Yksin omillaan vai kaksin jakaen?

Epäröivä

Olemme olleet uuspari kymmenkuntavuotta. Mieheni on osan ajasta pärjännyt omillaan, mutta osittain omaa syytään, osittain ikävistä sattumista, mm. sairauden takia joutunut aika huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Nyt on viikonloput minun elätettävänä ja yrittää maksaa velkaansa sekä pankille että minulle.

Olen hyvätuloinen, eikä ostetut sapuskat juuri vaikuta talouteeni, mutta luonnonpäälle ottaa. En meinaa mitenkään hyväksyä toisen jatkuvaa elättämistä ja olen sitä mieltä että minulta kuoleman jälkeen liikenevät rahat jäävät omille lapsilleni. Lasten ja lastenlasten kanssa on ihanat välit.

Meillä on ollut aika kivaa yhdessä, retkeilty ja puuhattu erilaisissa ryhmissä. Nyt on menot kuivuneet kasaan miehen sairauden takia. Nyt istutaan viikonloput lähes tvtä katsellen. Viikot asumme erillämme, hän vuokra-asunnossaan ja minä omassani.

Rakkaus on ollut ja mennyt, molemmilla osan aikaa vaikea suhde ja raskas ero takana, mutta olemme kyllä ehjinä selvinneet ja itse olen oikeastaan aika kiitollinen erostani. Tässä suhteessa tunteet ovat nyt ja olleet lähinnä lämpöistä yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä.

Nyt mietin, pitäisikö suhde lopettaa ja elää yksin vai jatkaa näin. Tekisin toisten naisten kanssa matkoja, joita en mitenkään halua ruveta miehen puolesta maksamaan. En toki mikään ökyrikas ole. Mutta en haluaisin yksin olla ja uuden suhteen hakeminen tuntuu melkein vastenmieliseltä. Myös yksinvietettävät viikonlopun päivät ja illat epäilyttävät. Tulenko onnettomaksi? On kyllä illalla mukava mennä kainaloon unta odottamaan ja hän silittää ja hellii usein. Huumorintajuakin hänellä on.

Toivoisin vastausta lähinnä ikäisiltäni naisilta. Kumman te valitsisitte? Yksin elämisen vai elättämisen?

169

421

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • näinmril

      No jaa-a. Minä kyllä valitsisin hyysäämisen lopetuksen. Mutta me olemme eri ihmiset ja ilmeisesti hyvin erilaiset.

      Sinulle mikä hyvänsä kaveri on tärkeä, olet riippuvainen ja sen vuoksi suostut hyväksikäyttöön. Minä olen leskirouva, olen ollut jo 10 vuotta. Ketään en elätettäväkseni ota enkä muutenkaan huollettavakseni. Sen sijaan minulla on toimivat, tasavertaiset suhteet moniin sukulaisiin ja ystäviin.

      Näin joulupäivänä on ihana oma rauha kohinan ja tohinan jälkeen. Ai niin, pari lemmikkiä on seurana. Se on riittävästi.

      Kun kerran kysyt, niin kyllä minä suosittelen, että alat viettää aikaasi muiden kuin tuon miehen kanssa vain. Nauti omasta elämästäsi ja matkusta vaikka yksin tai jonkun tasavertaisen ystävän kanssa. Harrastusten parista löytyy samanhenkistä seuraa.

    • rosaliiin

      Näin yksinäisenä jouluaamuna voi hyvin pähkäillä asiaa kuin asiaa. Mietin, mitä tekisin jos olisin asemassasi.
      Asiaa helpottaa se, että kumpikin asuu omassa asunnossaan. Tuntuu aika kovalta asettaa vain nuo kaksi vaihtoehtoa, joko tai. Voisiko välissä olla jokin kompromissi. Kissa pöydälle ja esiin kummankin toiveet ja ärsytykset, mitä kaikkea tältä suhteelta oikein halutaan ja sen jälkeen kunnon sopimukset, millä mennään eteenpäin. Sovitaan kuka maksaa ja mitä, eihän sinun kuulu huolehtia hänen menoistaan. Mielestäni sinulla on oikeus mennä niin kuin haluat ilman miehen roikottamista mukanasi ja varsinkin maksaminen tässä yhteydessä tuntuu turhalta. Ehkä olet ollut hieman liian höyli ja suostunut liikaa olemaan se maksava osapuoli. Mies on tavallaan käyttänyt tilannetta hyväkseen, sairaus ja kaikki muu ja tilanne on ajautunut siihen missä se nyt on, sinua ärsyttävään.
      Tunneihmisenä tuntui mukavalta lukea tuo kappaleesi jossa kerroit mistä kaikesta kuitenkin pidät yhteisissä hetkissä. Ei sitäkään kannattaisi heittää suoralta käsin romukoppaan, varsinkin kun kerroit että uuden suhteen etsiminen tuntuu vastenmieliseltä. Onhan teillä paljon hyvää ja lämmintä yhteistä ollut ja on vieläkin.
      Tuletko onnettomaksi ja yksinäisyys epäilyttää, noihin on vaikea vastata vaikka kuinka yrittäisin asemaasi sujahtaa. Onnellisen elämän joutuu joka tauksessa aina itse rakentamaan, millaisista asioista haluaa olla vapaa ja millaisiin haluaa ripustautua.
      Tuntuisiko pieni irtiotto yhdeltä sopivalta ratkaisulta, kumpikin saisi hieman etäisyyttä miettiä missä tässä oikein mennään ja mikä on minkäkin arvoista.
      Onnea vaan pähkäilyihisi ja rohkeille päätöksillesi.

      • provoon.en.vastaa

        Sähän alat yhä enemmän muistuttaa bessietä.

      • rosaliiin
        provoon.en.vastaa kirjoitti:

        Sähän alat yhä enemmän muistuttaa bessietä.

        Elä, ihanko totta, joutavalla jottain teettää.
        Olisit sinäkin pähkäillyt, olisi niin mukava kuulla, ei tuo tuommoinen varmaan harvinainen tilanne 60 ihmisten elämässä ole.
        Ja kuule, minulle ei provoja täällä olekaan, kaikki on totisinta totta, usot sie.

      • Kristiina23

        Lainaus; "Ja kuule, minulle ei provoja täällä olekaan, kaikki on totisinta totta, usot sie". Samoin minulle.

        Kirjoitit (rosaliin) hienon, siis hyvän vastauksen, jonka luin uudestaan, että voisinko vielä jotain lisätä, mutta eikös tänne tullut taas tuo "nikin arvaaja" pilaamaan hyvän fiiliksen.

        Jokatapauksessa ensimmäisenä tuli mieleeni, kun molemmat asuvat eri talouksissa, niin miehellä on mahdollisuus saada sossusta tukea, vai onko se liian alentavaa? Ei saa olla, koska sitä varten meillä on tämä tukijärjestelmä.

        Tuo matkustelu toisten kanssa ei saa myöskään rajoittaa toista osapuolta, mutta itse pitäisin kuitenkin tämän läheisyyden lähelläni, ainakin ja mikäli ei todellakaan ole valmis viettämään sitten yksin nekin viikonloput, jotka voisi noinkin pitkäaikaisen miesystävän läheisyydessä viettää?

        Oletan kuitenkin, että aloittaja on 60 ja ollut yhdessä jo 10-vuotta miehen kanssa, jota joskus on ainakin rakastanut, mutta ainakin viihtynyt hyvin yhdessä. Miettisin kyllä parikin kertaa niitä öitä, että saa joskus rakastamansa miehen kainaloon nukahtaa. Toista ei tule enää elämääsi, näin minä uskon.

        Kuten aloittaja kirjoitti, että ruoka ei paljon maksa yhdelle-kahdelle laittaa, joten se ei ollut ongelma, joten päätelmäni on, että mies hakee avustuksensa sossusta, mikäli nyt ei ilmene joku mullistava muutos alkuperäiseen kirjoitukseen?

      • rosaliiin
        Kristiina23 kirjoitti:

        Lainaus; "Ja kuule, minulle ei provoja täällä olekaan, kaikki on totisinta totta, usot sie". Samoin minulle.

        Kirjoitit (rosaliin) hienon, siis hyvän vastauksen, jonka luin uudestaan, että voisinko vielä jotain lisätä, mutta eikös tänne tullut taas tuo "nikin arvaaja" pilaamaan hyvän fiiliksen.

        Jokatapauksessa ensimmäisenä tuli mieleeni, kun molemmat asuvat eri talouksissa, niin miehellä on mahdollisuus saada sossusta tukea, vai onko se liian alentavaa? Ei saa olla, koska sitä varten meillä on tämä tukijärjestelmä.

        Tuo matkustelu toisten kanssa ei saa myöskään rajoittaa toista osapuolta, mutta itse pitäisin kuitenkin tämän läheisyyden lähelläni, ainakin ja mikäli ei todellakaan ole valmis viettämään sitten yksin nekin viikonloput, jotka voisi noinkin pitkäaikaisen miesystävän läheisyydessä viettää?

        Oletan kuitenkin, että aloittaja on 60 ja ollut yhdessä jo 10-vuotta miehen kanssa, jota joskus on ainakin rakastanut, mutta ainakin viihtynyt hyvin yhdessä. Miettisin kyllä parikin kertaa niitä öitä, että saa joskus rakastamansa miehen kainaloon nukahtaa. Toista ei tule enää elämääsi, näin minä uskon.

        Kuten aloittaja kirjoitti, että ruoka ei paljon maksa yhdelle-kahdelle laittaa, joten se ei ollut ongelma, joten päätelmäni on, että mies hakee avustuksensa sossusta, mikäli nyt ei ilmene joku mullistava muutos alkuperäiseen kirjoitukseen?

        En mielestäni mitään ohjeita ole antanut, olen vain pähkäillyt asiaa jos moinen juttu tulisi eteen omalla kohdallani. En minä ystäviänikään neuvo, kerron vain, että jos olisin sinä, tekisin näin, jokainen joutuu omat villansa kuitenkin itse kehräämään.
        Mutta hyvin huomioit tuon saman mikä mielestäni on aika isossa roolissa kun tätä ko aloitusta miettii ja se on tämä hellyys läheisyys juttu.
        Yksin eläneenä ja suuren yksinäisyyden läpikäyneenä osaan hieman kuvitella, miten tärkeää kainalo, johon käpertyä, on. Ei siitä niin vaan halua luopua, jos ei ole pakko.
        On helppoa ymmärtää että, ihminen, jolle tunteet merkitsevät paljon, miettii kaksi kertaa hellyydestä ja läheisyydestä luopumisen, varsinkin tässä iässä. Uuden lämpimän kainalon löytyminen voi olla vaikeaa, ehkä semmoinen ei koskaan enää osu kohdalleni ja miten sitten osaan elää.

    • Krinoliini

      Heitä hankeen tuollainen vätys , pilaa vielä sinunkin elämäsi ja vie lastesi perinnön.

    • kokemustajoon

      näitä miehiä riittää, ja rahat menee myös oma terveys, ja varmasti häipyvät jos joutusivat hoivaamaan...

      • krinoliini

        Juuri niin , ei muuta kuin pakkaseen tuollainen ukko.

      • Heittäkää.tyynyillä

        Mutta mutta kun ulkona ei ole ollut pakkasta aikoihin. Ilmastonmuutos estää pakkaseen heittämisen ja lämpöiseen ei saa heittää ettei polta nahkaansa. Sitä paitti jos heittäisi pakkaseen, se olisi heitteillejättö ja syyte niskaan.

    • Ancelina

      Ja palstan naistietolaarin tehtävä on antaa ohjeet oivat, kenen neuvoja toteutat, kas siinä sulla pulma.
      Suosittelen että päätät ihan itse mitä teet ja kuinka toimit. Kuinka voisin tietää tuletko onnettomaksi.
      Minen puutu en tartu tuollaisiin ongelmiin. Olkoon totta tai jotain muuta, kukaan täyspäinen ei yleensä (lievensin) tuollaisia kysele.

    • kaksinkaksin

      jos pidät tästä miehestä ja sinulla on vara maksaa,miksi et maksaisi.eihän hän käytä sinua hyväkseen,jos hänellä ei ole rahaa.itselläni on suuremmat tulot kuin miesystävälläni,joten kustannan suurimman osan elostamme,en koe sitä ongelmaksi,minulla on velaton talo ja pystyn maksamaan normaalit kulut.ystäväni saa vain takuueläkkeen,annan hänen käyttää ne rahat ilman että pyytäisin osallistumaan kuluihin.toki hän ostaa ruokaa ja yleensä ostaa bensat.jos haluan lähteä yhdessä matkalle,maksan ainakin osan hänen kuluistaan.

      • melkekaikkinähty

        Ennen vanhaan miehet elättivät koko perheensä. Nykyään näköjään naiset elättävät aikuisia miehiä. Lemmikkeinäkö vai miksi?

        Tuollaisia suhteita on oikeasti, vaikka ei uskoisi. Sitä kyllä ihmettelee, mitä noilla lemmikkimiehillä on tarjota täysihoitonsa vastineeksi eli mitä nainen saa tuollaisesta suhteesta. Mitä näillä miehillä on?

      • Avaaja_kirjoitti

        """On kyllä illalla mukava mennä kainaloon unta odottamaan ja hän silittää ja hellii usein. Huumorintajuakin hänellä on."""

        Kaikella on hintansa. Hellyydelläkin. Joskus se on halpaa, joskus hinta/laatu kohdillaan ja toki joskus liian kallistakin.

    • Epäröivä

      Kiitos vastauksista - ihan jokaiselle. Paljon harmittaa se, että miehellä oli hyvä ammatti ja hyvät tulot, mutta kaikki pisti menemään, koska uskoi, että näin tulee aina olemaan. Olisi ollut varaa laittaa talteen, kuten itse olen aina tehnyt. Silloin kosikin pari kertaa, mutta kieltäydyin. Sitten organisaatio, jossa oi töissä, lopetti tytäryhtiön Suomessa ja uusi työpaikka oli huomattavasti huonommin palkattu. Siitä kuitenkin plussaa, että sai heti uuden työpaikan 60nä. Ei suostunut työttömäksi, vaikka olisi ainakin ensihätään saanut hyvän työttömyyskorvauksen. Hän teki myös toista työtä, jonka sairauden takia joutui lopettamaan.

      Parantuminen ei ole varmaa. Hän uskoo, että hän vielä voi aloittaa lisätyön uudestaan, ja saa taloutensa kuntoon, mutta en oikein usko. Tiedän että pitäisi pystyä elämään vain tätä päivää. Nyt näyttää kuitenkin että joudun avitella hätä lopun elämääni. Nykyisillä tuloilla ei pärjää. Maksaa velkoja, jotka johtuvat sekä tyhmyydestään että toisesta ihmisestä, jota auttoi.

      Avasin tämän keskustelun myös siksi, että uskon Rosaliinin tavoin, että tilanteeni ei ole harvinainen. Noloutta tunnen sen verran, etten halua kenellekään asiasta kertoa, näin on helpottavampaa keskustella. Edes lapsille en ole kertonut.

      Jos ihan tätä joulupyhän iltapäivää mietin. Missä olisin jos olisin yksin, ei mitään tapahtumia. Nyt hän on kuitenkin tuossa, luetaan lehtiä ja katsotaan tvtä, harvakseltaan jutellaan. Leskeksi jäänyt ystävättäreni sanoi kerran: Ei niin täydellinen tarviisi olla, mutta kun olisi joku, jolta kysyisi: keitetäänkö kahvit.

    • mun-mielipide-

      Kait hänellä on jonkilaisia tuloja, eläke, tai työttömyyskorvaus, tai jotain,
      joten luulisi hänen ottavan osaa talouteen kykynsä mukaan,
      jos noin olisi, valitsisin yhteiselämän ja elättämisin koska olisi enemän tuloja taloudessa,
      harvemmin asiat on noin päin, enimmäkseen on toisin päin, että vaimolla on pienemmpt tulot ja mies elättää perheensä vaimo osallistuu kykynsä mukaan,

    • Exleski

      Jos ette mene naimisiin, niin lapsesi sinut perivät. Mies ei peri.

      Uuden, hyvän suhteen löytäminen ei ole ihan helppoa eikä varmaa.

