Suomen kielen erityinen vaikeus on vain myytti

Johanna Laakso toi esiin tämän fb:ssä.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.


Onko suomen kieli vaikeaa?

Vesa Heikkinen

Pitäisi varmaankin pohtia, kenen vaikeuksista puhutaan.

Kielistä kerrotaan kaikenlaista, myös kukkua. Vastikään kuulin tarinan suomen kielen väitetystä vaikeudesta.

Meillä on kuulemma erityisen mutkikas kieli ja tämä taas kielii siitä, että suomenkieliset ovat älykkäämpiä kuin muunkieliset, oikein järjen jättiläisiä. Vähempiälyisille, kuten maahanmuuttajille, suomi on erityisen vaikeaa.

Tämä on tietysti täyttä tuubaa ja rasistista roskaa. Kielentutkimuksen näkökulmasta kielet ovat yhtä ”helppoja” tai ”vaikeita”. Se on selvä, että jos kieliä tarkastellaan järjestelminä, niissä on rakenteellisia eroja. Esimerkiksi suomen kielen rikas sijamuotojärjestelmä voi olla joillekin muunkielisille aivan uudenlainen kokemus.

On niitä sijoja tosin muissakin kielissä. Tiede-lehden (2/2009) artikkelin mukaan maailman kielistä yhdeksän prosenttia kuuluu kategoriaan ”sijoja kymmenen tai enemmän”. Kaiken kaikkiaan artikkelissa päädytään siihen, että suomi on yhtä aikaa sekä kumma että tavis.

Tavis tai ei, kielen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät, ei vähiten se, kuinka lähellä opittava kieli on omaa äidinkieltä. Onko kyse peräti sukukielestä? Suomenkielisen on ainakin periaatteessa melko helppo oppia viroa ja vironkielisen suomea.

”Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden. Tieteellistä pohjaa ajatukselle ei ole”, painottaa suomea vieraskielisille opettanut ja kielen oppimista tutkinut professori Maisa Martin Ylen haastattelussa.

Suomen kielen erityinen vaikeus on siis myytti, josta jotkut haluavat syystä tai toisesta pitää kiinni. Aina syyt eivät tunnu olevan inhimillisesti ajatellen kovin kestäviä tai hyväksyttäviä.

Lainasin blogimerkintäni otsikon legendaarisen kielentutkijan Lauri Hakulisen kirjoituksesta vuodelta 1963 (kokoelmassa Toinen kielivartio. Yleisradiossa pidettyjä kielipakinoita, SKS). Hakulisen tekstillä näyttää olevan yhtä paljon ikää kuin itselläni. Tästäkin huolimatta siinä on yleispätevää viisautta:

”Eri kielten vaikeusasteen täsmällinen määritteleminen on kuitenkin peräti hankalaa, eikä sitä koskaan voitane suorittaakaan objektiivisesti. Tällöin on ennen kaikkea todettava, kenen vaikeuksista on puhe.”

Maisa Martinin haastattelu (Yle 21.5.2014)

Maailman kieliatlas oikoo mielikuviamme (Tiede-lehti 2/200)

9

244

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • MATUILLE_vaikeata

      Vastikään kuulin tarinan suomen kielen väitetystä vaikeudesta.

      Meillä on kuulemma erityisen mutkikas kieli ja tämä taas kielii siitä, että suomenkieliset ovat älykkäämpiä kuin muunkieliset, oikein järjen jättiläisiä. Vähempiälyisille, kuten maahanmuuttajille, suomi on erityisen vaikeaa.

      • Raadin-vastaukset

        Ja suomenruotsalaisille. Kansainvälinen raati pantiin tutkimaan, kumpi on parempi kieli suomi vai ruotsi.

        Otettiin lause: "Saari, saari, Heinäsaaren neito."

        Ruotsiksi se on: "Ö, ö. Hööns mö."

        ( Raati ei ole vielä lakannut nauramasta, joten vastauksia ei ole saatu.)


      • Vokaaleja..diftongeja

        Italialaiset sanovat, että suomen kieli on kaunis, se sopii vokaali- ja diftongirikkautensa vuoksi opperain ja musikaalien kieleksi yhtä hyvin kuin italia.


      • U.Zygnenperä

        Vai muka vaikea !
        Mene mille tahansa hiekkalaatikolle kesällä niin huomaat ,että pienetkin koltiaiset puhua pölöttää suomea että piha kaikuu !


    • SEURAA--

      Tää svedufruänka on jo saanut.

    • HelppoaKunSenOsaa
    • Funlandiankansalainen

      Suomenkieli on looginen kieli sijamuotoineen, jos sitä vertaa esim englannin, saksa, espanjan tai pakko ruotsin kielioppsääntöihin. Se on varmaan myös syy, minkä vuoksi suomalaiset oppilaat pärjäävät matemaattisissa kokeissa verratain hyvin. Asioista tulee selkeät. Kukaan normaali järkinen ei ymmärrä esim ranskalaisten autojen ja laitteiden teknisiä ratkaisuja. Ne täytyy omituisuudessaan pohjautua heidän kieleen ja sen logiikkaan.

      Suomea pitäsi opettaa pakollisena kaillille.

      • Funlandian_kieli

        Samaa mieltä, suomen kieli todistaa pauhujiensa älykkyydestä.

