Bentsot lisäävät ahdistusta.

bentsot ovat tarkoitetut nimenomaan ahdistuksen hoitoon ja ovat siinä parhaita lääkkeitä, ystävä hyvä. jos sinulla toisin, kuulut joukkoon erilaiseen.

Pyhä Julistaja taas asialla. Olisi parempi olla reagoimatta millään tavalla.

Ihmiset tulevat ja menevät. Jotkut menevät ja heistä jää pelkkä pieru.

Bentsot ovat paradoksaalinen lääkeaineryhmä. Ne eivät paranna sairauksia, vaan niillä hoidetaan oireenmukaisesti sairauksien oireita. Kroonisen sairauden ollessa vaikea voi olla perusteltua käyttää bentsoja, sillä muuten toimintakykyä ei välttämättä ole lainkaan. Kuitenkin on olemassa mahdollisuus, että vaikeakin sairaus paranee ilman bentsoja tai niiden lopettamisen jälkeen. Kysymys on eettisesti vaikea, sillä ei ole olemassa mitään patenttiratkaisuja näiden asioiden hoitoon.

Kysymys yksilöllisestä kokemuksesta on tärkeä, sillä vain asiakas tai potilas itse tietää miltä lääkeaine tuntuu tai ei tunnu. Siksi tuntuu kohtuuttomalta, että käypä-hoitosuosituksia noudatetaan liiankin suurella tarkkuudella. Näyttöön perustuva tieteellinen tieto ei poista sitä tosiasiaa, että yksilöllisesti jokin asia toimii tai ei toimi. Siksi vaaditaan lääkäreiltä todella taitoa kuunnella potilasta, mutta samalla nähdä suurempi kuva. Nämä eivät ole helppoja asioita, sillä bentsojen kanssa harvoin syntyy hyvää ratkaisua - usein mennään tavalla tai toisella ojasta allikkoon. Korostan kuitenkin sitä, että vaikeimmissa kroonisissa ahdistuneisuustiloissa bentsojen pitkäaikainen käyttön on perusteltua, sillä lääkehoidon avulla toimintakykyä voidaan pitää yllä. Kysymys riippuvuudesta ei ole välttämättä tärkeä, jos ymmärretään sairauden parantumaton luonne - niin kamalalta kuin se kuullostaakin. Tällä viestillä ei ole tarkoitus kannustaa ihmisiä käyttämään lääkkeitä, vaan ymmärtämään se, että kolikolla on aina kääntöpuolensa.

Josta päästäänkin siihen, että bentsojen käytön suhteen kannattaa olla varovainen, sillä irtipääseminen voi olla vaikeaa. Erityisesti ahdistuspotilailla ahdistuslääkkeiden käyttö muodostuu paradoksaaliseksi, sillä lääkkeiden käyttäminen voi pidemmällä tähtäimellä lisätä ahdistusherkkyyttä myös lääkettä käytettäessä. Bentsoihin liittyy riippuvuusriskin ohella tottumusriski, mutta erityisen ongelmaisena asiana pidän lääkeaineen kasautumista elimistöön. Opamoxin kanssa asia ei ole kovinkaan ongelmallinen, jos käyttää esim. 1-2 kertaa viikossa, mutta Rivatrilin tai Diapamin kohdalla 1-2 kertaa viikossa riittää ylläpitämään ja jopa kasaamaan lääkeaineipitoisuuksia elimistössä. Erityisesti pitkävaikutteiset bentsot, kuten juuri diatsepaami ja klonatsepaami, vaikuttavat siis pitkään salakavalasti, vaikka sitä ei käyttäjä itse mitenkään huomaisi.

Minulle kävi juuri niin että rivat lakkas toimimasta oikeastaan kokonaan 6mg/pvä. viitisen vuotta tehosivat. Kunnes yks päivä oli sama asia ottiko napin vai ei. Koitin lopettaa ja aika nopeassa tahdissa, mutta eipä se onnistunut. Vaihdettiin sitten diapamiin joka auttoi heti 40mg/pvä. Ja auttanut selvästi ahdistus ja paniikkioireisiin. Lääkäri oli skeptinen että bentson vaihto auttaisi ja vieläpä miedompaan, mutta niin vain kävi.

Tällä palstalla on paljon bentsoriippuvaisia, tai oikeastaan bentsouskovaisia, jotka eivät halua kuulla että niillä on myös negatiivisia vaikutuksia varsinkin pidemmällä aikavälillä, eikä niitä ole edes tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön.

Kuten joku jo mainitsikin: Bentsoilla on pitkäaikaisessa käytössä vaikutusta ihmisen normaaliin aivotoimintaan yms. Siksi jatkuvaa bentsojen napsimista ei voi suositella kuin joissain tapauksissa. Vaikka bentsot onkin tarkoitettu mm. ahdistuksen poistamiseen, niin sekin on tarkoitettu vain lyhyeksi ajaksi, auttamaan pahimman yli. Pitäisi aina hoitaa myös varsinaista syytä, eikä vain piilottaa oireita bentsoilla.

