Purjevene satamaan

Miettimäni juttu nimenomaan perustuu siihen, että moottori on jossain ihan muualla normiajossa. Tuli vaan mieleen, että poikittain lukittu sähköperämoottori voisi olla köyhänmiehen versio ohjauspotkurista :-)

Paikallaan pyörittely kai edellyttäisi moottorin pyörittelyä puolelta toiselle pakki/eteen vemputtamisen lisäksi.

Hyvältä idea kuulostaa kyllä.

PurjehtivaMotoMies kirjoitti:

Miettimäni juttu nimenomaan perustuu siihen, että moottori on jossain ihan muualla normiajossa. Tuli vaan mieleen, että poikittain lukittu sähköperämoottori voisi olla köyhänmiehen versio ohjauspotkurista :-)

Lue lisää

Kerran näin Saimaalla veneen jossa oli sähköperämoottori asennettu keulaan keulapotkuriksi. Sen saa helposti pois, kevyt nostaa ja ohjaukset saa helposti tehtyä.

Tässä sulle uusi idea?

Se mitä olen noista lukenut, niin kovassa sivutuulessa ei oikein mikään tunnu riittävän. Oman veneeni tuuli-pinta on niin iso, että en haaveile ahtaasta paikasta kovalla tuulella. Tietty jos olis azipod, niin homma onnistuisi kovallakin kelillä. Koko ideani juju onkin siinä ohjauspotkurin asennuksessa ja hinnassa. Tällähän selviäisi ilman lisäreikiä pohjassa. Yksi juttu on myös se, että laitteiston vikaantuessa irtovempaimen korjaaminen on helpompaa ja taas kustannustehokkaampaa. Se, että onko sivuun suunnattu työntövoima aluksen keulassa vai perässä ei liene kauhean olennaista? Itse kuvittelen, että aluksen omalla potkurilla saadaan liike eteen tai taakse, peräsin 0-kulmalla ja tällä ohjausperämoottorilla voidaan määrätä keulan suunta.

Kääntyykö Ariel veneesi keulapotkurilla veneen pituusakselin keskipisteen molemmin puolin? Vai käytätkö jonkinmoista sivuttaisliikettä ohjauspotkuri potkuri yhdistelmällä? Olen siinä uskossa, että kun käännät ohjauspotkurilla keulaa vaikkapa 5 astetta, niin perä kääntyy -5 astetta joten ihan sama onko työntö keulassa vai perässä.

Korjatkaa jos olen käsittänyt jotain väärin.

Eväkölisen purjeveneen kääntöakseli kun tuuli puhaltaa sivulta lähestyttäessä hitaasti koneella laituria on yllättävän lähellä perää, mitä moni ei huomaa satamamanöveria suunniteltaessa. Kääntöakseli on siis silloin aivan eri paikassa (paljon taaempana kuin koneella tai purjeilla ajettaessa eikä lähelläkään keskipistettä). Silloin ei todellakaan ole samantekevää onko momenttivarsi jolla perä- tai keulapotkuri vääntää tuulta vastaan 2 metriä tai 10 metriä.
Pitkäkölisestä en pysty sanomaan mutta joku voi valottaa sitäkin kuinka paljon kääntöakseli siirtyy tällaisessa tilanteessa, todennäköisesti siirtyy myös siinä. Perämoottoriviritys tuntuu kyllä melkoiselta systeemiltä; sen rinnalla keulapotkurikin alkaa tuntua yksinkertaiselta....

Olen samaa mieltä Arielin kanssa, ei taida tehot riittää sähköperämoottoreissa, etenkään jos se on perässä.

PurjehtivaMotoMies kirjoitti:

Se mitä olen noista lukenut, niin kovassa sivutuulessa ei oikein mikään tunnu riittävän. Oman veneeni tuuli-pinta on niin iso, että en haaveile ahtaasta paikasta kovalla tuulella. Tietty jos olis azipod, niin homma onnistuisi kovallakin kelillä. Koko ideani juju onkin siinä ohjauspotkurin asennuksessa ja hinnassa. Tällähän selviäisi ilman lisäreikiä pohjassa. Yksi juttu on myös se, että laitteiston vikaantuessa irtovempaimen korjaaminen on helpompaa ja taas kustannustehokkaampaa. Se, että onko sivuun suunnattu työntövoima aluksen keulassa vai perässä ei liene kauhean olennaista? Itse kuvittelen, että aluksen omalla potkurilla saadaan liike eteen tai taakse, peräsin 0-kulmalla ja tällä ohjausperämoottorilla voidaan määrätä keulan suunta.