      Tutustuin vaimooni 10 vuotta sitten ja menimme naimisiin 5 vuotta sitten. Rakkautta riittää yhä paljon, ja aviolupaus rakastamisesta niin myötä- kuin vastoinkäymisissä pitää. Keskinäinen testamentti tehtiin yhteistuumin sellainen, että kummankin lapset perivät oman biologisen vanhempansa.

    • Paloma.se.co

      Niinkuin tuossa ylempänä on mainittu parissakin eri kommentissa niin hyvin useinhan asiat ovat toisinpäin: vaimolla on pienemmät tulot, palkka/eläke, kuin miehellä eikä se aiheuta mitään ongelmia. Tässä on kuitenkin kysymys erikseen asuvista: naisella on oma koti ja enemmän varallisuutta, miehellä on ollut alamäkeä sekä työasioissa että terveydessä ja hän tuntee että joutu liian usein maksajaksi ja että mies elää hänen siivellään. Suurin ongelma tuntuu kuitenkin olevan tuo "mitähän naapurit/lapset/sukulaiset jne/ajattelevat?"
      Kymmenen vuotta on takana ja rakkauttakin tuntuu olevan vielä kehissä ja huolta siitä miten sitten jos ei löydä uutta tilalle joka täyttäisi kriteerit paremmin: hellä, kiltti, hyvä mies joka ei tarvitsisi naisen tukea. Kukaan ei ole täydellinen ja voi käydä niinkin että aloittajaj katuisi suuresti päätöstään jos seuraa muiden antamia neuvoja.
      Minä luulen että olisi todellakin parasta muuttaa kimppaan, eilikkä miesystävä teille asumaan, niin menotkin vähenevät ja hänen pienet tulonsa riittävät paremmin omiin menoihinsa kun ei tarvi maksaa vuokraa ja muita asumisesta tulevia juoksevia kuluja ja sinun kulusi nousevat vain vähän. Vesilasku, sähkölasku jne. nousevat vähän, ruoka kahdelle ei ole mainittavasti kallimpaa kuin yhdelle ja tiedä sitä, voihan olla että miehen taloudellinen asema vielä kohentuu siitä.
      Kuuntele sydäntäsi ja ajattele asiaa, käyttäen myös järkeäsi. Et saa kuitenkaan muiden vaikuttaa päätökseen: kahden on kauppa ja kolmannen korvapuusti. Lastesi perinnön voit turvata etukäteen kuten exleski ehdotti.

      Ei sillä kuka tienaa enemmän tai elättää ketä, mies vai nainen ole nykyajan yhteiskunnassa enää mitään ominaisarvoa.

    • kuohari

      On se helvettiä kun teidä mielipiteitä lukee ja vielä joulupäivänä. Keräätte ropoja lapsillenne, oman hyvää oloanne karsien. Ei ne lapset tule kanssanne ulkomaille matkustelemaan, eivät yhdessä telkkaa katsomaan ja aikaansa jakamaan. Kiireisiä ovat piipahtavat kun kerkiävät. Kymmenen yhdessä vietetyn vuoden jälkeen, alkaa nyt miettimään heittäisikö elämän kumppanin pihalle, jotta ne pennoset joita suhteeseen on panostanut eivät olisi pois lapsien perinnöstä. Ilmeisesti lapsesi kuolaavat rajojesi perään, mies ei, vaan toivoo saavansa pitää sinua jatkossakin kainalossaan.

      • Roponi.roiskin.elämälle

        Todella viisaasti kommentoitu. Itse en ole antanut omien ihmissuhteiden enkä omien lapsien olemassaolon estää sitä, että olen elänyt täysin myös itselleni ja omien mielitekojeni mukaan. Siinä ei ole jäänyt tilaa ajattelulle, jääkö jotain jaettavaa jälkeeni.
        Toki olen tehnyt hyväntekeväisyyttäkin, varmaan enemmän tuntemattomille kuin omalle suvulleni tai tutuille tai elämänkumppaneille. No heitäkin on tullut rahoitettua mutta niistä en ole tehnyt numeroa. Se on kuulunut sen hetkiseen elämään jos tilanne on ollut sellainen.

    • mielikki.neito

      Pitäisi miehen kuitenkin pärjätä koko ajan itsenäisesti jos eroatte.
      On aika harvassa ihmisiä joiden kanssa tulee toimeen ja viihtyy. Jotain vikaa löytyy jokaisesta.
      Melkein meinasin sanoa että muuttaisitte yhteen niin miehelle jäisi enemmän rahaa yhteisiin menoihin kun ei olisi vuokran maksua. En kuitenkaan ehdota sitä kun ajattelen omaa tilannettani, viikonloppusuhde on itselleni ihanteellinen, saa olla yksin mutta voi olla kaksinkin.
      Me emme juuri laske kumpi ostaa enemmän, loppupelissä menee varmaan aika tasan, En viitsi vaivata päätäni olenko ostanut maitolitran useammin kuin mies. Ainoa asia jossa olen ehdoton, en suostuisi lainaamaan rahaa miehelle kuin viimeisessä hädässä, sellainen pilaisi suhteen varmasti.
      Sinä päätät mihin rahasi panet, jälkikasvu on yleensä hyvin toimeentulevaa ja hyväpalkkaista, jos jotain perintöä jää niin hyvä, mutta ei sinun kannata sitä murehtia.
      Sinun on päätöksesi, mikä sopii yhdelle ei sovikaan toiselle.

    • siilimuori3

      Minusta vastaus on tuossa lauseessa:
      "En meinaa mitenkään hyväksyä toisen jatkuvaa elättämistä"
      Kertonee rakkaudettomuudesta. Mitä arvelet jos tuo mies tietäisi et täällä hänestä noin kirjoitat. Sanoppa tälle miehelle tuo ääneen, mitä luulee et tykkäisi? Sairaudelle ja muille vastoinkäymisille ei mitään voi, ne voi tulle kenen eteen hyvänsä. Jos haluaa olla yhdessä kyllä kulutkin on yhteiset, kuten yleensä perheessä. Eli älä nöyryytä enempää.

      • siilimuori3

        ...ja vielä. Kijoitat aloitteessasi aika itsekkäästi: yksin eläminen tai elättäminen vaihtoehtosi. Koitappa asettua miehen asemaan ja nähdä tätä elämää ja parisuhdettanne myös hänen kannaltaan.

    • henrjii

      Nigerialaiset ainakin tuntuu olevan vilpittömiä, rahahuolet häviää, kun niitä ei vähänpäästä ole

    • laskelmointi-ällöttää

      Miksi yleensä on tiiviissä ihmissuhteessa jos raha on tärkeintä ja kuka elättää ketäki,
      hyyyyyyyiiiiiiiiiiiiiii ku puistattaa tommonen ihmissuhde,
      -
      on itsestään selvyys että kun on parisuhteessa niin mies on se joka elättää , rahottaa perheen,
      se on ikivanha suomalainen laki,
      miehillä on aina ollut suuremmat tulot ja vaimo on ollu aina kotirouvana,
      tai emäntä
      vaimo pitää kodista huolen hoitaa navetassa karjan lypsää lehmät,ym mies on tehny kaikki raskaammat ja suurimmat työt, on ollu jopa palkkatyössä kodin ulkopuolella,
      näin oli ainaki meillä niinkauan kun ikinä muistan historiaa taksepäin,
      ennnen sotia ja sodan jälkeen,
      sama kuvaanollisesti seuraa nykyajassa,
      miehillä on aina puolta suurempi palkka joten mies on se joka enemmän on vastuussa perheen elatuksesta,
      vaimo kykynsä mukaan työllään ja pienemmällä palkallaan,
      on aivan hullua alkaa pähkäillä ku ei haluais elättää miestään jos kerran naisella on suuremmat tulot ja on kiinteässä parisuhteessa,
      niin ilman muuta nainen silloin vastaa suremmalla panoksella taloudesta,
      se on itsestään selvyys,
      tai sitten erotkoon ja hyljäkköön miehensä,
      mutta rakkautta ja hellyyttä ei saa jos raha on tärkein kriteeri suhteessa,

      • Yöökhuhhuhh

        Taas saman jankuttaja hyyyyyiiii ja huhhh huuuhhh. Työnnä pääs perseesees.

      • Viatonsivullinen

        Jos eivät asu yhdessä, kysymyksessä Ei ole kiinteä parisuhde. Ei
        verrattavissa aviosuhteeseen, sanoisin kaukana siitä. Ystävyys
        on oikea määritelmä. Rahojaan ei kannata jaella, siitä jää ikävä maku.
        "Älä lainaa ystävältä, pian hän on entinen ystävä"
        Tämä sanonta olisi miehen pitänyt tietää.

    • Epäröivä

      En itse ole milloinkaan käyttänyt kenenkään rahoja elämiseen. On periaate, että jokainen pärjää omillaan. Tunnen kuinka välittäminen ja arvostus vähenevät siksi, että elätän. En halua säälistä toisen kanssa elää. Näistä syistä juuri aloin asiaa käsitellä. Siilimuori3:lle. Jos se on rakkaudettomuutta niin sitten on. Kyllä mies tietää, että pohdin asiaa, viimeksi tänään olemme keskustelleet. Ei hän ole mitenkään nöyryytetty, tuskin itse elättäisi kumppaniaan vaan odottaisi tasa-arvoa. Tunnen hänen luonnettaan sen verran. Ottaa vastaan päätökseni mikä se sitten onkin. Osa miehen rahattomuudesta johtuu hänen omasta töpeksimisestään, vain osa on sairauden syytä. Esim. tiesi aikanaan että työnantaja pidätti veroa liian vähän, mutta ajatteli maksaa sitten kun jälkiverot tulevat. Nyt ovat tulleet ja rahaa ei ole. Ei ole liika positiivisuuskaan hyväksi. Mielikki-neidolle: Mies ei tosiaankaan pärjäsi itse, maksuja on sen verran paljon. Jollakin tapaa heitteille jäisi ja melkoisessa kurjuudessa eläisi. Tuo mitä sanoit: on aika harvassa ne joiden kanssa pärjää ja tulee toimeen, on niin totta kuin olla voi. On tuttavia jotka ovat etsineet sopivaa löytämättä 5-10 vuotta. Ja kuoharille: En erityisesti kerää lapsille rahaa, pärjäävät tavallisesti. En myöskään itse jätä hankkimatta sitä mitä tarvitsen, sen sijaan tuhlaaminen ei anna mitään riemua. Ja Palomalle: juuri sitä katumista epäilen, ehkä pelko on liian suuri sana. Arvostan ryhmätyötä, olen usein tehnyt oikeita päätöksiä kuuntelemalla ja keskustelemalla työ- ja muiden kavereiden kanssa, tietenkin lopuksi päätän itse. Toivon että lopuksi päädyn hyvään ratkaisuun. Kiitos taas kaikille vastauksista, vitsailutkin pakkasesta ja tyynyistä ovat ihan hyviä luettavia.

      • kylläkelpaaolla

        Yhtä en nyt käsitä. Niitä vaihtoehtoja: Joko miehen elättäminen tai elämä yksin. Miksi näin?

        Olen elänyt nyt yksin 10 vuotta leskenä. Mitään hyvää ei silti puutu. Mitä vikaa on yksin elämisessä? Saa tulla ja mennä tai olla menemättä. Ja kun tulee kotiin, on kaikki paikallaan. Saa käyttää rahansa mihin tahtoo. Saa valita seuransa ja harrastuksensa. Saa syödä milloin ja mitä haluaa. Jos tämä ei kelpaisi, varmasti löytyy uutta kumppania ja kainaloa sen kummemmin hakematta, kun vain osallistuu elämään, tapahtumiin ja harrastuksiin.

        Vaikka asun yksin ja tulen hyvin toimeen, en ole millään tavalla yksinäinen.

        Mutta sinä päätät tietenkin itse, mikä juuri sinulle sopii. Jos se nimenomainen kainalo on ylivertainen ja sinulle välttämätön, niin maksat mitä tarvitaan.

      • kylmääkyytiä

        Mitenkähän tätä kommentoitaisiin jos aloittaja olisi mies joka pohtii heittääkö kymmenvuotisen suhteen jälkeen kumppaninsa ulos kun tämä on sairastunut ja rahaton. Akka pihalle vaan...

      • kaikkionkaikki

        Aivan näin, sanoit juuri mitä itsekin ajatttelin! Pellolle vaan, kun on heikko ja sairas! HUH-HUH!
        Onpa ukko tai akka, sama juttu.
        Meillä on niin, että vuosikymmenten vieriessä ollaan vuorotellen heikoilla.
        Silloin, kun heikkous valtaa, vahvempi ottaa ohjat. Tekee kaiken, maksaa kaiken.
        Ei niitä muistella, kaikki on yhteistä. Ilot, naurut, murheet ja kyyneleet. Ai niin,
        kyyneleet, ne ovat ikiomiani.

      • siilimuori3

        Siis: onko todella noin iso rasite kun "elätät viikonloput"? Millä rhalla mies elää 5/7, eli ne päivät mitä ett vietä yhdessä? Jos minä olisinm iehen asemassa, jättäisin tulematta ne viikonloput ja jos sinä haluaisit, voisit tulla piipahtamaan kylässä. Kokisin kohteulsi nöyryyttävänä ja kyllä minunkin rakkauteni (jos sitä on kumminkaan päin) loppuisi siihen. Kelpasinhan vain silloin kun meni hyvin ja oli varaa maksaa ehkäpä sinunkin kulujasi. Nytkö mies nöyränä odottaa että mihin päätökseen rouva tulee? Selkärankaa miehelle toivotan tehdä omat ratkaisunsa suhteessanne. Ei köyhän ja epäonnistuneekaan nyt sentäs kaikkea tarvitse sietää. Onnellisempi voi olla ykin kuin ymmärtämättömän pitkä-aikaisen kumppanin kanssa.

      • siilimuori3
        kaikkionkaikki kirjoitti:

        Aivan näin, sanoit juuri mitä itsekin ajatttelin! Pellolle vaan, kun on heikko ja sairas! HUH-HUH!
        Onpa ukko tai akka, sama juttu.
        Meillä on niin, että vuosikymmenten vieriessä ollaan vuorotellen heikoilla.
        Silloin, kun heikkous valtaa, vahvempi ottaa ohjat. Tekee kaiken, maksaa kaiken.
        Ei niitä muistella, kaikki on yhteistä. Ilot, naurut, murheet ja kyyneleet. Ai niin,
        kyyneleet, ne ovat ikiomiani.

        Onko tuo semmonen LAT- suhe :DD?

      • hyiiii-mikä-ihminen-olet

        " epäröivä "

        OLETKO koskaa ollu avioliitossa vihitty puoliso, jos et ole niin et todellakaa ymmärrä mitä avioliitto ja puoliso merkitsee koko elmän mitaisessa liitossa,
        avioliitossa kaikki ON YHTEISTÄ ja suurempi tulonen on se joka elättää peheen, ja pienempi tulonen myös osallistuu koko itsellään ja pienemillä tloillaan perheen hyvinvoinitiin, siitä ei hyvässä avioliitossa ole epäilystäkää, eikä siinä mietitä että joutuu toisen elättämään,
        avioliitto laki varmaistaa että kaikki on yhteistä ilot surut rikkaus rakkaus kärsimys lapset lapsenlapset, kuoleman sattuessa puoliso perii puolet ja lapset toisen puolen kaikesta,
        ELLEI e r i l l i s e l l ä lainvahvistamlla (avioehdolla ) sopimuksella OLE TOISIN MÄÄRÄTTY,
        ÄLÄ hyvä ihminen enää petä kumpaniasi jos tunnet noin suurta vastenmielisyyttä hänen hoivaamisestaan nyt kun hän on sairas ja avuton,
        TEE KERRANKI OIKEIN ELÄ YKSIN ITSEKSESI; ÄLÄ LOUKKAA ENÄÄ puolisoasi,

      • Viatonsivullinen
        kylmääkyytiä kirjoitti:

        Mitenkähän tätä kommentoitaisiin jos aloittaja olisi mies joka pohtii heittääkö kymmenvuotisen suhteen jälkeen kumppaninsa ulos kun tämä on sairastunut ja rahaton. Akka pihalle vaan...

        Juuri näin, mies ei katselisi naista kovinkaan kauaa, sairasta
        köyhää naista, kun itse on vielä kunnossa.
        Tässä on hyvä esimerkki ajatella käänteisesti.

