Bentsot lisäävät ahdistusta.

JuhaPaas

Bentsoista luopuminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa monille ahdistuksesta kärsiville. Kannattaa kuitenkin miettiä, miksi niitä syövät ovat vuosienkin käytön jälkeen yhä vaan ahdistuneempia ja masentuneempia.

Kannattaa ihan huvikseen vaikka lukea Järvenpään sosiaalisairaalan pdf: http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf

Itse olen nappaillut lääkkeitä vuosien ajan, suht. matalilla annoksilla tyyliin 10mg diapamia vuorokaudessa, välillä käyttäen nukkumiseen 20mg tenoxia. Päiviä välissä, että en ole ottanut mitään. Siitä huolimatta elämänlaatu on heikentynyt monelta osin. Kerran aikaisemmin olen yrittänyt olla ilman lääkkeitä, mutta vieroitusoireiden iskettyä päälle minun oli pakko mennä pilleripurkille.

Nyt olen kuitenkin kokenut vieroittautumisen jälleen ajankohtaiseksi asiaksi ja olen ollut reilun viikon ilman lääkkeitä. Olo oli muutaman päivän jälkeen taas helvetillinen, ihan jo unettomuudenkin vuoksi. Omituinen, vieraalta tuntuva olotila puski päälle ja luulin pariin kertaan sekoavani. Vielä pari vuorokautta sitten päälle iski aivan järkyttäviä ahdistus- ja pelkotiloja fyysisiä oireita aina pahoinvoinnista repivään rinta- ja/tai vatsakipuun. Olotila kuitenkin alkoi helpottamaan nyt sunnuntain hujakoilla.

Voin sanoa, että olo on varsin mainio ja yritän jatkaa, koska en usko, että oireet enää palaisivat kovinkaan voimakkaina. Aivot selkeästi totuttelevat lääkkeettömyyteen, mutta pitäähän se niille suoda. Ei se ole ihme, että päivällä ahdistaa ja masentaa; olenhan vuosien varrella estänyt aivojani nauttimasta hyvälaatuisesta unesta ja pahimimllaan tukahduttanut päiväsaikaan siitä johtuvaa ahdistusta pillereillä vaihtelevin annoksin. Oli kohtalaisen häröä esim. keskellä yötä herätä siihen, että nauran aivan hysteerisesti.

Alan kyllä ymmärtämään lääkäreitä, jotka eivät noita mielellään määrää. Moni läheinen on esim. noilla elämänsä pilannut ja kyllä noi lääkkeet ovat vain ja ainoastaan ihan akuuttiin tarpeeseen sopivia. Se käyttö kyllä tuppaa lähtemään lapasesta siitä hetkestä lähtien kun ekan kerran koet muka helpotusta ahdistuksesta, vaikka lopulta se ahdistus mihin niitä alunperin on alkanut syömään ei ole mitään siihen verrattuna miksi ne tekevät olon vuosien epäsäännöllisenkin käytön jälkeen.

Ystävät hyvät: Jos syötte bentsoja, tehkää palvelus ja alkakaa vaikka hiljalleen laskemaan annosta ja koittakaa jättää ne pois. Ahdistus, masennus, pelkotilat, merkitsemättömyydentunteet jne... ne aiheutuvat lopulta tuosta lääkkeestä vaikka uskottelette itsellenne muuta. Vieroituoireet, jotka ilmenevät oireina, johon syötte lääkettä, voivat ketää useankin viikon, mutta se on pieni hinta loppuelämästä. Oireita pystyy lievittämään monella tavalla ja kun ne ymmärtää, ei niiden kokeminen ole niin rankkaa.

Elämä on ahdistavaa ja tulee varmasti sitä olemaan, mutta huomattavasti paskempaa se on elämänlaatua huonontavan lääkkeen kanssa. Trust me.

-Juha

65

5773

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • dklfmjpefqfmkq

      bentsot ovat tarkoitetut nimenomaan ahdistuksen hoitoon ja ovat siinä parhaita lääkkeitä, ystävä hyvä. jos sinulla toisin, kuulut joukkoon erilaiseen.

      • JuhaPaas

        Ne eivät ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön ja ne eivät ole ratkaisu ahdistuksen hoitamiseen. Niiden pitkäaikainen käyttö kasvattaa aiheuttaa tottumista. Motoriset taidot saattavat palautua normaaliksi tottumisen myötä, mutta aivot eivät totu niiden tyhmentävään vaikutukseen. Tässä vähän faktaa siitä, miksi bentosojen pitkäaikaiskäyttäjillä alkaa vuosien mittaan päässä naksumaan ja olo vain pahenee:

        "Bensodiatsepiini tehostaa GABA:n toimintaa, joka
        näin päästää lisää kloridi-ioneja hermosolun sisälle,
        tehden siitä entistäkin stabiilimman ärsykkeitä kohtaan. Bentsodiatsepi
        reseptorien eri alatyypeillä on
        hivenen erilainen toimintavaikutus. Yksi alatyyppi
        (alpha1) on vastuussa rauhoittavasta vaikutuksesta,
        toinen (alpha2) taas ahdistuksen lievittämisestä ja
        kummatkin sekä alpha1 että alpha2 ja myös alpha5
        kouristuksia ehkäievästä ja lievi
        ttävästä vaikutuksesta. Kaikki
        bentsodiatsepiinit yhdessä näiden
        alatyyppien kanssa lisäävät, enemmissä tai vähemmissä
        määrin, GABAn aktiivisuutta aivoissa.
        Bentsodiatsepiineilla aikaansaadun GABA:n kasvaneen
        lamauskyvyn seurauksena on aivojen alentunut
        kiihottavien välittäjäaineiden - mukaan lukien noradrena
        liini, serotoniini, asetyylikoliini ja dopamiini -
        tuotantokyky. Nämä välittäjäaineet ovat välttämättömiä :
        - normaalille älykkyydelle,
        - muistille,
        - lihaskunnolle ja -koordinaatiolle,
        - tunteiden esiintymiselle,
        - umpieritysrauhasten eritykselle,
        - sydämen rytmille ja verenpaineen säätelylle
        sekä muille ruumiintoiminnoille, jotka ka
        ikki saattavat häiriytyä em. syistä "


      • drftgyhuj
        JuhaPaas kirjoitti:

        Ne eivät ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön ja ne eivät ole ratkaisu ahdistuksen hoitamiseen. Niiden pitkäaikainen käyttö kasvattaa aiheuttaa tottumista. Motoriset taidot saattavat palautua normaaliksi tottumisen myötä, mutta aivot eivät totu niiden tyhmentävään vaikutukseen. Tässä vähän faktaa siitä, miksi bentosojen pitkäaikaiskäyttäjillä alkaa vuosien mittaan päässä naksumaan ja olo vain pahenee:

        "Bensodiatsepiini tehostaa GABA:n toimintaa, joka
        näin päästää lisää kloridi-ioneja hermosolun sisälle,
        tehden siitä entistäkin stabiilimman ärsykkeitä kohtaan. Bentsodiatsepi
        reseptorien eri alatyypeillä on
        hivenen erilainen toimintavaikutus. Yksi alatyyppi
        (alpha1) on vastuussa rauhoittavasta vaikutuksesta,
        toinen (alpha2) taas ahdistuksen lievittämisestä ja
        kummatkin sekä alpha1 että alpha2 ja myös alpha5
        kouristuksia ehkäievästä ja lievi
        ttävästä vaikutuksesta. Kaikki
        bentsodiatsepiinit yhdessä näiden
        alatyyppien kanssa lisäävät, enemmissä tai vähemmissä
        määrin, GABAn aktiivisuutta aivoissa.
        Bentsodiatsepiineilla aikaansaadun GABA:n kasvaneen
        lamauskyvyn seurauksena on aivojen alentunut
        kiihottavien välittäjäaineiden - mukaan lukien noradrena
        liini, serotoniini, asetyylikoliini ja dopamiini -
        tuotantokyky. Nämä välittäjäaineet ovat välttämättömiä :
        - normaalille älykkyydelle,
        - muistille,
        - lihaskunnolle ja -koordinaatiolle,
        - tunteiden esiintymiselle,
        - umpieritysrauhasten eritykselle,
        - sydämen rytmille ja verenpaineen säätelylle
        sekä muille ruumiintoiminnoille, jotka ka
        ikki saattavat häiriytyä em. syistä "

        Eli juurihan itse todistit, että bentsot toimii - itse erityisherkkänä, panikoivana tyyppinä pidän tietynlaisesta tunteettomuudesta. Aivan sama jos jotain menee vtuiksi, kun pystyy suht. normaaliin eloon tässä oravanpyörässä.


    • 8nse

      Pyhä Julistaja taas asialla. Olisi parempi olla reagoimatta millään tavalla.

      Ihmiset tulevat ja menevät. Jotkut menevät ja heistä jää pelkkä pieru.

      • ExPilleristi

        "Pyhä Julistaja taas asialla. Olisi parempi olla reagoimatta millään tavalla. Ihmiset tulevat ja menevät. Jotkut menevät ja heistä jää pelkkä pieru."

        Oliko tuossa jotain jotain julistusta vai omaan kokemukseen ja lääketieteeseen pohjautuvaa faktaa? Kuinka ollakaan joillan alkaa rasahtelemaan puhuttaessa bentsoista. Olisko sinunkin aika kokeilla lääkkeiden alasajoa kun noin arkaan paikkaan osuu?

        Kuten alla oleva postaus osoittaa, että jossain tapauksissa käyttö voi olla hyvinkin perusteltua, mutta suurin osa näistä nettiinkirjoittelevista pillerien popsijoista on sakkia, jotka syövät aivan turhaa ko. lääkkeitä. Miten voi olla mahdollista, että vuosien mittaan annoskoko vain kasvaa, mutta ahdistus ei poistu ja työkyvyttömyyseläkettä pukkaa?