Sitten kun on koukussa bentsoihin, niin vieroitusoireetkin tulkitaan ahdistukseksi, jota olisi muka taas pakko "lääkitä" bentsoilla.

Bentsouskovainen on päättänyt että bentsot ovat ainoa asia joka voi häntä auttaa ja siksi niitä olisi saatava aina lisää. Kaikki muut tavat tuomitaan jo etukäteen "paskoiksi", lisää bentsoja vaan...

Helsinkiläinen kunnioitettu psykiatrian professori ja psykoterapeutti Matti O. Huttunen näyttää ottaneen kantaa äskettäin Lääkärilehden 3/2016 numerossa ahdistuksen hoidossa käytettäviin bentsodiatsepiinilääkkeisiin liittyvästä kauhistelusta ja peloista, joista hänen mukaansa huomattava osa ”on kuitenkin joko vääristyneitä tai karkeasti ylimitoitettuja”, viitaten myös kirjallisuuskatsauksiin.
Professori Huttunen, jos kuka, on näiden lääkkeiden käyttöaiheista tietävä valtakunnallinen asiantuntija psykiatrian hoitoalueella.

"Lääkäri" voi sitten antaa selityksen sille, miksi niin kovin moni bentsoja ahdistuslääkkeenään ei mene parempaan suuntaan, vaan käyttömäärät kasvaa aivan kohtuuttomiin mittoihin, koska se lääkärin määräämä annos ei enää tehoa. Mistä johtuu, että ahdistukseen jatkuvati bentsoja vetelevät alkavat kärsimään vakavista muistihäiriöstä?

Terveysasemilla työskentelevät ihmiset kyllä ihan varmasti ovat hyvin tietoisia myös bentsoihin liittyvistä ongelmista ja muistaakseni Huttunenkin on niiden mahdollisista haitoista kirjoittanut. Tietenkin tuollaiset lehtiartikkelit joku aina haluaa lukea juuri silla tavalla kuin oma mieli ne haluaa tulkita. Hieman kun vihreää valoa näytetään niiden käytölle, tarkoittaa se lukijalleen sitä, että niitähän nyt pitää vetää ihan kaksin käsin.

Olisi ihan kiva, jos laittaisit linkin tuohon lehtiartikkeliin. Huttusen linja on kyllä aikaisemmin ollut ihan asiallista tekstiä, jossa ollaan otettu huomioon myös mahdolliset haitat. En tiedä sitten mitä klinikkaa tuo pyörittää ja toimiiko yksityisellä puolella, mutta kovasti tuollaiset horinat alkavat muistuttamaan 90-laman vastaavia, jolloin oli vain helpompi kirjoittaa reseptejä ihmisille ja ajaa ne kotiinsa. Lyhytnäköisesti ajateltunahan se tulee halvemmaksi kun resurssit eivät riitä alati lisääntyvien ahdistuneisuushäiriötapausten hoitamiseen.

Jostain kummallisesta syystä minulla ei satu olemaan noita FiMnet-tunnuksia, joten voisit vaikka copy-pastea hyväksikäyttäen laittaa sen tänne luettavaksi.

Olisiko lehteä mahdollista saada irtonumerona jostain vai miten pääsen tuohon artikkeliin käsiksi? Olisi todellakin mukava lukea itse muutakin kuin otsikko.

----Voisitko kerrankin vastailla jotenkin asiallisesti ja perustellusti noiden one linereiden tilalle?---

Vaikutukset ovat yksilöllisiä. Olemme kaikki yksilöitä. Tutkimukset tehdään massoilla ja niiden tuloksia ei voi soveltaa automaattiesti kaikkiin ihmisiin. Näin se on ihan riippumatta siitä, mikä vaikutus sillä on, kun ihminen syö makkaraa tai pureskelee manilaköyttä, ajaa uusinta mallia Jaguaria tai kiipeää kuuseen kuin orava.

Jos ihminen kuitenkin vetää noita buustereita tai mitä moskaa ne taas oli ja päälle viinaa ja on viikon alle vittua tai kullia, niin se on vissi, että sekaisin on kuin seinäkello tai vaarin kalaverkko. Sellaisen ihmisen on vaikea tajuta, että ihminen, jolla on lääkitys, käy normaalisti töissä vuosikausia, vaihtaa alaa vielä viisivitosena ja vintissä on täydet valot.