    • eläke-ukko

      Hetken luulin jo ihan muuta omillaan pärjäämistä. Onhan se hyvä jos kaveri edes joskus auttaa. Nelikätisesti varmaan lopputulos nopeampi

    • Epäröivä

      Siilimuorille: Ei mies varakas ole milloinkaan ollut. Eikä maksanut milloinkaan kulujani. Yksi kriteerini oli kun suhde alkoi, että pärjätään omillaan. Jos on aina saanut olla töissä, pitäisi mielestäni jotain olla pahan päivän varalle. Elämänkatsomuksemme on siis tässä asiassa hänen kanssaan erilaiset. Monissa asioissa toki samanlaiset. Arjet elää tosi vaatimattomilla ja vähäravinteisilla ruoilla, jollen minä laita täältä maanantaina lähtiessään jotain mukaan. Ehkä menisi leipäjonoon, jos ei viikonloppuna olisi luonai. Olisi asunnoton, jollen olisi pahimmassa vaiheessa rahaa lainannut ja antanutkin. Jämäkkä selkäranka ei ole hänelle enää valinta. Kylmää kyytiälle: Jollen olisi voinut auttaa häntä, ei tätä koko keskustelua tarvitsisi käydä, olisi ollut pakko erota tai sitten köyhtyä myös itse. Kylläkelpaaollalle: Muutama tuttavani hehkuttaa yksinoloaan juuri noin ja heti sen jälkeen lisää: No jos joku oikein hyvä sattuisi eteen niin kyllähän sitä voisi suhteessa olla. Siinäpä se kun itse hapuilen valinnan kanssa, ylivertaisuudesta en tiedä. Olen iloinen puolestasi, että sinulle valinta on selkeä. Jatkan vatvomista.

      • hytinäx1

        Älä provosoi ja lähetä taas uutta tekstiä enää enempää, olet jo parikertaa kirjoittanut itsesi pussiin.

      • siilimuori3
        hytinäx1 kirjoitti:

        Älä provosoi ja lähetä taas uutta tekstiä enää enempää, olet jo parikertaa kirjoittanut itsesi pussiin.

        Annahan satuilla lisää. Hauksa nähdä kuinka köyhä tästä miespolosta sadussa loppuin lopuyksi tuleekaan :D. Siis ollaan uskovinamme, kuluuhan se joutoaika näinkin :D.

    • hmp.f

      Puhut vaan rahasta ja materiasta, et yhtään tunteista. Mitä sä tunnet häntä kohtaan?
      Kokeile - älkää tavatko kuukauteen. Sano miehelle että tarvitset vähän lisäaikaa. Katso ja kuulostele miltä susta tuntuu.

      • siilimuori3

        Asetuppas tuon miehen asemaan ja aattele miltä tuntui jos eukko sanois et haluaa lisä-aikaa kun pitä miettiä et haluuko elättää vai kainalon ja elättää. Hiton nyhverö mies jos jää siihen oottelemaan et mitä rouva päättää. Eiköhän tuo tunnepuoli ole tullut jo aika selväksi noissa teksteissä.

      • hmp.f
        siilimuori3 kirjoitti:

        Asetuppas tuon miehen asemaan ja aattele miltä tuntui jos eukko sanois et haluaa lisä-aikaa kun pitä miettiä et haluuko elättää vai kainalon ja elättää. Hiton nyhverö mies jos jää siihen oottelemaan et mitä rouva päättää. Eiköhän tuo tunnepuoli ole tullut jo aika selväksi noissa teksteissä.

        Siinäpähän mieskin miettii mitä tuo pöytään. Enkä mä nyt tarkoita rahaa. Jos ovat olleet yhdessä kymmenkunta vuotta, rakkauskin väljähtyy ja voi tarvita vähän jotain kulmapotkua.
        Olen ollut huomaavinani sellaista, että jos jokin tietty juttu alkaa ärsyttää toisessa, niin kuin nyt aloittajalla tuo talouspuoli, niin jotain on pielessä. Niin kuin itekin taisit kirjoittaa, rakkaus on kadonnut tai on ainakin piilossa. Kuitenkaan en usko että sellaista suhdetta on missä rakkaus on läsnä joka hetki ja joka päivä.

      • siilimuori3
        hmp.f kirjoitti:

        Siinäpähän mieskin miettii mitä tuo pöytään. Enkä mä nyt tarkoita rahaa. Jos ovat olleet yhdessä kymmenkunta vuotta, rakkauskin väljähtyy ja voi tarvita vähän jotain kulmapotkua.
        Olen ollut huomaavinani sellaista, että jos jokin tietty juttu alkaa ärsyttää toisessa, niin kuin nyt aloittajalla tuo talouspuoli, niin jotain on pielessä. Niin kuin itekin taisit kirjoittaa, rakkaus on kadonnut tai on ainakin piilossa. Kuitenkaan en usko että sellaista suhdetta on missä rakkaus on läsnä joka hetki ja joka päivä.

        "Kuitenkaan en usko että sellaista suhdetta on missä rakkaus on läsnä joka hetki ja joka päivä."

        Minä oken sitä mieltä et se alkuvaiheen rakastuminen ei säily, ajan kuluessa yhdessä oleminen muttuu arkisemmaksi ja tahtotilaksi. Kuitenkin se rakastaminen on siellä pohjalla perusvireenä sillain et se kuitenkin kantaa niin että selvitään yhdessä niistä huonommistakin päivistä tai ajanjaksoista. Ja tulee ilmi toisen kunnioittamisena, mielipiteen huomioimisena, tukemisena yms. Se et arvottaa toisen siis pitkä-aikaisen kumppanin rahan perusteella kertoo aika lailla siitä et suhe on tullut tien päähän. Siis sillain et rahanpuutteen takia toisen kanssa oleminen alkaa tympiä.

        Tässäkin aloittajan tilanteessa kuin monessa mussakin alootuksessa täällä olisi kiva kuulla tai lukea sen toisenin osapuolen kertomus asiasta. Siin sais vähän niin kuin perspektiiviä aiheeseen :D.

      • hmp.f
        siilimuori3 kirjoitti:

        "Kuitenkaan en usko että sellaista suhdetta on missä rakkaus on läsnä joka hetki ja joka päivä."

        Minä oken sitä mieltä et se alkuvaiheen rakastuminen ei säily, ajan kuluessa yhdessä oleminen muttuu arkisemmaksi ja tahtotilaksi. Kuitenkin se rakastaminen on siellä pohjalla perusvireenä sillain et se kuitenkin kantaa niin että selvitään yhdessä niistä huonommistakin päivistä tai ajanjaksoista. Ja tulee ilmi toisen kunnioittamisena, mielipiteen huomioimisena, tukemisena yms. Se et arvottaa toisen siis pitkä-aikaisen kumppanin rahan perusteella kertoo aika lailla siitä et suhe on tullut tien päähän. Siis sillain et rahanpuutteen takia toisen kanssa oleminen alkaa tympiä.

        Tässäkin aloittajan tilanteessa kuin monessa mussakin alootuksessa täällä olisi kiva kuulla tai lukea sen toisenin osapuolen kertomus asiasta. Siin sais vähän niin kuin perspektiiviä aiheeseen :D.

        Siilimuori, olet onnellisessa asemassa jos sinun suhteessa tai suhteissa on aina ollut rakkaus läsnä. Jos sinä kerta koet sen niin, se on varmaan sulle tapahtunut.
        Mulle ei. Ja läheltä katselin isovanhempieni avioliitto-kriisiä, ja totesin sen saman. Joskus rakkaus on kaukana, ainut mikä pitää yhdessä on koska on vaikeampaa erota.
        Nykyisin vissiin aika nopeasti erotaankin. Varsinkin tällaisissa suhteissa helppo ratkaisu kun kumpikin asuu omillaan.

      • hmp.f
        siilimuori3 kirjoitti:

        "Kuitenkaan en usko että sellaista suhdetta on missä rakkaus on läsnä joka hetki ja joka päivä."

        Minä oken sitä mieltä et se alkuvaiheen rakastuminen ei säily, ajan kuluessa yhdessä oleminen muttuu arkisemmaksi ja tahtotilaksi. Kuitenkin se rakastaminen on siellä pohjalla perusvireenä sillain et se kuitenkin kantaa niin että selvitään yhdessä niistä huonommistakin päivistä tai ajanjaksoista. Ja tulee ilmi toisen kunnioittamisena, mielipiteen huomioimisena, tukemisena yms. Se et arvottaa toisen siis pitkä-aikaisen kumppanin rahan perusteella kertoo aika lailla siitä et suhe on tullut tien päähän. Siis sillain et rahanpuutteen takia toisen kanssa oleminen alkaa tympiä.

        Tässäkin aloittajan tilanteessa kuin monessa mussakin alootuksessa täällä olisi kiva kuulla tai lukea sen toisenin osapuolen kertomus asiasta. Siin sais vähän niin kuin perspektiiviä aiheeseen :D.

        Ainiin, tuohon loppuun, että taas olisi kiva kuulla toisen näkökulmaa. Ei kai me tähän tarvita miehen näkökulmaa siitä mitä aloittaja suhteessaan tuntee?

      • siilimuori3
        hmp.f kirjoitti:

        Siilimuori, olet onnellisessa asemassa jos sinun suhteessa tai suhteissa on aina ollut rakkaus läsnä. Jos sinä kerta koet sen niin, se on varmaan sulle tapahtunut.
        Mulle ei. Ja läheltä katselin isovanhempieni avioliitto-kriisiä, ja totesin sen saman. Joskus rakkaus on kaukana, ainut mikä pitää yhdessä on koska on vaikeampaa erota.
        Nykyisin vissiin aika nopeasti erotaankin. Varsinkin tällaisissa suhteissa helppo ratkaisu kun kumpikin asuu omillaan.

        No sanotaanko näin että minun suhteeni ei ole kaatunut toisen sairauteen tai rahanpuutteeseen mistä vissiin aloittaja tässä kertoo. Eletään niillä varoilla mitä kulloisessakin tilanteessa on ja mitä elämä suo. Vaikka molemmilla omat tilit, maksut ovat yhteiset. Mut onhan se niinkin et kun ei yhdessä asu ei se elämä sillain ole yhteinen muutoinkaan. Eletään erillään, sun ja mun elämää.

      • siilimuori3
        hmp.f kirjoitti:

        Ainiin, tuohon loppuun, että taas olisi kiva kuulla toisen näkökulmaa. Ei kai me tähän tarvita miehen näkökulmaa siitä mitä aloittaja suhteessaan tuntee?

        Minustakkait olisi kiva kuulla miehen tuntemukset tässä suhteessa :). Tästä tarinasta ikään kuin puuttuu se toinen totuus :). Miltä miehestä tuntuu kun tyttökaveri nyrpistää nenäänsä kun toinen on kokenut ehkä konkurssin, taannut kaverin velkoja, joutunut takaajana maksamaan, sairastunut ja näin vähävarainen? Vielä pisteenä iin päälle tyttökaveri ilmoittaa että hän ei haluaisi säälistä kenenkään kanssa olla ja ei halua alkaa viikonloppuelättäjäksi, keskustelun aihe on et miten tässä nainen jaksaa tässä hirvittävässä kurjimuksessa. On siinä varmaan kestämistä. Elämä on.

      • hmp.f
        siilimuori3 kirjoitti:

        Minustakkait olisi kiva kuulla miehen tuntemukset tässä suhteessa :). Tästä tarinasta ikään kuin puuttuu se toinen totuus :). Miltä miehestä tuntuu kun tyttökaveri nyrpistää nenäänsä kun toinen on kokenut ehkä konkurssin, taannut kaverin velkoja, joutunut takaajana maksamaan, sairastunut ja näin vähävarainen? Vielä pisteenä iin päälle tyttökaveri ilmoittaa että hän ei haluaisi säälistä kenenkään kanssa olla ja ei halua alkaa viikonloppuelättäjäksi, keskustelun aihe on et miten tässä nainen jaksaa tässä hirvittävässä kurjimuksessa. On siinä varmaan kestämistä. Elämä on.

        Tuskin se mieskään haluaa naista säälistä? Eikä varsinkaan velvollisuudesta. Mä en ainakaan kattelis sellaista, liian ylpeä ihminen. Jos ei pysty toista rakastamaan, on ihan oikein että lopettaa suhteen, oli se syy sitten mikä tahansa. Toisen tapa piereskellä tai nakkisormet, sairaus tai rahattomuus.
        Minusta se oli aloituksen aihe. Vaati kyllä aloittajalta munaa pistää ittensä alttiiksi tällaiselle haukkumiselle.

      • neuvonvaan
        siilimuori3 kirjoitti:

        "Kuitenkaan en usko että sellaista suhdetta on missä rakkaus on läsnä joka hetki ja joka päivä."

        Minä oken sitä mieltä et se alkuvaiheen rakastuminen ei säily, ajan kuluessa yhdessä oleminen muttuu arkisemmaksi ja tahtotilaksi. Kuitenkin se rakastaminen on siellä pohjalla perusvireenä sillain et se kuitenkin kantaa niin että selvitään yhdessä niistä huonommistakin päivistä tai ajanjaksoista. Ja tulee ilmi toisen kunnioittamisena, mielipiteen huomioimisena, tukemisena yms. Se et arvottaa toisen siis pitkä-aikaisen kumppanin rahan perusteella kertoo aika lailla siitä et suhe on tullut tien päähän. Siis sillain et rahanpuutteen takia toisen kanssa oleminen alkaa tympiä.

        Tässäkin aloittajan tilanteessa kuin monessa mussakin alootuksessa täällä olisi kiva kuulla tai lukea sen toisenin osapuolen kertomus asiasta. Siin sais vähän niin kuin perspektiiviä aiheeseen :D.

        Olen siilimuorin kanssa samaa mieltä. Kahden ihmisen suhde on parhaimmillaan kypsymistä yhdessäoloon, ensi huuman rakkaus on poissa muutaman vuoden kuluttua. Sanotaan, että rakkaus kestää tuhat päivää ja moni on todennut, että se pitää paikkansa. Minulla on tuttuja alan asiantuntijoista ( on mm psykologi ja perheterapeutti jne) ja puhuttu asioista ja puhuttu ystäväpiireissä omista kokemuksista. Olen vetänyt myös "ryhmiä" joissa on käyty läpi asioita...
        Jokainen myös tunnistaa tunteensa toista kohtaan, kun uskaltaa laittaa koetukselle. Mitä kumppani oikeasti merkitsee vain minulle, se pitää kysyä itseltään testata.

      • siilimuori3
        hmp.f kirjoitti:

        Tuskin se mieskään haluaa naista säälistä? Eikä varsinkaan velvollisuudesta. Mä en ainakaan kattelis sellaista, liian ylpeä ihminen. Jos ei pysty toista rakastamaan, on ihan oikein että lopettaa suhteen, oli se syy sitten mikä tahansa. Toisen tapa piereskellä tai nakkisormet, sairaus tai rahattomuus.
        Minusta se oli aloituksen aihe. Vaati kyllä aloittajalta munaa pistää ittensä alttiiksi tällaiselle haukkumiselle.

        No en tiedä vaatiiko munaa vai pimpsaa kirjoittaa anonyyminä tällaiselle palstalle.
        Ja aloittajahan kertoi "keskustelleensa miehen kanssa ja miehen odottavan hänen päätöstään". Ja elämässä on paljon sellaisiakin pareja jotka pysyvät syystä ai toisesta yhdessä ilman keksinäistä se suurempaa rakkautta tai intohimoa.

        Haukkumista ei ole kirjoittaa omia mielipiteitään vaikka ne poikkeavaisivatkin esim sinun mielipiteestäsi. Miksi et ole kiinnostunut kuuemaan miehen versiota? Otatko jotenkin liian omaksi?

      • hlöh
        siilimuori3 kirjoitti:

        No en tiedä vaatiiko munaa vai pimpsaa kirjoittaa anonyyminä tällaiselle palstalle.
        Ja aloittajahan kertoi "keskustelleensa miehen kanssa ja miehen odottavan hänen päätöstään". Ja elämässä on paljon sellaisiakin pareja jotka pysyvät syystä ai toisesta yhdessä ilman keksinäistä se suurempaa rakkautta tai intohimoa.

        Haukkumista ei ole kirjoittaa omia mielipiteitään vaikka ne poikkeavaisivatkin esim sinun mielipiteestäsi. Miksi et ole kiinnostunut kuuemaan miehen versiota? Otatko jotenkin liian omaksi?