        Sehän on ihan normaalia, että esim. loratsepaamia ja alpratsolaamia vedetään 8mg/6mg päivässä niin paljon, että lääkkeet eivät tehoa ja niitä aletaan buustaamaan sitten tyyliin alkoholilla tai oppareilla. Kavereille soitellaan pitkin yötä kännipuheluita omasta paskasta elämästään ja vaikka kuinka näitä ihmisiä yrittää auttaa, ne eivät mitään muuta tee kuin narise ja pilaa muidenkin elämiä siinä sivussa. Tuollaisia lääkemääriä sitten vedetään alkoholit päälle ja vakuutellaan, että nuo ovat ne tarvittavat asiat, joilla ahdistus pysyy poissa.

        Voisitko kerrankin vastailla jotenkin asiallisesti ja perustellusti noiden one linereiden tilalle?


    • seppotaalasmaa84

      Bentsot ovat paradoksaalinen lääkeaineryhmä. Ne eivät paranna sairauksia, vaan niillä hoidetaan oireenmukaisesti sairauksien oireita. Kroonisen sairauden ollessa vaikea voi olla perusteltua käyttää bentsoja, sillä muuten toimintakykyä ei välttämättä ole lainkaan. Kuitenkin on olemassa mahdollisuus, että vaikeakin sairaus paranee ilman bentsoja tai niiden lopettamisen jälkeen. Kysymys on eettisesti vaikea, sillä ei ole olemassa mitään patenttiratkaisuja näiden asioiden hoitoon.

      Kysymys yksilöllisestä kokemuksesta on tärkeä, sillä vain asiakas tai potilas itse tietää miltä lääkeaine tuntuu tai ei tunnu. Siksi tuntuu kohtuuttomalta, että käypä-hoitosuosituksia noudatetaan liiankin suurella tarkkuudella. Näyttöön perustuva tieteellinen tieto ei poista sitä tosiasiaa, että yksilöllisesti jokin asia toimii tai ei toimi. Siksi vaaditaan lääkäreiltä todella taitoa kuunnella potilasta, mutta samalla nähdä suurempi kuva. Nämä eivät ole helppoja asioita, sillä bentsojen kanssa harvoin syntyy hyvää ratkaisua - usein mennään tavalla tai toisella ojasta allikkoon. Korostan kuitenkin sitä, että vaikeimmissa kroonisissa ahdistuneisuustiloissa bentsojen pitkäaikainen käyttön on perusteltua, sillä lääkehoidon avulla toimintakykyä voidaan pitää yllä. Kysymys riippuvuudesta ei ole välttämättä tärkeä, jos ymmärretään sairauden parantumaton luonne - niin kamalalta kuin se kuullostaakin. Tällä viestillä ei ole tarkoitus kannustaa ihmisiä käyttämään lääkkeitä, vaan ymmärtämään se, että kolikolla on aina kääntöpuolensa.

      Josta päästäänkin siihen, että bentsojen käytön suhteen kannattaa olla varovainen, sillä irtipääseminen voi olla vaikeaa. Erityisesti ahdistuspotilailla ahdistuslääkkeiden käyttö muodostuu paradoksaaliseksi, sillä lääkkeiden käyttäminen voi pidemmällä tähtäimellä lisätä ahdistusherkkyyttä myös lääkettä käytettäessä. Bentsoihin liittyy riippuvuusriskin ohella tottumusriski, mutta erityisen ongelmaisena asiana pidän lääkeaineen kasautumista elimistöön. Opamoxin kanssa asia ei ole kovinkaan ongelmallinen, jos käyttää esim. 1-2 kertaa viikossa, mutta Rivatrilin tai Diapamin kohdalla 1-2 kertaa viikossa riittää ylläpitämään ja jopa kasaamaan lääkeaineipitoisuuksia elimistössä. Erityisesti pitkävaikutteiset bentsot, kuten juuri diatsepaami ja klonatsepaami, vaikuttavat siis pitkään salakavalasti, vaikka sitä ei käyttäjä itse mitenkään huomaisi.

    • diapami

      Minulle kävi juuri niin että rivat lakkas toimimasta oikeastaan kokonaan 6mg/pvä. viitisen vuotta tehosivat. Kunnes yks päivä oli sama asia ottiko napin vai ei. Koitin lopettaa ja aika nopeassa tahdissa, mutta eipä se onnistunut. Vaihdettiin sitten diapamiin joka auttoi heti 40mg/pvä. Ja auttanut selvästi ahdistus ja paniikkioireisiin. Lääkäri oli skeptinen että bentson vaihto auttaisi ja vieläpä miedompaan, mutta niin vain kävi.

      • JuurNäinO

        Diapam ei muuten ole miedompi tai riippuu milligrammamäärästä. 0.5mg rivaa vastaa noin 10mg diapamia jne. Diapam on todella pitkävaikutteinen (puoliintumisaika jopa kahteensataan tuntiin asti). Vaikutus alkaa suhteellisen nopeasti, mutta kestää pitkään ja laskut eivät ole niin jyrkät.

        Diapameilla vierottaudutaan yleensä muista bentsoista juuri pitkäkestoisuutensa vuoksi. Lääkärit eivät kyllä yleensä tunnu tietävän yhtään mistään. En ymmärrä, miksi he haluavat määrätä ihmisille ihan ensitöikseen ne kaikista koukuttavimmat bentsot (Rivatril, Xanor, Temesta).


    • Vain-lyhyeen-käyttöön

      Tällä palstalla on paljon bentsoriippuvaisia, tai oikeastaan bentsouskovaisia, jotka eivät halua kuulla että niillä on myös negatiivisia vaikutuksia varsinkin pidemmällä aikavälillä, eikä niitä ole edes tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön.

      Kuten joku jo mainitsikin: Bentsoilla on pitkäaikaisessa käytössä vaikutusta ihmisen normaaliin aivotoimintaan yms. Siksi jatkuvaa bentsojen napsimista ei voi suositella kuin joissain tapauksissa. Vaikka bentsot onkin tarkoitettu mm. ahdistuksen poistamiseen, niin sekin on tarkoitettu vain lyhyeksi ajaksi, auttamaan pahimman yli. Pitäisi aina hoitaa myös varsinaista syytä, eikä vain piilottaa oireita bentsoilla.

      Sitten kun on koukussa bentsoihin, niin vieroitusoireetkin tulkitaan ahdistukseksi, jota olisi muka taas pakko "lääkitä" bentsoilla.

      Bentsouskovainen on päättänyt että bentsot ovat ainoa asia joka voi häntä auttaa ja siksi niitä olisi saatava aina lisää. Kaikki muut tavat tuomitaan jo etukäteen "paskoiksi", lisää bentsoja vaan...

      • Iääkäri

        Kun vahvaa kroonista kipua on lupa hoitaa jopa vahvoilla puoliopioidi kipulääkkeillä, niin miksei sitten ahdistusta oiretehokkailla ja paljon turvallisemmilla bentsoahdistuslääkkeillä? Niiden käyttö vain on käytännössä lähes legitimisoitu valtakunnallisella Käypä hoito-suosituksella, missä näitäkään henkilöitä ei suositella hoidettaviksi niillä kuin mahdollisimman lyhyitä pätkiä. Pitkäkestoisten ahdistushäiriöiden Käypä hoito-ohjeistusta kun ei ole edes olemassa.


    • Iääkäri

      Helsinkiläinen kunnioitettu psykiatrian professori ja psykoterapeutti Matti O. Huttunen näyttää ottaneen kantaa äskettäin Lääkärilehden 3/2016 numerossa ahdistuksen hoidossa käytettäviin bentsodiatsepiinilääkkeisiin liittyvästä kauhistelusta ja peloista, joista hänen mukaansa huomattava osa ”on kuitenkin joko vääristyneitä tai karkeasti ylimitoitettuja”, viitaten myös kirjallisuuskatsauksiin.
      Professori Huttunen, jos kuka, on näiden lääkkeiden käyttöaiheista tietävä valtakunnallinen asiantuntija psykiatrian hoitoalueella.

    • ValelääkäriOlli

      "Lääkäri" voi sitten antaa selityksen sille, miksi niin kovin moni bentsoja ahdistuslääkkeenään ei mene parempaan suuntaan, vaan käyttömäärät kasvaa aivan kohtuuttomiin mittoihin, koska se lääkärin määräämä annos ei enää tehoa. Mistä johtuu, että ahdistukseen jatkuvati bentsoja vetelevät alkavat kärsimään vakavista muistihäiriöstä?

      Terveysasemilla työskentelevät ihmiset kyllä ihan varmasti ovat hyvin tietoisia myös bentsoihin liittyvistä ongelmista ja muistaakseni Huttunenkin on niiden mahdollisista haitoista kirjoittanut. Tietenkin tuollaiset lehtiartikkelit joku aina haluaa lukea juuri silla tavalla kuin oma mieli ne haluaa tulkita. Hieman kun vihreää valoa näytetään niiden käytölle, tarkoittaa se lukijalleen sitä, että niitähän nyt pitää vetää ihan kaksin käsin.

      Olisi ihan kiva, jos laittaisit linkin tuohon lehtiartikkeliin. Huttusen linja on kyllä aikaisemmin ollut ihan asiallista tekstiä, jossa ollaan otettu huomioon myös mahdolliset haitat. En tiedä sitten mitä klinikkaa tuo pyörittää ja toimiiko yksityisellä puolella, mutta kovasti tuollaiset horinat alkavat muistuttamaan 90-laman vastaavia, jolloin oli vain helpompi kirjoittaa reseptejä ihmisille ja ajaa ne kotiinsa. Lyhytnäköisesti ajateltunahan se tulee halvemmaksi kun resurssit eivät riitä alati lisääntyvien ahdistuneisuushäiriötapausten hoitamiseen.