Kääntyykö Ariel veneesi keulapotkurilla veneen pituusakselin keskipisteen molemmin puolin? Vai käytätkö jonkinmoista sivuttaisliikettä ohjauspotkuri potkuri yhdistelmällä? Olen siinä uskossa, että kun käännät ohjauspotkurilla keulaa vaikkapa 5 astetta, niin perä kääntyy -5 astetta joten ihan sama onko työntö keulassa vai perässä.

Korjatkaa jos olen käsittänyt jotain väärin.

Lue lisää

Vene ei pelkalla keulapotkurilla kaanny veneen keskipisteen ympari, vaan siihen tarvitaan joko potkurin sivuvetoa, kaannon suuntaan kaannettya perasinlapaa tai lavan ohjaamaa potkurivirtaa lyhyina pulsseina apuun. Ilman naita apuja kiertopiste on huomattavasti taaempana. Veneen taittoa ahtaaseen valiin voi noilla toimilla saadella.

Yksin purjehtiessani valmistelen rantautumisen sataman edustalla paikallaan, ihan turvallisuussyista. Tuolloin kaannan kyljen tuuleen já veneeni pysyy 90 asteen kulmassa tuuleen hitaasti sivuttain ajelehtien kylki edella kunhan perasinlapa on kaannetty maksimiin tuuleen pain. Jos perasinlapa on keskella, keula lahtee karkuun. Tasta voinee paatella niin kiertopisteen paikkaa eri moodeissa kuin perasinlavan sivuttaisen vedenvastuksen voimaa já siten sen, ettei sahkoperamoottori ainakaan peraan asennettuna millaan toimi riittavan tehokkaana ison veneen kaantajana.

Pitkakolinen vene on varmasti kayttaytymiseltaan tyystin erilainen, mutta sita kaannettavaa pystysuntaista ja siten kaantymista jarruttavaa vesipintaa on viela enemman já nimenomaisesti takana.

Mutta kokeile ihmeessa puskemalla silla sahkomoottoroidulla jollallasi venetta perakulmasta. Helppo koe, ei vaadi mitaan kiinnikerakennelmia já nakee sitten etta miten moottorin teho riittaa. Etelassa marinerot puskevat kumiveneilla pursien keuloja, mutta niissa kumppareissa on tietysti isot peramoottorit.

PurjehtivaMotoMies kirjoitti:

Se mitä olen noista lukenut, niin kovassa sivutuulessa ei oikein mikään tunnu riittävän. Oman veneeni tuuli-pinta on niin iso, että en haaveile ahtaasta paikasta kovalla tuulella. Tietty jos olis azipod, niin homma onnistuisi kovallakin kelillä. Koko ideani juju onkin siinä ohjauspotkurin asennuksessa ja hinnassa. Tällähän selviäisi ilman lisäreikiä pohjassa. Yksi juttu on myös se, että laitteiston vikaantuessa irtovempaimen korjaaminen on helpompaa ja taas kustannustehokkaampaa. Se, että onko sivuun suunnattu työntövoima aluksen keulassa vai perässä ei liene kauhean olennaista? Itse kuvittelen, että aluksen omalla potkurilla saadaan liike eteen tai taakse, peräsin 0-kulmalla ja tällä ohjausperämoottorilla voidaan määrätä keulan suunta.

Kääntyykö Ariel veneesi keulapotkurilla veneen pituusakselin keskipisteen molemmin puolin? Vai käytätkö jonkinmoista sivuttaisliikettä ohjauspotkuri potkuri yhdistelmällä? Olen siinä uskossa, että kun käännät ohjauspotkurilla keulaa vaikkapa 5 astetta, niin perä kääntyy -5 astetta joten ihan sama onko työntö keulassa vai perässä.

Korjatkaa jos olen käsittänyt jotain väärin.

Lue lisää

No hiukan väärin olet kyllä käsittänyt. Todellisuudessa veneet ovat sen verran jäykkiä rakenteita, etteivät ne taitu mutkalle, niinpä koko vene kääntyy joko myötäpäivään tai vastapäivään, eikä koskaan niin että keula kääntyisi vastapäivään (-5 astetta) ja perä samaan aikaan myötäpäivään ( 5 astetta).