Hei.
itse olen syönyt rivatrillia 2mg x 3 ja Diapam 10mg x 4 tämä vain tarv.. Harvoin diapamia tarvinnut .. Rivatril on pelastanut elämän ahdistukselta.. Olen syönyt rauhottavia yli 10v nyt putkeen ja auttavat edelleen.. Sitä ennen sama rumba tosin lääkkeet x 2 .. Kävin pudottamassa katkolla nämä ja yritin pärjätä PITKÄN ja TUSKAISEN vieroituksen jälkeen yli kaksi vuotta.. En pärjännyt mitenkään.. Kauppaan en päässyt jne.. Olin todella laiha... Nyt 100kg ja 200cm.. Aikamoinen tärisevä tikku-ukko olin.. Ja kaikki ssri- ja Snri - myrkyt kokeiltu! Pelkkää pahaa saanut aikaiseksi.. Ja monet muut lääkkeet..
Hyi.. Ne vasta tekee ihmisestä tunteettoman!!
Nyt menee hyvin, tiedän , että olen rajussa koukussa.. Toisaalta pieni hinta siitä aikaisemmasta elämästä jossa voinut kaupassa käydä välillä viikkoon yms...
heti kun sain rivatrillin takaisin, tapasin mahtavan naisen ym hienoa, johon olisi ikinä ennen pystynyt...
Olisin varmasti kova juoppo , jollen olisi saanut pitkän hoitojan kanssa keskustelujen jälk bentsot takas. Joisin varmasti "ahdistuskaljat" aina kun johku menisin .. Kumpi sitten pahempi.... Rivarissa toimii edelleen kymmenen vuoden jälk..
pieni masennus voi johtua niistä, mutta ulkoilu ja muu harrastus auttavat...
Voimia Kaikille!!

Mielenkiintoinen keskustelu. Mitään kovin yllättävää tästä ketjusta ei ole löytynyt; bentsot jakaa porukan. mä olen pitkäaikainen bentsojen käyttäjä, yli 10 v. päivittäisessä käytössä. Olen monen muun bentsoriippuvaisen tapaan vähätellyt niiden ongelmia aina. Nyt alkaa olla mitta täynnä. Saan niistä hetkittäisen suuren helpotuksen, mutta... mutta.... kun vaikutus lakkaa, olen entistäkin ahdistuneempi, ja ajattelen että kuolema olisi ainoa mikä voisi vapauttaa siitä helvetillisestä ahdistuksesta. Olen aivan pihalla mitä asian kanssa teen??? Lonkeroa ja siideriä kuluu viikottain kotona; tottakai, koska saan bentsoja niin pienen määrän päivää kohti. Yksi siideritölkki ja kas; vaikutus kun olisi 1-2 nappia bentsoja enemmän kuin mitä onkaan.
Syytän terveydenhuoltoa; psykiatrian polia, että tekivät minusta vaikeasti lääkeriippuvaisen. Bentsohelvetti on oikea sana. Ja he taas syyllistävät minua; bentsojen käyttäjää; olen kuin rikollinen tai huumeidenkäyttäjä. Sellaista on kohtelu ollut, ja bentsoreseptiä on vuosi vuodelta vaikeampi saada. Olen huijannut itseäni kaikki nämä vuodet. Siis: uskokaa pois: bentsot ylläpitää ahdistusta pidemmässä käytössä, lisäksi epäilen niiden myös ylläpitävän vaikeaa masennustani. Ajatus vieroituksesta saa minut aivan paniikkiin, mutta kuitenkin haluaisin tilalle jonkun muun lääkkeen, mikä ei ole bentso. Ongelma on juuri siinä, että muut "rauhoittavat" (pilipali)lääkkeet eivät ole antaneet minulle minkäänlaista helpotusta. Ei ikinä. Olen aivan neuvoton. Olen vaikean ahdistukseni ja masennukseni kanssa siinä tilanteessa, että aivan tosissaan harkitsen itsemurhaa; olen hautonut jo kauan. Tämä tuska on helvetillistä ja minä uskon, että bentsot vain pahentaa ahdistustani. Ne on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön, tai "tarvittaessa".
Monet lääkärit vähät välittivät tästä asiasta aikoinaan! Niitä ei pitäisi missään nimessä alkaa käyttämään päivittäin.
Keskittymiskykyä ei ole ollenkaan, välillä tuntuu ettei korvien välissä liiku juuri mitään. En pysty lukemaan kirjoja, en katsomaan elokuvia. Jos ostan leffalipun, se menee aivan hukkaan, koska ajatukseni seikkailee vain omassa tuskassani ja omissa ongelmissani. Elokuvan jälkeen en kykene kertomaan itse elokuvasta juuri mitään. Seuraavana päivänä en edes meinaa muistaa, jos olen ollut elokuvissa. Juuri siksi en siellä käy. Lisäksi törmään jatkuvasti omaan muistamattomuuteeni. Olen myös tehnyt bentsojen vaikutuksen alaisena aivan älyttömiä asioita, asioita joita en ikimaailmassa muutoin tekisi. Itseäkin kauhistuttaa. Ketjun aloittaja, eli Juha tietää mistä puhuu. Mitä tehdä?? lääkkeenä Opamox.