        Myös kapellimestareita ja muusikoita syntyy sekä kielen johdonmukaisen rakenteen takia,
        että myös sen vokaali- ja diftongipitoisuuden aiheuttaman kauneuden takia. - Italialaisetkin myöntävät sen sopivan laulujen, oopperan ja operettien kieleksi.


    • KAPELLIMESTAREITAKIN

      Suomesta on useita, jotka kansainvälisestikin ovat herättäneet huomiota.

      Professori Jorma Panula on tehnyt suurtyön.

      http://www.hs.fi/kulttuuri/a1454388463116?jako=591389a99d1f3557b622a5ec4bfda61e&ref=fb-share


      HS Kulttuuri
      14 t ·
      "Miten Suomi pystyy tähän?" Lontoon kriitikot hehkuttavat Tampereen nuorta ylikapellimestaria Santtu-Matias Rouvalia.

      ”Miten Suomi pystyy tähän?” Lontoon kriitikot hehkuttavat Tampereen nuorta ylikapellimestaria...
      Tampere Filharmonian 30-vuotias ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali on saanut ylistävät neljän tähden arviot The Timesilta ja Guardianilta johdettuaan jälleen
      HS.FI

      Kuuntele
      3515
      11
      Tampere Filharmonian 30-vuotias ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali on saanut ylistävät neljän tähden arviot The Timesilta ja Guardianilta johdettuaan jälleen Philharmonia Orchestraa Lontoossa. Philharmonian ylikapellimestari on Esa-Pekka Salonen.

      ”Miten Suomi pystyy tähän? Kerta toisensa jälkeen ilmoille putkahtaa sähköistävä uusi suomalaismaestro. Helsingin, Lahden ja Turun kadut mahtavat olla niin täynnä kapellimestareita, että taksin tai putkimiehen etsiminen on painajaismaista”, The Times ilmoittaa ja hehkuttaa ”vaalean sekaisen tukan” alta löytyvää lahjakkuutta.

      ”Hermostunut energia tuotti loistavia tuloksia”, otsikoi Guardian. Lehden mukaan Rouvali pomppii villimmin kuin Leonard Bernstein aikoinaan. ”Mutta jos suljit silmäsi ja keskityit musiikkiin, tulokset olivat usein loistavia”, kriitikko kirjoittaa.

      Rouvali johti Lontoossa Jean Sibeliuksen Lemminkäisen kotiinpaluun ja toisen sinfonian sekä Rolf Martinssonin trumpettikonserton.

      Sibeliuksen toisen sinfonian arkkitehtonisen kokonaisuuden hallitsijana Rouvali voi Guardianin mukaan yhä kehittyä, mutta hänellä on kyky rakentaa pitkiä ja jännittäviä kliimakseja. ”Tässä on todellakin kapellimestari, jota tulee kuunnella lisää”, lehti ilmoittaa.

      Kansainvälistä kysyntää herättävien suomalaiskapellimestarien suuren määrän ihmettely on ollut ulkomaisen lehdistön lempipuuhia jo vuosikymmeniä. Varhaisimmat maininnat löytyvät 1920-luvun Ruotsista, ja 1980-luvulta alkaen ilmiön keskeiseksi syyksi on mainittu Sibelius-Akatemian koulutusolot.

      Professori Jorma Panula taisteli kapellimestariluokalle jo 1970-luvulla videointimahdollisuuden, joka auttaa oppilaita itse karsimaan liialliset maneerit sekä ”kapubändin” eli oppilasorkesterin, jota kapellimestariopiskelijat saavat johtaa säännöllisesti.

      Panulan jälkeen professoreina ovat olleet Eri Klas, Leif Segerstam ja nykyisin Atso Almila.

      Santtu-Matias Rouvali johtaa Tampereella seuraavaksi Giuseppe Verdin Kohtalon voima -oopperan esityksiä 13. helmikuuta alkaen.

      Oheiselta videolta voit nähdä harjoitusnäytteen viime huhtikuulta ja kuunnella, kuinka hän puhuu Tampere Filharmoniasta.

      http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/75cf65fbfb86a7c3bfbf5a3d9856ebfc515b5924-2037913-kullervo_07.jpg Tähtikapellimestari Rouvali: "Junttiorkesteri ei tiedä miten hyvä se on"
      Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali kertoo suorin sanoin mitä on olla Tampere Filharmonian ylikapellimestari ja mitä on johtaa viiden kuoron yhdistelmää Jean Sibeliuksen Kullervossa. Esitys täytti Tampere-talon katsomon torstaina ja perjantaina. Toimittaja: Vesa Siren. Kuvaus ja editointi: Reijo Hietanen. Editointi: Esa Syväkuru.
      SANTTU-MATIAS ROUVALI

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      44
      5269
    2. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      24
      3450
    3. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      299
      2850
    4. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      57
      2672
    5. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      172
      2338
    6. On ikävä sua

      Koko ajan
      Ikävä
      25
      2137
    7. Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.

      Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      127
      1889
    8. Vielä kerran.

      Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä
      Ikävä
      366
      1855
    9. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1771
    10. M nainen tiedätkö mitä

      Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti
      Ikävä
      16
      1391
    Aihe