        Jankkaat ja jankkaat. Hän kirjoitti mielipiteensä. Anna jo olla.

      • siilimuori3
        hlöh kirjoitti:

        Jankkaat ja jankkaat. Hän kirjoitti mielipiteensä. Anna jo olla.

        Haist ite home. Mitäs sekaut meidän juttuihin. Silli.

      • hlöh
        siilimuori3 kirjoitti:

        Haist ite home. Mitäs sekaut meidän juttuihin. Silli.

        Avoin palsta. Ja oot rasittava jankuttaja.
        Anna jo olla.

      • hmp.f
        neuvonvaan kirjoitti:

        Olen siilimuorin kanssa samaa mieltä. Kahden ihmisen suhde on parhaimmillaan kypsymistä yhdessäoloon, ensi huuman rakkaus on poissa muutaman vuoden kuluttua. Sanotaan, että rakkaus kestää tuhat päivää ja moni on todennut, että se pitää paikkansa. Minulla on tuttuja alan asiantuntijoista ( on mm psykologi ja perheterapeutti jne) ja puhuttu asioista ja puhuttu ystäväpiireissä omista kokemuksista. Olen vetänyt myös "ryhmiä" joissa on käyty läpi asioita...
        Jokainen myös tunnistaa tunteensa toista kohtaan, kun uskaltaa laittaa koetukselle. Mitä kumppani oikeasti merkitsee vain minulle, se pitää kysyä itseltään testata.

        Mun on vaikea niellä sitä pumpulinpinkkiä rakkautta, "kaiken se kestää" ja tuhatta yötä. Totta kai, ensin on ihastuminen, sitten rakastuminen joka parhaammassa tapauksessa syvenee kumppanuuteen varsinkin sen myötä kun vastoinkäymisiä yhdessä voittaa.
        Ei silti kaikkea kestä. Ja silloinkin kun kestää, on hetkiä kun ei tunne toista kohtaan muuta kuin syvää väsymystä. Tai sitten sullakin on ollut helppo avioliitto. Onneksi olkoon.

      • siilimuori3
        hlöh kirjoitti:

        Avoin palsta. Ja oot rasittava jankuttaja.
        Anna jo olla.

        Avoin palsta juu. Eikös paremminkin sellainen ole jankuttaja jolla ei ole aiheeseen mitään sanomista. Mut jatka vaan, pitäähän sinunkin saada äänesi kuuluville. Ja toosasi näkyville :).

      • hmp.f
        siilimuori3 kirjoitti:

        No en tiedä vaatiiko munaa vai pimpsaa kirjoittaa anonyyminä tällaiselle palstalle.
        Ja aloittajahan kertoi "keskustelleensa miehen kanssa ja miehen odottavan hänen päätöstään". Ja elämässä on paljon sellaisiakin pareja jotka pysyvät syystä ai toisesta yhdessä ilman keksinäistä se suurempaa rakkautta tai intohimoa.

        Haukkumista ei ole kirjoittaa omia mielipiteitään vaikka ne poikkeavaisivatkin esim sinun mielipiteestäsi. Miksi et ole kiinnostunut kuuemaan miehen versiota? Otatko jotenkin liian omaksi?

        Nythän me siilimuori käsitellään aloittajan tunteita, eikö? Ei toisen tunteita voi käsitellä kuten faktaa, vaihtamalla tietoja ne tunteet ei taida muuttua miksikään.
        Kohtelet asiaa kuin tyypillinen suomalainen, epäuskolla. Kun joku kertoo miltä jokin tuntuu, alat miettimään että voiko hän oikeasti tuntea niin, ja mitä hänen pitäisi tuntea jotta olisi oikein, ja vielä lopuksi kuulostellaan lähipiiristä että onko hän oikeutettu tuntemaan mitä tuntee.

      • hlöh
        siilimuori3 kirjoitti:

        Avoin palsta juu. Eikös paremminkin sellainen ole jankuttaja jolla ei ole aiheeseen mitään sanomista. Mut jatka vaan, pitäähän sinunkin saada äänesi kuuluville. Ja toosasi näkyville :).

        Sinä se toosa edellä pyydystät. Miehiä puolustat. Et ole solidaarinen naisille.

      • siilimuori3
        hlöh kirjoitti:

        Sinä se toosa edellä pyydystät. Miehiä puolustat. Et ole solidaarinen naisille.

        Solidaarisuus ei ole kiinni sukupuolesta.

      • hlöh
        siilimuori3 kirjoitti:

        Solidaarisuus ei ole kiinni sukupuolesta.

        Sinulla näyttää olevan. Olet miesten mielistelijä.

      • hmp.f
        hlöh kirjoitti:

        Sinulla näyttää olevan. Olet miesten mielistelijä.

        Siilimuoriko? Jälleen kerran olen ymmälläni kuvasta jota tarjotaan. Ootko ehkä vaan vähän nekkuun ottanut ja siksi laukaiset mitä lie piikkejä?
        Ei hän mun mielestä mielistelijä ole. Antaa sulle takaisin minkä hänelle syötät. Koeta, syötä hänelle ruusuja ja saat ne takaisin :)

      • siilimuori3
        hmp.f kirjoitti:

        Nythän me siilimuori käsitellään aloittajan tunteita, eikö? Ei toisen tunteita voi käsitellä kuten faktaa, vaihtamalla tietoja ne tunteet ei taida muuttua miksikään.
        Kohtelet asiaa kuin tyypillinen suomalainen, epäuskolla. Kun joku kertoo miltä jokin tuntuu, alat miettimään että voiko hän oikeasti tuntea niin, ja mitä hänen pitäisi tuntea jotta olisi oikein, ja vielä lopuksi kuulostellaan lähipiiristä että onko hän oikeutettu tuntemaan mitä tuntee.

        Analyysisi minun asiakohtelullani on sinun näkemyksesi asiasta ja tottakai saat sen tuoda julki, siis oman käsityksesi minun asiakohtelustani :D.

        Minä en kerro mitä hänen pitäsi tuntea vaan koitan analysoida parisuhteen tilaa, koska hän täällä kysyy mitä pitäisi tehdä, eikö kyse ole parisuhteesta ja parisuhteessa on yleensä kaksi osapuolta, vähintään. Ja siihen ei pääse vain toisen tunteita (jotka pitää tutkailla kirjoituksistaan) analysoimalla. Pariterapiassakin eikös yleensä käydä pariskuntana yhdessäkin. Siis vain toista osapuolta kuulemalla en voi sanoa esimerkiski et jätä se. Sitä aisti vaikka hän jättäiskin miehensä minusta hänen kirjoituksistaan huokuva tunnelataus miestä kohtaa vaikuttaa kylmätä ja muutoinkin vastenmielisestä. On akkojen höpinää mennä mukaan moittimaan miestä joka on kuvattu vain kylmäkiskoisen naisen kertomuksen perusteella.

      • hmp.f
        siilimuori3 kirjoitti:

        Analyysisi minun asiakohtelullani on sinun näkemyksesi asiasta ja tottakai saat sen tuoda julki, siis oman käsityksesi minun asiakohtelustani :D.

        Minä en kerro mitä hänen pitäsi tuntea vaan koitan analysoida parisuhteen tilaa, koska hän täällä kysyy mitä pitäisi tehdä, eikö kyse ole parisuhteesta ja parisuhteessa on yleensä kaksi osapuolta, vähintään. Ja siihen ei pääse vain toisen tunteita (jotka pitää tutkailla kirjoituksistaan) analysoimalla. Pariterapiassakin eikös yleensä käydä pariskuntana yhdessäkin. Siis vain toista osapuolta kuulemalla en voi sanoa esimerkiski et jätä se. Sitä aisti vaikka hän jättäiskin miehensä minusta hänen kirjoituksistaan huokuva tunnelataus miestä kohtaa vaikuttaa kylmätä ja muutoinkin vastenmielisestä. On akkojen höpinää mennä mukaan moittimaan miestä joka on kuvattu vain kylmäkiskoisen naisen kertomuksen perusteella.

        Ei kai tää mikään parisuhdeneuvonta ole? Ja vaikka olisikin, hoidetaanko se noin, laukomalla hädässä olevalle kuinka huono hän on?
        Sä oot hiton nopea tuomitsemaan ihmisiä.

      • siilimuori3
        hlöh kirjoitti:

        Sinulla näyttää olevan. Olet miesten mielistelijä.

        No tolla perusteella sinä olet miesten vihaaja, oikeen nuttura tärisee :D. Tiedätkös muuten jotta miesten nutturan viralliseksi nimeksi on vahvistettu muttura?

      • siilimuori3
        hmp.f kirjoitti:

        Siilimuoriko? Jälleen kerran olen ymmälläni kuvasta jota tarjotaan. Ootko ehkä vaan vähän nekkuun ottanut ja siksi laukaiset mitä lie piikkejä?
        Ei hän mun mielestä mielistelijä ole. Antaa sulle takaisin minkä hänelle syötät. Koeta, syötä hänelle ruusuja ja saat ne takaisin :)

        Kiitos hooämpeeäffä. Minusta on kiva aada keskusteluissa vastusta. Ei pahalla eikä henkilökohtaisesti vaan aiheesta. Vaikka mielipiteet ja näkemykset poikkeaa, silti voin sanoa et ihan hyvä tyyppi olet palstalaisena :).

      • siilimuori3
        hmp.f kirjoitti:

        Ei kai tää mikään parisuhdeneuvonta ole? Ja vaikka olisikin, hoidetaanko se noin, laukomalla hädässä olevalle kuinka huono hän on?
        Sä oot hiton nopea tuomitsemaan ihmisiä.

        Juu, sitähän juuri sanoin et täällä pitää muodostaa käsitys kirjoitusten perusteella ja tuollaisen käsityksen aloittajan teksiten peruteella olen saanut ja siksi kaipaankin toisen osapuolen versiota asiasta. Siis tuomitsen tuomitsijaa ja en halua tuomita toista osapuolta pelkästään tämän kertomuksen perusteella. Minusta aloittaja ei vaikuta hädässä olevaslta ollenkaan.

      • hmp.f
        siilimuori3 kirjoitti:

        Kiitos hooämpeeäffä. Minusta on kiva aada keskusteluissa vastusta. Ei pahalla eikä henkilökohtaisesti vaan aiheesta. Vaikka mielipiteet ja näkemykset poikkeaa, silti voin sanoa et ihan hyvä tyyppi olet palstalaisena :).

        Kiitos samoin, siilimuori :)
        Noh, ootas kun siivooja herää yöuniltaan ja tulee ja pöllyyttää meitä lapsukaisia kun me ei tiedetä mitään ;)) siinä sulle vastusta. Taidan mennä piparipurkille, sohva on mun, yksin mun! Ja miesseuraakin olis, Kauko Säädin!

      • siilimuori3
        hmp.f kirjoitti:

        Kiitos samoin, siilimuori :)
        Noh, ootas kun siivooja herää yöuniltaan ja tulee ja pöllyyttää meitä lapsukaisia kun me ei tiedetä mitään ;)) siinä sulle vastusta. Taidan mennä piparipurkille, sohva on mun, yksin mun! Ja miesseuraakin olis, Kauko Säädin!

        Jäämmä siis odottamaan kaitsijaa, pilke jo valmiiksi silmäkulmassa. Mitähän haastetta sillä on meille tarjottavana :).

        Minä olen niin täynnä suklaata, kinkkua, kalaa ja juustoja et vesi vanhin voitehista pekästään. Nyt soffalle.

    • EurotEsiin

      Jos et anna selviä euromääriä, paljonko saatte tuloja, niin mennään umpimähkään pimmeessä.
      Paljonko miehesi saa tuloja kuukaudessa? Mitä menoja miehellä on?
      Sinun kuukausitulosi ja sinun kuukausimenosi?

      • Mitä.vatvoa.moista

        Joku takuueläkeukko se on ja ehkä alkoholisti mutta peli riippuvainen ainakin...Siinä varmaan se sairaus.

    • Epäröivä

      hmp.fi: ihan hyvä ehdotus tuo määräaikainen irtiotto. Silloinhan voimme katsoa, miten pärjäämme. En ole kyennyt rakastumaan avioeron jälkeen, vaikka muuten olen toipunut. Tässä suhteessa on kyse lämpimästä yhdessäolosta. Harrastimme aluksi paljon retkeillen ja eri tapahtumissa, nyt on jäänyt miehen sairauden ja rahattomuuden takia. Jo yksi pääsylippu on n. 10-40 euroa tapahtumasta riippuen, en viitsisi toisen puolesta maksella vaikka joskus niin teenkin.
      EurotEsiin: Minun tulojen määrä ei ole tässä tarpeen, pärjään hyvin, palkasta jää säästöön. Miehellä jää ruokaan, vaatteisiin, liikkumiseen, hammaslääkäriin, lääkkeisiin n. 200 keskimäärin, siis joinakin kuukasina muutama kymppi. Ja jos jää yli 200, ei yhtään pysty jättämään muille kuille. On luetteloinut tulonsa ja menonsa, näyttää myös laskunsa ja velkansa. Itse en sillä rahalla pärjäisi, enkä todellakaan ole tuhlailija.

      • EurotEsiin

        Suomessa on saatavissa toimeentulotukea, jos "jää ruokaan, vaatteisiin, liikkumiseen, hammaslääkäriin, lääkkeisiin n. 200 keskimäärin".
        http://stm.fi/toimeentulotuki

      • siilimuori3

        Jos mä oisin sun mies. ottaisi lopullisen irtioton, sillä sinunlaisesi ei muutu.

      • neuvonvaan
        EurotEsiin kirjoitti:

        Suomessa on saatavissa toimeentulotukea, jos "jää ruokaan, vaatteisiin, liikkumiseen, hammaslääkäriin, lääkkeisiin n. 200 keskimäärin".
        http://stm.fi/toimeentulotuki

        Ensiksi aloittajan kannattaa pohtia ja testata mitä tunteita on "jäljellä" miestä kohtaan, vai onko niitä koskaan ollutkaan. Sääli ei ole tunne, jonka vuoksi mitään suhdetta pitäisi jatkaa.
        Rakkaus ja intohimo on pian ohi kaikissa suhteissa ja sitten astuu kuvioon kumppanuus, toisesta välittäminen, huolehtiminenkin, kaveruus, ystävyys jne..
        Rahan ei pitäisi olla koskaan merkittävin asia parisuhteessa. Kuten joku ehdotti kannattaa ottaa aikalisä ja testata, mitä suhde todella merkitsee, mitä jää kaipaamaan, kun ei ole mitään yhteydenpitoa jne...mitä ihminen merkitsee sen näkee käytännössä, kun ei pidä mitään yhteyttä vaikka pariin kuukauteen ja vasta sen jälkeen on lupa "katsoa" puolin toisin tilanne. Roikkumaan jääminen on monen mielestä pahin tapa irrottautua, eli ei mitään yhteyttä kummankaan taholta tiettynä aikavälinä.
        Sitten miehen taloudellinen puoli jos haluaa katsoa sen ensin, ennen rankkoja päätöksiä. Pitäisi tarkistaa, onko miehellä mahdollisuutta velkajärjestelyyn ja jos sen avulla saa menonsa tasapainoon, niin elämiseen voi jäädä hieman enemmän kuin lain mukaisen toimeentuloturvan avulla. Myös velkavastuuaika supistuu ja pääsee nopeammin elämään ns puhtaalta pöydältä. Mies saa varmaan asumistukea, kun vuokra-asunnossa asuu ja käteen pitäisi jäädä asumiskulujen jälkeen n 500e kuussa. Ja jos sairauskulut ovat suuria ne pitää ottaa huomioon sos.turvan laskelmissa, eli loppupelissä pitäisi jäädä elämiseen n 500e/kk. Olen neuvonut "pulassa" olevia ihmisiä vuosien varrella, rohkenen neuvoa edelleen. Monilta olen saanut tietoa ja kokemuksia.
        Velkaneuvoja osaa laskea paremmin ja auttaa, jos mies ei ole sellaisella käynyt.

    • tyhmäolinmyös

      lemmikkimiehellä ei ole mitään, usein vaan kulissi, kun halu näyttää, et on mies...

