että jokainen laite voi mennä rikki. Mikä rikki menemisen todennäköisyys on? Kuinka usein pumppu ei käynnisty?
Minä käytän pumppuja 50-100 kertaa vuodessa.
Toistaiseksi aina on käynnistynyt, kerran pilssipumppu piti ääntä ja vaihdoin sen.
Isot pumput ja moottorit ovat aina lähteneet kuin palmun alta.
Hajoamisriski on selvästi alle 1/1000 käynnistystä

Mikä on todennäköisyys sille, että se tapahtuu samaan aikaan, kun tulee vuoto?
Yhdelle pumpulle 1/1000 vuodosta, kahdelle samaan aikaan 1/1000000 vuodosta,
kolmelle, noh, ymmärsit varmaan?

Mikä on todennäköisyys, että moottori ei käynnisty?
Aina on lähtenyt käyntiin, joten sanotaan vaikka että se voi olla 1/100, vaikka sekin on liioittelua. Kahdella moottorilla (generaattori) se on 1/10000. Ei ole todellakaan todennäköistä että näin kävisi.

Veneeseen tulee vuoto. 25 mm läpivienti on katkennut ja vettä tulee 80 l/min. Laitan pumpun käyntiin. Vedenpinta ei nouse. Katson, saanko paikallistettua ja tukittua vuodon. Vuodon löytäminen on helppoa koska veden pinta pysyy alhaalla ja virtaus on selkeä.

Jos en löydä vuotoa tai saa sitä tukittua, ajan lähimpään satamaan. Pistän veneen kiinni maasähköön ja odotan apua.

Jos minulla olisikin ihmeitä tekevä käsipumppu, niin pumppaisin kunnes en jaksaisi. Saan pumpattua puolet sisääntulevast vedestä ulos ja olen hyvin ylpeä itsestäni. Vene on sinä aikana liikkunut aaltojen vietävänä enkä ole yhtään lähempänä pelastumista. Itse asiassa tilanne on huonompi koska vettä on enemmän kuin alussa ja olen väsynyt.

Järkevämpi tapa käsipumpun kanssa on se, että et tee sillä mitään ja yritän paikallistaa vuotoa ennen kuin veden pinta on niin korkealle että vuotopaikaa on vaikea tai mahdotonta löytää. Sitten jos saan vuodon tukittua, pumppaan veden pois. Jos en saa vuotoa kuriin, hälyytän apua hätäraketeilla koska moottori ja akut ovat jo veden alla.

Tosin käsipumpun kanssa pitää myös ottaa se mahdollsiuus huomioon ettei se toimi tai että kahva katkeaa kuten testeissä.

Tässä tianlteessa minulla ei ole Hunkseja käyettävissä vaan olen yksin tai lapseni kanssa.

Mutta jokainen taaplaa tyylillään ja perustelee valintojaan joko järjellä tai tunteella. Minulle tuo matematiikka on sen verran tuttua, että käytän sitä. Päätän tämän osaltani tähän.

Lue lisää

Jos joudut pumppaamaan suurtehopumpullasi 100 X per vuosi, niin se on liki päivittäin. Kannattaisi tiivistää vene.

TurvallisiaValintoja kirjoitti:

Teoriassa hiukan yli 200, mutta käytännössä päästään varmaan 100 litraan. Mitä enemmän vettä, sitä tehokkaampi tietenkin. Ja pari pienmpää, joilla päästän ehkä 30-40 l eli käsipumpun tasolle.

En näe mitään hyötyä kasipumpusta, jota kukaan ei ehdi tai jaksa käyttää.

Käsipumpun ainoa hyvä puoli on, ettei se vaadi sähköä. Suurin osa käsipumpuista on kalvopumppuja, joiden venttiilit ovat herkkiä roskille. Ei ole mikää harvinainen tilanne ettei käsipumppu lähde käyntiin, kahva liikkuu, muttei pumppaa. Koska viimeksi vaihdoitte kalvon ikilikkujaanne ? Aivan!

On huvittavaa, että täällä on 20l/min käsikäyttöisen pumpun puollustajia, jotka eivät näe mitään hyötyä 200 litran pumpussa koska se vaatii sähköä. Veneessäni on tehokkaat pumput nimenomaan sen takia, että minulla on lapsia. Kuka katsoo lasten perään, kun isi ja äiti pumppavat ja vene ajelehtii?