    • MistäTunnuketTai

      Jostain kummallisesta syystä minulla ei satu olemaan noita FiMnet-tunnuksia, joten voisit vaikka copy-pastea hyväksikäyttäen laittaa sen tänne luettavaksi.

      Olisiko lehteä mahdollista saada irtonumerona jostain vai miten pääsen tuohon artikkeliin käsiksi? Olisi todellakin mukava lukea itse muutakin kuin otsikko.

    • nzhs

      ----Voisitko kerrankin vastailla jotenkin asiallisesti ja perustellusti noiden one linereiden tilalle?---

      Vaikutukset ovat yksilöllisiä. Olemme kaikki yksilöitä. Tutkimukset tehdään massoilla ja niiden tuloksia ei voi soveltaa automaattiesti kaikkiin ihmisiin. Näin se on ihan riippumatta siitä, mikä vaikutus sillä on, kun ihminen syö makkaraa tai pureskelee manilaköyttä, ajaa uusinta mallia Jaguaria tai kiipeää kuuseen kuin orava.

      Jos ihminen kuitenkin vetää noita buustereita tai mitä moskaa ne taas oli ja päälle viinaa ja on viikon alle vittua tai kullia, niin se on vissi, että sekaisin on kuin seinäkello tai vaarin kalaverkko. Sellaisen ihmisen on vaikea tajuta, että ihminen, jolla on lääkitys, käy normaalisti töissä vuosikausia, vaihtaa alaa vielä viisivitosena ja vintissä on täydet valot.

    • Ahdistuja111

      Hei.
      itse olen syönyt rivatrillia 2mg x 3 ja Diapam 10mg x 4 tämä vain tarv.. Harvoin diapamia tarvinnut .. Rivatril on pelastanut elämän ahdistukselta.. Olen syönyt rauhottavia yli 10v nyt putkeen ja auttavat edelleen.. Sitä ennen sama rumba tosin lääkkeet x 2 .. Kävin pudottamassa katkolla nämä ja yritin pärjätä PITKÄN ja TUSKAISEN vieroituksen jälkeen yli kaksi vuotta.. En pärjännyt mitenkään.. Kauppaan en päässyt jne.. Olin todella laiha... Nyt 100kg ja 200cm.. Aikamoinen tärisevä tikku-ukko olin.. Ja kaikki ssri- ja Snri - myrkyt kokeiltu! Pelkkää pahaa saanut aikaiseksi.. Ja monet muut lääkkeet..
      Hyi.. Ne vasta tekee ihmisestä tunteettoman!!
      Nyt menee hyvin, tiedän , että olen rajussa koukussa.. Toisaalta pieni hinta siitä aikaisemmasta elämästä jossa voinut kaupassa käydä välillä viikkoon yms...
      heti kun sain rivatrillin takaisin, tapasin mahtavan naisen ym hienoa, johon olisi ikinä ennen pystynyt...
      Olisin varmasti kova juoppo , jollen olisi saanut pitkän hoitojan kanssa keskustelujen jälk bentsot takas. Joisin varmasti "ahdistuskaljat" aina kun johku menisin .. Kumpi sitten pahempi.... Rivarissa toimii edelleen kymmenen vuoden jälk..
      pieni masennus voi johtua niistä, mutta ulkoilu ja muu harrastus auttavat...
      Voimia Kaikille!!

    • TämäTuska

      Mielenkiintoinen keskustelu. Mitään kovin yllättävää tästä ketjusta ei ole löytynyt; bentsot jakaa porukan. mä olen pitkäaikainen bentsojen käyttäjä, yli 10 v. päivittäisessä käytössä. Olen monen muun bentsoriippuvaisen tapaan vähätellyt niiden ongelmia aina. Nyt alkaa olla mitta täynnä. Saan niistä hetkittäisen suuren helpotuksen, mutta... mutta.... kun vaikutus lakkaa, olen entistäkin ahdistuneempi, ja ajattelen että kuolema olisi ainoa mikä voisi vapauttaa siitä helvetillisestä ahdistuksesta. Olen aivan pihalla mitä asian kanssa teen??? Lonkeroa ja siideriä kuluu viikottain kotona; tottakai, koska saan bentsoja niin pienen määrän päivää kohti. Yksi siideritölkki ja kas; vaikutus kun olisi 1-2 nappia bentsoja enemmän kuin mitä onkaan.
      Syytän terveydenhuoltoa; psykiatrian polia, että tekivät minusta vaikeasti lääkeriippuvaisen. Bentsohelvetti on oikea sana. Ja he taas syyllistävät minua; bentsojen käyttäjää; olen kuin rikollinen tai huumeidenkäyttäjä. Sellaista on kohtelu ollut, ja bentsoreseptiä on vuosi vuodelta vaikeampi saada. Olen huijannut itseäni kaikki nämä vuodet. Siis: uskokaa pois: bentsot ylläpitää ahdistusta pidemmässä käytössä, lisäksi epäilen niiden myös ylläpitävän vaikeaa masennustani. Ajatus vieroituksesta saa minut aivan paniikkiin, mutta kuitenkin haluaisin tilalle jonkun muun lääkkeen, mikä ei ole bentso. Ongelma on juuri siinä, että muut "rauhoittavat" (pilipali)lääkkeet eivät ole antaneet minulle minkäänlaista helpotusta. Ei ikinä. Olen aivan neuvoton. Olen vaikean ahdistukseni ja masennukseni kanssa siinä tilanteessa, että aivan tosissaan harkitsen itsemurhaa; olen hautonut jo kauan. Tämä tuska on helvetillistä ja minä uskon, että bentsot vain pahentaa ahdistustani. Ne on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön, tai "tarvittaessa".
      Monet lääkärit vähät välittivät tästä asiasta aikoinaan! Niitä ei pitäisi missään nimessä alkaa käyttämään päivittäin.
      Keskittymiskykyä ei ole ollenkaan, välillä tuntuu ettei korvien välissä liiku juuri mitään. En pysty lukemaan kirjoja, en katsomaan elokuvia. Jos ostan leffalipun, se menee aivan hukkaan, koska ajatukseni seikkailee vain omassa tuskassani ja omissa ongelmissani. Elokuvan jälkeen en kykene kertomaan itse elokuvasta juuri mitään. Seuraavana päivänä en edes meinaa muistaa, jos olen ollut elokuvissa. Juuri siksi en siellä käy. Lisäksi törmään jatkuvasti omaan muistamattomuuteeni. Olen myös tehnyt bentsojen vaikutuksen alaisena aivan älyttömiä asioita, asioita joita en ikimaailmassa muutoin tekisi. Itseäkin kauhistuttaa. Ketjun aloittaja, eli Juha tietää mistä puhuu. Mitä tehdä?? lääkkeenä Opamox.

      • valekuollut

        20 vuotta bentsoja takana, 4 yliannostusta (bentso) muut överit, päihdehistoria muutenkin hyvin vankka ja vakaa. Ensimmäinen kylmä kalkkuna jäi kesken toisen päivän aamuna, pulssi huiteli 200 ja joitain verisuoniakin taisi puhjeta. Seuraavat meni samalla systeemillä, tuloksena retkahdus. Viimeinen yritys tuotti tuloksen, ja siitä on kiittäminen vain ja ainoastaan yhtä asiaa: halusin lopettaa, ei ollut enää väliä kuolenko lopetukseen, kunhan lopetan. Nyt on 4 vuotta putsia takana ja elän.


      • valekuollut

        Ehkä se lisäys vielä, että tajusin lopulta, ettei oma oloni ja tilani ollut kenekään syytä, ei yhteiskunnan ei tyhmän pomon, ei kenenkään.


    • Iääkäri

      Bentsodiatsepiineja ei pidä kauhistella

      Arvostetut psykiatrit Carl Salzman ja Richard Shader ilmaisivat äskettäin huolensa bentsodiatsepiinien käyttöön kohdistuvasta kohtuuttomasta paheksunnasta. Sama kauhistelu uhkaa myös Suomessa ahdistuneisuudesta ja unettomuudesta kärsivien potilaiden asiallista hoitoa. Useat psykiatrit ovat kertoneet potilas­tilanteista; lääkäri on lopettanut potilaan vuosikausia käyttämän ja hyvin toimineen bentsodiatsepiinilääkityksen ilman minkäänlaista ­annostitrausta.

      Bentsodiatsepiineihin kohdistuva kauhu on joskus saanut lähes absurdeja piirteitä. Täysin muistamattoman Alzheimer-potilaan rauhoittava bentsodiatsepiini lopetetaan, koska lääke heikentää muistitoimintoja. Hyvin toiminut bentsodiatsepiini korvataan kahden eri masennuslääkkeen ja yhden psykoosilääkkeen suuri­annoksisella yhdistelmällä. Äitinsä hautajaisia jännittävälle tyttärelle ei kirjoiteta kymmentäkään tablettia tematsepaamia, koska se on niin ”koukuttava”.

      Tämä olisi ymmärrettävää, jos perusteena olisivat tosiasiat. Huomattava osa peloista on kuitenkin joko vääristyneitä tai karkeasti ylimitoitettuja.

      Käsitteet on sekoitettu

      Keskusteltaessa bentsodiatsepiinien aiheuttamasta lääkeriippuvuudesta sekoitetaan lääkkeen käytön aiheuttama fysiologinen riippuvuus, psyykkinen addiktio ja päihteellinen käyttö. Valtaosin bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvä lääkeriippuvuus on luonteeltaan vain ohimenevinä lopetusoireina ilmenevää ­fysiologista riippuvuutta, joka on tavallista myös useimpien masennuslääkkeiden kohdalla.