Ohjailupotkurille ei tehoa tarvita, vaan voimaa. Tässä asiassa sinua on neuvottu täällä päin honkia. Sähköperämoottoreiden potkurin halkaisijat ovat paljon suurempia kuin keulapotkureilla, mistä väistämättä seuraa niillä saavutettavan paljon parempi työntövoima tehoa kohti paikallaan oltaessa. 3 kW sähköperämoottorilla voi hyvinkin olla parempi työntövoima kuin 5 kW keulapotkurilla.

Jos tuuli painaa keulaa paapuuriin ja pidät peräpotkurilla suunnan samana, työntää peräpotkurisi koko venettä samalla paapuuriin, eli ajautumisnopeutesi sivusuunnassa lisääntyy. Keulapotkurilla asia on päin vastoin. Tämä saattaa haitata peräpotkuria veneen hallittavuuteen sivutuulessa käytettäessä.

AsiallistaPalautetta kirjoitti:

No hiukan väärin olet kyllä käsittänyt. Todellisuudessa veneet ovat sen verran jäykkiä rakenteita, etteivät ne taitu mutkalle, niinpä koko vene kääntyy joko myötäpäivään tai vastapäivään, eikä koskaan niin että keula kääntyisi vastapäivään (-5 astetta) ja perä samaan aikaan myötäpäivään ( 5 astetta).

Ohjailupotkurille ei tehoa tarvita, vaan voimaa. Tässä asiassa sinua on neuvottu täällä päin honkia. Sähköperämoottoreiden potkurin halkaisijat ovat paljon suurempia kuin keulapotkureilla, mistä väistämättä seuraa niillä saavutettavan paljon parempi työntövoima tehoa kohti paikallaan oltaessa. 3 kW sähköperämoottorilla voi hyvinkin olla parempi työntövoima kuin 5 kW keulapotkurilla.

Jos tuuli painaa keulaa paapuuriin ja pidät peräpotkurilla suunnan samana, työntää peräpotkurisi koko venettä samalla paapuuriin, eli ajautumisnopeutesi sivusuunnassa lisääntyy. Keulapotkurilla asia on päin vastoin. Tämä saattaa haitata peräpotkuria veneen hallittavuuteen sivutuulessa käytettäessä.

Lue lisää

5 kW keulapotkurin tyontovoima on noin 85 kg

http://www.meredin.fi/Keulapotkuri_B_C_S_sahkokayt/ekauppa/p1406025/

ja jollan sahkoperamoottorin noin 15 kg

http://www.motonet.fi/fi/tuote/543991/Minn-Kota-Endura-C2-34-sahkoperamoottori

PurjehtivaMotoMies kirjoitti:

Se mitä olen noista lukenut, niin kovassa sivutuulessa ei oikein mikään tunnu riittävän. Oman veneeni tuuli-pinta on niin iso, että en haaveile ahtaasta paikasta kovalla tuulella. Tietty jos olis azipod, niin homma onnistuisi kovallakin kelillä. Koko ideani juju onkin siinä ohjauspotkurin asennuksessa ja hinnassa. Tällähän selviäisi ilman lisäreikiä pohjassa. Yksi juttu on myös se, että laitteiston vikaantuessa irtovempaimen korjaaminen on helpompaa ja taas kustannustehokkaampaa. Se, että onko sivuun suunnattu työntövoima aluksen keulassa vai perässä ei liene kauhean olennaista? Itse kuvittelen, että aluksen omalla potkurilla saadaan liike eteen tai taakse, peräsin 0-kulmalla ja tällä ohjausperämoottorilla voidaan määrätä keulan suunta.

Kääntyykö Ariel veneesi keulapotkurilla veneen pituusakselin keskipisteen molemmin puolin? Vai käytätkö jonkinmoista sivuttaisliikettä ohjauspotkuri potkuri yhdistelmällä? Olen siinä uskossa, että kun käännät ohjauspotkurilla keulaa vaikkapa 5 astetta, niin perä kääntyy -5 astetta joten ihan sama onko työntö keulassa vai perässä.

Korjatkaa jos olen käsittänyt jotain väärin.