Toinen mikä hämmästyttää, on että moottoreihin ja sähköön suatudutaan niin epäillen. Minulle ei ole koskaan käynyt niin, että sähköpumppu olisi ollut rikki eikä ikinä käynyt niin ettei moottorit olisi lähteneet käyntiin. Miten on mahdollista, että muilla käy niin usein tai ainakin niin ettei se ole harvinaista?

Jos kone ei käy, niin generaattori käy. Jos yksi pumppu pettää, niin toinen toimii - tai kolmas. Kuinak huonosti venettä piotää pitää ettei mikään kone käynnisty eikä mikään pumppu toimi? Minun veneessäni riski on niin pieni, että sen voi ottaa.

Mitä sitten joku väitti että ilman kiinteää käsipumppua venettäe ei katsasteta. Se ei pidä paikkaansa. Ei ole muuten airoja eikä melaakaan.

Lue lisää

Minulla hajoaa ainakin yksi sähköpumppu vuodessa, sähköpumpullisia veneitä minulla on 4. Käsipumppuja on hajonnut 3 kymmenessä vuodessa. En luota kumpiinkaan yksittäisinä kovin paljoa, vaan molempia kannattaa olla. Sähköpumppu on parempi niin kauan kuin se toimii, mutta en kuuna päivänä luottaisi pelkkiin niihin sellaisessa veneessä, jolla menen perheen kanssa pois saarten suojasta, niin monta kertaa on virta ollut poikki tai sähköpumppu ei ole toiminut. Erityisesti jos veneessä on vettä ja sähköpumpun liitännät joutuvat meriveteen, on pumppu suuressa vaarassa lakata pian toimimasta. Kuparinen jännitteellinen johto merivedessä syöpyy poikki parissa tunnissa plusjohdon liitoksesta. Fiskaripaatissa minulla on pieni käsipumppu. Olen sillä silloin tällöin joutunut erinäisistä syistä pumppaamaan parin-kolmen sadan litran vesimääriä, mikä on sujunut suht vaivattomasti. Pystyisin sillä varmaan ilman pidempiä lepotaukoja tyhjentämään sen fiskaripaatin, vaikka se olisi täynnä vettä, ehkä 4 kuutiota. Purjeveneessä minulla on Whale Gusher Titan (28 gallonaa), ja sen teho on aivan toista kuin fiskaripaatin pienen käsipumpun. Ei sellaista kannata väheksyä, ja pari miestä jaksaisi sitä hätätilanteessa pumpata varmaan vuorokauden ajan, jolla saataisiin vettä pois jotain 50 kuutiota, koska sitä on paljon mukavampi pumpata kuin sellaista pikkupumppua, jota joutuu pienellä liikkeellä nykimään. Se vastaa jo aika isoa sähköpumppua, laskennallinen teho on 1700 gallonaa tunnissa (johon ei toki oikeasti päästä). Hädässä sillä voi jo olla vaikutusta. Vuodon löytäminen on tärkeää, mutta käytännössä veikkaisin, että useimmissa tapauksissa sitä ei kovinkaan tehokkaasti saada tukittua. Nätisti irronneen läpiviennin saa tukittua, mutta jos on vaikka kölin takaa laminaatti murtunut ja irvistää, tuskin sitä saa kokonaan tukittua. Puhumattakaan jostain peräsin- tai potkuriakselin vannasputkesta.

Nuo eivät ole vaihtoehtoja vaan toisiaan täydentäviä. MOB-tilanteessa noiden kanssa toimitaan näin:
1. Valolla, pillillä ja ajoankkurilla varustettu pelastusrengas heitetään mahdollisimman nopeasti pudonneen perään.
2. Käännetään vene takaisin MOB-paikkaa kohti ja siellä heitetään "rescue sling" mereen sekä kierretään pudonneen ympäri. Veneeseen toisesta päästä kiinnitetty köysi kiertyy pudonneen ympärille tai ainakin ulottuville.
3. Vene pysäytetään ja pudonnut nostetaan veneeseen paksumman apuköyden, pelastusliinan tms. avulla, tyynellä vaikka uimatason kautta.

Riippuu tietenkin tavoista, mutta yöllä pimeässä luotan kyllä pelastusliiveihin ja niiden valoon enemmän kuin siihen, että uhri pääsee renkaan luokse. Tosin onhan maailmalla hukkumisia tapahtunut kun tullaan vain käymään kannelle ja sitten aalto vie.

Mutta hyviä perusteluja molempien käytölle.