      Vaikka bentsodiatsepiinien, nukahduslääkkeiden ja myös pregabaliinin käyttöön voi masennus- ja psykoosilääkkeistä poiketen kehittyä joko psyykkinen tai päihteellinen addiktio, ­ongelma koskee vain vähemmistöä kaikista potilaista. Vastoin yleistä kuvitelmaa useimmille potilaille vaikutus ei ole lainkaan päihdyttävä. Päihderiippuvaisetkin käyttävät bentsodia­tsepiinejä valtaosin päihteiden korvikkeina tai vahvistajina, päihteiden vierotusoireiden hoitamiseksi tai lievittääkseen ahdistuneisuuttaan. Monen lääkärin kuvitelma vähäisenkin bentsodiatsepiinien käytön voimakkaasta ”koukuttavuudesta” ei yksinkertaisesti ole totta.

      Tiiviissä hoitosuhteessa bentsodiatsepiinien käyttö voi joskus myös olla opiaattikorvaushoidon tapaan pienin paha autettaessa vaikeasti ­alkoholisoituneita potilaita. ”Bentsoja” katukauppaan ja suonensisäiseen päihdekäyttöön metsästävät pikkurikolliset paljastuvat kyllä nopeasti aidossa hoitosuhteessa.

      Bentsodiatsepiinien anksiolyyttiseen vaikutukseen ei sedatiivisuuden tapaan myöskään pitkäaikaisessa käytössäkään kehity olennaista toleranssia. Annoksen olennainen kas­vaminen on yleensä merkki joko psyykkisen ­addiktion kehittymisestä tai päihteellisestä käytöstä.

      Haittoja korostetaan yksipuolisesti

      Asenteellisten syiden takia myös haittavaikutuksia korostetaan. Bentsodiatsepiinit heikentävät jossain määrin muistia, mutta niin tekevät monet masennus- ja psykoosilääkkeetkin. Lieväasteinen muistin heikentyminen voi potilaan näkökulmasta myös olla pienempi paha kuin jatkuva ahdistuneisuus.

      Bentsodiatsepiinit lisäävät etenkin iäkkäiden potilaiden kaatumisriskiä, mutta niin tekevät myös mm. masennus- ja psykoosilääkkeet. Hyvästä siedettävyydestään huolimatta bentsodiatsepiinit kuitenkin helposti korvataan kalliimmilla masennus- tai psykoosilääkkeillä, joilla kuitenkin on useammin joko kiusallisia tai myös vaarallisia haittavaikutuksia.

      Sama asenteellisuus ilmenee myös tavassa, jolla tutkimuksissa havaittu assosiaatio bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvistä haitoista tulkitaan pohtimatta syy-seuraussuhteeksi. Joissakin tutkimuksissa todettu yhteys myöhemmin kehittyvään dementiaan voi vähintään yhtä hyvin selittyä dementian riskiä lisäävällä ahdistuneisuudella tai dementian esioireilla.

      Kielteisen asenteen taustalla on varmasti useita tekijöitä. Uusia ja kalliimpia lääkkeitä on markkinoitu myöhemmin vääräksi osoittautuneilla väitteillä, että ne eivät aiheuta riippuvuutta. Toinen syy on pitkäaikaisten hoitosuhteiden väheneminen ja hoitavien lääkäreiden jatkuva vaihtuminen. Kolmas syy lienee potilaiden ­ahdistus- ja unettomuusoireiden väheksyminen.

      Bentsodiatsepiineihin liittyy kaikkien hoidollisesti tehokkaiden lääkkeiden tavoin ongelmia ja haittavaikutuksia. Ne ovat kuitenkin paras lääke niin tilapäisen ja lyhytaikaisen ahdis­tu­neisuuden hoitoon kuin osalle pitkäaikaisesta ahdistuneisuudesta kärsivistä potilaista. Tämän vuoksi toimipisteiden kyltit ja päätökset rauhoittavien ja unilääkkeiden määräämisen tai uusimisen kiellosta ovat asenteellisuudessaan surullista luettavaa ja kuultavaa.

      Matti O. Huttunen
      Kirjoittaja on LKT, professori, psykiatrian erikoislääkäri

      Perustuu Lääkärilehdessä 3/2016 julkaistuun näkökulmakirjoitukseen.

      http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/bentsodiatsepiineja-ei-pida-kauhistella/#.Vrea9xiLSt8

      • HuttunenHutiloi

        Jos Huttusen kirjoitusta lähtisi oikomaan, niin siihen menisi ihan liian paljon aikaa. Onhan tuossa asiaakin, mutta tuossa näytetään ihan liian vihreää valoa bentsojen käytölle ja vähän liiankin hepposin perustein kiistetään jo moneen kertaan todistetut faktat bentsoihin kuuluvien lääkeiden haitoista, jotka ovat todella moninaiset. Lisäksi tuossa artikkelissa selvästi esillä oleva vastakkainasettelu bentsot vs. psyykenlääkeet on hieman typerä. Voin kyllä ihan omasta mielestäni kärjistetysti sanoa, että psyykelääkkeitä ei pitäisi myöskään kenellekään määrätä, mutta kontekstin huomioonottaen tuollainen, ikään kuin oletus jostain kahden lääkeaineryhmän vastakkainasettelusta on hieman hassu. Toki tuo on ihan huomionarvoinen asia, jos todellisuudessa on johtanut tilanteisiin, että bentsot ovat korvattu esim. psykoosilääkkeillä.

        Yksi mikä minua myöskin otti hieman silmään oli seuraava:

        "Äitinsä hautajaisia jännittävälle tyttärelle ei kirjoiteta kymmentäkään tablettia tematsepaamia, koska se on niin ”koukuttava”."

        Miksi ihmeessä tematsepaamia pitäisi kirjottaa _kymmentäkään_ tablettia elämäntilanteessa, jossa pitäisi olla ihan luonnollisesti jännittynyt, hämmentynyt ja ahdistunut? Lisäksi ihmisen kuuluu käsitellä elämän tuomia muutoksia ilman puudukkeita, jotta oppisi vastaisuudessa sietämään näitä. Ilot, surut ja jännittämiset kuuluvat elämään. Ei hautajaisten kuulukkaan olla mikään leppoisa ja huoleton tapahtuma. Siellä on ihan lupa näyttää tuskaisuutensa, surunsa ja lopulta hyväksyä se, että itselleen läheinen ihminen saatetaan viimeiselle matkalle. Tuossa elämäntilanteessa muuten bentsot ovat myös todella suuri riski koukuttumisen kannalta.


    • Käytän

      Kirjailija Jani Saxell kirjoittaa bentsoihin liittyvästä lääkehysteriasta. Muistaakseni oli puhumassa televisiossakin tästä asiasta n. vuosi sitten. Olikohan ohjelma Inhimillinen tekijä. "Kun lääkitys on kotiterveysasemalla äkkiväärästi katkaistu, seurauksena on ollut erakoitumista ja ylitsepääsemättömän ahdistuksen itselääkintää alkoholilla.

      Tätä on vaikea kutsua muuksi kuin heitteillejätöksi. Seurauksena on ollut valtava sokki ja jopa hengenvaaralliset vieroitusoireet." http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/laakehysteriakin-voi-syrjayttaa-ihmisia/#.VrkEyeZS3oF

      • NistinPastillit

        "En halua vähätellä ”bentsoihin” liittyviä ongelmia. Totta kai niillä saa elämänsä sekaisin vaikka muutamassa kuukaudessa, jos toleranssi alkaa nousta holtittomasti tai lääkkeitä popsitaan päihtymistarkoituksessa, alkoholi kyytipoikana."

        Siellähän se sanotaankin. Ja toden totta homma lähtee lapasesta todella nopeasti. Johonkin todella akuuttiin vaivaan syötynä ne tuskin mitään aiheuttavat, mutta pitkäaiseisten ongelmien ratkojaksi niistä ei ole; toleranssi kasvaa väkisinkin pitkäaikaisessa käytössä. Lyhyt- ja keskipitkävaikutteiset olisi heti jätettävä määräämättä ja käyttöä pitäisi painottaa mieluiten ilta-aikaan, mikäli myös unettomuus vaivaa.

        Siinä vaiheessa kun lääke "lopetettaessa seinään" aiheuttaa noin voimakkaita oireita, kyseessä on vakavat vieroitusoireet, jotka ollaan aikaansaatu liiallisella käytöllä. Sen määrän ei tarvitse olla mitenkään kummoinen, jos käyttöä on jatkunut kuukausia tai jopa vuosia. Tietenkin annoskokojen kasvaessa reflat ovat aina vaan pahemmat ja henkeäuhkaavammat.


    • y5y53

      Itselläni on mieto Opamox 20 mg satunnaisessa käytössä, tarvittaessa lieventää migreeniä, helpottaa ahdistustakin. Pari-kolme tabua kuukaudessa menee. Siis helpottaa, auttaa ja tehoaa oman kokemukseni perusteella.

      • Anonyymi

        Opamoxia ei ole tuota annoskokoa vaan 15 mg 30 mg ja 50 mg joten tuo mainitsemasi koko puuttuu.


    • rtyuioujikol

      Yhteenvetona, juurihan itse todistit, että bentsot toimii - itse erityisherkkänä, panikoivana tyyppinä pidän tietynlaisesta tunteettomuudesta. Aivan sama jos jotain menee vtuiksi (muisti tms), kun pystyy suht. normaaliin eloon tässä oravanpyörässä...
      Tämä on minun kokemukseni.