    • lopeta-jo-tyhmä-pähkäily

      Tuohan on itsestään selvyys,
      alottaja ottaa ja antaa pakit ukolle,
      sanoo vaan että nyt riitti , kiitti,
      elä omillasi mä elän omillani hyvästi, ja alkaa katella parempia onko niitä näköpiirissä,
      voi olla että lopulta jää " luu valitsijan kouraan "

      • siilimuori3

        Niivvai jos hän ei pärjää, on läheisriippuvainen? Tai muu onglemainen?

    • ent.siivoojaparka

      Heh!
      Viikonloput sinun elätettävänä ja viisi päivää viikossa toisten yhtä hupsujen mummojen elätettävänä.
      Jotku toiset mummot jossain huokailevat samaan aikaan, kun se muuten niin mukava mies käy hänen elätettävänään joka viikko määräpäivinä...

    • näitä-on-nähty-

      ja lehdistä luettu surkeita huijaustapauksia, et ole ainoa etkä ensimmäinen huijattava leski,

      -
      Näitä auervaaroja näyttää riittävän tyhmien vanhojen piikojen huolettavaksi,
      voi voi ku puutteessa olo saa vanhatpiian pään sekasi,

    • korppis1

      Mikäpä hänessä. Eikös se pruukaa olla, että hän maksaa jolla on rahaa.

    • näin-meillä-

      jooooo,
      ja jos mä ottasin vaki kumppanin, hän taatusti joutuisi kustantamaan kaikki mun kuluni,
      joitaki omia laskuja voisin maksaa,
      mutta elatusvelvollisuus olisi ehdottomasti mun kumappanilla,
      --- miltä se ny näyttäis jos kävisimme esm syömässä ja mä maksaisin kaiken,
      eiiiiiii ei ei eiiiiiii tulis kuuloonkaa,
      kyllä se on mies joka maksaa jos naisen kanssa menee syömään tai teatteriin tai mihin tahansa,

      • Korppis1

        Onko ne vakikumppanit, jotka maksavat kaikki, tosta noin vain otettavissa ; )

        Taitaa matkailu, ravintolareissut ja teatterit olla sinulle harvinaista nannaa.

      • näin-meillä
        Korppis1 kirjoitti:

        Onko ne vakikumppanit, jotka maksavat kaikki, tosta noin vain otettavissa ; )

        Taitaa matkailu, ravintolareissut ja teatterit olla sinulle harvinaista nannaa.

        Se on aviopuoliso ainaki meikäläisen elämässä, nuoruuden rakkaus,

      • Korppis1
        näin-meillä kirjoitti:

        Se on aviopuoliso ainaki meikäläisen elämässä, nuoruuden rakkaus,

        Vieläkö rakkaus loistaa?

        Kyllähän minä tiedän avioliitossa olleena kuinka avioliitossa elävien nokkimisjärjestys menee. Minäkin kun menin naimisiin rakkaudesta vaan sitten tuli ero. Se laskun maksu siellä ravintolassa voi olla myös teatteria. Joudut sen summan jollakin tavoin kompessoimaan myöhemmin kotioloissa.

        Mutta on paljon ikäisiämme ihmisiä, jotka elävät yksin. Etsivät sitä oikeaa ja pelkäävät tulla kusetetuiksi jos löytävät kuten nyt aloittajakin on alkanut epäilemään tuliko huti valinta.

        Ei se rakkaus niin jumalaista ole sinullakaan jos oikein rehellinen olet ja tarkkaan katsot rakastettuasi aamiaispöydässä ; )

        Sitä paitsi sinulla ei ole mitään käsitystä aloituksen asiasta koska olet sen saman miehen kanssa elämäsi elänyt ja samaan pussiin pennit kerännyt.

      • nyyyh-----
        Korppis1 kirjoitti:

        Vieläkö rakkaus loistaa?

        Kyllähän minä tiedän avioliitossa olleena kuinka avioliitossa elävien nokkimisjärjestys menee. Minäkin kun menin naimisiin rakkaudesta vaan sitten tuli ero. Se laskun maksu siellä ravintolassa voi olla myös teatteria. Joudut sen summan jollakin tavoin kompessoimaan myöhemmin kotioloissa.

        Mutta on paljon ikäisiämme ihmisiä, jotka elävät yksin. Etsivät sitä oikeaa ja pelkäävät tulla kusetetuiksi jos löytävät kuten nyt aloittajakin on alkanut epäilemään tuliko huti valinta.

        Ei se rakkaus niin jumalaista ole sinullakaan jos oikein rehellinen olet ja tarkkaan katsot rakastettuasi aamiaispöydässä ; )

        Sitä paitsi sinulla ei ole mitään käsitystä aloituksen asiasta koska olet sen saman miehen kanssa elämäsi elänyt ja samaan pussiin pennit kerännyt.

        Oli se vaan ainokaiseni , kunnes kuolema erotti,

      • siilimuori3
        Korppis1 kirjoitti:

        Onko ne vakikumppanit, jotka maksavat kaikki, tosta noin vain otettavissa ; )

        Taitaa matkailu, ravintolareissut ja teatterit olla sinulle harvinaista nannaa.

        Joo. Uusiosuhteet on ihan eri asia kuin nuoruudessa perustettu liitto. Molemmilla elettyä elämää takana, lapset ja ehkä hankittua omaisuuttakin. Eli elämän merkittävimmät perusasiat jo koettu aiemmin. Mikä hitsaa uusiosuhdetta yhteen? Rahako tai se et hakee itselleen hyväksikäytettävää, joka hylätään kun massi loppuukin tai tulee sairautta. Onko vanhempana enää mahdollisuutta kiinnittyä keneenkään sillä tavoin kuin nuorempana? Pitääkö aina olla pikkasen takaovi auki et vaikka mitä tapahtuisi, pärjään omillani?

      • Korppis1
        siilimuori3 kirjoitti:

        Joo. Uusiosuhteet on ihan eri asia kuin nuoruudessa perustettu liitto. Molemmilla elettyä elämää takana, lapset ja ehkä hankittua omaisuuttakin. Eli elämän merkittävimmät perusasiat jo koettu aiemmin. Mikä hitsaa uusiosuhdetta yhteen? Rahako tai se et hakee itselleen hyväksikäytettävää, joka hylätään kun massi loppuukin tai tulee sairautta. Onko vanhempana enää mahdollisuutta kiinnittyä keneenkään sillä tavoin kuin nuorempana? Pitääkö aina olla pikkasen takaovi auki et vaikka mitä tapahtuisi, pärjään omillani?

        Etkö sinä löytänyt sitä oikeata uusiosuhteessasi kun takaovea pidät raollaan. No olet nuorempi kuin minä. Onneksi ei ole ongelmana miettiä kuinka pärjäisin jos kumppanistani aika jättää vaikka voihan siinä käydä toisinkin päin. Uskon olevani silloin niin vanha, että istun kiikkustuolissa ja muistelen yhteisiä hauskoja matkojamme ja yhteisiä juhliamme kuten nyt tämäkin joulun seutu.

    • att2

      Suomessa apinoita piisaa itään ja länteen.

    • Epäröivä

      Eurot esiin: Ei ole kysynyt tukea. Oletamme ettei se onnistu. Hänellä on velkaa myös minulle. Emme usko että voisi tehdä niin että henkilö ensin lainaisi kaverilta, tekisi siitä maksusuunnitelman ja sitten menisi pyytämään yhteiskunnalta, että näin vähän jää käteen velkaerien maksun jälkeen. Sehän olisi loistava bisnes. Korpppis1: Juuri noita ajatuksia ja kysymyksiä pyörii päässäni. Avioerossa taistelin jonkin verran, muutaman tonnin annoin mennä, koska piti keskittyä elämään eteenpäin, enkä ole katunut. Säilyi sinne päin hyvät välit kun on yhteiset lapset. Näin-meillä: Ei ole milloinkaan hävettänyt maksaa omat kuluni, ihan ilolla pankkikortin tökkäisin omasta puolestani.

      Huomenna alkaa työt. Kiitos kaikille kirjoittajille, myös tuomitsijoille ja vinoilijoille. Sain tästä ketjusta uutta ajateltavaa ja ohjeita, pohdin vaihtoehtoja. Olen varma että joku sopiva, täydellistä ei ole, ratkaisu löytyy.

      • hytinäx1

        Juupa juu ja satu meni saunaan.........

      • santtu.tulin.saunasta

        Minäpä tulin saunasta, se oli joulusauna kolmonen. Huomenna arki astuu lauteillekin.

    • neuvokas_

      Yksi järkevä kirjoitus koko rimpsussa ja se on Ancelilta.

      Kun Milja Keto-orvokki Syyspää Kainuusta pyytää neuvoa ongelmaansa, ettei yhteiselo suju veteliläisen Turo Aleksis Könkkäpolven kanssa, niin paras ja oikea vastaus tulee peiliin katsomalla ja miettimällä, kuten Anceli mainitsi.
      Voihan sitä kokeilla eurooppalaisia tai vaikkapa amerikkalaisia keskustelu- ja senssipalstoja ja kysellä Milja-paran kohtaloa ja vastauksia sataa harrastelijatasoisilta psykologeilta ja jopa tohtoritason saavuttaneilta ihmistuntijoilta lukematon määrä, mutta Miljan onni ei vaan ota kirkastuakseen, ei vaikka mitä tarjoaisi vastalahjaksi.
      Kainuussa harmaus jatkuu Miljan kohdalla, Vetelissä alavilla mailla hallanvaara ja tonttu ei vaan saa unta.

      • EurotEsiin

        Erakko olet etkä neuvokas. Ei ole mikään paras ja oikea vastaus, kun kehottaa yksikseen miettimällä ratkomaan ongelmansa. Kyllä muiden kanssa keskustellen löytää sen, mitä itse haluaa. Vain sanomalla toiselle ongelmansa, niin usein itse keksii siihen ratkaisun.
        Tuo Anceli se se vasta suurikin psykiatri luulee olevansa, kun diagnoosin antoi, ettei " kukaan täyspäinen ei yleensä (lievensin) tuollaisia kysele."

      • tuulu
        EurotEsiin kirjoitti:

        Erakko olet etkä neuvokas. Ei ole mikään paras ja oikea vastaus, kun kehottaa yksikseen miettimällä ratkomaan ongelmansa. Kyllä muiden kanssa keskustellen löytää sen, mitä itse haluaa. Vain sanomalla toiselle ongelmansa, niin usein itse keksii siihen ratkaisun.
        Tuo Anceli se se vasta suurikin psykiatri luulee olevansa, kun diagnoosin antoi, ettei " kukaan täyspäinen ei yleensä (lievensin) tuollaisia kysele."

        Paras mennä lääkäriin, jos diagnoosia kaipaat.

      • eiseniinainaole

        Voi olla että on "kirjailijan" harjoitustyö. Vaan voi noin olla oikeastikin, joten otin sen tosissani.

      • lesken

        Olin mieheni kanssa 20-vuotta, siitä 10-vuotta avioliitossa. Mies oli alkuvuosina työelämässä, mutta sairastui ja jäi sairauseläkkeelle 56-vuotiaana. Hänellä oli velkoja ja vouti vei kolmasosan eläkkeestä. Itse olin välillä työttömänä ja välillä määräaikaisissa työsuhteissa.
        Ei tullut mieleenikään laskea mitään rahan päälle. Mies oli rakas ja minäkin luultavasti hänelle. Se on/oli kaikkein tärkeintä.
        Kun mies sai aivoverenvuodon ja oli sairaalassa 7 kuukautta, päällimäisenä oli ajatus hänen kuntoutumisestaan ja kotiintulostaan.
        Sairaalalaskut olivat suuria. Sossu ei auttanut. Otin velkaa ja maksoin laskuja.
        Kun hän pääsi kotiin, hän oli täysin avustettava. Aloin omahoitajaksi.
        En koskaan unohda hänen aurinkoista hymyään aamuisin.
        Katselin hänen heräämistään ja ilakoivia silmiään. Puhekyky oli lähes mennyt.
        Kun hän nukkui pois, romahdin.
        En laskupinojen ja rahattomuuden takia, vaan sen että menetin maailman rakkaimman ihmisen.
        Jos vielä kohtaisin tällaisen karismaattisen miehen, en ajattelisi rahoja yhtään.

      • Jälkiviisautta

        Pitää olla itsensä uhraavaa rakkautta. Minusta sinun olisi kannattanut laittaa mies hoitoon ja elää kun sinä kuitenkin vielä pystyt elämään. Olisiko mies uhrautunut vuoksesi?
        Kyllä siinä on tarpeeksi kun käy katsomassa ja huolehtii että hoitopaikassa eivät laiminlyö velvollisuuksiaan. Muutama kuukausi on vielä ymmärrettävää, mutta arvokas ja tärkeä on myös sinun elämäsi.
        Ei ainakaan minulle olisi riittänyt ainoaksi ilokseni aurinkoinen hymy ja ilakoivat silmät. Monesti ne ovat samanlaiset kaikille ketkä sairaasta huolehtivat.
        Kyllä minua ainakin laskupinot ja rahattomuus häiritsisivät, niin karismaattista miestä ei olisikaan joka ne saisi unohtamaan.
        En tarkoittanut loukata, olen nähnyt tällaista, marttyyrinkruunua ei kukaan kunnioita.

      • konkariesh

        Jokainen tekee omat valintansa, eikä jälkiviisaan neuvosta taida olla opiksi ja ohjeeksi - enää. Hyvä ystäväni hoiti miehensä viimeiseen saakka ja vaikka koki hoitamisen raskaaksi, oli kiitollinen, kun jaksoi loppuun asti hoitaa. Monet kerrat ihmettelin hänen jaksamistaan ja kehoitin miettimään hoitaako oman terveytensä uhraten. Nyt mies on tuhkana ja leskellä hyvä olo ja mieli. Kunnioitan hänen valintaansa, vaikka en itse olisi samaan ratkaisuun päätynyt, jos minulla olisi kaikki ne sairaudet, jotka ystävälläni on.

      • miettiivaan
        lesken kirjoitti:

        Olin mieheni kanssa 20-vuotta, siitä 10-vuotta avioliitossa. Mies oli alkuvuosina työelämässä, mutta sairastui ja jäi sairauseläkkeelle 56-vuotiaana. Hänellä oli velkoja ja vouti vei kolmasosan eläkkeestä. Itse olin välillä työttömänä ja välillä määräaikaisissa työsuhteissa.
        Ei tullut mieleenikään laskea mitään rahan päälle. Mies oli rakas ja minäkin luultavasti hänelle. Se on/oli kaikkein tärkeintä.
        Kun mies sai aivoverenvuodon ja oli sairaalassa 7 kuukautta, päällimäisenä oli ajatus hänen kuntoutumisestaan ja kotiintulostaan.
        Sairaalalaskut olivat suuria. Sossu ei auttanut. Otin velkaa ja maksoin laskuja.
        Kun hän pääsi kotiin, hän oli täysin avustettava. Aloin omahoitajaksi.
        En koskaan unohda hänen aurinkoista hymyään aamuisin.
        Katselin hänen heräämistään ja ilakoivia silmiään. Puhekyky oli lähes mennyt.
        Kun hän nukkui pois, romahdin.
        En laskupinojen ja rahattomuuden takia, vaan sen että menetin maailman rakkaimman ihmisen.
        Jos vielä kohtaisin tällaisen karismaattisen miehen, en ajattelisi rahoja yhtään.

        SEkä mieheni, että miesystävän olisin hoitanut mahdollisimman pitkään, jos olisi tarvinnut. Ei tarvinnut, lähdöt tulivat äkkiä. Nyt en haikaile uuden miehen perään, ei esim. ehtisi olla niin kauaa yhdessä ennen mahdollista omaishoitajuutta. En ole koskaan olettanut, että mies maksaa kaiken, on vanhanaikainen käsitys. Pitkissä parisuhteissa on todella miettimistä, jos aloittajan tilanteeseen joutuu. En osaa neuvoa.

      • lesken
        Jälkiviisautta kirjoitti:

        Pitää olla itsensä uhraavaa rakkautta. Minusta sinun olisi kannattanut laittaa mies hoitoon ja elää kun sinä kuitenkin vielä pystyt elämään. Olisiko mies uhrautunut vuoksesi?
        Kyllä siinä on tarpeeksi kun käy katsomassa ja huolehtii että hoitopaikassa eivät laiminlyö velvollisuuksiaan. Muutama kuukausi on vielä ymmärrettävää, mutta arvokas ja tärkeä on myös sinun elämäsi.
        Ei ainakaan minulle olisi riittänyt ainoaksi ilokseni aurinkoinen hymy ja ilakoivat silmät. Monesti ne ovat samanlaiset kaikille ketkä sairaasta huolehtivat.
        Kyllä minua ainakin laskupinot ja rahattomuus häiritsisivät, niin karismaattista miestä ei olisikaan joka ne saisi unohtamaan.
        En tarkoittanut loukata, olen nähnyt tällaista, marttyyrinkruunua ei kukaan kunnioita.