Sling kirjoitti:

Riippuu tietenkin tavoista, mutta yöllä pimeässä luotan kyllä pelastusliiveihin ja niiden valoon enemmän kuin siihen, että uhri pääsee renkaan luokse. Tosin onhan maailmalla hukkumisia tapahtunut kun tullaan vain käymään kannelle ja sitten aalto vie.

Mutta hyviä perusteluja molempien käytölle.

Lue lisää

Oletko muuten kokeillut, että pelastusliiviesi valot toimivat? Ovatko valot automaattisesti syttyviä kuten pelastusrenkaan valo vai pitääkö valo sytyttää katkaisijasta? Viime kesänä kokeilin omien pelastusliivien valoa enkä saanut syttymään, vaikka oli uusi patteri.
Pelastusrenkaani LED-vilkku on tosi kirkas. Uskon, että aallokossa se on helpompi havaita kuin liivin tuikku.

pelastusliivinvalo kirjoitti:

Oletko muuten kokeillut, että pelastusliiviesi valot toimivat? Ovatko valot automaattisesti syttyviä kuten pelastusrenkaan valo vai pitääkö valo sytyttää katkaisijasta? Viime kesänä kokeilin omien pelastusliivien valoa enkä saanut syttymään, vaikka oli uusi patteri.
Pelastusrenkaani LED-vilkku on tosi kirkas. Uskon, että aallokossa se on helpompi havaita kuin liivin tuikku.

Lue lisää

Pelastusrenkaaseen myytävät led- valot ovat hyvä idea kirkkauden ja pitemmän toiminta- ajan vuoksi. Ensimmäiset kaksi, mitä otin käyttöön, eivät olleet vesitiiviitä ja toimivat vain hetken. Taisi olla Lazitas nimeltään. Tavallista mallia pienempi kooltaa. Kannattaa tarkistella, ettei vettä mene laitteeseen.

seppomartti kirjoitti:

Pelastusrenkaaseen myytävät led- valot ovat hyvä idea kirkkauden ja pitemmän toiminta- ajan vuoksi. Ensimmäiset kaksi, mitä otin käyttöön, eivät olleet vesitiiviitä ja toimivat vain hetken. Taisi olla Lazitas nimeltään. Tavallista mallia pienempi kooltaa. Kannattaa tarkistella, ettei vettä mene laitteeseen.

Lue lisää

Kerroit, ettei Lalizas (tarkoit sitä, mutta oli kirjaimet hiukan väärin) toimi huonosti eikä ollut vesitiivis. Olisiko niin, ettei pelastusregasvalosi ollut SOLAS-hyväksyttyä mallia? Tässä on kuva SOLAS-hyväksytystä Lalizas-valosta.
http://www.lalizas.com/subcategory.php?selected_id=16.15
Tässä on esimerkki toisesta Solas/Med vaatimukset täyttävästä LED-valosta, jonka valoaika on pitempi.
http://survitecgroup.com/products/l161-lifebuoy-light

SOLAShyväksyntä kirjoitti:

Kerroit, ettei Lalizas (tarkoit sitä, mutta oli kirjaimet hiukan väärin) toimi huonosti eikä ollut vesitiivis. Olisiko niin, ettei pelastusregasvalosi ollut SOLAS-hyväksyttyä mallia? Tässä on kuva SOLAS-hyväksytystä Lalizas-valosta.
http://www.lalizas.com/subcategory.php?selected_id=16.15
Tässä on esimerkki toisesta Solas/Med vaatimukset täyttävästä LED-valosta, jonka valoaika on pitempi.
http://survitecgroup.com/products/l161-lifebuoy-light

Lue lisää

Kastuneet olivat kuvan vasemmassa reunassa olevaa punaista perinteistä mallia.

Moottoriveneessä tuo keltainen hevosenkengän muotoinen MOB systeemi on heitettävää valolla varustettua rengasta parempi varuste. Minulla ei edes ole pelastusrengasta.

On parempi välittömästi lyödä kaasu pois ja kääntää vene ympäri kuin ajaa eteenpäin ja ruveta irrottelemaan ja heittelemään jotain valolla varustettua pelastusrengasta jonnekin taaksepäin. Kun on pudonneen lähellä, voi heittää MOB kellukkeen pudonneelle ja vetää hänet sitten uimatason tikkaille. Ei saa pakittaa, koska potkurit tekisivät pahaa jälkeä!

jsk1234 kirjoitti:

Moottoriveneessä tuo keltainen hevosenkengän muotoinen MOB systeemi on heitettävää valolla varustettua rengasta parempi varuste. Minulla ei edes ole pelastusrengasta.

