Sijoutushenkivakuutus . Mitä toi tarkoittaa kansantajuisesti perinnönjaossa?
Sijoitushenkivakuutus
Veroako
5163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sijoitushenkivakuutus on henkivakuutus, jossa arvo on riippuvainen tehtyjen sijoitusten arvonvaihtelusta. Vakuutuksessa on mainittu edunsaajat, joita voivat olla omaiset, lapset, puoliso, vakuutuksen ottaja tai nimetty henkilö.
Tuotto on saajalleen pääomatuloa. Riippuen siitä, kuka on edunsaaja veroseuraamukset vaihtelevat. Rintaperilliset ja leski edunsaajina saavat verotuksellista etuutta siten, että vasta 35 000 euroa ylittävästä osuudesta maksetaan veroa.
Yleensä on tilanne sellainen, että vakuutuskorvaus ei kuulu kuolinpesän varoihin. Jos edunsaajia ei ole lainkaan nimetty tai edunsaajaksi on merkitty kuolinpesä, vakuutussuoritus otetaan huomioon vainajan varoina.
Kuolleen puolison vakuutuksen nojalla maksettava vakuutuskorvaus ei kuulu ositettaviin varoihin. Edelleen vakuutuksenottajan halutessa suosia jotain perillistään, voi hän edunsaajamääräykseen liittää määräyksen siitä, ettei vakuutussummaa ole pidettävä saajansa ennakkoperintönä.
Rintaperillisen lakiosaa koskevilla säännöksillä ei ole vaikutusta vakuutuksenottajan määräysvaltaan. Poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin henkivakuutusmaksut ottaa huomioon perillisen perintöosuuden suuruutta määriteltäessä. Pääsääntönä voidaan pitää ettei henkivakuutuksen kuolintapauskorvaus, jossa edunsaaja on määrätty, kuulu jäämistöön ja on siten rintaperillisen lakiosasuojan ulkopuolella.
Jos katsotaan, että kyseessä on ylisuuret vakuutusmaksut ja ne on katsottava pesän varojen lisäykseksi, lakiosaperillisen on tätä nimenomaisesti vaadittava.
//Rintaperilliset ja leski edunsaajina saavat verotuksellista etuutta siten, että vasta 35 000 euroa ylittävästä osuudesta maksetaan veroa.//
Leskelle kuitenkin puolet on verotonta ja vähintään 35.000 euroa. Verollinen osuus taas verotetaan perintöverona, ei pääomatulon verona. Muille kuin em. lähiomaisille koko tulo on pääomatuloa.
//Edelleen vakuutuksenottajan halutessa suosia jotain perillistään, voi hän edunsaajamääräykseen liittää määräyksen siitä, ettei vakuutussummaa ole pidettävä saajansa ennakkoperintönä.//
Perittävän eläessään antama lahja voidaan hänen kuoltuaan toimitettavassa perinnönjaossa tietyin edellytyksin katsoa saajan ennakkoperinnöksi (PK 6:1). Ennakkoperinnöstä ei siten voi olla kysymys henkivakuutuksessa, jonka vakuutussumma erääntyy maksettavaksi vasta vakuutuksenottajan kuollessa.
// Ennakkoperinnöstä ei siten voi olla kysymys henkivakuutuksessa, jonka vakuutussumma erääntyy maksettavaksi vasta vakuutuksenottajan kuollessa. //
Kankaan mukaan vakuutuskorvaus ei voi kuulua ennakkoperintösäännöstön soveltamisalaan, mutta tästä voi myös olla eri mieltä. Henkivakuutuksella ja ylisuurilla vakuutusmaksuilla voi pelata lain rajoilla ja suosia osaa lähisukulaisiaan harmaan alueen rajoilla. Ennakkoperintölaskelmassa voidaan siten katsoa, että perittävä vaikkapa järjestää kolmannen tahon kautta lahjan edunsaajana olevalle rintaperilliselleen.
Jos vakuutuksenottaja haluaa suosia jotain perillistään, hän voi vakuutuksen edunsaajamääräykseen liittää määräyksen siitä, ettei vakuutussummaa ole pidettävä saajansa ennakkoperintönä. Tämä tarkennus on usein nimenomaisesti vakuutusyhtiöiden suositus.
Mikäli perittävä on henkivakuutuksessa, johon on sisältynyt ylisuuria ja siten kohtuuttomia henkivakuutusmaksuja, määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, perittävän suorittamat vakuutusmaksut voidaan lukea pesän varojen lisäykseksi.
Tilanne tulee tarkastella suhteessa perittävän oloihin ja varoihin. Tarkastelu tulee kyseeseen vain, jos kuolintapauksen edunsaajamääräyksenä on joku muu kuin omaiset tai kuolinpesä ja tätä tulee vaatia huomioitavaksi.
Edunsaajalle saattaa lisäksi aiheutua palautusvastuu PK 3:3 mukaan: Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta.
Sangen kyseenalaiseksi voidaan myös katsoa henkivakuutuksen otto ja järjestely tilanteessa, jossa perittävä eli vakuutuksenottaja sijoittaa varallisuutensa tai suuren osan varallisuuttaan henkivakuutukseen ja määrää edunsaajaksi vain yhden rintaperillisensä. Vaikka rintaperillinen on läheinen, henkivakuutus muistuttaa sekä ennakkoperintöä, suosiolahjaa että kuolemanvaraislahjaa. Perittävä on päättänyt asiasta eläessään, vaikka oikeustoimi toteutuu vasta perittävän kuoltua.
Se, mitä kerrot ylisuuresta henkivakuutusvakuutusmaksusta, pitää toki paikkansa. Pointti on siinä, että tilanteessa EI ole kysymys PK 6 luvussa tarkoitetusta ennakkoperinnöstä, vaan muusta (PK 7 luku Lakiosasta).
PK 7:4
"Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, perintöosaa määrättäessä luettava pesän varojen lisäykseksi, kuitenkin enintään vakuutusmäärään saakka. Mikäli perittävä on saanut vastiketta edunsaajan määräämisestä tai vakuutuksen siirtämisestä, vastike on vähennettävä vakuutusmaksuista."
PK 8:1.1
"Jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, .... joka on saanut 4 §: ssä sanotun vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi."
// PK 8:1.1 //
Korjaus. P.o. PK 7:8.1. Muutoin täyttä totta.