Bentsodiatsepiineja ei pidä kauhistella

Arvostetut psykiatrit Carl Salzman ja Richard Shader ilmaisivat äskettäin huolensa bentsodiatsepiinien käyttöön kohdistuvasta kohtuuttomasta paheksunnasta. Sama kauhistelu uhkaa myös Suomessa ahdistuneisuudesta ja unettomuudesta kärsivien potilaiden asiallista hoitoa. Useat psykiatrit ovat kertoneet potilas­tilanteista; lääkäri on lopettanut potilaan vuosikausia käyttämän ja hyvin toimineen bentsodiatsepiinilääkityksen ilman minkäänlaista ­annostitrausta.

Bentsodiatsepiineihin kohdistuva kauhu on joskus saanut lähes absurdeja piirteitä. Täysin muistamattoman Alzheimer-potilaan rauhoittava bentsodiatsepiini lopetetaan, koska lääke heikentää muistitoimintoja. Hyvin toiminut bentsodiatsepiini korvataan kahden eri masennuslääkkeen ja yhden psykoosilääkkeen suuri­annoksisella yhdistelmällä. Äitinsä hautajaisia jännittävälle tyttärelle ei kirjoiteta kymmentäkään tablettia tematsepaamia, koska se on niin ”koukuttava”.

Tämä olisi ymmärrettävää, jos perusteena olisivat tosiasiat. Huomattava osa peloista on kuitenkin joko vääristyneitä tai karkeasti ylimitoitettuja.

Käsitteet on sekoitettu

Keskusteltaessa bentsodiatsepiinien aiheuttamasta lääkeriippuvuudesta sekoitetaan lääkkeen käytön aiheuttama fysiologinen riippuvuus, psyykkinen addiktio ja päihteellinen käyttö. Valtaosin bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvä lääkeriippuvuus on luonteeltaan vain ohimenevinä lopetusoireina ilmenevää ­fysiologista riippuvuutta, joka on tavallista myös useimpien masennuslääkkeiden kohdalla.

Vaikka bentsodiatsepiinien, nukahduslääkkeiden ja myös pregabaliinin käyttöön voi masennus- ja psykoosilääkkeistä poiketen kehittyä joko psyykkinen tai päihteellinen addiktio, ­ongelma koskee vain vähemmistöä kaikista potilaista. Vastoin yleistä kuvitelmaa useimmille potilaille vaikutus ei ole lainkaan päihdyttävä. Päihderiippuvaisetkin käyttävät bentsodia­tsepiinejä valtaosin päihteiden korvikkeina tai vahvistajina, päihteiden vierotusoireiden hoitamiseksi tai lievittääkseen ahdistuneisuuttaan. Monen lääkärin kuvitelma vähäisenkin bentsodiatsepiinien käytön voimakkaasta ”koukuttavuudesta” ei yksinkertaisesti ole totta.

Tiiviissä hoitosuhteessa bentsodiatsepiinien käyttö voi joskus myös olla opiaattikorvaushoidon tapaan pienin paha autettaessa vaikeasti ­alkoholisoituneita potilaita. ”Bentsoja” katukauppaan ja suonensisäiseen päihdekäyttöön metsästävät pikkurikolliset paljastuvat kyllä nopeasti aidossa hoitosuhteessa.

Bentsodiatsepiinien anksiolyyttiseen vaikutukseen ei sedatiivisuuden tapaan myöskään pitkäaikaisessa käytössäkään kehity olennaista toleranssia. Annoksen olennainen kas­vaminen on yleensä merkki joko psyykkisen ­addiktion kehittymisestä tai päihteellisestä käytöstä.

Haittoja korostetaan yksipuolisesti

Asenteellisten syiden takia myös haittavaikutuksia korostetaan. Bentsodiatsepiinit heikentävät jossain määrin muistia, mutta niin tekevät monet masennus- ja psykoosilääkkeetkin. Lieväasteinen muistin heikentyminen voi potilaan näkökulmasta myös olla pienempi paha kuin jatkuva ahdistuneisuus.

Bentsodiatsepiinit lisäävät etenkin iäkkäiden potilaiden kaatumisriskiä, mutta niin tekevät myös mm. masennus- ja psykoosilääkkeet. Hyvästä siedettävyydestään huolimatta bentsodiatsepiinit kuitenkin helposti korvataan kalliimmilla masennus- tai psykoosilääkkeillä, joilla kuitenkin on useammin joko kiusallisia tai myös vaarallisia haittavaikutuksia.

Sama asenteellisuus ilmenee myös tavassa, jolla tutkimuksissa havaittu assosiaatio bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvistä haitoista tulkitaan pohtimatta syy-seuraussuhteeksi. Joissakin tutkimuksissa todettu yhteys myöhemmin kehittyvään dementiaan voi vähintään yhtä hyvin selittyä dementian riskiä lisäävällä ahdistuneisuudella tai dementian esioireilla.