Lue lisää

Mulla on tosi reilusti tuulipintaa ja pituus noin 40 jalkaa. Vetuksen 75 kgf jaksaa kyllä kääntää reiluun tuuleenkin keulan, kokeiltu ainakin 15 m/s sivutuulessa ja ei ollut mitään ongelmaa. Ja pitkäkölinen on. 15 vuotta meni ilman keulapotkuria ja nyt kun on sellainen en antaisin pois, kun auttaa juuri satamamanöövereissa ahtaissa paikoissa. Aina tietty pitää ottaa huomioon että entä jos se ei toimi ja springaaminen ja muut köysijumpat onnistuu edelleen.

Ariel37 kirjoitti:

5 kW keulapotkurin tyontovoima on noin 85 kg

http://www.meredin.fi/Keulapotkuri_B_C_S_sahkokayt/ekauppa/p1406025/

ja jollan sahkoperamoottorin noin 15 kg

http://www.motonet.fi/fi/tuote/543991/Minn-Kota-Endura-C2-34-sahkoperamoottori

Lue lisää

http://www.torqeedo.com/en/products/outboards/cruise/cruise-4.0-t/M-1236-00.html
Työntövoimaa 189 lbs eli 86 kgf
Sähköteho 4000 W, eli vähemmän kuin meredinin linkin vehkeessä.

Hieman järkevämpi vertailu, kun hinnatkin ovat samaa luokkaa.

AsiallistaPalautetta kirjoitti:

http://www.torqeedo.com/en/products/outboards/cruise/cruise-4.0-t/M-1236-00.html
Työntövoimaa 189 lbs eli 86 kgf
Sähköteho 4000 W, eli vähemmän kuin meredinin linkin vehkeessä.

Hieman järkevämpi vertailu, kun hinnatkin ovat samaa luokkaa.

Lue lisää

Keulapotkurin työntövoima on sama molempiin suuntiin. Torgeedoa pitäisi käännellä koko ajan, jotta saataisiin tuo mainittu voima.

Ariel37 kirjoitti:

5 kW keulapotkurin tyontovoima on noin 85 kg

http://www.meredin.fi/Keulapotkuri_B_C_S_sahkokayt/ekauppa/p1406025/

ja jollan sahkoperamoottorin noin 15 kg

http://www.motonet.fi/fi/tuote/543991/Minn-Kota-Endura-C2-34-sahkoperamoottori

Lue lisää

Tuo Arielin B.C.S. näyttää todella asialliselta peliltä. Tuo hydraulipumpulla toimiva laite vie korkeapaineölyn sinne vesirajan alle, ei siis sähköä! Tuo saattaa pistää koko suunnitelmani uusiksi.

AsiallistaPalautetta kirjoitti:

No hiukan väärin olet kyllä käsittänyt. Todellisuudessa veneet ovat sen verran jäykkiä rakenteita, etteivät ne taitu mutkalle, niinpä koko vene kääntyy joko myötäpäivään tai vastapäivään, eikä koskaan niin että keula kääntyisi vastapäivään (-5 astetta) ja perä samaan aikaan myötäpäivään ( 5 astetta).

Ohjailupotkurille ei tehoa tarvita, vaan voimaa. Tässä asiassa sinua on neuvottu täällä päin honkia. Sähköperämoottoreiden potkurin halkaisijat ovat paljon suurempia kuin keulapotkureilla, mistä väistämättä seuraa niillä saavutettavan paljon parempi työntövoima tehoa kohti paikallaan oltaessa. 3 kW sähköperämoottorilla voi hyvinkin olla parempi työntövoima kuin 5 kW keulapotkurilla.

Jos tuuli painaa keulaa paapuuriin ja pidät peräpotkurilla suunnan samana, työntää peräpotkurisi koko venettä samalla paapuuriin, eli ajautumisnopeutesi sivusuunnassa lisääntyy. Keulapotkurilla asia on päin vastoin. Tämä saattaa haitata peräpotkuria veneen hallittavuuteen sivutuulessa käytettäessä.

Lue lisää

Keulapotkurissa tunneli kasvattaa työtntövoimaa. Sähköperämoottorissa ei ole tunnelia. Tunnelin pituudelle on optimi alue.

