Suomen kielen erityinen vaikeus on vain myytti

Johanna Laakso toi esiin tämän fb:ssä.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.


Onko suomen kieli vaikeaa?

Vesa Heikkinen

Pitäisi varmaankin pohtia, kenen vaikeuksista puhutaan.

Kielistä kerrotaan kaikenlaista, myös kukkua. Vastikään kuulin tarinan suomen kielen väitetystä vaikeudesta.

Meillä on kuulemma erityisen mutkikas kieli ja tämä taas kielii siitä, että suomenkieliset ovat älykkäämpiä kuin muunkieliset, oikein järjen jättiläisiä. Vähempiälyisille, kuten maahanmuuttajille, suomi on erityisen vaikeaa.

Tämä on tietysti täyttä tuubaa ja rasistista roskaa. Kielentutkimuksen näkökulmasta kielet ovat yhtä ”helppoja” tai ”vaikeita”. Se on selvä, että jos kieliä tarkastellaan järjestelminä, niissä on rakenteellisia eroja. Esimerkiksi suomen kielen rikas sijamuotojärjestelmä voi olla joillekin muunkielisille aivan uudenlainen kokemus.

On niitä sijoja tosin muissakin kielissä. Tiede-lehden (2/2009) artikkelin mukaan maailman kielistä yhdeksän prosenttia kuuluu kategoriaan ”sijoja kymmenen tai enemmän”. Kaiken kaikkiaan artikkelissa päädytään siihen, että suomi on yhtä aikaa sekä kumma että tavis.

Tavis tai ei, kielen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät, ei vähiten se, kuinka lähellä opittava kieli on omaa äidinkieltä. Onko kyse peräti sukukielestä? Suomenkielisen on ainakin periaatteessa melko helppo oppia viroa ja vironkielisen suomea.

”Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden. Tieteellistä pohjaa ajatukselle ei ole”, painottaa suomea vieraskielisille opettanut ja kielen oppimista tutkinut professori Maisa Martin Ylen haastattelussa.

Suomen kielen erityinen vaikeus on siis myytti, josta jotkut haluavat syystä tai toisesta pitää kiinni. Aina syyt eivät tunnu olevan inhimillisesti ajatellen kovin kestäviä tai hyväksyttäviä.

Lainasin blogimerkintäni otsikon legendaarisen kielentutkijan Lauri Hakulisen kirjoituksesta vuodelta 1963 (kokoelmassa Toinen kielivartio. Yleisradiossa pidettyjä kielipakinoita, SKS). Hakulisen tekstillä näyttää olevan yhtä paljon ikää kuin itselläni. Tästäkin huolimatta siinä on yleispätevää viisautta:

”Eri kielten vaikeusasteen täsmällinen määritteleminen on kuitenkin peräti hankalaa, eikä sitä koskaan voitane suorittaakaan objektiivisesti. Tällöin on ennen kaikkea todettava, kenen vaikeuksista on puhe.”

Maisa Martinin haastattelu (Yle 21.5.2014)

Maailman kieliatlas oikoo mielikuviamme (Tiede-lehti 2/200)

9

323

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • MATUILLE_vaikeata

      Vastikään kuulin tarinan suomen kielen väitetystä vaikeudesta.

      Meillä on kuulemma erityisen mutkikas kieli ja tämä taas kielii siitä, että suomenkieliset ovat älykkäämpiä kuin muunkieliset, oikein järjen jättiläisiä. Vähempiälyisille, kuten maahanmuuttajille, suomi on erityisen vaikeaa.

      • Raadin-vastaukset

        Ja suomenruotsalaisille. Kansainvälinen raati pantiin tutkimaan, kumpi on parempi kieli suomi vai ruotsi.

        Otettiin lause: "Saari, saari, Heinäsaaren neito."

        Ruotsiksi se on: "Ö, ö. Hööns mö."

        ( Raati ei ole vielä lakannut nauramasta, joten vastauksia ei ole saatu.)


      • Vokaaleja..diftongeja

        Italialaiset sanovat, että suomen kieli on kaunis, se sopii vokaali- ja diftongirikkautensa vuoksi opperain ja musikaalien kieleksi yhtä hyvin kuin italia.


      • U.Zygnenperä

        Vai muka vaikea !
        Mene mille tahansa hiekkalaatikolle kesällä niin huomaat ,että pienetkin koltiaiset puhua pölöttää suomea että piha kaikuu !


    • SEURAA--

      Tää svedufruänka on jo saanut.

    • HelppoaKunSenOsaa
    • Funlandiankansalainen

      Suomenkieli on looginen kieli sijamuotoineen, jos sitä vertaa esim englannin, saksa, espanjan tai pakko ruotsin kielioppsääntöihin. Se on varmaan myös syy, minkä vuoksi suomalaiset oppilaat pärjäävät matemaattisissa kokeissa verratain hyvin. Asioista tulee selkeät. Kukaan normaali järkinen ei ymmärrä esim ranskalaisten autojen ja laitteiden teknisiä ratkaisuja. Ne täytyy omituisuudessaan pohjautua heidän kieleen ja sen logiikkaan.

      Suomea pitäsi opettaa pakollisena kaillille.

      • Funlandian_kieli

        Samaa mieltä, suomen kieli todistaa pauhujiensa älykkyydestä.

        Myös kapellimestareita ja muusikoita syntyy sekä kielen johdonmukaisen rakenteen takia,
        että myös sen vokaali- ja diftongipitoisuuden aiheuttaman kauneuden takia. - Italialaisetkin myöntävät sen sopivan laulujen, oopperan ja operettien kieleksi.


    • KAPELLIMESTAREITAKIN

      Suomesta on useita, jotka kansainvälisestikin ovat herättäneet huomiota.