On parempi välittömästi lyödä kaasu pois ja kääntää vene ympäri kuin ajaa eteenpäin ja ruveta irrottelemaan ja heittelemään jotain valolla varustettua pelastusrengasta jonnekin taaksepäin. Kun on pudonneen lähellä, voi heittää MOB kellukkeen pudonneelle ja vetää hänet sitten uimatason tikkaille. Ei saa pakittaa, koska potkurit tekisivät pahaa jälkeä!

Lue lisää

Moottoriveneilijänä et ehkä ole tullut ajatelleeksi, että valtaosa purjeveneiden pelastusrenkaista ei ole renkaita! Nimike on jäänne menneiltä ajoilta, jolloin ne todella olivat renkaita.
Värin ei tarvitse olla keltainen. Oranssi on aika suosittu.

En ole koskaan omistanut nopeakulkuista moottorivenettä. Täällä puhuttiin yöstä ja avomerestä. Jos moottoriveneesi vauhti on esim. 25 solmua ja kaverisi putoaa siinä vauhdissa mereen, miten kaukana MOB-uhrista olet ennenkuin olet aallokossa saanut veneen käännettyä tulosuuntaan? Onko MOB-uhri helppo paikallistaa, kun kaverisi pudottua olet yksin veneessä?

jsk1234 kirjoitti:

Moottoriveneessä tuo keltainen hevosenkengän muotoinen MOB systeemi on heitettävää valolla varustettua rengasta parempi varuste. Minulla ei edes ole pelastusrengasta.

On parempi välittömästi lyödä kaasu pois ja kääntää vene ympäri kuin ajaa eteenpäin ja ruveta irrottelemaan ja heittelemään jotain valolla varustettua pelastusrengasta jonnekin taaksepäin. Kun on pudonneen lähellä, voi heittää MOB kellukkeen pudonneelle ja vetää hänet sitten uimatason tikkaille. Ei saa pakittaa, koska potkurit tekisivät pahaa jälkeä!

Lue lisää

Suomenkielessä puhutaan pelastusrenkaasta eikä pelastuspoijusta, vaikka englanniksi termi on yleensä lifebuoy eikä lifering. Luulen, että kuulut siihen vähemmistöön, joka mieltää pelastusrenkaan olevan aina renkaan muotoinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lifebuoy

mitenonnistuu kirjoitti:

Moottoriveneilijänä et ehkä ole tullut ajatelleeksi, että valtaosa purjeveneiden pelastusrenkaista ei ole renkaita! Nimike on jäänne menneiltä ajoilta, jolloin ne todella olivat renkaita.
Värin ei tarvitse olla keltainen. Oranssi on aika suosittu.

En ole koskaan omistanut nopeakulkuista moottorivenettä. Täällä puhuttiin yöstä ja avomerestä. Jos moottoriveneesi vauhti on esim. 25 solmua ja kaverisi putoaa siinä vauhdissa mereen, miten kaukana MOB-uhrista olet ennenkuin olet aallokossa saanut veneen käännettyä tulosuuntaan? Onko MOB-uhri helppo paikallistaa, kun kaverisi pudottua olet yksin veneessä?

Lue lisää

Pointti tässä onkin, että miksi pitäisi jatkaa 25 solmun vauhtia eteenpäin ja sählätä pelastusrenkaan kanssa, jos kaveri putoaa kyydistä? Heti vaan jarrutus ja tilanne hallintaan. Nopeasti se käy, ja keulapotkurin saa merelläkin avuksi keulan hallintaan.

Moottoriveneitä on toki erilaisia, mutta omasta ohjaamostani pystyn esteettä näkemään 360 astetta kun vaan päätä kääntää. Mä en ollut kovinkaan lahjakas purjehtija, joten MOBissa tuli kyllä tuijoteltua vindexiä ja tuulen suuntaa, köysiä ja purjeita. Silloin onkin paras juttu heitää ennen manöövereitä joku valolla varustettu kelluke sinne uhria kohti etsintää helpottamaan. Varsinkin kun sen vielä 4-7 solmun vauhdista pystyy aika hyvin sinne oikeaan kohtaan heittämään ennen manöövereitä.