AsiallistaPalautetta kirjoitti:

http://www.torqeedo.com/en/products/outboards/cruise/cruise-4.0-t/M-1236-00.html
Työntövoimaa 189 lbs eli 86 kgf
Sähköteho 4000 W, eli vähemmän kuin meredinin linkin vehkeessä.

Hieman järkevämpi vertailu, kun hinnatkin ovat samaa luokkaa.

Lue lisää

Torqueedo on tuplahintainen tuohon keulapotkuriin verrattuna!

Tunnelinkasvattaa kirjoitti:

Keulapotkurissa tunneli kasvattaa työtntövoimaa. Sähköperämoottorissa ei ole tunnelia. Tunnelin pituudelle on optimi alue.

Vakiohalkaisijaisella tunnelilla ei koskaan tule lisää työntövoimaa, vaan aina kitkasta johtuen vähemmän kuin ilman tunnelia.
Saadaksesi lisää työntövoimaa tunnelista se pitäisi muotoilla kort-suuttimeksi,
https://en.wikipedia.org/wiki/Ducted_propeller
mikä edellyttää tunnelin kätisyyttä, el vasemmalla ja oikealla puolella on eri poikkipinta, jolloin saat lisää työntövoimaa mutta vain toiseen suuntaan.
Google up "Marin Oosterveld"

Ei luulisi olevan mikään yllätys, mutta sähköperämoottoreita ei todellakaan tarvitse startata starttimoottorilla.
Tai ehkä vain luit avauspostauksen huolimattomasti ja luulet täällä puhuttavan bensaperämoottoreista.

GrumpyOldMan esitti saman, jota itsekin olisin ehdottanut.

"Propwalkia" voi käyttää hyödyksi, jolloin pitkäkölinenkin kääntyy tuulisessa ja ahtaassa tilassa - tosin vain toiseen suuntaan. Oma veneeni painaa matkavarustuksessa yli 11 tn ja siinä on täyspitkä köli. Pystyn tekemään täyskäännöksen pienessä tilassa myötäpäivään: peräsin ääriasennossa koko käännöksen ajan, vaihde vuoroin eteen ja taakse. Myös kylkikiinnitys siten, että vasen kylki on laituriin, on propwalkia hyödyntäen hallittavissa ilman miehistön apua. Täyskäännöstä vastapäivään ei kannata edes yrittää, jos tuuli painaa. Peruuttaminen onnistuu, kunhan käyttää tuulen suuntaa hyväksi. Tuuli painaa/kääntää keulaa enemmän kuin perää. Se pitää hyödyntää. Pieniä suunnan korjauksia pakittamisen aikana voi tehdä spurteilla eteenpäin. Kylkikiinnityksestä ulos peruuttaminen helpottuu, kun ensin keulaspringin avulla olet ajanut perän ulos. Niksit oppii harjoittelemalla.
Sen kumpaan suuntaan oman veneesi propwalk vetää pakilla, olet tietenkin havainnut. Käytä sitä hyväksesi!

Hyödyllisiä veneenkäsittelyn oppitunteja saa, kun seurailee raskaiden puurunkoisten kalastusalusten manöövereitä ahtaissa tanskalaisissa kalastussatamissa. Troolareissa on massaa ja tuulipintaa, mutta niissä ei ole keulapotkuria.

SähkölläKulkee kirjoitti:

Ei luulisi olevan mikään yllätys, mutta sähköperämoottoreita ei todellakaan tarvitse startata starttimoottorilla.
Tai ehkä vain luit avauspostauksen huolimattomasti ja luulet täällä puhuttavan bensaperämoottoreista.

Lue lisää

Jep, luin huolimattomasti. Anteeksi.

Silti, omasta mielestäni menee hankalaksi erillisellä moottorilla. Mutta jos sulla sellainen jo on valmiina, niin voithan sitä kokeilla.

Mitä itse olen tarkkaillut satamissa näitä ländäyksiä (suurinta huvia, oikeeta realityä loman ratoksi), niin ei se keulapotkurikaan autuaaksi tee. Parasta on opetella oman veneen kikat ja vahvuudet, ja suunnitella manöverit niiden ehdoilla. Oma vene on täysin ohjailukyvytön pakilla toiseen suuntaan, jos veto on päällä. Keulapotkuria tai vastaavaa en kuitenkaan siihen kaipaa.

propwalk_auttaa kirjoitti:

GrumpyOldMan esitti saman, jota itsekin olisin ehdottanut.