      • EiKivaJuttu

        Bentsot toimii kyllä, mutta ei ihmisen tule olla pillereistään riippuvainen. Noista lääkkeistä kun koituu loppupeleissä vain harmia. Unohda siis tuollaiset trendidiagnoosit ja niiden taakse meneminen. Se on ihan varma, että kun jatkuvasti todistelet itsellesi olevasi jokin "erityisherkkä" (ennen kutsuttiin hermoraunioksi) tai panikointiin kykenevä henkilö, niin sinä varmasti olet sellainen. Jos ympäristösi aiheuttaa sinulle tuollaista herkistymistä tai panikoitumista, niin mieti olisiko siellä jotain sellaista, johon voit itse vaikuttaa. Ei tuo nyt ole mistään kotoisin, että menet pillereiden tunteettomaksi turruttamana sellaisiin tilanteisiin, jotka provosoivat sinun "erityisherkkyyttäsi". Ihan kuten eläimilläkin, ihmisillä on myös erillaisia pelkoja. Jos esim. kissa tuntee olonsa uhatuksi, hän tekee kaikkensa, että ei joutuisi enää vastaavanlaisiin tilanteisiin. Sitä kutsutaan myös itsesuojeluvaistoksi. Nykyään ihminen ei saisi olla minkään suhteen varoivainen ja muut päättävät puolestasi mikä on miellyttävää ja mikä ei. Sinä itse voit siis vaikuttaa siihen, minkälaisten asioiden ympäröimässä maailmassa elät. Sinä saat kokea tiettyjä asioita epämiellyttäväksi.

        Ja sanotaan tähän vielä se, että muistin vtuiksi meneminen ei ole mikään tavoiteltava asia. Voidaan olla varmoja siitä, että ne ovat alkusoittoa niille pahimmille mielen pirstoutumisille. Muistihäiriöt eivät ole mitään "hupsista, nyt en ajattele ikäviä asioita", vaan kaikkea muuta. Siinä vaiheessa kun jääkaapista alkaa löytymään epämääräisiä tavaroita, sinulle tärkeät tavarat katoilevat kuin itsestään ja saat raivareita olemattomista asioita, alkaa oman mielenterveyden kyseenalaistaminen, pelko hulluksi tulemisesta ja sekoamisesta.


      • tämänalueenpanikoivin

        Ihminen jolle lääkärit on sanonut ettei muu auta ja joka on uhtä ja samaa rauhoittavaa vuosia käyttänyt tulee riippuvaiseksi olen kokenut satoja vieroitusoireita ne on karmeita.Jotta elo olisi jotenkin kasassa pakko käyttää vieroittauminen on hankalaa ja se pitäisi tehdä peruutusoikeudella jos ei onnistu.Sitten sanon kauan käyttänyt jos vieroittautuu hitaasti ja ihmistä ei saisi tressata ainakaan alussa muilla asioilla vaan mennä silleen kun pystyy,et voi sanoa oireiselle jolla paha oire päällä nouse junaan ja käy vaikka hesassa ei onnistu silloin ollaan pääasiassa kotona tai läheisen luona.


      • Anonyymi
        EiKivaJuttu kirjoitti:

        Bentsot toimii kyllä, mutta ei ihmisen tule olla pillereistään riippuvainen. Noista lääkkeistä kun koituu loppupeleissä vain harmia. Unohda siis tuollaiset trendidiagnoosit ja niiden taakse meneminen. Se on ihan varma, että kun jatkuvasti todistelet itsellesi olevasi jokin "erityisherkkä" (ennen kutsuttiin hermoraunioksi) tai panikointiin kykenevä henkilö, niin sinä varmasti olet sellainen. Jos ympäristösi aiheuttaa sinulle tuollaista herkistymistä tai panikoitumista, niin mieti olisiko siellä jotain sellaista, johon voit itse vaikuttaa. Ei tuo nyt ole mistään kotoisin, että menet pillereiden tunteettomaksi turruttamana sellaisiin tilanteisiin, jotka provosoivat sinun "erityisherkkyyttäsi". Ihan kuten eläimilläkin, ihmisillä on myös erillaisia pelkoja. Jos esim. kissa tuntee olonsa uhatuksi, hän tekee kaikkensa, että ei joutuisi enää vastaavanlaisiin tilanteisiin. Sitä kutsutaan myös itsesuojeluvaistoksi. Nykyään ihminen ei saisi olla minkään suhteen varoivainen ja muut päättävät puolestasi mikä on miellyttävää ja mikä ei. Sinä itse voit siis vaikuttaa siihen, minkälaisten asioiden ympäröimässä maailmassa elät. Sinä saat kokea tiettyjä asioita epämiellyttäväksi.

        Ja sanotaan tähän vielä se, että muistin vtuiksi meneminen ei ole mikään tavoiteltava asia. Voidaan olla varmoja siitä, että ne ovat alkusoittoa niille pahimmille mielen pirstoutumisille. Muistihäiriöt eivät ole mitään "hupsista, nyt en ajattele ikäviä asioita", vaan kaikkea muuta. Siinä vaiheessa kun jääkaapista alkaa löytymään epämääräisiä tavaroita, sinulle tärkeät tavarat katoilevat kuin itsestään ja saat raivareita olemattomista asioita, alkaa oman mielenterveyden kyseenalaistaminen, pelko hulluksi tulemisesta ja sekoamisesta.

        Alkoholi aiheuttaa huomattavasti enemmän ongelmia kuin pamit !
        Miljoona Suomalaista on enemmän tai vähemmän piilojuoppoja !
        Hautajaisissa käytetään "helpottavana muutamia teräviä ja väkevät pastillit päälle !
        Kokemus puhuu !


    • tietääkökukaan

      osaako joku sanoa, voisiko Rivatril-reseptin saada helpommin kuin esim. Opamox? Käytössä Opamox 15 mg, joka tosi lyhytvaikutteinen. Rivatril olisi pidempivaikutteinen, mutta bentso yhtälailla. Tietääkö kukaan?

      • MrPanic

        Menet vaan yksityiselle psykiatrille ja sanot että haluaisit pitkävaikutteista rauhoittavaa, niin kyllä hän tietää mikä on hyvä.


    • Eisenberg

      Olen 20vuotta käyttänyt bentsoja ja opiumderivaatteja ahdistus,bipolääri,hermokivut.
      Nyt menee noin 120mg Opamoxia vuorokaudessa ja 6-8 Panacodia.
      Kysymykseni on nyt.....
      Kuinka helvetillinen vierotus minulla mahtaa olla edessä kun maanantaina lähden jäkeen vierotukseen?!...
      Onx kenelläkään pientä rohkaisun sanaa minulle jännittä ihan sikana,mutta haluan kokeilla jos saisin "entisen" tunneelämän takaisin.
      Ei ole kovin herkkua olla 50v ja jatkuvasti "mömmöissä".
      En väitä että bentsot ei ole hyvä lääke,mutta hirveen koukuttava kylläkin, jos on pienintäkin taipumusta riippuvuuteen.
      Onx ketään joka on käynyt lääkevierotuksen läpi jäkes?,miten toimi?,oliko hyvä paikka?.

      • zzzombie

        Bentsot toimii minulla siihen mihin ne on määrätty, eli että pystyn käymään töissä. Mutta ahdistus tulee viimeistään viikonloppuna kun lääkkeen pitoisuus elimistössä alkaa laskemaan, ja täytyy ottaa täydennystä. Ennen kyllä pystyin olemaan ilman mutta kun lääkkeen käytöstä tulee päivittäistä niin aivot tottuu lääkkeeseen ja ilman olo tuottaa tuskaa. Tarpeeksi isoja annoksia jos käyttää niin tuppaa masentamaan jo käytön aikana, kyseessähän on depressantti. Jonka takia itseään piristääkseen tulee juotua enemmän kahvia, joka taas lisää jännittämistä... Oravanpyörässä ollaan. Hyvä puoli on se, että pystyy käymään töissä.

        Viimeksi kun vierottauduin vei se viikon, että aamuinen käsien tärinä ja jatkuva ahdistus hävisi. Olin käyttänyt vajaan vuoden 0,5mg rivoja. Suosittelen akuuttiin käyttöön, tai jos on pakko tehdä töitä eikä ilman pysty niin antaa mennä vaan. "Laskuissa" tosin tulee ahdistamaan, ja motorisia ja muistiongelmia saattaa tulla.

        Olen itse päättänyt alkaa laskemaan annosta, aivan minimiin ja jos ei sitten tarvitsisi joka päivä edes ottaa. Helpommin sanottu kuin tehty, ainakin parin viikon loma olisi hyvä annoksen laskemisen/vieroittautumisen ajaksi.


      • zzzombie

        Tänään en ole ottanut, mutta ans olla kun maanantai-aamu koittaa, ja lääkkeen pitoisuus elimistössä on käytännössä nollilla. Saas nähdä miten yöunien käy.


    • oppiOpamox

      mä olen käyttänyt Opamoxia vuosia päivittäin, eikä annostusta ole nostettu. Joten joku raja sillä hysterisoimisellakin. Xanor depot varmasti on juuri se kaikista eniten toleranssia aiheuttava.

    • Artsi4367

      Paljonko opamoxia päivässä?

    • EXzzombie

      Olen tässä vieroitellut itseäni, mutta en pameista (laskenut annosta kylläkin), vaan kahvista. Tajusin että kofeiini on suurin syy kohdallani tähän että viikonloppuisinkin vaikka en käy töissä, mutta juon yhä kahvia, niin aamuahdistus poistuu (hetkellisesti) heti kun juo kahvia. Mutta jos otan saman määrän kuin viikolla jolloin myös on pamit käytössä, tulee paniikkioireet. Nyt pikkuhiljaa kahvi pois jonka myötä myös bentsomääriä pienemmäksi. Olen havainnut että ainakin kahvin ja Rivatrilien yhteiskäytössä jos otan 2mg päivässä rivoja, siitä tulee sellainen yhtälö ettei se toimi. Olen jo nyt onnistunut pudottamaan ensin kahvin määrää ja välittömästi huomasin, että voin pudottaa lääkitystäkin. Toki kahvin vieroitusoireita on mutta se on pienempi paha kuin paniikki/pelkotilat jotka ajaa taas suurempiin lääkeannoksiin. Eilen ja toissapäivänä meni vain 1mg klonatsepamia, ei mitään ongelmaa. Tänään pysytellyt ilman kahvia ja rivoja rauhassa kotona, meneehän se kun ei tarvitse minnekään mennä. Rooibos tai kamomillatee riittää.