Tuossa vaan joku mietti, että nippa nappa hyväksyisi MOB-systeemin renkaan sijasta moottoriveneelle kolmosluokkaan. Mulla tämä on aina mennyt katsastuksesta läpi.

jsk1234 kirjoitti:

Pointti tässä onkin, että miksi pitäisi jatkaa 25 solmun vauhtia eteenpäin ja sählätä pelastusrenkaan kanssa, jos kaveri putoaa kyydistä? Heti vaan jarrutus ja tilanne hallintaan. Nopeasti se käy, ja keulapotkurin saa merelläkin avuksi keulan hallintaan.

Moottoriveneitä on toki erilaisia, mutta omasta ohjaamostani pystyn esteettä näkemään 360 astetta kun vaan päätä kääntää. Mä en ollut kovinkaan lahjakas purjehtija, joten MOBissa tuli kyllä tuijoteltua vindexiä ja tuulen suuntaa, köysiä ja purjeita. Silloin onkin paras juttu heitää ennen manöövereitä joku valolla varustettu kelluke sinne uhria kohti etsintää helpottamaan. Varsinkin kun sen vielä 4-7 solmun vauhdista pystyy aika hyvin sinne oikeaan kohtaan heittämään ennen manöövereitä.

Tuossa vaan joku mietti, että nippa nappa hyväksyisi MOB-systeemin renkaan sijasta moottoriveneelle kolmosluokkaan. Mulla tämä on aina mennyt katsastuksesta läpi.

Lue lisää

Jätit vastaamatta kysymykseen, miten kaukana uhri on pudottuaan 25 kn vauhdissa ennenkuin keulasi on paluusuunnassa. Se kai on arvioitavissa, jos tiedät montako sekuntia kuluu. Ymmärrän senkin, että voit käännellä päätäsi 360°. Voitko 25 kn vauhdissa katsoa taaksepäin samalla kun teet manöövereitä keulapotkurillasi yms hätäkäännöksen temppuja?

Syy miksi kysyn on se, onko mv:stä pudonneen henkilön löytäminen pimeässä selviö vai ehtiikö etäisyys kasvaa niin suureksi, että löytäminen on vaikeaa.
Purjeveneissä monet treenaavat heittämällä kulussa olevasta veneestään fendarin meren ja hakemalla sen. Oletko tehnyt saman mv:lläsi?

Purjeveneen toiminnasta MOB-tilanteessa sinulla taitaa olla hatara käsitys. Minulla on hatara käsitys moottoriveneestä - pimeässä avomerellä, 25kn vauhti, korkea aaallokko (silloin kai putoamisriski on suurin, kun mv keikkuu ja hyppii).

jsk1234 kirjoitti:

Moottoriveneessä tuo keltainen hevosenkengän muotoinen MOB systeemi on heitettävää valolla varustettua rengasta parempi varuste. Minulla ei edes ole pelastusrengasta.

On parempi välittömästi lyödä kaasu pois ja kääntää vene ympäri kuin ajaa eteenpäin ja ruveta irrottelemaan ja heittelemään jotain valolla varustettua pelastusrengasta jonnekin taaksepäin. Kun on pudonneen lähellä, voi heittää MOB kellukkeen pudonneelle ja vetää hänet sitten uimatason tikkaille. Ei saa pakittaa, koska potkurit tekisivät pahaa jälkeä!

Lue lisää

Pelastusrenkaan irroitus ei saa olla hankalaa. Mielellään ei mitään lukitusta, vaan vain irroitetaan ja heitetään. Jos se on kuskin vastuulla, hän tietysti ekana laittaa moottorin tyhjäkäynnille, koska siihen menee vain 0,5 sekuntia. Käytännössä kun tarvittavat liikkeet on etukäteen harjoiteltu, koko hommaan menee muutama sekunti. Minulta karkasi jolla viime kesänä Airistolla. Huomasin sen noin 500 metrin päässä, eikä ollut suurta aallokkoa, muttei sekään heti näkynyt. Puhumattakaan kuinka hankalaa on nähdä tummaa päätä hämärällä merellä isossa aallokossa ilman saaria kiintopisteinä. Kyllä minun mielestäni kannattaa joku kiintopiste mereen heittää. Kun alkaa veneen kanssa kääntyillä sinne tänne, aika pian häviää käsitys siitä, missä kohtaa se kaveri tippuikaan.

Vaihdaksä varustusta kun siirtyy avomereltä saaristoon ja päinvastoin?

kymysys kirjoitti:

Vaihdaksä varustusta kun siirtyy avomereltä saaristoon ja päinvastoin?

