Ydinsähkön hinta

Koska ydinvoiman kustannukset ovat aika investointipainotteiset, on ratkaisevaa mitä korkokantaa käytetään. Monissa kansainvälisissä laskelmissa ydinvoimahanke käsitellään puhtaasti kaupallisena niin että kulujen päälle tulee liikevoitto joka kattaa riskit hankkeen koko elinkaaren aikana. Silloin voidaan käyttää jopa 10 % korkokantaa. Suomessa puolestaan ydinvoimaa rakennetaan mankalaperiaatteella omakustannushintaisena jolloin laitos ei tuota liikevoittoa. Silloin voidaan käyttää matalampaa korkokantaa, esim. noissa LUTin laskelmissa muistaakseni 4 %. Koron vaikutusta osoittaa tuore IAEAn asiantuntijaryhmän laatima raportti sarjassa Climate Change and Nuclear Power on ilmestynyt http://www-pub.iaea.org/books/IAEABooks/10928/Climate-Change-and-Nuclear-Power-2015.

Siinä saadaan ydinvoiman kustannuksiksi 26-64 USD/MWh 3 % diskonttokorolla ja 75-100 USD/MWh 7 % diskonttokorolla. Lisäksi ydinvoiman järjestelmäkustannukset todetaan pieniksi, 1,4-3,1 USD/MWh kun ne vaihtelevatehoisilla uusiutuvilla voivat olla 10-20-kertaiset ellei ole runsaasti vanhaa vesivoimaa tuotannon tasaukseen, kuten pohjoismaisessa verkossa.

Niin Fennovoiman minimi takuuhinta ydinvoimalle Venäjä ilmoitti 5snt/kWh..

Eli Fennosekonne tekee Ruotsin 1,5snt/kWh takuu tuulisähkön hinnalla.

Heittämällä 70% silkkaa persnettoa!
_____________________________

Tarkoitat kai tätä tutkimustulosta: "Laskelmien perusteella 8000 tunnin huipunkäyttöajalla ydinsähkön tuotantokustannus, kun laitos rakennetaan olemassa olevalle tontille, olisi 43,7 €/MWh, täysin uuden ydinvoimalaitoksen 57,9 €/MWh"
http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/sahkon-tuotantokustannusvertailu-–raportti-ilmestyi#sthash.G3Uu8osC.dpuf

Tuo on jo 3-4 vuotta vanha tutkimustulos, joten kustannukset ovat jo ehtineet muuttua, yleisen suunnan mukaan jatkuvasti nousten tiukentuneiden turvallisuusvaatimusten vuoksi.

LUTin laskelmissa käytetään näköjään yksikköinvestointikustannuksena 3,8 €/MWe ja reaalikorkokantana 5 %. Esim. maailman energiajärjestön laskelmissa http://www.worldenergy.org/wp-content/uploads/2013/09/WEC_J1143_CostofTECHNOLOGIES_021013_WEB_Final.pdf
yksikköinvestointikustannusten mediaaniarvona käytetään 4,8 M$/MWe ja korkokantana 10 %. Eli erona on lähinnä tuo korkokanta; 10 % soveltuu puhtaasti kaupalliseen hankkeeseen johon sisältyy riskejä. 5 % puolestaan on soveltuva hankkeelle jossa rakennetaan omaan käyttöön tulevaa sähköntuotantokapasiteettia.

Uusiutuvien energioiden kustannuslaskelmissa näytetään aika usein sovellettavan nollakorkoa, koska "pankkitilien korko on käytännössä nolla".

"10 % soveltuu puhtaasti kaupalliseen hankkeeseen johon sisältyy riskejä. 5 % puolestaan on soveltuva hankkeelle jossa rakennetaan omaan käyttöön tulevaa sähköntuotantokapasiteettia."

Mankala-kommuuniiin ei siis sisälly riskejä. Muulla maailmassa ydinvoimalan omistaa aito yhtiö, joka vastaa riskeistä koko omaisuudellaan. Mankala taas on osuuskuntamuoinen yhtiö, jossa osakkaat ovat "osakesijoittajia" ja "osinkona" on oma sähkö - markkinataikatemppu, jossa riskit katoavat.