      Toista olisi varmaankin jos olisin SSRI-lääkkeiden varassa, välipäivät ei varmaan onnistuisi. Pois bentsohysteria todellakin, mutta KOHTUUS kaikessa, joillakin voi mennä ylilääkityksen puolelle.

      Se lääkityksestä. Ravintoon ja liikuntaan olen aina panostanut mutta viimeiset pari viikkoa olen muokannut ruokavaliota. Olen myös oivaltanut että itsellä on parempi ja vähemmän ahdistunut olo kun yrittää vaikka väkisinkin ajatella hyviä asioita, myös suhtautumalla tyyppeihin joista on huonoja kokemuksia niin, että tietoisesti yritän "hymyillä sisäisesti", ja ei se vastapuolessakaan ainakaan yleensä huonoa saa aikaan. Jotkut tietenkin on aina negatiivisesti varautuneita, joita positiivisuus/se että ei lähde provosointiin mukaan, voi ärsyttää lisää, mutta se ei ole onneksi minun ongelmani. Tälläkin viikolla olen saanut hyvää kokemusta ja mieltä siitä että vaikka kohtasin poikkeuksellisen paljon ns. rähjäystä (olen palvelualalla), onnistuin suhtautumaan entistä positiivisemmin tähän rähjäykseen, ja huomasin että se poiki hyvää paitsi itse tilanteissakin niin myös jälkikäteen oli itselläkin parempi mieli, kun toimi kuten pitää. Eikä tilanteissakaan tullut sitä adrenaliiniryöpsäystä, joka olisi lisännyt panikointia.

      Täytyy tosin myöntää, että on olemassa yksi tyyppi, jonka käytös on ollut niin ala-arvoista, että hänen kohdallaan taktiikkani on minimoida kontaktit, ja jos niitä tulee, niin toimia viileästi mutta asiallisesti. Sen jälkeen kun pakolliset kuviot on hoidettu, siirryn eteenpäin enkä jää märehtimään negatiivisissa tunteissa, vaan vaikka pakottaudun tähän sisäiseen, ja myös ulkoisesti varovaiseen hymyilyyn. Yritäpä hymyillä sisäisesti naama norsun***, kyllä se on huomattavasti helpompaa, kun pitää suupielet edes pois siitä perus negatiivisesta, ahdistuneesta mutrusta, pienikin juuri ja juuri tunnistettava hymynpoikanen tai jopa pelkkä neutraali ilme saa aikaan positiivisemman ja rauhallisemman mielen. Ole nöyrä muita kohtaan, mutta ei ole pakkoa nöyristellä liikaa.

      Positiivisempi suhtautuminen jokaiseen ihmiseen ja elämään yleensäkin rauhoittaa ilmeisesti joitain kemioita kehossa ja aivoissa, kun taas päinvastainen suhtautuminen lisää huonoja asioita, monella tasolla ajatellen. Silti erityisherkkänä, pidemmällä aikavälillä traumoja keränneenä varmasti menee aikansa ennenkuin pystyn luopumaan lääkityksestä täysin, jos koskaan. Mutta ainakin lääkityksen määrään uskon pystyväni omilla toimillani vaikuttamaan, kuten on jo tapahtunutkin.

      • juonkahvi2kertaapäivä

        Kahvin voi lopettaa hetkessä saman tien jos haluaa siitä tulevat oireet on mitättömät monta kerta pitänyt paussia kahvista mutta rauhoittavista lopetus onkin ihan eri juttu.


      • Anonyymi
        juonkahvi2kertaapäivä kirjoitti:

        Kahvin voi lopettaa hetkessä saman tien jos haluaa siitä tulevat oireet on mitättömät monta kerta pitänyt paussia kahvista mutta rauhoittavista lopetus onkin ihan eri juttu.

        Ei mulla vaan. Pikku juttu kestää viekkarit verrattuna itse ahdistukseen, jota niillä lääkitään.


    • AhdistunutMies

      No mitäs Jeesustelijoita täällä taas on paikalla? Minulla ainakin bentsot toimii erinomaisesti ahdistukseen eikä ole tarvinnut annoksia kasvattaa ja pystyn pitämään tarvittaessa vaikka monta viikkoa taukoa joten en ole riippuvainen. Ei pitäis olla kenelläkään mitään nokan koputtamista.

    • tavallinentallaaja2

      Kuinka moni syö vuosia/vuosikausia mielialalääkkeitä (mm. Cipralex. Mirtazapin, Efexor jne.). Lääkeresistenssi on aika yleinen mm. masennuksen hoidossa jolloin yleinen tapa on yhedistää kaksi tai jopa kolme eritavalla toimivaa mielialalääkettä. Yleisiä yhdistelmiä ovat SSRI ja jokin muu (mm. Cipralex Triptyl) tai SSRI ja SaRI (Cipralex ja Mirtazapin) masennuslääke. Ei ole harvinaista nähdä yhdistelmä Ciparlex Mirtazapin Ketipinor. Näiden haittavaikutuksista puhutaan vähemmän, kun ihmetellään bentsodiatsepaameja ja niiden tavoin toimivia nukahtamislääkkeitä (mm. Stinoct jne.).

      Histamiiniresetorien salpaajat väsyttävät, vähentävät kongnitiivisiä taitoja (muisti, liikekoordinaatio, sydänhaitat jne.)

      Uudemmat tutkimukset ovat ahdistuneisuuslääkkeiden kohdalla todistaneet, vasten yleistä luuloa, että mm. bentsojen annostusta ei tarvitse nostaa vuosienkaan käytön jälkeen. Kun toimiva annos on löytynyt, sen nostaminen on turhaa tai se on alunperin ollut liian matala. Bentojen nostaminen vähän väliä viittaa niiden additiiviseen käyttöön eli suomeksi väärinkäyttöön.

      Itse olen käyttänyt seitsemän vuotta Rivatriliä 2mg x2. Ei ole tarvinnut nostaa. Läpilöyntiahdistuskohtaukseen käytän Temesta 1mg tarvittaessa. Temestan 100 tabl pakkaus riittää yli vuodeksi. Normaali stressi kuuluu elämään ja pienet murheet ja surut samoiten. Läheisen kuolema tai esim avioero tuo mukanaan surutyön jota ei tarvitse lääkitä. Mikäli tilanne muuttuu häiriöksi, tilanne kaiketi arvioidaan uudestaan.

      • Muuanukkeli

        Temesta on koukuttava lääke. Ihme että on vielä lekureita, jotka sitä määrää? Diapam samoin. Rasvaliukoisena se kertyy maksaan. Lopettamisen vieroitusoireet ovat hankalat. Oxepam on vesiliukoinen, vaikutus lyhytaikainen. Lopettaminen helpompaa, vähemmän vieroitusoireita. Paniikkikohtauksiin ( sydämentykytys, jännitys , käsien vapina jne) käy propral 10mgx1-2 tbl per kerta.
        Toki on niin, että jokainen diagnoosi on omanlaisensa. Ei kukaan voi sanoa, että käytä sitä tai tätä. Hyvä lääkäri/ potilassuhde on avainsana.
        Ja vielä: kun ikää tulee ja työ-ym sterissitekijät vähenevät, lääkityksen voi vähentää/ lopettaa. Ja jos ei voi, niin ei siitäkään kannata hermojaan menettää! Aurinkoista kevättä ja kesää!


      • Anonyymi
        Muuanukkeli kirjoitti:

        Temesta on koukuttava lääke. Ihme että on vielä lekureita, jotka sitä määrää? Diapam samoin. Rasvaliukoisena se kertyy maksaan. Lopettamisen vieroitusoireet ovat hankalat. Oxepam on vesiliukoinen, vaikutus lyhytaikainen. Lopettaminen helpompaa, vähemmän vieroitusoireita. Paniikkikohtauksiin ( sydämentykytys, jännitys , käsien vapina jne) käy propral 10mgx1-2 tbl per kerta.
        Toki on niin, että jokainen diagnoosi on omanlaisensa. Ei kukaan voi sanoa, että käytä sitä tai tätä. Hyvä lääkäri/ potilassuhde on avainsana.
        Ja vielä: kun ikää tulee ja työ-ym sterissitekijät vähenevät, lääkityksen voi vähentää/ lopettaa. Ja jos ei voi, niin ei siitäkään kannata hermojaan menettää! Aurinkoista kevättä ja kesää!

        Meitä on tuhansia joiden pitäisi ensi päästä sinne töihin... Tai vaikka edes kouluun. Hyvähän se on pulista kun itsellä bentsot ja on työelämässä, kenties jopa puolisoa ja lapsia jne. Mistä moni saa vain haaveilla, ahdistuslääkkeistä puhumattakaan. Voisi olla eri tarina se jos bentsojen tilalta olisit saanut vain neurolepteja, eikös vain?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meitä on tuhansia joiden pitäisi ensi päästä sinne töihin... Tai vaikka edes kouluun. Hyvähän se on pulista kun itsellä bentsot ja on työelämässä, kenties jopa puolisoa ja lapsia jne. Mistä moni saa vain haaveilla, ahdistuslääkkeistä puhumattakaan. Voisi olla eri tarina se jos bentsojen tilalta olisit saanut vain neurolepteja, eikös vain?