Kielteisen asenteen taustalla on varmasti useita tekijöitä. Uusia ja kalliimpia lääkkeitä on markkinoitu myöhemmin vääräksi osoittautuneilla väitteillä, että ne eivät aiheuta riippuvuutta. Toinen syy on pitkäaikaisten hoitosuhteiden väheneminen ja hoitavien lääkäreiden jatkuva vaihtuminen. Kolmas syy lienee potilaiden ­ahdistus- ja unettomuusoireiden väheksyminen.

Bentsodiatsepiineihin liittyy kaikkien hoidollisesti tehokkaiden lääkkeiden tavoin ongelmia ja haittavaikutuksia. Ne ovat kuitenkin paras lääke niin tilapäisen ja lyhytaikaisen ahdis­tu­neisuuden hoitoon kuin osalle pitkäaikaisesta ahdistuneisuudesta kärsivistä potilaista. Tämän vuoksi toimipisteiden kyltit ja päätökset rauhoittavien ja unilääkkeiden määräämisen tai uusimisen kiellosta ovat asenteellisuudessaan surullista luettavaa ja kuultavaa.

Matti O. Huttunen
Kirjoittaja on LKT, professori, psykiatrian erikoislääkäri

Perustuu Lääkärilehdessä 3/2016 julkaistuun näkökulmakirjoitukseen.

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/bentsodiatsepiineja-ei-pida-kauhistella/#.Vrea9xiLSt8

Kirjailija Jani Saxell kirjoittaa bentsoihin liittyvästä lääkehysteriasta. Muistaakseni oli puhumassa televisiossakin tästä asiasta n. vuosi sitten. Olikohan ohjelma Inhimillinen tekijä. "Kun lääkitys on kotiterveysasemalla äkkiväärästi katkaistu, seurauksena on ollut erakoitumista ja ylitsepääsemättömän ahdistuksen itselääkintää alkoholilla.

Tätä on vaikea kutsua muuksi kuin heitteillejätöksi. Seurauksena on ollut valtava sokki ja jopa hengenvaaralliset vieroitusoireet." http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/laakehysteriakin-voi-syrjayttaa-ihmisia/#.VrkEyeZS3oF

Itselläni on mieto Opamox 20 mg satunnaisessa käytössä, tarvittaessa lieventää migreeniä, helpottaa ahdistustakin. Pari-kolme tabua kuukaudessa menee. Siis helpottaa, auttaa ja tehoaa oman kokemukseni perusteella.

Yhteenvetona, juurihan itse todistit, että bentsot toimii - itse erityisherkkänä, panikoivana tyyppinä pidän tietynlaisesta tunteettomuudesta. Aivan sama jos jotain menee vtuiksi (muisti tms), kun pystyy suht. normaaliin eloon tässä oravanpyörässä...
Tämä on minun kokemukseni.

osaako joku sanoa, voisiko Rivatril-reseptin saada helpommin kuin esim. Opamox? Käytössä Opamox 15 mg, joka tosi lyhytvaikutteinen. Rivatril olisi pidempivaikutteinen, mutta bentso yhtälailla. Tietääkö kukaan?

Olen 20vuotta käyttänyt bentsoja ja opiumderivaatteja ahdistus,bipolääri,hermokivut.
Nyt menee noin 120mg Opamoxia vuorokaudessa ja 6-8 Panacodia.
Kysymykseni on nyt.....
Kuinka helvetillinen vierotus minulla mahtaa olla edessä kun maanantaina lähden jäkeen vierotukseen?!...
Onx kenelläkään pientä rohkaisun sanaa minulle jännittä ihan sikana,mutta haluan kokeilla jos saisin "entisen" tunneelämän takaisin.
Ei ole kovin herkkua olla 50v ja jatkuvasti "mömmöissä".
En väitä että bentsot ei ole hyvä lääke,mutta hirveen koukuttava kylläkin, jos on pienintäkin taipumusta riippuvuuteen.
Onx ketään joka on käynyt lääkevierotuksen läpi jäkes?,miten toimi?,oliko hyvä paikka?.

mä olen käyttänyt Opamoxia vuosia päivittäin, eikä annostusta ole nostettu. Joten joku raja sillä hysterisoimisellakin. Xanor depot varmasti on juuri se kaikista eniten toleranssia aiheuttava.

Paljonko opamoxia päivässä?