        En ymmärrä, että olisin jotenkin uhrautunut. Jos nyt oikein viisastelen, niin avioliittoon mentäessä, luvataan olla yhdessä ylä- ja alamäessä. Avoliitossahan ei luvata mitään. Ollaan vapaina.
        Silloinko pitäisi rakkain jättää laitokseen kiireisten hoitajien armoille. Näin sen hoitamisen 7 kuukauden aikana liiankin hyvin. Paikka vaihtui, samoin hoidon taso.
        Olin työtön, olen lapseton, takana epäonnistuneita suhteita.
        Olisi ollut järjenvastaista siirtää mies pysyvään laitoshoitoon, kun olin yksin ja pystyvä hoitamaan. Tietty sain apua kylvetyksiin ym.
        En todellajaan kaivannut mitään kruunua. Euroja kylläkin.
        Nyt olen 61-vuotias,vapaa.
        En voisi elää näin levollisin mielin, jos olisin laittanut mieheni laitoshoitoon. En antaisi itselleni sitä koskaan anteeksi.
        Raha on pelkkää materiaa. Minulle riittää lämmin asunto ja ruoka. En kaipaa ulkomaanmatkoja, enkä ylellisyyksiä, kun en ole niihin tottunut.
        Parasta mitä tiedän, on mielenrauha.

      • rosaliiin
        lesken kirjoitti:

        En ymmärrä, että olisin jotenkin uhrautunut. Jos nyt oikein viisastelen, niin avioliittoon mentäessä, luvataan olla yhdessä ylä- ja alamäessä. Avoliitossahan ei luvata mitään. Ollaan vapaina.
        Silloinko pitäisi rakkain jättää laitokseen kiireisten hoitajien armoille. Näin sen hoitamisen 7 kuukauden aikana liiankin hyvin. Paikka vaihtui, samoin hoidon taso.
        Olin työtön, olen lapseton, takana epäonnistuneita suhteita.
        Olisi ollut järjenvastaista siirtää mies pysyvään laitoshoitoon, kun olin yksin ja pystyvä hoitamaan. Tietty sain apua kylvetyksiin ym.
        En todellajaan kaivannut mitään kruunua. Euroja kylläkin.
        Nyt olen 61-vuotias,vapaa.
        En voisi elää näin levollisin mielin, jos olisin laittanut mieheni laitoshoitoon. En antaisi itselleni sitä koskaan anteeksi.
        Raha on pelkkää materiaa. Minulle riittää lämmin asunto ja ruoka. En kaipaa ulkomaanmatkoja, enkä ylellisyyksiä, kun en ole niihin tottunut.
        Parasta mitä tiedän, on mielenrauha.

        Kirjoituksesi lämmitti, liikutti, kosketti. Kiitos.
        Tuntui mukavalta löytää sanat "maailman rakkain, aurinkoinen hymy, ilakoivat silmät, mielenrauha".

        Toivon elämääsi terveyttä, iloa ja valoa ja paljon kaikkea hyvää.

      • Viatonsivullinen

        Kaikenaikaa tässä sekoitettiin suhteen lähtökohta, kysymys oli kahdesta erillään asuvasta ihmisestä, ei ollut avo eikä avioliitto.
        Siis ei muuta sitovaa kun raha jota nainen oli miehelle lainannut! 10vuotta ystävyyttä
        ei ole kovin pitkä suhde vielä, vain viikonloppuisin. Aika vähän antaa
        viikonloppusuhde, (on kokemusta)ajanmittaan siinä rakkaus kuolee.
        Suhde ei kehity niin kuin pitäisi, tulee turhautumisen tunteita.
        Sinulle on jäänyt vain velvollisuudet. Sinusta on tullut hänelle äiti,
        joka laittaa poikansa eväsrepun kanssa matkaan kerran viikossa.
        Mieti mitä haluat, jos hän on loistava rakastaja älä missään tapauksessa luovuta, jos luovutat, luovuta minulle~:-))

      • Viatonsivullinen
        Jälkiviisautta kirjoitti:

        Pitää olla itsensä uhraavaa rakkautta. Minusta sinun olisi kannattanut laittaa mies hoitoon ja elää kun sinä kuitenkin vielä pystyt elämään. Olisiko mies uhrautunut vuoksesi?
        Kyllä siinä on tarpeeksi kun käy katsomassa ja huolehtii että hoitopaikassa eivät laiminlyö velvollisuuksiaan. Muutama kuukausi on vielä ymmärrettävää, mutta arvokas ja tärkeä on myös sinun elämäsi.
        Ei ainakaan minulle olisi riittänyt ainoaksi ilokseni aurinkoinen hymy ja ilakoivat silmät. Monesti ne ovat samanlaiset kaikille ketkä sairaasta huolehtivat.
        Kyllä minua ainakin laskupinot ja rahattomuus häiritsisivät, niin karismaattista miestä ei olisikaan joka ne saisi unohtamaan.
        En tarkoittanut loukata, olen nähnyt tällaista, marttyyrinkruunua ei kukaan kunnioita.

        Vaihtoehto jonka minä tekisin olisi, voi viedä omaisen laitoshoitoon
        ja käydä häntä siellä katsomassa, seurustelemassa, syöttämässä, niin
        paljon kun jaksaa. Tottunut henkilökunta tekee työnsä osaavan sujuvasti, ilman ylimääräistä ähellystä jota esim. puolisolle on yksin siirtely paikasta toiseen. Raskasta tehdä yksin, hoitajat tekevät kaksin.
        Kyllä erilaiset laitokset on ihmistä varten, turha niitä on aina moittia.
        Sana laitos pitäisi kuopata, koteja ne on, minä pidin toisena kotina
        entistä työpaikkaani, käyn siellä vieläkin, vapaaehtoisena.

    • Swanes

      Tunnistin itseni kirjoituksestasi. Sinulla on sittenkin enemmän kuin minulla - hyvä niin. Teillä on vieläikin mahdollisuus. Onnea.

    • Eituusädekehää

      Minä kyllä valitsisin yksin asumisen.Miksi pilaat elämäsi häntä hyyssäämällä.Matkustele hyvä ihminen.Mistä tietää ,että onni voi osua kohdallesi uudelleenkin.

      • siilimuori3

        Juu ja mieskin voi löytää onnen :). Voihan olla et mies ei osaa irrottautua. Voimia hälle.

      • hlöh
        siilimuori3 kirjoitti:

        Juu ja mieskin voi löytää onnen :). Voihan olla et mies ei osaa irrottautua. Voimia hälle.

        Olet ikävä nainen, miehen puolelle meet.

      • siilimuori3
        hlöh kirjoitti:

        Olet ikävä nainen, miehen puolelle meet.

        Noup, en mene kummankaan puolelle erityisesti koska en ole kuullut oikeudenmukaisesti toisen osapuolen kertomusta. Siis tarinasta puuttuu puolet. Jos saisimme lukea miehen version tilanteesta, asia valkenisi huomattavasti paremmin.

      • hlöh
        siilimuori3 kirjoitti:

        Noup, en mene kummankaan puolelle erityisesti koska en ole kuullut oikeudenmukaisesti toisen osapuolen kertomusta. Siis tarinasta puuttuu puolet. Jos saisimme lukea miehen version tilanteesta, asia valkenisi huomattavasti paremmin.

        Nainen pohtii, minkä ratkaisun tekisi. Mihin siinä miehen versiota tarvitaan.

      • siilimuori3
        hlöh kirjoitti:

        Nainen pohtii, minkä ratkaisun tekisi. Mihin siinä miehen versiota tarvitaan.

        Miehen versiolla on suuri merkitys naisen valintoihin. Voihan olla et naisen versiosta puuttuu joitain oleellisia seikkoja. Katsos kun it takes two to tango.

      • hlöh
        siilimuori3 kirjoitti:

        Miehen versiolla on suuri merkitys naisen valintoihin. Voihan olla et naisen versiosta puuttuu joitain oleellisia seikkoja. Katsos kun it takes two to tango.

        Ethän sinä ole valitsemassa joten et tarvitse miehen versiota. Kyllä aloittajanainen tietää tilanteen.

      • siilimuori3
        hlöh kirjoitti:

        Ethän sinä ole valitsemassa joten et tarvitse miehen versiota. Kyllä aloittajanainen tietää tilanteen.

        No minustakos nyt tuli kirjoitustesi keskipiste. Palaahan aiheeseen :).

      • siilimuori3
        hlöh kirjoitti:

        Nainen pohtii, minkä ratkaisun tekisi. Mihin siinä miehen versiota tarvitaan.

        Aloittaja on niin epätietoinen elämänsä valinnoista jotta ptää täällä kysyä. Tuolloin oletettavaa on että hän ei huomaa suhteestaan kaikkia asioita ja me tiiämmä miehenkin valaisemana kaikki kuviot, voimma avittaa naista "valitsemaan". Sitähän ei tiiä vaikka tuosta vappautuisi tämän palstan sunkkunaisille hyvä mies :).

      • hlöh
        siilimuori3 kirjoitti:

        Aloittaja on niin epätietoinen elämänsä valinnoista jotta ptää täällä kysyä. Tuolloin oletettavaa on että hän ei huomaa suhteestaan kaikkia asioita ja me tiiämmä miehenkin valaisemana kaikki kuviot, voimma avittaa naista "valitsemaan". Sitähän ei tiiä vaikka tuosta vappautuisi tämän palstan sunkkunaisille hyvä mies :).

        Sinähän heti aamusella olet miestä vailla. Koita päästä yhteyksiin aloittajan avomiehen kanssa.

      • siilimuori3
        hlöh kirjoitti:

        Sinähän heti aamusella olet miestä vailla. Koita päästä yhteyksiin aloittajan avomiehen kanssa.

        Minusta näyttää et sie olet vailla, vissiin jo pitempään kun noin kärtyä piukkaa. Mulla on mies, siis en ole sinkku.

      • hlöh
        siilimuori3 kirjoitti:

        Minusta näyttää et sie olet vailla, vissiin jo pitempään kun noin kärtyä piukkaa. Mulla on mies, siis en ole sinkku.

        Kauhistuttaa ajatellakin, minkälainen miestennielijä olisit, jos sinkku olisit. Kun nytkin olet tuollainen, että kaikkien kysyjien pitäis miehensä tryykätä sun tykös

      • siilimuori3
        hlöh kirjoitti:

        Kauhistuttaa ajatellakin, minkälainen miestennielijä olisit, jos sinkku olisit. Kun nytkin olet tuollainen, että kaikkien kysyjien pitäis miehensä tryykätä sun tykös

        :DD. Juu tietäsitpä vain millanen miestennielelijä olen tai olen ollut, voisit yllättyä.

      • Viatonsivullinen
        hlöh kirjoitti:

        Olet ikävä nainen, miehen puolelle meet.

        Kyllä molempien tunteet on huomioitava. Tuli tuossa mieleen myös
        pakolaiset kun niitä miehiä "nokitaan" ettei pitäisi tänne tulla.
        Kyllä mieskin turvaa tarvitsee, ei kaikki miehet sodi ja raiskaa.

    • Juupelijuut

      Älä ihmeesä ota tätä miestä yhdessä asumaan,sitten et pääse eroon,kuin repivän riidan kautta.sitä tuskin haluat.Jos hän omistaa asunnon,myyköön sen ja muuttaa vuoralle,maksaa velkansa sinulle jne.Saa kaupungin vuokrakämpän jne,aikuinen mies,

    • Ei_palstavakkari

      Kuten narskusiskot ovat neuvoneet: koska arvostat rahaa enemmän kuin ihmisiä, heitä menemään moinen mies ja siirry lypsämään seuraavaa.

      • siilimuori3

        Siskosi narskuja?

      • mielikki.neito

        Eivät kaikki ole "narskuja" jotka eivät suostu olemaan lypsettävänä. Aloittajahan maksaja oli, miehen rahat eivät riittäneet omiin menoihinsa.
        Asialla on niin monta puolta että vastausta ei aloittajalle ole olemassa.
        Tunnen naisen joka osti miehelle Mersun vähittäismaksulla, noin vain. Tunnen myös naisen joka on aina saanut hyvän elintason miehensä avulla tekemättä koskaan mitään. Heidänkään todellista tilannettaan en tiedä. On miehiä jotka haluaisivat muutaman viikon seurustelun jälkeen muuttaa yhteen asumaan, tietenkin naisen luo, joskus voi onnistua tuokin, mistä sen etukäteen voi sanoa.

      • laidaana

        Niin, mehän emme ole aloittajan elämän asiantuntijoita, vaikka moni niin kuvitteleekin. Minulla on erillään asumisesta hyvät kokemukset. Jos viihtyvät yhdessä, kellään ulkopuolisella ei ole rahojen suhteen nokan koputtamista. Varmaan tulisi minullekin sellainen tunne, että olen ostanut onneni, jos miestä elättäisin. Miksi ei voisi esim. viettää viikonloput yhdessä ja syödä hyvin? Ei sitä noin vain pitkäaikaista kumppania heitetä yli laidan.

    • Epäröivä

      Päräytän tähän, miten aamulla juttu meni ennen töihin lähtöäni. Mies ehdotti maksavansa minulle joulunpyhien monipuolisista ruoista 10 €/vrk heti kun saa rahaa, eli kai kuun vaihteessa. Huomenna menee leipäjonoon. Nieleskelen juttua, oksettaa, aion ainakin pudottaa 7 €oon/vrk. Ja jos tavallista viikonlopuista vaikka 5 €/vrk. Nimellinenkin korvaus on parempi kuin ei mitään. Siis hän on pitkään syönyt ilmaiseksi useimpina viikonloppuina, niin etten mitenkään äkkihötköilijä ole, tämä on pitkän jahkailun ja harmituksen tulos. Näillä mennään ja katsotaan, onko tämä lopullinen ratkaisu. Alkuaikoina, kun hänellä vielä oli kohtuulliset tulot, maksettiin puoliksi. Ei sitten haluttu eroonkaan toisistamme, eikä edes paussia, niitähän ovat jo arjet.

      • hmp.f

        Okei, eli koko juttu oli pelkkä provo. Jess, onnea matkaan vaan.

      • mielikki.neito
        hmp.f kirjoitti:

        Okei, eli koko juttu oli pelkkä provo. Jess, onnea matkaan vaan.

        Olen alusta asti ollut sitä mieltä että on paljon mahdollista että joku täällä tappaa aikaansa pitkinä pyhinä täällä, kuten teen itsekin.
        Aloituksen kaltaisia tapauksia on olemassa, siksi olen vastannut ja kertonut mielipiteeni. Vaikka eipä noihin asioihin kannattaisi puuttua, sanoi mitä hyvänsä, kyllä asianomainen joutuu itse päätöksensä tekemään.
        !0 € vrk, se onkin reilusti luvattu, kunhan eläkepäivä koittaa.

      • mielikki.neito
        mielikki.neito kirjoitti:

        Olen alusta asti ollut sitä mieltä että on paljon mahdollista että joku täällä tappaa aikaansa pitkinä pyhinä täällä, kuten teen itsekin.
        Aloituksen kaltaisia tapauksia on olemassa, siksi olen vastannut ja kertonut mielipiteeni. Vaikka eipä noihin asioihin kannattaisi puuttua, sanoi mitä hyvänsä, kyllä asianomainen joutuu itse päätöksensä tekemään.
        !0 € vrk, se onkin reilusti luvattu, kunhan eläkepäivä koittaa.

        Siis 10 € vrk, jopa viisikin riittäisi. Tuli huutomerkki ykkösen paikalle.

      • voi.kysellä
        hmp.f kirjoitti:

        Okei, eli koko juttu oli pelkkä provo. Jess, onnea matkaan vaan.

        Miten muka voit tietää, että koko juttu oli pelkkä provo?
        En minä usko. Kyllä täältä voi kysellä toisten ajatuksia omasta tilanteestaan. Normaalia.