Älä ole tyhmä. Avomerta ja saaristoa varten on eri veneetkin.

äläoletyhmä kirjoitti:

Älä ole tyhmä. Avomerta ja saaristoa varten on eri veneetkin.

Elä itse viitsi olla tyhmä. Harvassa ovat ne porhot, joilla on varaa pitää eri veneitä saaristo- ja avomerikäyttöön. Valtaosa meistä veneilijöistä on tavallisia palkansaajia, jotka seilaa sillä yhdellä ja samalla kolmoseen katsastetulla paatillaan niin Kaunissaareen kuin Saarenmaallekin tai Maarianhaminaan tai Visbyyn.

äläoletyhmä kirjoitti:

Älä ole tyhmä. Avomerta ja saaristoa varten on eri veneetkin.

Pakko se on todeta, samalla veneellä minä olen ainakin joutunut avomerellä ja saaristossa liikkumaan.

ABF kirjoitti:

Pakko se on todeta, samalla veneellä minä olen ainakin joutunut avomerellä ja saaristossa liikkumaan.

Se ei tarkoita sitä, ettei jollain toisella ole kahta venettä. Yhden veneen omistajan pitää sitten varustaa veneensä vaativimpien olosuhteiden mukaiseksi. Itse sanoisin, että seppomartti puhui asiaa.

En kyllä mitenkään keksi miten rescue sling korvaisi kastliinan, nehän ovat aivan eri tarkoituksiin. Sellaistahan joku kaavaili. Sama juttu kuten rescue sling ei korvaa pelastusrengasta, eikä päinvastoin.

ABF kirjoitti:

Pakko se on todeta, samalla veneellä minä olen ainakin joutunut avomerellä ja saaristossa liikkumaan.

No täytyy myöntää, että olen etuoikeutetussa asemassa kun venekausi on 12kk/v ja 73ft pujevene on kahtena palana ei käyttötarkoituksiin

Seppomartille taisi tulla kirjoitusvirhe: oli kai heitettävä pelastusrengas, eikä liivi!
Nykyisessä sekä kahdessa aikaisemmassa veneessäni oli/on rescue sling sekä yksi pelastusrengas. Pel.renkaissa ei yleensä ole heijastimia valmiina, vaan ne pitää liimata. Pelastusrenkaaseen on kiinnitetty ajoankkuri sekä kelluvalla narulla yhdistetty danbuoy eli lippupoiju, joka on varustettu valolla. Nykyinen on kiinteä, tämän mallinen lippupoiju: http://www.safetyatsea.co.nz/Images/Assets/4307/10/

Kysymys kuuluu, onko pieneen kokoon menevä "danbuoy" toimiva ratkaisu? Seppomartilla kokemuksia? Svb:llä sellaisen hinta on 200 e. Näyttää siistiltä, mutta onko hintansa väärtti?
Kiinteä lippupoiju ei voi mennä epäkuntoon, mutta on hiukan hankala säilytettävä pituutensa takia. Useissa 1980-luvun Balticeissa ja joissakin muissa avomeriveneissä säilytysongelma oli ratkaistu peräpeiliin auki olevalla säilytysputkella, johon lippupoiju työnnettiin. Ainoastaan pelastusrenkaaseen menevä naru oli näkyvissä.

Pelastusrengas sekä rescue-sling (mikä olisi osuva suomennos?) ovat MOB tilanteen sattuessa niin oleelliset varusteet, etten käsitä kitsailua niiden hankinnassa. Joskus ihmishengen säilyminen voi olla kiinni pienestä asiasta.

Oikein, pelastusliivit pidetään päällä eikä heitellä.
Ajattelin, ettei rannikolla ole niin isoja aaltoja, että niiden vuoksi näkökontakti menetetään. Siihen tarkoitukseen danbuoy on tarkoitettu. Ilmalla täyttyviin en ole uskonut, nykyinen on teleskooppinen. Käsin pitää vetää mittaansa ja pistää vilkku päälle. Näppärä rakentaja tekisi itse paremman teleskooppisesta onkivavasta. Automaattinen pelastusliivin valo vilkuksi ja AIS - lähetin. Olisi nykyisiä malleja parempi. Takastaagin kiinnitettyihin renkaisiin ja peräkaiteen vapatelineeseen saisi yhtä hyvin säilötyksi kiinteänkin danbuoyn ( mitä suomeksi? Pelastuspoiju?).