"Propwalkia" voi käyttää hyödyksi, jolloin pitkäkölinenkin kääntyy tuulisessa ja ahtaassa tilassa - tosin vain toiseen suuntaan. Oma veneeni painaa matkavarustuksessa yli 11 tn ja siinä on täyspitkä köli. Pystyn tekemään täyskäännöksen pienessä tilassa myötäpäivään: peräsin ääriasennossa koko käännöksen ajan, vaihde vuoroin eteen ja taakse. Myös kylkikiinnitys siten, että vasen kylki on laituriin, on propwalkia hyödyntäen hallittavissa ilman miehistön apua. Täyskäännöstä vastapäivään ei kannata edes yrittää, jos tuuli painaa. Peruuttaminen onnistuu, kunhan käyttää tuulen suuntaa hyväksi. Tuuli painaa/kääntää keulaa enemmän kuin perää. Se pitää hyödyntää. Pieniä suunnan korjauksia pakittamisen aikana voi tehdä spurteilla eteenpäin. Kylkikiinnityksestä ulos peruuttaminen helpottuu, kun ensin keulaspringin avulla olet ajanut perän ulos. Niksit oppii harjoittelemalla.
Sen kumpaan suuntaan oman veneesi propwalk vetää pakilla, olet tietenkin havainnut. Käytä sitä hyväksesi!

Hyödyllisiä veneenkäsittelyn oppitunteja saa, kun seurailee raskaiden puurunkoisten kalastusalusten manöövereitä ahtaissa tanskalaisissa kalastussatamissa. Troolareissa on massaa ja tuulipintaa, mutta niissä ei ole keulapotkuria.

Lue lisää

Koneen käyttäminen eteen / taakse rasittaa voimansiirtoa. Lähinnä vetolevy on kovilla, menee helposti palasiksi. Potkussa akselissa on sen verran massaa että se jatkaa jonkin aikaa pyörimistä ja kun silloin koneella laittaa toiseen suuntaan niin voimansiirto on tosi kovilla. Mulla meni voimasiirto paskaksi juuri tuon asian takia ja nyt on keulapotkuri, jota käytän tarvittessa voimansiirtoa säälien.

Poks_ja_pauk kirjoitti:

Koneen käyttäminen eteen / taakse rasittaa voimansiirtoa. Lähinnä vetolevy on kovilla, menee helposti palasiksi. Potkussa akselissa on sen verran massaa että se jatkaa jonkin aikaa pyörimistä ja kun silloin koneella laittaa toiseen suuntaan niin voimansiirto on tosi kovilla. Mulla meni voimasiirto paskaksi juuri tuon asian takia ja nyt on keulapotkuri, jota käytän tarvittessa voimansiirtoa säälien.

Lue lisää

Riippuukohan tuo voimansiirron "paskaksi meno" sekä käyttäjästä, että voimansiirrosta? Eihän siinä manöövereissä tarvita kovia kierroksia eikä äkkiliikkeitä. Yleensä pitkäkölisessä on sen verran massaa, ettei liike pysähdy heti. Kierrokset ehtii pudottaa ennen vaihteen siirtämistä. Itselläni tuo eteen/taakse kääntäminen on ollut rutiinimanööveri ainakin 20 vuotta eikä voimansiirto ole hajonnut. Nykyisessä koneessa ja voimansiirrossa on käyttötunteja 4000 h ilman mitään hajoamisia.
Mikä on keulapotkureiden kestokä vuosissa? 5? 15?

Oma käsitykseni on, että nykyisin päädytään keulapotkurin asentamiseen aika kevein perustein. Sen uskotaan ratkaisevan kaikki veneen satamamanööverit. Ei, en vastusta keulapotkureita. En vain usko, että kaikkien asennus on ollut välttämätöntä. Pitää asentaa, kun kaverillakin on? Eivät ne aina näytä olevan kovin tehokkaitakaan ;-)

Poks_ja_pauk kirjoitti:

Koneen käyttäminen eteen / taakse rasittaa voimansiirtoa. Lähinnä vetolevy on kovilla, menee helposti palasiksi. Potkussa akselissa on sen verran massaa että se jatkaa jonkin aikaa pyörimistä ja kun silloin koneella laittaa toiseen suuntaan niin voimansiirto on tosi kovilla. Mulla meni voimasiirto paskaksi juuri tuon asian takia ja nyt on keulapotkuri, jota käytän tarvittessa voimansiirtoa säälien.