Olen tässä vieroitellut itseäni, mutta en pameista (laskenut annosta kylläkin), vaan kahvista. Tajusin että kofeiini on suurin syy kohdallani tähän että viikonloppuisinkin vaikka en käy töissä, mutta juon yhä kahvia, niin aamuahdistus poistuu (hetkellisesti) heti kun juo kahvia. Mutta jos otan saman määrän kuin viikolla jolloin myös on pamit käytössä, tulee paniikkioireet. Nyt pikkuhiljaa kahvi pois jonka myötä myös bentsomääriä pienemmäksi. Olen havainnut että ainakin kahvin ja Rivatrilien yhteiskäytössä jos otan 2mg päivässä rivoja, siitä tulee sellainen yhtälö ettei se toimi. Olen jo nyt onnistunut pudottamaan ensin kahvin määrää ja välittömästi huomasin, että voin pudottaa lääkitystäkin. Toki kahvin vieroitusoireita on mutta se on pienempi paha kuin paniikki/pelkotilat jotka ajaa taas suurempiin lääkeannoksiin. Eilen ja toissapäivänä meni vain 1mg klonatsepamia, ei mitään ongelmaa. Tänään pysytellyt ilman kahvia ja rivoja rauhassa kotona, meneehän se kun ei tarvitse minnekään mennä. Rooibos tai kamomillatee riittää.

Toista olisi varmaankin jos olisin SSRI-lääkkeiden varassa, välipäivät ei varmaan onnistuisi. Pois bentsohysteria todellakin, mutta KOHTUUS kaikessa, joillakin voi mennä ylilääkityksen puolelle.

Se lääkityksestä. Ravintoon ja liikuntaan olen aina panostanut mutta viimeiset pari viikkoa olen muokannut ruokavaliota. Olen myös oivaltanut että itsellä on parempi ja vähemmän ahdistunut olo kun yrittää vaikka väkisinkin ajatella hyviä asioita, myös suhtautumalla tyyppeihin joista on huonoja kokemuksia niin, että tietoisesti yritän "hymyillä sisäisesti", ja ei se vastapuolessakaan ainakaan yleensä huonoa saa aikaan. Jotkut tietenkin on aina negatiivisesti varautuneita, joita positiivisuus/se että ei lähde provosointiin mukaan, voi ärsyttää lisää, mutta se ei ole onneksi minun ongelmani. Tälläkin viikolla olen saanut hyvää kokemusta ja mieltä siitä että vaikka kohtasin poikkeuksellisen paljon ns. rähjäystä (olen palvelualalla), onnistuin suhtautumaan entistä positiivisemmin tähän rähjäykseen, ja huomasin että se poiki hyvää paitsi itse tilanteissakin niin myös jälkikäteen oli itselläkin parempi mieli, kun toimi kuten pitää. Eikä tilanteissakaan tullut sitä adrenaliiniryöpsäystä, joka olisi lisännyt panikointia.

Täytyy tosin myöntää, että on olemassa yksi tyyppi, jonka käytös on ollut niin ala-arvoista, että hänen kohdallaan taktiikkani on minimoida kontaktit, ja jos niitä tulee, niin toimia viileästi mutta asiallisesti. Sen jälkeen kun pakolliset kuviot on hoidettu, siirryn eteenpäin enkä jää märehtimään negatiivisissa tunteissa, vaan vaikka pakottaudun tähän sisäiseen, ja myös ulkoisesti varovaiseen hymyilyyn. Yritäpä hymyillä sisäisesti naama norsun***, kyllä se on huomattavasti helpompaa, kun pitää suupielet edes pois siitä perus negatiivisesta, ahdistuneesta mutrusta, pienikin juuri ja juuri tunnistettava hymynpoikanen tai jopa pelkkä neutraali ilme saa aikaan positiivisemman ja rauhallisemman mielen. Ole nöyrä muita kohtaan, mutta ei ole pakkoa nöyristellä liikaa.

Positiivisempi suhtautuminen jokaiseen ihmiseen ja elämään yleensäkin rauhoittaa ilmeisesti joitain kemioita kehossa ja aivoissa, kun taas päinvastainen suhtautuminen lisää huonoja asioita, monella tasolla ajatellen. Silti erityisherkkänä, pidemmällä aikavälillä traumoja keränneenä varmasti menee aikansa ennenkuin pystyn luopumaan lääkityksestä täysin, jos koskaan. Mutta ainakin lääkityksen määrään uskon pystyväni omilla toimillani vaikuttamaan, kuten on jo tapahtunutkin.

No mitäs Jeesustelijoita täällä taas on paikalla? Minulla ainakin bentsot toimii erinomaisesti ahdistukseen eikä ole tarvinnut annoksia kasvattaa ja pystyn pitämään tarvittaessa vaikka monta viikkoa taukoa joten en ole riippuvainen. Ei pitäis olla kenelläkään mitään nokan koputtamista.