Jos sovelletaan termodynamiikan pääsääntöä energian katoamattomuudesta myös rahan katoattomuuteen, niin voidaan epäillä, että joku maksaa korkoeron, joka on merkittävä.

Jos SF-Suomi on "puhdas" mankala-yhtiö, niin miten nähdään suurin yksittäinen omistaja Rosatom tässä kuviossa? Onko sekin vain osakas mankalassa, joten sille ei lankea lainkaan riskiä - siis muuta kuin omaan sijoitettuun pääomaansa?

"Olisikohan tuossa voitu tarkoittaa taloudellisia riskejä? Ihan noin kontekstista päätellen..."

Jep, voidaan siis puhua riskien katoamattomuudesta yhtälailla. Jos kyse vain taloudellisesta riskistä, niin silloin omakustannushinnan ja markkinasähkön hintaero olisi tuo riskimittari. Jos tätä ei tarvitse laskea mankalassa, niin silloinhan voidaankin selittää laskuissa käytetty alahaisempi korkotaso. Ikäänkuin oman kalliin sähkön käyttäminen ei aiheuttaisi taloudellista menetystä. Tämä oli yksi niistä koukuista, joihin kuntien päättäjät heräsivät vasta jälkeenpäin. Toinen oli tietenkin se, että omakustannushinnan päälle voi tulla vielä merkittäviä kuluja mm valuuttatappioista ja monesta muusta.

Mutta varsinaisia copperfieldejä ollaan, jos ydinvoimaa voidaan arvioida vain taloudellisten riskien kautta. Mutta Suomessa ilmeisesti näin voidaan tehdä.

Puhe oli taloudellisista riskeistä. Mankalaperiaate perustuu omakustannushintaan joten siihen ei kuulu taloudellisten riskien kattamista liikevoiton muodossa. Jos jokin riski toteutuu, osakkaat vastaavat siitä sijoittamansa pääoman ja vakuuksien kautta.

Esimerkki riskistä on vaikkapa Fortumin ydinvoimaomistus Ruotsissa. Maan punavihreä hallitus on sälyttänyt ydinvoimalle lisäveroja ja samalla tukenut tuulivoiman rakentamista avokätisesti, mikä on johtanut ydinvoiman kannattamattomuuteen. Toivon mukaan Suomessa ei ajauduta tuollaiseen järjettömään energiapolitiikkaan.

"Puhe oli taloudellisista riskeistä. Mankalaperiaate perustuu omakustannushintaan joten siihen ei kuulu taloudellisten riskien kattamista liikevoiton muodossa. "

Joo, niinhän ne eputkin lauloivat, että se on riskiä vailla. Minä ei kuitenkaan oikein ymmärrä: jos sijoittaa kymmeniä tai satoja miljoonia, joiden odottaa palautuvan hyvin pitkällä aikavälillä (mahd kymmenissä vuosissa), niin eikö siihen liity lainkaan taloudellista riskiä? Onko keksitty uusi sijoittamistapa, jossa raha tulee takaisin takuuvarmasti, riippumatta sähkön markkinoista, ydinvoimalan räjähdyksestä, tai vaikkapa siitä, että ydinvoimasta päätetään Euroopan tasolla luopua nopeassa aikataulussa muualla sattuneiden onnettomuuksien takia?

On se ihme tämä mankala ja on sillä hyvät kauppiaat. Ja jos jotakin epäileekin, niin mankalasta ei voi enää erota.

Niin kuin kirjoitin: "Mankalaperiaate perustuu omakustannushintaan joten siihen ei kuulu taloudellisten riskien kattamista liikevoiton muodossa. Jos jokin riski toteutuu, osakkaat vastaavat siitä sijoittamansa pääoman ja vakuuksien kautta."

Eli ei olisi järkevää myydä sähköä itselleen voitolla, mistä maksaa verot, taloudellisten riskien kattamiseksi. Mutta jos vaikkapa EdF&Co rakentavat Britanniaan ydinvoimalaitoksia, sähkö on hinnoiteltu mm. taloudellisten riskien varalta. Siksi sähkön yksikkökustannuskin on korkeampi.