        "Histamiiniresetorien salpaajat väsyttävät, vähentävät kongnitiivisiä taitoja (muisti, liikekoordinaatio)"

        Huvittavaa kun bentsot voi tehdä kuule ihan samaa.


    • Milloin-helpotti

      Rankkoja ja kovia juttuja vieroittautujilla! mut kysymys kuuluu,että onko kenelläkään tai missään tarinaa kuka tosiaan olisi jo päässyt bentsoista eroon ja millaista elämä on että kauanko oireet ja ongelmat kesti?

    • Mablez

      Ite en koko keskustelua jaksanut lukea lävitte, mut ainakin alun perusteella sekoitetaan pahasti toleranssin kasvu ja bentsojen paradoksisuus. Se on täysin normaalia et samasta annostuksesta saa vieroitusoireita kun toleranssi kasvaa. Kaikilla tuo ei välttämättä ees nopeasti kasva, niinkun kaikki tietää et olemme kaikki erillaisia. Joten se on täysin turhaa väittää faktana toisen ihmisen puolesta, omien kokemusten mukaan. Sit itse asiaan. Itse olen syönyt bentsoja vuosia unettomuuteen ja viimesen puolen vuoden aikana saanut voimakasta ahdistusta siitä kun yöks bentson olen ottanut. Sit seuraavana aamuna vielä ahdistaa, mutta jos oon esim ottanut lyhyen puoliintumisajan bentsoa ni aamulla jo ahdistus helpottaa, jos taas pitkän puoliintumisajan bentsoa ni ahdistus kestää pitkälle iltapäivään. Tätä itse kutsun bentsojen paradiksisuudeksi. Eli kun bentsoa on sitoutunut tietyn verran reseptoriin se ahdistaa ja kun pitoisuus laskee ni myös ahdistus hävii. Itsellä on siitä hyvä tilanne ettei bentsoja ole koskaan ollut vaikea lopettaa. Lyhyen puoliintumisajan bentsot esim xanor aiheuttaa suht voimakkaat vieroitusoireet mutta ne kestää vain noin vuorokauden, kun taas pitkän puoliintumisajan bentso esim fenatsepaami aiheuttaa huomattavasti lievemmät vierotusoireet, mutta kestävät 4-6päivää. Aikasemmin oon tosiaan helposti pystynyt pitämään useamman vuoden kestäneen joka päiväsen käytön helposti moneksi kuukaudeksi, tosin sillon oon joutunut turvautumaan kannabikseen, että oon saanu nukutuks. Mut nyt pidempään ollut ilman mitään päihteitä ja tarkotus olis ottaa kevyt lopetus fenatsepaamin avulla ja toivoa et pystyis nukkumaan ilman mitään. Sit teille jotka taistelette ahdistusta tai paniikkihäiriötä vastaa, johon EI liity mitään traumaa suosittelen kokeilemaan millasta elämä ois ilman alkoholia tai kofeiiniä. Itse en muuten oo kärsinyt paniikkihäiriöstä, mutta esim yksikin juomiskerta tuo pientä paniikkihäiriötä, voimakasta ahdistusta ja pahaa unettomuutta noin kolmeks viikoks. Ja join tosiaan noin 4x vuodessa, jonka nyt lopettanut kokonaan, eli ei tarvitse välttämättä olla ees kovaa kulutuksen, että vaikuttaa voimakkaasti. Ja tottakai myös pidättätyä muistakin päihteistä erossa :)

      • Ksnndn

        Mitä ihmeen kukkua? Bentsojen vieroitusoireet ei kestä päivää jos ne on lyhytvaikutteisia. Ei se niin mene että viekkarit loppuu kun aine kehosta pois. Ehei. Itse olen kuukausitolkulla lopetuksen jälkeen kärsinyt erilaisista viekkareista. Yksilöllistä on millaiset tulee kellekin.


      • Anonyymi
        Ksnndn kirjoitti:

        Mitä ihmeen kukkua? Bentsojen vieroitusoireet ei kestä päivää jos ne on lyhytvaikutteisia. Ei se niin mene että viekkarit loppuu kun aine kehosta pois. Ehei. Itse olen kuukausitolkulla lopetuksen jälkeen kärsinyt erilaisista viekkareista. Yksilöllistä on millaiset tulee kellekin.

        Jos bentsoja käyttää säännöllisesti ne voi aiheuttaa esim gabareseptorien downreguloitumista . Bentsot aiheuttaa muutoksia kehossa käytön aikana. Laaja-alaisia. Kuin dominopalikka toisensa jälkeen kaatuisi aikaansaaden ketjureaktioita. Pistät yhden palikan liikkeelle mutta se voi vaikuttaa asiaan B kehossa mutta myös C sotkien kehon alkuperäistä homeostaasia. Esim jos bentsot vaikuttaa gabaan sillä onkin ketjureaktiomaisia vaikutuksia muihin välittäjäaineisiin.

        Ei kannata luulla että vieroitusoireet kestää vain tietyn ajan esim päivän eli sen ajan kun lääke on pois kehosta ja pahimmasta päivien mittaan selvitty niin viekkarit on ohi. Ne voi kestää viikkoja kuukausia jopa vuosia riippuen ihmisestä, käyttöajasta ja annoksesta sekä tavasta lopettaa bentsot.

        Kehon pitää kääntää lääkkeen tekemät muutokset vieroituksen jälkeen(esim upreguloida reseptoreita) ja löytää uusi homeostaasi. Se ottaa aikaa. Kaikki aivoissa ja hermostossa ei tapahdu silmänfäpäyksessä. Sinä aikana voi sitten olla esim lisääntynyttä aikaisempaa pahempaa levottomuutta, ahdistusta joka voisi tulevaisuudessa jopa parantua paljon jos keholle annetaan optimaaliset olosuhteet sille. Se tarkoittaa pysyttelyä pois aineista jotka vaikuttaa gabaan ja terveellisiä elämäntapoja.

        "Aikasemmin oon tosiaan helposti pystynyt pitämään useamman vuoden kestäneen joka päiväsen käytön helposti moneksi kuukaudeksi, tosin sillon oon joutunut turvautumaan kannabikseen, että oon saanu nukutuks." No se voi hyvinkin tarkoittaa että kehosi ei hetkessä palaudu bentsoista mikä oireilee unettomuutena. Jos lopetat säännöllisen jatkuvan käytön suorilta ja aloitat äkillisesti bentsotauon, se on melkoinen shokki keholle ja siitä voi seurata esim pahentunutta unettomuutta joka on vieroitukseen liittyvä oire. Jota alat sitten lääkitä toisella aineella.

        Joskus on hankala sanoa mikä johtuu omista ongelmista ja mikä todellisuudessa on bentsojen aikaansaamaa oireilua jos pitkään käyttää bentsoja. Se tehokin bentsoissa voi olla todellisuudessa bentsojen tekemän haitan hoitamista joskus.

        Tuo paradoksaalisuus bentsoissa on ihan todellinen ilmiö. Se voi aiheutua myös myöhemmin käytön aikana jos sitä ei alussa tule. Keho ei jotenkin reagoi enää suotuisalla samalla tavalla bentsoon vaan vtikutus voikin muuttua paradoksaaliseksi esim levottomuutta tai ahdistusta lisääväksi normaalin rauhoittavan sijaan. Johtuisikohan tämä esim reseptoreissa tapahtuvista muutoksista vai mikä tämä mekanismi on paradoksaalisuudelle? Vai liittyykö se toleranssiin?

        Sitten on myös sellainen termi kuin kindling johon kannattaa myös tutustua bentsoissa. Eli jos bentsoihin palaa yhä uudelleen ja uudelleen aloittaen ja lopettaen siitä seuraa seuraavalla käyttökerralla uutta harmia. Esim että toisella käyttökerralla bentson vaikutus ei tunnu samalta, esim ei tehoa tai tuottaa paradoksaalista vaikutusta jopa pahentaen oloa ja sitten kun yrittää lopettaa bentsovieroitusoireet voi olla kahta kauheammat.


    • Mablez

      Sit on pakko vielä sanoa nimimerkille "muuanukkeli" älä kerro juttuja joista et tunnu tietävän mitään. Esimerkiksi kaikki yleisimmät bentsot on rasvaliukosia paitsi dormicum. Eli myös mainitsevasi opamox/oxamim. Eikä rasvaliukoset bentsot kerry maksaan vaan ihan normaaleihin soluhuihin pääasiassa aivoissa. Solut sit muuttavat kyseiset bentsot pikkuhiljaa vesiliukosiks, jolloin ne vapautuu solusta ja poistuu luonnollista reittiä elimistöstä. Sit toisekseen diapam nimenomaan aiheuttaa lievimmät oireet(tosin myös pisimmät) hyvin pitkän puoliintumisajan takia. En halunnu ilkee olla, mut pistää kyllä vihaseks tommoset täyttä puutaheinää olevat väitteet, jotka kerrotaan faktana. Jos et tiedä ni älä kerro. Täältä ihmiset hakevat oikeesti apua ongelmiin ja tietoa. Ei tommonen täysin tuulesta tempastu juttu palvele ketään.

    • ilmanylivuoden

      Vieroitus onnistui erittäin hyvin säännöllisellä annostuksen pienentämisellä pitkällä ajalla, noin 1 v. En kokenut mitään oireita. Käyttöä oli 20v päivittäin 3krt/pv, mutta pieni annos.

    • Raisuli

      25 vuotta xanoria päivittain noin 6 mg ,eikä mitään ongelmia,älkää nyt paisutelko täällä asiaa ihan turhaan

    • pitkäaikaiskäyttäjä

      Olen käyttänyt lyhytvaikutteista Xanoria max 2 Mg vuorokaudessa 1980-luvun loppupuolelta saakka ja käytän sitä hautaan saakka. Tasaa ahdistuksen pahimpia huippuja. kakenlaisia puheenpölinähoitoja, pitkiäkin, on ollut 1970-luvulta saakka, ne olen lopettanut, eiköhän lähempi 50 vuotta riitä.