      Professori Jorma Panula on tehnyt suurtyön.

      http://www.hs.fi/kulttuuri/a1454388463116?jako=591389a99d1f3557b622a5ec4bfda61e&ref=fb-share


      HS Kulttuuri
      14 t ·
      "Miten Suomi pystyy tähän?" Lontoon kriitikot hehkuttavat Tampereen nuorta ylikapellimestaria Santtu-Matias Rouvalia.

      ”Miten Suomi pystyy tähän?” Lontoon kriitikot hehkuttavat Tampereen nuorta ylikapellimestaria...
      Tampere Filharmonian 30-vuotias ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali on saanut ylistävät neljän tähden arviot The Timesilta ja Guardianilta johdettuaan jälleen
      HS.FI

      Kuuntele
      3515
      11
      Tampere Filharmonian 30-vuotias ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali on saanut ylistävät neljän tähden arviot The Timesilta ja Guardianilta johdettuaan jälleen Philharmonia Orchestraa Lontoossa. Philharmonian ylikapellimestari on Esa-Pekka Salonen.

      ”Miten Suomi pystyy tähän? Kerta toisensa jälkeen ilmoille putkahtaa sähköistävä uusi suomalaismaestro. Helsingin, Lahden ja Turun kadut mahtavat olla niin täynnä kapellimestareita, että taksin tai putkimiehen etsiminen on painajaismaista”, The Times ilmoittaa ja hehkuttaa ”vaalean sekaisen tukan” alta löytyvää lahjakkuutta.

      ”Hermostunut energia tuotti loistavia tuloksia”, otsikoi Guardian. Lehden mukaan Rouvali pomppii villimmin kuin Leonard Bernstein aikoinaan. ”Mutta jos suljit silmäsi ja keskityit musiikkiin, tulokset olivat usein loistavia”, kriitikko kirjoittaa.

      Rouvali johti Lontoossa Jean Sibeliuksen Lemminkäisen kotiinpaluun ja toisen sinfonian sekä Rolf Martinssonin trumpettikonserton.

      Sibeliuksen toisen sinfonian arkkitehtonisen kokonaisuuden hallitsijana Rouvali voi Guardianin mukaan yhä kehittyä, mutta hänellä on kyky rakentaa pitkiä ja jännittäviä kliimakseja. ”Tässä on todellakin kapellimestari, jota tulee kuunnella lisää”, lehti ilmoittaa.

      Kansainvälistä kysyntää herättävien suomalaiskapellimestarien suuren määrän ihmettely on ollut ulkomaisen lehdistön lempipuuhia jo vuosikymmeniä. Varhaisimmat maininnat löytyvät 1920-luvun Ruotsista, ja 1980-luvulta alkaen ilmiön keskeiseksi syyksi on mainittu Sibelius-Akatemian koulutusolot.

      Professori Jorma Panula taisteli kapellimestariluokalle jo 1970-luvulla videointimahdollisuuden, joka auttaa oppilaita itse karsimaan liialliset maneerit sekä ”kapubändin” eli oppilasorkesterin, jota kapellimestariopiskelijat saavat johtaa säännöllisesti.

      Panulan jälkeen professoreina ovat olleet Eri Klas, Leif Segerstam ja nykyisin Atso Almila.

      Santtu-Matias Rouvali johtaa Tampereella seuraavaksi Giuseppe Verdin Kohtalon voima -oopperan esityksiä 13. helmikuuta alkaen.

      Oheiselta videolta voit nähdä harjoitusnäytteen viime huhtikuulta ja kuunnella, kuinka hän puhuu Tampere Filharmoniasta.

      http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/75cf65fbfb86a7c3bfbf5a3d9856ebfc515b5924-2037913-kullervo_07.jpg Tähtikapellimestari Rouvali: "Junttiorkesteri ei tiedä miten hyvä se on"
      Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali kertoo suorin sanoin mitä on olla Tampere Filharmonian ylikapellimestari ja mitä on johtaa viiden kuoron yhdistelmää Jean Sibeliuksen Kullervossa. Esitys täytti Tampere-talon katsomon torstaina ja perjantaina. Toimittaja: Vesa Siren. Kuvaus ja editointi: Reijo Hietanen. Editointi: Esa Syväkuru.
      SANTTU-MATIAS ROUVALI

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miten Eerolan silmäkuvat voivat levitä muutamassa tunnissa ympäri maailmaa?

      Seuraako koko maailma persujen ja erityisesti Eerolan somea reaaliajassa? Edes kansanedustajan itsemurha eduskuntatalos
      Maailman menoa
      395
      5853
    2. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      18
      1776
    3. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      44
      1220
    4. Onko kaivatullasi ruuvit löysällä

      eli himmeä pääkoppa? 🪚
      Ikävä
      121
      1043
    5. Moraaliköyhä S-ryhmä

      S-ryhmä on kehystänyt Israel-boikottipäätöksen “ihmisoikeuslinjaukseksi”, mutta toteutus paljastaa sen onttouden: valiko
      Tampere
      97
      938
    6. Asentajako putosi radiomastosta

      https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000011707236.html Ihminen on kuollut pudottuaan radiomastosta Tampereen Teiskoss
      Tampere
      47
      933
    7. Minkä biisin omisit sun kaivatulle?

      Pieni perustelu olisi kiva. ❤️
      Ikävä
      56
      914
    8. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      133
      909
    9. Onko kaivattusi

      seksuaalisesti vetovoimaisin ihminen jonka olet ikinä tavannut?
      Ikävä
      45
      883
    10. Miltä se tuntui

      Miltä se tuntui, kun ymmärsit minun ikävöineen sinua?
      Ikävä
      78
      861
    Aihe