Lue lisää

Tässä on opetusvideoita pitkäkölisen veneen käsittelystä ilman keulapotkuria.
Harjoittelu kannattaa aloittaa tyynessä satamassa niinkuin näissä tehdään.
https://www.youtube.com/watch?v=w5f2LScC0TQ
https://www.youtube.com/watch?v=8qOPM_SMJCc
Eikä opettelu siltikään ole helppoa!
https://www.youtube.com/watch?v=30Gj_shqt4E
Sitkeä opettelu alkaa jo tuottaa pientä tulosta:
https://www.youtube.com/watch?v=oGE85oU8bUU


“Kukaan ei ole seppä syntyessään”

ei_poks_eikä_pauk kirjoitti:

Riippuukohan tuo voimansiirron "paskaksi meno" sekä käyttäjästä, että voimansiirrosta? Eihän siinä manöövereissä tarvita kovia kierroksia eikä äkkiliikkeitä. Yleensä pitkäkölisessä on sen verran massaa, ettei liike pysähdy heti. Kierrokset ehtii pudottaa ennen vaihteen siirtämistä. Itselläni tuo eteen/taakse kääntäminen on ollut rutiinimanööveri ainakin 20 vuotta eikä voimansiirto ole hajonnut. Nykyisessä koneessa ja voimansiirrossa on käyttötunteja 4000 h ilman mitään hajoamisia.
Mikä on keulapotkureiden kestokä vuosissa? 5? 15?

Oma käsitykseni on, että nykyisin päädytään keulapotkurin asentamiseen aika kevein perustein. Sen uskotaan ratkaisevan kaikki veneen satamamanööverit. Ei, en vastusta keulapotkureita. En vain usko, että kaikkien asennus on ollut välttämätöntä. Pitää asentaa, kun kaverillakin on? Eivät ne aina näytä olevan kovin tehokkaitakaan ;-)

Lue lisää

Varmaan johtuu käytöstä. Jos potkuri on jo pysähtynyt ennen vedon toiseen suuntaan käntämistä, niin paikat kestää paremmin. Vene menee eteenpäin -> vesivirta pyörittää potkuria jos ei taittolapa.

Samaa mieltä keulapotkuritsta. Sen luullaan ratkaisevan kaikki ongelmat jotka johtuvat taidon puutteesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kyseiset taidot omaava voisi keulapotkuria asentaa ja käyttää. Se tuo asteen turvallisuutta ja pelivaraa lisäää satamamanoveereissa ja sitäkin pitää osata käyttää oikein.

Kenelläkään ei liene jollassa ennestään keulapotkuria, mutta sähköperämoottori voi hyvinkin jo olla. Miksei sitä saisi mielestäsi hyödyntää myös veneen ohjailun apuna?

Ei kai ihan noinkaan voi sanoa, että apuvälineet on pahasta. Varmasti keulapotkuri helpottaa, vaikka omiin veneisiini en sitä ole hankkinut. Vaikka veneessä oliskin keulapotkuri, on hyvä treenata manöövereitä myös ilman sitä. Joskus keulapotkuri kumminkin lakkaa toimimasta, vaikkapa ylikuorimituksesta.

AssKeettinenVanhuskin voi tarvita erilaisia apuvälineitä!
Ehkä keulapotkuria ei enää sitten, kun tulee rollaatorin tarve ;-)

Tosiaan uimatason alle. Vielä kun sais veteen asti.

No voi hemmetti. Juuri kun olin luullut keksineeni ruudin, niin laitoitkin sitten videon jo aikoja sitten keksitystä savuttomasta ruudista. Kuningashieno idea kaverilla! Asia kehitetty huomattavasti paremmaksi kuin alkuperäinen ideani. Tosin tuossa ei sitten käytetä olemassaolevaa jollan konetta mutta kuitenkin hieno peli.

Tunnelipotkuri purkkarissa? Paljonko se vastustaa purjehtiessa? Troolareissa yms. noita kyllä käytetään ja ovat hyviä, mutta purkkarissa - ei ehkä.