Kuinka moni syö vuosia/vuosikausia mielialalääkkeitä (mm. Cipralex. Mirtazapin, Efexor jne.). Lääkeresistenssi on aika yleinen mm. masennuksen hoidossa jolloin yleinen tapa on yhedistää kaksi tai jopa kolme eritavalla toimivaa mielialalääkettä. Yleisiä yhdistelmiä ovat SSRI ja jokin muu (mm. Cipralex Triptyl) tai SSRI ja SaRI (Cipralex ja Mirtazapin) masennuslääke. Ei ole harvinaista nähdä yhdistelmä Ciparlex Mirtazapin Ketipinor. Näiden haittavaikutuksista puhutaan vähemmän, kun ihmetellään bentsodiatsepaameja ja niiden tavoin toimivia nukahtamislääkkeitä (mm. Stinoct jne.).

Histamiiniresetorien salpaajat väsyttävät, vähentävät kongnitiivisiä taitoja (muisti, liikekoordinaatio, sydänhaitat jne.)

Uudemmat tutkimukset ovat ahdistuneisuuslääkkeiden kohdalla todistaneet, vasten yleistä luuloa, että mm. bentsojen annostusta ei tarvitse nostaa vuosienkaan käytön jälkeen. Kun toimiva annos on löytynyt, sen nostaminen on turhaa tai se on alunperin ollut liian matala. Bentojen nostaminen vähän väliä viittaa niiden additiiviseen käyttöön eli suomeksi väärinkäyttöön.

Itse olen käyttänyt seitsemän vuotta Rivatriliä 2mg x2. Ei ole tarvinnut nostaa. Läpilöyntiahdistuskohtaukseen käytän Temesta 1mg tarvittaessa. Temestan 100 tabl pakkaus riittää yli vuodeksi. Normaali stressi kuuluu elämään ja pienet murheet ja surut samoiten. Läheisen kuolema tai esim avioero tuo mukanaan surutyön jota ei tarvitse lääkitä. Mikäli tilanne muuttuu häiriöksi, tilanne kaiketi arvioidaan uudestaan.

Rankkoja ja kovia juttuja vieroittautujilla! mut kysymys kuuluu,että onko kenelläkään tai missään tarinaa kuka tosiaan olisi jo päässyt bentsoista eroon ja millaista elämä on että kauanko oireet ja ongelmat kesti?

Ite en koko keskustelua jaksanut lukea lävitte, mut ainakin alun perusteella sekoitetaan pahasti toleranssin kasvu ja bentsojen paradoksisuus. Se on täysin normaalia et samasta annostuksesta saa vieroitusoireita kun toleranssi kasvaa. Kaikilla tuo ei välttämättä ees nopeasti kasva, niinkun kaikki tietää et olemme kaikki erillaisia. Joten se on täysin turhaa väittää faktana toisen ihmisen puolesta, omien kokemusten mukaan. Sit itse asiaan. Itse olen syönyt bentsoja vuosia unettomuuteen ja viimesen puolen vuoden aikana saanut voimakasta ahdistusta siitä kun yöks bentson olen ottanut. Sit seuraavana aamuna vielä ahdistaa, mutta jos oon esim ottanut lyhyen puoliintumisajan bentsoa ni aamulla jo ahdistus helpottaa, jos taas pitkän puoliintumisajan bentsoa ni ahdistus kestää pitkälle iltapäivään. Tätä itse kutsun bentsojen paradiksisuudeksi. Eli kun bentsoa on sitoutunut tietyn verran reseptoriin se ahdistaa ja kun pitoisuus laskee ni myös ahdistus hävii. Itsellä on siitä hyvä tilanne ettei bentsoja ole koskaan ollut vaikea lopettaa. Lyhyen puoliintumisajan bentsot esim xanor aiheuttaa suht voimakkaat vieroitusoireet mutta ne kestää vain noin vuorokauden, kun taas pitkän puoliintumisajan bentso esim fenatsepaami aiheuttaa huomattavasti lievemmät vierotusoireet, mutta kestävät 4-6päivää. Aikasemmin oon tosiaan helposti pystynyt pitämään useamman vuoden kestäneen joka päiväsen käytön helposti moneksi kuukaudeksi, tosin sillon oon joutunut turvautumaan kannabikseen, että oon saanu nukutuks. Mut nyt pidempään ollut ilman mitään päihteitä ja tarkotus olis ottaa kevyt lopetus fenatsepaamin avulla ja toivoa et pystyis nukkumaan ilman mitään. Sit teille jotka taistelette ahdistusta tai paniikkihäiriötä vastaa, johon EI liity mitään traumaa suosittelen kokeilemaan millasta elämä ois ilman alkoholia tai kofeiiniä. Itse en muuten oo kärsinyt paniikkihäiriöstä, mutta esim yksikin juomiskerta tuo pientä paniikkihäiriötä, voimakasta ahdistusta ja pahaa unettomuutta noin kolmeks viikoks. Ja join tosiaan noin 4x vuodessa, jonka nyt lopettanut kokonaan, eli ei tarvitse välttämättä olla ees kovaa kulutuksen, että vaikuttaa voimakkaasti. Ja tottakai myös pidättätyä muistakin päihteistä erossa :)