      • hmp.f
        mielikki.neito kirjoitti:

        Olen alusta asti ollut sitä mieltä että on paljon mahdollista että joku täällä tappaa aikaansa pitkinä pyhinä täällä, kuten teen itsekin.
        Aloituksen kaltaisia tapauksia on olemassa, siksi olen vastannut ja kertonut mielipiteeni. Vaikka eipä noihin asioihin kannattaisi puuttua, sanoi mitä hyvänsä, kyllä asianomainen joutuu itse päätöksensä tekemään.
        !0 € vrk, se onkin reilusti luvattu, kunhan eläkepäivä koittaa.

        Eihän näistä aloituksista koskaan tiedä, yleensä olen ittekin suhtaunut leväperäisesti provoihin koska joku syy on kuitenkin takana miksi niitä tehdään. Ihan sama mulle on mistä keskustellaan kun sille päälle satun että alan kaipaamaan ihmisiä :)
        Mun mielestä se sun typosi oli loistava, äänestän !0 euron puolesta :))

      • hmp.f
        voi.kysellä kirjoitti:

        Miten muka voit tietää, että koko juttu oli pelkkä provo?
        En minä usko. Kyllä täältä voi kysellä toisten ajatuksia omasta tilanteestaan. Normaalia.

        En mä voikaan tietää, oli sellainen kuudes-aisti juttu. Aloittajalla on ongelma, sellainen joka voi olla syvällinen tai sitten ei. Pähkäillään ja tunnetaan myötätuntoa vuoroin häntä, vuoroin hänen miestä kohtaan. Lopputulos on yksityiskohdan huipentuma, 5, 7 vai 10 euroa? Oi latistuksen latistus :/

      • voi.kysellä
        hmp.f kirjoitti:

        En mä voikaan tietää, oli sellainen kuudes-aisti juttu. Aloittajalla on ongelma, sellainen joka voi olla syvällinen tai sitten ei. Pähkäillään ja tunnetaan myötätuntoa vuoroin häntä, vuoroin hänen miestä kohtaan. Lopputulos on yksityiskohdan huipentuma, 5, 7 vai 10 euroa? Oi latistuksen latistus :/

        Kuudes aisti, sekopäisyyttä on sen perusteella diagnooseja tehdä. Provoa!
        Että oikein teatraalista loppuhuipentumaa odotit suomi24 60 palstalla. Nautintosi latistui, kun muutama euro oli. EuroJackpot- tai Lottomiljonääriksi olisi pitänyt miehen paljastua.

      • Seratkaiseee

        Kerroppa EPÄRÖIVÄ,OMISTAAKO tämä mies mitään omaisuutta,vai onko kaiken hävittänyt pitkän ikänsä aikana.

      • mielikki.neito
        voi.kysellä kirjoitti:

        Kuudes aisti, sekopäisyyttä on sen perusteella diagnooseja tehdä. Provoa!
        Että oikein teatraalista loppuhuipentumaa odotit suomi24 60 palstalla. Nautintosi latistui, kun muutama euro oli. EuroJackpot- tai Lottomiljonääriksi olisi pitänyt miehen paljastua.

        Ei kai siinä muuta ole kuin ajatus siitä että sulhaselle kirjoitetaan lasku poistuessa ;) Ainakin minä näin siinä jotain mikä vetosi huumorintajuuni.
        Rahaa se on penikin raha, kolme päivää on jo 30€ , pienistä puroista jne...

      • siilimuoru3

        Toivottavasti sulhanen kirjoittaa laskun seksistä ja seurasta :D.

      • Korppis1
        hmp.f kirjoitti:

        Okei, eli koko juttu oli pelkkä provo. Jess, onnea matkaan vaan.

        Minua on huvittanut seurata tätä ja tuota toista saman aloittajan vedätystä.

        Aloittaja on monesti kirjoittanut vastoin aijempia kommenttejaan, mutta mikäpä hänessä.

        Kuitenkin aihe koskee minuakin koska olen se köyhempi osapuoli LAT-suhteessamme, mitä tulee eläkkeisiin. Omaisuutta on molemmilla. Ruoat teen pääsääntöisesti ja kumppani osallistuu kulujen tasaukseen, yhdessä syödään ja hyvin syödäänkin ; )

      • hmp.f
        Korppis1 kirjoitti:

        Minua on huvittanut seurata tätä ja tuota toista saman aloittajan vedätystä.

        Aloittaja on monesti kirjoittanut vastoin aijempia kommenttejaan, mutta mikäpä hänessä.

        Kuitenkin aihe koskee minuakin koska olen se köyhempi osapuoli LAT-suhteessamme, mitä tulee eläkkeisiin. Omaisuutta on molemmilla. Ruoat teen pääsääntöisesti ja kumppani osallistuu kulujen tasaukseen, yhdessä syödään ja hyvin syödäänkin ; )

        En ole lukenut aloittajan kaikkia kommentteja, en tätä ketjua kokonaan muutenkaan, joten olen helppo höynäytettävä :)
        Mutta mikäpä siinä, keskustelemaanhan tänne on tultu, ja onhan nuo raha-asiatkin tärkeät varsinkin uudessa suhteessa.
        Halvallakin saa syödä hyvin, kun vaan viitsii laittaa. Oisko monen ongelma jos ei ole perhettä enää kotona, että rupeaa laiskottelemaan ruuanlaitossa. Varmaan on kivempi kun on joku jolle laittaa. Varsinkin jos ei tuu riitaa siitä että kumpi maksaa ja syökö toisen perikatoon :)

      • fiftififti
        siilimuoru3 kirjoitti:

        Toivottavasti sulhanen kirjoittaa laskun seksistä ja seurasta :D.

        eikös nuokin tarvitse kumppania...normaalisti.

      • siilimuori3
        fiftififti kirjoitti:

        eikös nuokin tarvitse kumppania...normaalisti.

        Ketkä nuo?

      • fiftififti
        siilimuori3 kirjoitti:

        Ketkä nuo?

        mainitsemasi seksi ja seurustelu eli miksi vain mies esittäisi laskun noista.

      • siilimuori3
        fiftififti kirjoitti:

        mainitsemasi seksi ja seurustelu eli miksi vain mies esittäisi laskun noista.

        No jos toinen ruuasta, miksei toinen muusta?

      • fiftififti
        siilimuori3 kirjoitti:

        No jos toinen ruuasta, miksei toinen muusta?

        Koita nyt tajuta, että tuskin tuo mies YKSIN sitä seksiä harrastaa.

    • Epäröivä

      Ei ole provoa. Ei ole myöskään yhtään hyvä olla. En ole odottanut mitään huipentumaa, vaan tasapainoa, että voisimme olla yhdessä tasa-arvoisina, latteakin kelpaisi. Voitte naureskella 10 eurolle, kunpa minäkin löytäisin siitä huumoria, se on kuitenkin edes jotain, ettei niin tunne itseään hyväksikäytetyksi. Seratkaiseee: Ei ole hävittänyt, kun ei ole oikein mitään ikinä ollutkaan koko entisellä perheellä, velalla jotakin hankkivat ja velkoja jäi erossa. Kovasti on kokemuksia matkailuista ja ravintolassa syömisistä. Tulot oli hyvät. Olin jossain vaiheessa sitä mieltä, että minulle nuukistelijalle ja säästäjälle tekee hyvää olla vastakohdan kanssa, että vähemmän ajattelisin tulevaisuutta ja pahan päivän varaa. Olikin hyötyä, nyt käytän kohtuullisesti rahaa myös itseeni tai kotini kaunistukseen, enkä joka senttiä mieti. hmpf: En pitäisi ongelmana sitä että haluaa järjestää yhteiselon, niin että kummankin on hyvä olla. Minusta ei koskaan tule hankeen heittäjää, kuten tuolla ylempänä neuvottiin. Toki olen vakavasti alkanut miettiä kokonaan yksin elämistä, niitäkin ohjeita on annettu.

      • juoksisin-lujaa-pakoon

        Et ole kertono kumppanin ikää, onko teillä ikäro suuntaan tai toiseen,
        tilanteesi on hankala,
        päättää voit vain itse miten teet lähitulevaisuudessa,
        ---- jotenki vaan tuntuu että kumppanisi on auervaara, sori vaan,

      • att2

        Kaikkea elämä vaatii olimme naimisissa 38 vuotta hän sairastui hoidin häntä kotona yli 2 vuotta saan pientä eläkettä koska lopetin 58 vuotiaana. (ilman korvausta)

        Talous oli aina minun hoidossa luultavasti kaikki menee hyvin jatkossakin koska velkaa ei ole tänään.

        Halusin että hän lopettaisi 55 vuotiaana muuta kuultuaan valtioneläkkeen hän sanoin jatkavansa, ehti täyttää 61 vuotta.

        Lisä veroa on ollut vuosia noin 2000e/v tosin 2017 30000t vähintään ehkä sitten loppuu 2017 vuoden veroa ei olisi jos olisin elänyt veroparatiisissa Suomessa.

      • ei-saa-selvää

        sekava selitys verotuksesta, selitäppä selvemmin,

      • att2
        ei-saa-selvää kirjoitti:

        sekava selitys verotuksesta, selitäppä selvemmin,

        Omaisuuden ex talon myynti on Suomessa vero vapaa jos on asunut osoitteessa 2 vuotta.

        Suomi on paljon suuremp ivapaus veroissa kuin Kreikka--- ei kreikassa ole eläkkeitä kuin Suomessa, siksi Suomi on paras.

      • att2
        att2 kirjoitti:

        Omaisuuden ex talon myynti on Suomessa vero vapaa jos on asunut osoitteessa 2 vuotta.

        Suomi on paljon suuremp ivapaus veroissa kuin Kreikka--- ei kreikassa ole eläkkeitä kuin Suomessa, siksi Suomi on paras.

        Suomi on hyvin sairas valtio, koska kaikilla pitää olla tosi hyvin ja rikkailla on laiton elämä, missä muualla?

      • lesken
        ei-saa-selvää kirjoitti:

        sekava selitys verotuksesta, selitäppä selvemmin,

        Olin ollut leskenä vuoden, kun tapasin sattumalta lenkkipolulla miehen koirineen. Koira tuli nuuskimaan ja mies jutteli mukavia. Pyysi kahville kun sanoi asuvansa yksin ja lähellä.
        Otin riskin ja menin. Kannatti. Asuu kauniissa talossa. Käyn usein kyläilemässä ja autoilemassa hänen kanssaan. Joulunakin olin siellä puuroa keittelemässä.
        Tilanne on se, että hän on keskituloinen, eläkeläinen. Hän matkustelee.
        Minä taas olen köyhä. Hän ei pyydä mukaansa, kun tietää, ettei minulla ole varaa olla viikkokaupalla etelässä.
        Mikä kummallisinta, minua ei vaivaa hiukkaakaan hänen elämäntyylinsä. Hän on työtä tehnyt paljon ja ansaitsee virikkeensä.
        Elämme siis täysin erilaista elämää, mutta tulemme juttuun keskenämme.
        Hän rikastaa elämäänsä matkoillaan, lastensa tapaamisilla ym.
        Minä taas viihdyn hyvin yksinkin. Kun mieheni kuolemasta on kulunut aikaa, olo on helpottunut.
        Elän vuokrakasarmissa köyhänä mutta seesteisenä ja mielenrauhan saaneena.
        Mies elää talossaan, jossa kokoajan on jotain kulueriä ja työtä.
        Autoa pitää huoltaa ja katsastaa. Koiran hoitokaan ei ole ilmaista. Aina jotain.
        Tulemme juttuun kun näemme harvoin. Kumpikin on elämäntyylinsä valinnut.

      • mielikki.neito
        lesken kirjoitti:

        Olin ollut leskenä vuoden, kun tapasin sattumalta lenkkipolulla miehen koirineen. Koira tuli nuuskimaan ja mies jutteli mukavia. Pyysi kahville kun sanoi asuvansa yksin ja lähellä.
        Otin riskin ja menin. Kannatti. Asuu kauniissa talossa. Käyn usein kyläilemässä ja autoilemassa hänen kanssaan. Joulunakin olin siellä puuroa keittelemässä.
        Tilanne on se, että hän on keskituloinen, eläkeläinen. Hän matkustelee.
        Minä taas olen köyhä. Hän ei pyydä mukaansa, kun tietää, ettei minulla ole varaa olla viikkokaupalla etelässä.
        Mikä kummallisinta, minua ei vaivaa hiukkaakaan hänen elämäntyylinsä. Hän on työtä tehnyt paljon ja ansaitsee virikkeensä.
        Elämme siis täysin erilaista elämää, mutta tulemme juttuun keskenämme.
        Hän rikastaa elämäänsä matkoillaan, lastensa tapaamisilla ym.
        Minä taas viihdyn hyvin yksinkin. Kun mieheni kuolemasta on kulunut aikaa, olo on helpottunut.
        Elän vuokrakasarmissa köyhänä mutta seesteisenä ja mielenrauhan saaneena.
        Mies elää talossaan, jossa kokoajan on jotain kulueriä ja työtä.
        Autoa pitää huoltaa ja katsastaa. Koiran hoitokaan ei ole ilmaista. Aina jotain.
        Tulemme juttuun kun näemme harvoin. Kumpikin on elämäntyylinsä valinnut.

        Arvostan sinua lesken. Ei sinultakaan mitään puutu koska olet tyytyväinen elämääsi.
        Teillä on ystävyytenne, se on tärkeä molemmille.
        Vanhempana omistusasunnoista on vain huolta ja harmia kun ei jaksaisi ainaisia remontteja, itse haluaisin muuttaa vuokralle, olisi helpoin tapa asua.
        Minä haluaisin kissan kun entinen sairastui ja muutti kissojen ikuisille hiirimaille. Mutta pelkään että se sitoo liikaa jos haluan lähteä jonnekin. Sekin taitaa olla turha pelko, hyvin harvoin viitsin kotoani lähteä ainakaan kauemmaksi. Jouluksi meinasin lähteä aurinkoa katsomaan, sekin jäi.

      • hmp.f

        Kuules, epäröijä. Ei voi laittaa hintalappua rakkaille ihmisille. Jos hän ei anna sulle yhtään mitään henkiselläkään tasolla, niin pistä pihalle. Ja jos hän ei vaikka nyt jaksa itsestään antaa koska kokee kovia elämässään, niin saattaa silti käydä niin että jos tuet häntä nyt, saat sen kymmenkertaisena takaisin kun hän tuosta tokenee.
        Meillä asuu viikonloput muuan kloppi, tyttären poikaystävä. En minä pyydä häneltä ruokarahaa. Ei tulisi mieleenkään. Eikun hetkinen, nythän vissiin tuli... Niin kauan kun hän tekee tyttärestäni onnellisen, niin kauan hän on yksi meistä.
        Onhan se hyvä että keskustelette, ja että pystyt sanomaan hänelle mikä sua vaivaa. Eikä ole oikein jos toinen käyttää sua hyväkseen. Mutta jos se menee tuolle tasolle, että alat kauppaamaan hänelle ravintolapalveluja, niin sun ei kohta tarvi miettiä haluatko olla yksin vai ei.
        Meidän elämäntehtävä on tehdä muita onnellisiksi niin kauan kuin elämme, se tuo onnellisuutta omaankin rintaan. Vai meinasitko että olisit onnellinen vasta kuolinvuoteellasi? Kun tiedät miten monta kymppiä olet säästänyt lapsiasi varten?

      • elämän_opetus

        Hyvä kommentti hmp.f. Ei rakkautta ja välittämistä mitata millään rahalla ja omaisuudella. Kun antaa saa itsekin, sanotaan.

      • käytöstavat-kunniaan
        elämän_opetus kirjoitti:

        Hyvä kommentti hmp.f. Ei rakkautta ja välittämistä mitata millään rahalla ja omaisuudella. Kun antaa saa itsekin, sanotaan.

        Kuhan et kovin ahkeraan anna naapurin ukolle / akalle,
        kuhan pysyt sinkkuissa niin antaa palaa,
        h u o r a m i n e n aviossa olevan naapurin kanssa tuottaa vaan pahaa verta ja juoruja,

    • Yhtätyhjänkanssa

      Kuules epäröijä,ei tämä palsta johda mihinkään,niinkus huomaat.Yks on yhtä mieltä ja toinen toista.Valmista ei tule.olen siis sitä mieltä ,että ukko mäkeen.

      • att2

        Näin kaikki ulos ja hirteen Suomeen tulevat ukkoa alle maan?