      Aika oli toinen silloin ja ihmisiä totutettiin käyttämään lääkettä säännöllisesti. Pitkäaikainen psykiatrini ei ole halunnut vaihtaa lääkettä toiseen, koska siitä seuraisi ongelmia, kun elimistöni on tottunut lääkkeeseen.

      Olemme kaikki yksilöitä ja tilanteemme on yksilöllinen. Siksi ei voi yleistää, että mikä yhdelle on hyvä, niin kaikkkien pitää sitä samaa kaavaa noudattaa. Tänä päivänä luonnollisestikaan ei ihmisille kirjoiteta tarpeettomia lääkkeitä. Ja viime kädessä ihminen itse päättää, mitä suuhunsa pistää.

    • Anonyymi

      Olen käyttänyt Rivatrillia, Xanoria, Diapamia ja Tenoxia vaihtelevasti pienellä annoksella jo yli 10 vuoden ajan. Nyt mulla ei ole kuin Klotriptyl respa ja senkin sain yksityiseltä. Opamoxia en ole koskaan käyttänyt. Varmaan pärjäisin Opamoxilla tarvittaessa otettavama lääkkeenä mutta suostuuko sitäkään tk-lekurit määräämään? Voi olla vaikea saada Opamoxiakaan julkiselta puolelta vaikka itselle se on varmaan melkein sama asia kuin karkkia söis.

      AhdistunutMies

      • Anonyymi

        Tuurista kiinni. Ihan normaaleja ihmisiä ne on ja palkka juoksee vaikkei antaisi mitään hoitoa. Voithan kokeilla jos yksityinen ei ole vaihtoehto.


      • Anonyymi

        Itse olen saanut opamoxia viimeiset 10 vuotta ongelmitta. Mulla tosin diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö. Peruslääkkeenä on cibralex. Olen käynyt Kelan tukeman terapian ja myöhemmin saanut muutamankin kerran uuden lähetteen kunnan mielenterveysyksikköön.
        Syy miksi tuo lääke mulle aina uusitaan taitaa olla se, että en syö sitä kuin tarpeeseen. Resepti on 2kpl/pv, mutta uuden purkin haen ehkä 2-3kk välein. Eli näkevät, että käyttö kohtuullista. Lisäksi tuon lääkkeen avulla mun elämä rullaa. Pystyn esim. käymään töissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse olen saanut opamoxia viimeiset 10 vuotta ongelmitta. Mulla tosin diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö. Peruslääkkeenä on cibralex. Olen käynyt Kelan tukeman terapian ja myöhemmin saanut muutamankin kerran uuden lähetteen kunnan mielenterveysyksikköön.
        Syy miksi tuo lääke mulle aina uusitaan taitaa olla se, että en syö sitä kuin tarpeeseen. Resepti on 2kpl/pv, mutta uuden purkin haen ehkä 2-3kk välein. Eli näkevät, että käyttö kohtuullista. Lisäksi tuon lääkkeen avulla mun elämä rullaa. Pystyn esim. käymään töissä.

        Ei vaan lääkäri vain päättää tehdä työnsä sillä tavalla. Ihan normaalia olettaa oman toiminnan vaikuttavan muihin mutta reaalimaailmassa sillä ei ole mitään merkitystä jos henkilä itse päättää toimia toisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse olen saanut opamoxia viimeiset 10 vuotta ongelmitta. Mulla tosin diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö. Peruslääkkeenä on cibralex. Olen käynyt Kelan tukeman terapian ja myöhemmin saanut muutamankin kerran uuden lähetteen kunnan mielenterveysyksikköön.
        Syy miksi tuo lääke mulle aina uusitaan taitaa olla se, että en syö sitä kuin tarpeeseen. Resepti on 2kpl/pv, mutta uuden purkin haen ehkä 2-3kk välein. Eli näkevät, että käyttö kohtuullista. Lisäksi tuon lääkkeen avulla mun elämä rullaa. Pystyn esim. käymään töissä.

        Opamox on kaikkinensa ihan hyvä lääke. Minulle määrättiin erilaisten elämäntapahtumien johdosta kun dyykkasin, niin erilaisia lääkkeitä jotta sain taas homman hallintaan. Optipar 40mg (alkuun 20mg), Mirtazapin 30mg nukahtamiseen ja päivän ahdistustiloihin 15mg Optipar.
        Näillä homma saatiin (toki siistin elintavat eli alkoholi pois ja lisää liikuntaa) jiiriin. Ensin jäi pois Optipar koska ei päivittäin enää ahdistanut. Sitten Mirtazapin ja lopussa Optipar ajettiin alas.
        Mutta:).. Minulle jäi yli 600kpl 30mg Optipar nappeja ja olen huomannut, että ovat loistava krapulalääke. Suosittelen siihen sitä. Nappi naamaan ennen nukkumaan menemistä niin ei ole darra aamulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opamox on kaikkinensa ihan hyvä lääke. Minulle määrättiin erilaisten elämäntapahtumien johdosta kun dyykkasin, niin erilaisia lääkkeitä jotta sain taas homman hallintaan. Optipar 40mg (alkuun 20mg), Mirtazapin 30mg nukahtamiseen ja päivän ahdistustiloihin 15mg Optipar.
        Näillä homma saatiin (toki siistin elintavat eli alkoholi pois ja lisää liikuntaa) jiiriin. Ensin jäi pois Optipar koska ei päivittäin enää ahdistanut. Sitten Mirtazapin ja lopussa Optipar ajettiin alas.
        Mutta:).. Minulle jäi yli 600kpl 30mg Optipar nappeja ja olen huomannut, että ovat loistava krapulalääke. Suosittelen siihen sitä. Nappi naamaan ennen nukkumaan menemistä niin ei ole darra aamulla.

        Korjaus edelliseen. Jäi siis yli 600kpl 30mg Opamox nappeja. Ne ovat parhaat darralääkkeet ikinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korjaus edelliseen. Jäi siis yli 600kpl 30mg Opamox nappeja. Ne ovat parhaat darralääkkeet ikinä.

        Ja tähän kun lisätään gababentin niin oujee. Voimistaa muiden vaikutusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse olen saanut opamoxia viimeiset 10 vuotta ongelmitta. Mulla tosin diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö. Peruslääkkeenä on cibralex. Olen käynyt Kelan tukeman terapian ja myöhemmin saanut muutamankin kerran uuden lähetteen kunnan mielenterveysyksikköön.
        Syy miksi tuo lääke mulle aina uusitaan taitaa olla se, että en syö sitä kuin tarpeeseen. Resepti on 2kpl/pv, mutta uuden purkin haen ehkä 2-3kk välein. Eli näkevät, että käyttö kohtuullista. Lisäksi tuon lääkkeen avulla mun elämä rullaa. Pystyn esim. käymään töissä.

        Ei ne sun tarpeita tiedä sen kummemmin. Käyttösi on säännöllistä etkä määrien perusteella ole välttämättä ilman montaa päivää. Sulla on siis lähes jatkuvasti lääkettä veressäsi ellet pidä viikkojen taukoa ja sitten ota yhteen menoon taukojen edestä.

        Sulla vain lääkäri on valinnut tietyn toimintatavan, ei sen kummempaa. Tapa voidaan muuttaa varoittamatta ilman että sun työssäkäynnillä tai elämänlaadulla on asian kanssa mitään tekemistä. Siinähän putoat kokonaan vaikka kadulle asti, kun olet noinkin riippuvainen lääkkeestä.


    • Anonyymi

      Bentsoriippuvuus on eri asia kuin niiden käyttäminen asianmukaisesti. Ensinnäkin nuo kaksi lääkettä mitkä mainitsit ei ole mitään "pieniä" vaikka annos olisi mikä tahansa. Kyllä kontrolli on pidettävä noiden rauhottavien kanssa oli kyse mistä tahansa. Mielestäni olisi syytä kokeilla ensin opamox kuin lähtee tenox tai diapam-linjalle eikä niitäkään saa ottaa kun silloin jos oikeasti tulee jonku sairauden episodi-vaihe tai aktivoituu vaikka niin pahat PMS-oireet ettei niiden kanssa voi olla huutamatta koska se on mielialahäiriö myös ja siihen ei ole kunnollista lääkitystä kehitelty edes. Nyt aloittaja on hyvä ja hommaa itselleen päivittäisen lääkityksen ja lopettaa riippuvuutensa.

    • Anonyymi

      Hei Juha,tuo helpotti ,kiitos.On niin vaikeaa tämä vähentäminen.t.marjaterttu

    • Anonyymi

      Todella totta, 15 vuotta meni bentsosumussa ja nyt heräsin vasta.

    • Anonyymi

      Mulla ainakaan bentsot lisää ahdistusta vaan helpottaa sitä. Alkoholi ja kofeiini ainakin lisää ahdistusta ja hermostuneisuutta. Tuntuu vaan että Suomessa melkein ainut keino on lääkitä ahdistusta alkoholilla kun yleensä lääkärit ei suostu bentsoja kirjoittamaan. Tuo ei ole kyllä hyvä juttu ollenkaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      79
      4117
    2. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      28
      3090
    3. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      201
      3082
    4. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      51
      2887
    5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      24
      2824
    6. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      42
      2553
    7. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

      On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
      Kotimaiset julkkisjuorut
      314
      2513
    8. Kela valvoo lasten tilejä.

      Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen
      Yhteiskunta
      229
      2194
    9. Törmättiin tänään

      enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
      Ikävä
      25
      2047
    10. Vieläkö sä

      Rakastat mua?❤️😔
      Ikävä
      45
      2007
    Aihe