Sit on pakko vielä sanoa nimimerkille "muuanukkeli" älä kerro juttuja joista et tunnu tietävän mitään. Esimerkiksi kaikki yleisimmät bentsot on rasvaliukosia paitsi dormicum. Eli myös mainitsevasi opamox/oxamim. Eikä rasvaliukoset bentsot kerry maksaan vaan ihan normaaleihin soluhuihin pääasiassa aivoissa. Solut sit muuttavat kyseiset bentsot pikkuhiljaa vesiliukosiks, jolloin ne vapautuu solusta ja poistuu luonnollista reittiä elimistöstä. Sit toisekseen diapam nimenomaan aiheuttaa lievimmät oireet(tosin myös pisimmät) hyvin pitkän puoliintumisajan takia. En halunnu ilkee olla, mut pistää kyllä vihaseks tommoset täyttä puutaheinää olevat väitteet, jotka kerrotaan faktana. Jos et tiedä ni älä kerro. Täältä ihmiset hakevat oikeesti apua ongelmiin ja tietoa. Ei tommonen täysin tuulesta tempastu juttu palvele ketään.

Vieroitus onnistui erittäin hyvin säännöllisellä annostuksen pienentämisellä pitkällä ajalla, noin 1 v. En kokenut mitään oireita. Käyttöä oli 20v päivittäin 3krt/pv, mutta pieni annos.

25 vuotta xanoria päivittain noin 6 mg ,eikä mitään ongelmia,älkää nyt paisutelko täällä asiaa ihan turhaan

Olen käyttänyt lyhytvaikutteista Xanoria max 2 Mg vuorokaudessa 1980-luvun loppupuolelta saakka ja käytän sitä hautaan saakka. Tasaa ahdistuksen pahimpia huippuja. kakenlaisia puheenpölinähoitoja, pitkiäkin, on ollut 1970-luvulta saakka, ne olen lopettanut, eiköhän lähempi 50 vuotta riitä.

Aika oli toinen silloin ja ihmisiä totutettiin käyttämään lääkettä säännöllisesti. Pitkäaikainen psykiatrini ei ole halunnut vaihtaa lääkettä toiseen, koska siitä seuraisi ongelmia, kun elimistöni on tottunut lääkkeeseen.

Olemme kaikki yksilöitä ja tilanteemme on yksilöllinen. Siksi ei voi yleistää, että mikä yhdelle on hyvä, niin kaikkkien pitää sitä samaa kaavaa noudattaa. Tänä päivänä luonnollisestikaan ei ihmisille kirjoiteta tarpeettomia lääkkeitä. Ja viime kädessä ihminen itse päättää, mitä suuhunsa pistää.

Olen käyttänyt Rivatrillia, Xanoria, Diapamia ja Tenoxia vaihtelevasti pienellä annoksella jo yli 10 vuoden ajan. Nyt mulla ei ole kuin Klotriptyl respa ja senkin sain yksityiseltä. Opamoxia en ole koskaan käyttänyt. Varmaan pärjäisin Opamoxilla tarvittaessa otettavama lääkkeenä mutta suostuuko sitäkään tk-lekurit määräämään? Voi olla vaikea saada Opamoxiakaan julkiselta puolelta vaikka itselle se on varmaan melkein sama asia kuin karkkia söis.

AhdistunutMies

Bentsoriippuvuus on eri asia kuin niiden käyttäminen asianmukaisesti. Ensinnäkin nuo kaksi lääkettä mitkä mainitsit ei ole mitään "pieniä" vaikka annos olisi mikä tahansa. Kyllä kontrolli on pidettävä noiden rauhottavien kanssa oli kyse mistä tahansa. Mielestäni olisi syytä kokeilla ensin opamox kuin lähtee tenox tai diapam-linjalle eikä niitäkään saa ottaa kun silloin jos oikeasti tulee jonku sairauden episodi-vaihe tai aktivoituu vaikka niin pahat PMS-oireet ettei niiden kanssa voi olla huutamatta koska se on mielialahäiriö myös ja siihen ei ole kunnollista lääkitystä kehitelty edes. Nyt aloittaja on hyvä ja hommaa itselleen päivittäisen lääkityksen ja lopettaa riippuvuutensa.

Hei Juha,tuo helpotti ,kiitos.On niin vaikeaa tämä vähentäminen.t.marjaterttu

Todella totta, 15 vuotta meni bentsosumussa ja nyt heräsin vasta.

Mulla ainakaan bentsot lisää ahdistusta vaan helpottaa sitä. Alkoholi ja kofeiini ainakin lisää ahdistusta ja hermostuneisuutta. Tuntuu vaan että Suomessa melkein ainut keino on lääkitä ahdistusta alkoholilla kun yleensä lääkärit ei suostu bentsoja kirjoittamaan. Tuo ei ole kyllä hyvä juttu ollenkaan.