      • Epäröivä

        Kuules Yhtätyhjänkanssa: Jos ei just johda niin tuonnempana. Kaikki kirjoitukset ovat tärkeitä, mietin niitä muun elämän ohessa. Useat ratkaisuni olen tehnyt vertaistuen myötä. Näissä jutuissa ei ihan samaista elämää ole yhtään, mutta näitäkin käytän päätökseni pohjaksi. Sinun mielipiteesi on on aika raju, mutta olla saa...

      • yököttää-alottaja
        Epäröivä kirjoitti:

        Kuules Yhtätyhjänkanssa: Jos ei just johda niin tuonnempana. Kaikki kirjoitukset ovat tärkeitä, mietin niitä muun elämän ohessa. Useat ratkaisuni olen tehnyt vertaistuen myötä. Näissä jutuissa ei ihan samaista elämää ole yhtään, mutta näitäkin käytän päätökseni pohjaksi. Sinun mielipiteesi on on aika raju, mutta olla saa...

        Tuli vaan mieleen,
        oletko samanlainen tyyppi,
        roikutko jonkun toisen aviomiehessä, vonkaatko, jos kuitenki saisit hänet,
        oletko vuosia ollu kolmaspyörä,
        juuu, näitä vanhoja piikoja idiootti naisia on joskus nähty,
        kammottava näky, ku vaimo menee työhön päiväksi,
        niin naapurin vanhapiika akka hiilaa ittensä ukon kotiin haarojaan levittelemään,
        näitä toisten miehen metsästäjiä näkyy silloin tällöin,
        mikä teitä vaivaa, onhan vapaitakin miehiä, miksi ne ei kelpaa,
        -- sun pähkäily on jo sairasta ei normaalia,

      • xyzzyx
        Epäröivä kirjoitti:

        Kuules Yhtätyhjänkanssa: Jos ei just johda niin tuonnempana. Kaikki kirjoitukset ovat tärkeitä, mietin niitä muun elämän ohessa. Useat ratkaisuni olen tehnyt vertaistuen myötä. Näissä jutuissa ei ihan samaista elämää ole yhtään, mutta näitäkin käytän päätökseni pohjaksi. Sinun mielipiteesi on on aika raju, mutta olla saa...

        Ei kai nyt kukaan toimi täältä saatujen "neuvojen" mukaan, uusia näkökulmia vain hakee tehdäkseen itse päätökset. Ei taida monella olla omaa elämää lainkaan, kun luulee toisten elämästä mitä vaan.

      • mielikki.neito
        yököttää-alottaja kirjoitti:

        Tuli vaan mieleen,
        oletko samanlainen tyyppi,
        roikutko jonkun toisen aviomiehessä, vonkaatko, jos kuitenki saisit hänet,
        oletko vuosia ollu kolmaspyörä,
        juuu, näitä vanhoja piikoja idiootti naisia on joskus nähty,
        kammottava näky, ku vaimo menee työhön päiväksi,
        niin naapurin vanhapiika akka hiilaa ittensä ukon kotiin haarojaan levittelemään,
        näitä toisten miehen metsästäjiä näkyy silloin tällöin,
        mikä teitä vaivaa, onhan vapaitakin miehiä, miksi ne ei kelpaa,
        -- sun pähkäily on jo sairasta ei normaalia,

        Kunhan saisi edes omansa pitää ;)

    • nuormieli

      "hmp.f" Olen täysin samaa mieltä kanssasi!, juuri noin minäkin ajattelen, kaiken hyvän mitä jaamme saamme moninkertaisesti takas tavalla tai toisella ja itsellemme saamme hyvän mielen jokaisesta hyvästä mitä läheisillemme jaamme.

      • hmp.f

        Meillä onkin aika usein samantyyppinen mieli, nuormieli :)

      • miettikää-sitä-

        normieli

        Tarkottaako tuo sitä, että sinä voit jakaa myös haarojen väliä kaikille tarvitsijoille, jopa tyrkytät vaikka naapuri puolisolle, jos on tilaisuus,
        vai mitä tarkotat ?
        -
        ON olemassa yleis-sivistyneet soveliaat käytöstavat,
        kaikki käytös ei ole hyväksyttävää,
        eikä sivistyneen ihmisen toimintaa,
        kunnon ihminen kunioittaa lähimäistään, niin kuin itseään,
        -- raamatun kymmenen käskyä on hyvä ohjenuora kaikille kuniallisille ihmisille,
        jos sitä noudatetaan ei olisi perheriitoja , eikä naapurusten keskeisiä riitoja, maailma olisi paljon parempi elää kaikkien,
        kymmenen käskyä on sama kuin liikenne säänöt,
        jos liikenteessä sääntöjä noudattaa toisia kunnioittain niin ei tulisi kolareita,

      • hmp.f
        miettikää-sitä- kirjoitti:

        normieli

        Tarkottaako tuo sitä, että sinä voit jakaa myös haarojen väliä kaikille tarvitsijoille, jopa tyrkytät vaikka naapuri puolisolle, jos on tilaisuus,
        vai mitä tarkotat ?
        -
        ON olemassa yleis-sivistyneet soveliaat käytöstavat,
        kaikki käytös ei ole hyväksyttävää,
        eikä sivistyneen ihmisen toimintaa,
        kunnon ihminen kunioittaa lähimäistään, niin kuin itseään,
        -- raamatun kymmenen käskyä on hyvä ohjenuora kaikille kuniallisille ihmisille,
        jos sitä noudatetaan ei olisi perheriitoja , eikä naapurusten keskeisiä riitoja, maailma olisi paljon parempi elää kaikkien,
        kymmenen käskyä on sama kuin liikenne säänöt,
        jos liikenteessä sääntöjä noudattaa toisia kunnioittain niin ei tulisi kolareita,

        Taidat pitää meitä vähän bimboina??
        Silloin jakaa pelkkää surua ja tuhoa. Ei mitään hyvää. Jos joku alkaa suhteeseen toisen puolison kanssa, hän tekee sen puhtaasti itsekkäistä syistä, ei toisten hyvä olo silloin ole ekana mielessä. Mitä tahansa muuta silloin itelleen perusteleekin, että muka tekee jotain hyvää jollekin, se on kaikki omantunnon ruokkimista.

      • mielikki.neito
        miettikää-sitä- kirjoitti:

        normieli

        Tarkottaako tuo sitä, että sinä voit jakaa myös haarojen väliä kaikille tarvitsijoille, jopa tyrkytät vaikka naapuri puolisolle, jos on tilaisuus,
        vai mitä tarkotat ?
        -
        ON olemassa yleis-sivistyneet soveliaat käytöstavat,
        kaikki käytös ei ole hyväksyttävää,
        eikä sivistyneen ihmisen toimintaa,
        kunnon ihminen kunioittaa lähimäistään, niin kuin itseään,
        -- raamatun kymmenen käskyä on hyvä ohjenuora kaikille kuniallisille ihmisille,
        jos sitä noudatetaan ei olisi perheriitoja , eikä naapurusten keskeisiä riitoja, maailma olisi paljon parempi elää kaikkien,
        kymmenen käskyä on sama kuin liikenne säänöt,
        jos liikenteessä sääntöjä noudattaa toisia kunnioittain niin ei tulisi kolareita,

        Sinulla on aika yksipuolinen käsitys aviorikosesta. Nainen levittää haaransa ja mies on tahdoton olento vailla omaa tahtoa ja moraalia.
        Toisessa viestissä jo ihmettelin naisten syyllistämistä.
        En hyväksy sitä että toisen puolisoa vikitellään, oli vikittelijä sitten mies tai nainen.
        Enpä viihtyisi samassa taivaassa uskovaisen "miettikää-sitä" nimim. kanssa vaikka hän kymmentä käskyä noudattaisi, paitsi sitä että "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi."

      • nuormieli
        miettikää-sitä- kirjoitti:

        normieli

        Tarkottaako tuo sitä, että sinä voit jakaa myös haarojen väliä kaikille tarvitsijoille, jopa tyrkytät vaikka naapuri puolisolle, jos on tilaisuus,
        vai mitä tarkotat ?
        -
        ON olemassa yleis-sivistyneet soveliaat käytöstavat,
        kaikki käytös ei ole hyväksyttävää,
        eikä sivistyneen ihmisen toimintaa,
        kunnon ihminen kunioittaa lähimäistään, niin kuin itseään,
        -- raamatun kymmenen käskyä on hyvä ohjenuora kaikille kuniallisille ihmisille,
        jos sitä noudatetaan ei olisi perheriitoja , eikä naapurusten keskeisiä riitoja, maailma olisi paljon parempi elää kaikkien,
        kymmenen käskyä on sama kuin liikenne säänöt,
        jos liikenteessä sääntöjä noudattaa toisia kunnioittain niin ei tulisi kolareita,

        Minä en olekaan niitä naisia jotka levittelevät haarojaan sinne sun tänne! ja jos et ymmärrä mitä tarkoitin HYVÄN jakamisella en todellakaan ala sitä sinulle selittämään, mitä tulee yleissivistykseen ja raamatun käskyihin on ne minulla kyl hallussa, ja naapurin puolisot saavat olla ihan rauhassa!.

      • nuormieli
        miettikää-sitä- kirjoitti:

        normieli

        Tarkottaako tuo sitä, että sinä voit jakaa myös haarojen väliä kaikille tarvitsijoille, jopa tyrkytät vaikka naapuri puolisolle, jos on tilaisuus,
        vai mitä tarkotat ?
        -
        ON olemassa yleis-sivistyneet soveliaat käytöstavat,
        kaikki käytös ei ole hyväksyttävää,
        eikä sivistyneen ihmisen toimintaa,
        kunnon ihminen kunioittaa lähimäistään, niin kuin itseään,
        -- raamatun kymmenen käskyä on hyvä ohjenuora kaikille kuniallisille ihmisille,
        jos sitä noudatetaan ei olisi perheriitoja , eikä naapurusten keskeisiä riitoja, maailma olisi paljon parempi elää kaikkien,
        kymmenen käskyä on sama kuin liikenne säänöt,
        jos liikenteessä sääntöjä noudattaa toisia kunnioittain niin ei tulisi kolareita,

        Kunnioita lähimmäistäsi äläkä ajattele ensimmäiseksi pahinta mahdollista hänestä, minulla kun ei tullut mieleenkään et joku voisi tuosta kommentistani noinkin tuhmasti ajatella.

      • nuormieli
        hmp.f kirjoitti:

        Taidat pitää meitä vähän bimboina??
        Silloin jakaa pelkkää surua ja tuhoa. Ei mitään hyvää. Jos joku alkaa suhteeseen toisen puolison kanssa, hän tekee sen puhtaasti itsekkäistä syistä, ei toisten hyvä olo silloin ole ekana mielessä. Mitä tahansa muuta silloin itelleen perusteleekin, että muka tekee jotain hyvää jollekin, se on kaikki omantunnon ruokkimista.

        Kiitos! noin minäkin ajattelin lukiessani tuota "miettikää-sitä-" kommenttia, sinä "puit" taas ajatukseni sanoiksi kuten niin usein olen todennut.

        Toivon sinulle ja kaikille palstalla kävijöille kaikkea HYVÄÄ ja oikein
        ONNELLISTA VUOTTA 2016!.

      • hmp.f
        mielikki.neito kirjoitti:

        Sinulla on aika yksipuolinen käsitys aviorikosesta. Nainen levittää haaransa ja mies on tahdoton olento vailla omaa tahtoa ja moraalia.
        Toisessa viestissä jo ihmettelin naisten syyllistämistä.
        En hyväksy sitä että toisen puolisoa vikitellään, oli vikittelijä sitten mies tai nainen.
        Enpä viihtyisi samassa taivaassa uskovaisen "miettikää-sitä" nimim. kanssa vaikka hän kymmentä käskyä noudattaisi, paitsi sitä että "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi."

        Mun vanha jumppamaikka oli samaa puuta, hän veti meille seksuaalivalista viimeisillä luokilla yhteiskoulussa, ja painotti että poikien ja miesten pitää päästä purkamaan ittensä, näin se vaan on :))

      • hmp.f
        nuormieli kirjoitti:

        Kiitos! noin minäkin ajattelin lukiessani tuota "miettikää-sitä-" kommenttia, sinä "puit" taas ajatukseni sanoiksi kuten niin usein olen todennut.

        Toivon sinulle ja kaikille palstalla kävijöille kaikkea HYVÄÄ ja oikein
        ONNELLISTA VUOTTA 2016!.

        Kiitos samoin sulle, nuormieli :)

    • Yksinomillani

      Epäröivälle
      Tuttu tunne, olen kokenut hyvin vastaavaa.
      Uskon ymmärtäväni hyvin tuntemuksiasi.
      Tulee vain hyväksikäytetyn olo jos irtiottoa pitkittää liikaa.
      Itse ehdin jo potea huonoa omaatuntoa itseni, lasteni ja lastenlasteni hemmottelusta.
      Lisää emme saa enää aikaa, kannattaako saatu aika tuhlata?
      Jos rakkaus jo mennyt menojaan, niin miksi roikkua suhteessa joka ottaa enemmän kuin antaa?
      Tee lista, plussat ja miinukset,katso kumpi rivi voittaa, tee päätös sen mukaan.
      Vanha viisaus: "Kun suljet yhden oven, avaat monta uutta."

      Itse elän nyt yksin, ystäviä on kuitenkin paljon, enemmän kuin ennen, koska minulla on enemmän aikaa heidän kanssaan yhdessä oloon.
      Matkustelu, teatterireissut, risteilyt, ruskareissut ystävien kanssa on elämän suolaa, jokainen vastaa omista kuluistaan ja tuhlaillee oman kukkaronsa mukaan.

      • Viatonsivullinen

        Kukaan vapaa fiksu nainen ei halua olla kenenkään avioliiton
        pönkittäjä. Vapaat fiksut etsii vapaita vertaisiaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiky-maksuista valehtelu persujen törkein vaalipetos

      Perusduunarina koen pahimmaksi persujen vaalipetokseksi "työmies" Putkosen lupaaman työntekijöiltä perittävien kiky-maks
      Maailman menoa
      54
      5549

    2. Haluat nainen torjua minut

      Yhä uudelleen ja uudelleen. Huomaan sen. Ymmärrän miksi, mutta silti se sattuu. Eihän minulla ole muuta kuin haaveet si
      Ikävä
      78
      4302

    3. Miksei asevelvollisuuden kuluja lasketa Nato-menoihin?

      Koskela (vas) kysyy aiheellisesti, että kun kerran palkka-armejaan perustuvat maat laskevat kysesestä toiminnasta aiheut
      Maailman menoa
      44
      3566

    4. Onko Sdp:n romahdus pienpuolueeksi alkanut?

      Mikään puolue ei kykene selviytymään loputtomasti, jos sitä repii jatkuvasti sisäiset ristiriidat ja kyvyttömyys päättää
      Maailman menoa
      62
      3343

    5. Persuja tuntuu kiinnostavan vain muiden rahat

      En muista kenenkään muun olleen huolissaan yhtä paljon muiden rahoista kuin persujen. Mistähän se kertoo?
      Maailman menoa
      102
      3332

    6. Persujen kannatusromahdus ilahduttaa

      Siin' ei hyvä häviä. Luotto parempaan tulevasuuteen alkaa taas palautua.
      Maailman menoa
      4
      3040

    7. Demareissa jo paniikki päällä

      Talouspoliittinen kykenemättömyys repii puolueen kahtia.
      Maailman menoa
      110
      2839

    8. En malta odottaa, että Lindtman pääsee suhmuroimaan pääministerinä

      kun pitää sopeuttaa 10 miljardin edestä, ja eläkkeisiinkin voidaan puuttua Antin mielestä. (Demarien kannattajissa suuri
      Maailman menoa
      61
      2269

    9. Antti Lindtman heikko johtaja - ei valtiomiesainesta lainkaan

      kyllä se eilen taas nähtiin. Ei pystynyt Antti vastaamaan edes toimittajan yhteen yksinkertaiseen kysymykseen - juu tai
      Maailman menoa
      129
      2264

    10. Totuus sattui demareihin, vaativat asiallisen jutun poistoon

      ja oli vielä suosittu, mutta kun demarit tarpeeksi valittivat, niin poistettiin. Raukkamaista toimintaa. Eli siis juttu
      Maailman menoa
      36
      1741
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt