Voiko (valtion)velkaa syödä?

new.thinking

Entä jos velka ajateltaisiin pelkkänä tulona, jota ei maksettaisi takaisin?

Ajatus heräsi Hesarin Kreikka-jutusta: http://www.hs.fi/sunnuntai/a1454045123955

Yleensähän velalla on takaaja, mutta valtioiden tapauksessa harvemmin. Velan maksamatta jättäminen vie tietysti luottokelpoisuuden.

Mutta. Esimerkiksi Suomella on noin 100 miljardia velkaa. Kaikki se on saatua. Entäpä jos ei ajateltaisi mainetta, vaan ilmoitettaisiin tylysti ettei velkoja makseta?

Ajalla on tapana korjata haavat. Kymmenen vuoden päästä oltaisiin luultavasti taas pankkien, eli kaikkien kavereita. Se tekisi 10 mrd / vuosi puhdasta tuloa, ja käytännössä enemmänkin, koska rahan arvo putoaa aina.

Nykymenolla Suomi on joka tapauksessa ikuisessa kurjuudessa. Täällä ei ole kuin metsää ja puhdasta vettä. Muutama hassu kaivos ei vaurastuta, koska niiden omistus on käytännössä ulkomailla.

Suomessa on kaikki mahdollisuudet elää. Setelit tulevat metsästä ja sitä meillä riittää.

Seteleiden ravintoarvo on vaan tosi huono.

8

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kokeiltu_on

      Näinhän Neuvosto-Venäjä teki 1918. Siellä otettiin saman tien valtiolle kaikki maassa oleva tuotannollinen omaisuuskin. Seuraavat 20 vuotta olivat kyllä aika tiukkoja, kun ulkomailta ei luottoa irronnut. Suurvallalla kuitenkin on keinonsa löytää liikekumppaneita ja käteistä välttämättömiin ostoksiin. Eikä vallanpitäjiltäkään puuttunut ns. munaa ajaa tahtonsa läpi.

      Suomessa olisi sikäli vaikeampaa, että elintasomme perustuu jo nyt jatkuvaan lainanottoon. Tuollainen kieltäytyminen tietysti katkaisisi lisälainan saannin, jolloin valtiontalous pitäisi saada tasapainoon heti. Viime vuoden leikkaukset tarvittaisiin siis välittömästi kymmenkertaisina.

      • new.thinking

        Tempun seurauksena tulisi häätö euroalueesta. Oman valuutan ansiosta leikkauksia ei tarvitse tehdä, koska rahaa saadaan painamalla lisää. Arvo ulkomaisiin valuuttoihin toki laskee, mutta samalla myös kilpailukyky paranisi automaattisesti.

        Kärsijöiksi joutuisivat lähinnä ulkomaille matkustavat suomalaiset ja ulkomaiset tavarantuojat. Tuontitarvikkeiden kallistuessa vastaavien tuottaminen kotimaassa saattaisi muuttua kannattavaksi. Se toisi myös lisää työpaikkoja.

        Maineen menettämisestä voi toki olla muita kauaskantoisia seurauksia. Nykyaikana tuntuu röyhkeys olevan kuitenkin ainoa tapa pärjätä.


    • Sinänsä ajatus, että otettaisiin 100 miljardia velkaa aina kun sille löytyisi käyttöä, voisi jossain mielessä olla ihan hyvä ajatus. Ikävä kyllä lainaraha ei ole ilmaista.

      Lainasta maksetaan korkoja, muutenhan kannattaisi aina ottaa uutta lainaa ja maksaa sillä vanha pois, jos velkoja alkaa vaatia rahojaan takaisin.

      Rahaa lainataan aina riskillä. Olet varmasti itsekin lainannut rahaa jollekin ja miettinyt, maksaako hän ikinä takaisin. Mitä suurempi riski on lainan jäämisestä maksamatta takaisin, sitä suurempi on korko. Lainaaja haluaa siis suuremman tuoton lainalleen, koska hän ottaa sen myöntäessään suuremman riskin, että menettää rahansa.

      Valtiot maksavat veloistaan korkoa. Voidaan sanoa, että mitä enemmän valtiolla on velkaa suhteesssa tuloihin, sitä enemmän siltä vaaditaan korkoa lainoille. Valtion velka ei ole yksittäinen laina, jolla olisi jo sovittu korko. Lainoja otetaan monista eri lähteistä ja niiden korot sovitaan erikseen.

      Suomen valtion velasta maksetaan vuosittain korkoja jo miljardeja. On siis lainattava rahaa, että valtio selviää entisten lainojensa koroista.

      Jos lainaajien luottamus valtion kykyyn maksaa velkansa tai niiden korkoja, alkavat lainojen korot nousta reilusti. Tällöin valtion budjetista entistä suurempi osuus menee vain lainojen korkoihin ja lainaa on otettava entistä enemmän.

      Jos valtion kassasta loppuvat rahat, ei niitä voida painaa lisää kuten joskus markka-aikana. Tällöin jäävät palkat ja muut menot maksamatta.

      Viime kädessä puuttuvat varat revitään veronmaksajilta, joiden ei olisi mittavaan velkaantumiseen pitänyt ikinä suostuakaan.

      • nollatilanne

        Mikä mahtaa olla maailman ensimmäinen valtio, joka on ottanut velkaa? Yhdysvallat kenties? Miksi velaksi eläminen on ylipäätään sallittu valtioille?

        Ja kenellä on ollut niin paljon pääomia, että niitä on ollut lainata valtion kokoiselle taholle?

        Miksi valtio itsessään ei voisi olla pankki?

        Joskus muinoinhan valtiolla (tai sen keskuspankilla) piti olla holveissaan yhtä paljon kultaa kuin oli liikkeellä rahaakin. Lieneekö tämä velkaantuminen alkanut siinä vaiheessa, kun rahaa tarvittiin enemmän kuin mitä kultaa oli jemmattuna?


      • tahatonvelallinen
        nollatilanne kirjoitti:

        Mikä mahtaa olla maailman ensimmäinen valtio, joka on ottanut velkaa? Yhdysvallat kenties? Miksi velaksi eläminen on ylipäätään sallittu valtioille?

        Ja kenellä on ollut niin paljon pääomia, että niitä on ollut lainata valtion kokoiselle taholle?

        Miksi valtio itsessään ei voisi olla pankki?

        Joskus muinoinhan valtiolla (tai sen keskuspankilla) piti olla holveissaan yhtä paljon kultaa kuin oli liikkeellä rahaakin. Lieneekö tämä velkaantuminen alkanut siinä vaiheessa, kun rahaa tarvittiin enemmän kuin mitä kultaa oli jemmattuna?

        Miksikö lainanotto sallitaan valtioille. NO, jotta pankit rikastuisivat. Vrt Kreikan lainat ja esim suomalaisten rahojen Kreikkaan kaataminen, --rahat vain käy Kreikan tilillä ja Saksan ja Ranskan pankit kerää ne pois. Velka ei ole lyhentynyt yhtään, eikä lyhene vaikka sinne kannettaisii vielä kuusitoista kertaa Suomenkin rahaa. Sen sijaan Saksan ja Ranskan pankit lihoo lihomistaan.
        Mikäkö ensimmäinen valtio joka otti lainaa, en tiedä, mutta ensimmäistäkään valtiota ei liene olemassa joka olisi maksanut koko valtionvelan pois. Eikä tule olemaan.


      • mehän.tienataan.tällä

        "Lainasta maksetaan korkoja, muutenhan kannattaisi aina ottaa uutta lainaa ja maksaa sillä vanha pois, jos velkoja alkaa vaatia rahojaan takaisin."

        Nyt on sellainen tilanne, että Suomi tienaa ottamalla velkaa. Tässä olisi nyt hyvä mahdollisuus maksaa kaikki velat kerralla pois. Ehkä jopa "once in a lifetime"-tilaisuus. Vaan luultavasti suomalaiset sössivät tämänkin erikoisen ajanjakson.

        http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/02/03/outo-tilanne-suomi-tienaa-nyt-ottamalla-velkaa/20161270/170

        "Suomen valtiolla on parhaillaan harvinaislaatuinen tilaisuus tienata kirjaimellisesti ilmaista rahaa ottamalla lisää velkaa. Jokainen uusi velkamiljardi sataa oikeata tuloa valtion laariin kuin sinne sataisi mannaa taivaalta."


    • Kulta ei ole ainoa metalli johon valtion raha on kiinnitetty. Myös hopeaa on tähän tarkoitukseen käytetty. Hopeaa on käytössä paljon enemmän kuin kultaa ja rahat lyötiinkin usein hopeisina. Valuutalla oli siis jokin arvo vaikka siihen lyöty nimellisarvo katosikin.

      Arvometallien arvo vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tilanteissa, joissa hopearahan nimellisarvo kävi pienemmäksi kuin sen arvo metallina, se luonnollisesti katosi kierrosta ja suli metalliköntiksi. Valtion täytyi tällöin ostaa kovaan hintaan lisää hopeaa, että kierrossa olisi rahaa. Raha kallistui ja siihen piti lyödä suurempi nimellisarvo.

      Jos palkka ei noussut, piti yhtä hopearahaa kohti tehdä enemmän töitä. Jos välttämättömien elintarvikkeiden hinnat eivät laskeneet, joutui tekemään tosissaan töitä, että selvisi edes hengissä. Näin ollen pelkkä metallin kysyntä vaikutti suuresti inflaatioon.

      Kultaisiakin rahoja on joissain tapauksissa lyöty ja käytetty.

      Ymmärrettävästä syystä seteleitäkin käytettiin, joilla pankit tai valtio sitoutuivat maksamaan haltijalle sen nimellisarvon verran hopeaa tai kultaa.

      Voidaan ajatella, että valtiolla oli suuri köntti kultaa ja kaikki käytössä ollut raha oli täsmälleen sen kultamäärän arvoinen. Näin ollen kultamäärä oli jaollinen kaikilla käteisenä olevilla markoilla.

      Ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen kultakannasta luovuttiin. Rahaa lyötiin kuin punatukkaista ottotytärtä ja keskuspankkien kulta ei olisi millään riittänyt lunastamaan painettuja seteleitä takaisin.

      Saatiin aikaiseksi kaaos ja 1930-luvun lama.

      Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin Bretton Woods järjestelmä, jossa maailman valuutat suhteutettiin Usan dollariin. Tällöin dollari sidottiin kultaan edelleen.

      1970-luvulla Yhdysvallat irtautui kultakannasta ja kaikki valuutat sen myötä viimeistään.

      Raaka-aineita myydään maailmassa pääasiassa US-dollareilla. Näin ollen dollarin arvoa ei määritä yksin kulta ja sen arvo vaan useimmat raaka-aineet, kuten öljy.

      Valuutat ovat jatkuvan kysynnän ja tarjonnan kohteena. Niillä on oma arvonsa suhteessa toisiinsa.

      Kultaa on maailmassa hyvin rajallinen määrä. Nykyisillä rahamäärillä eurolla saa aika pienen hipun. Tuhannella eurolla saanee noin 30g.

      Joku voi esittää kysymyksen, että miksei raaka-aineita voisi kahden valtion välisillä kaupoilla vaihtaa muutenkin kuin sitomalla arvoja dollariin?

      Ajatellaan vaikkapa, että yksi tarvitsee toiselta öljyä ja toinen sellua. On selkeää, että kumpikin osapuoli hinnoittelee tuotteensa samassa valuutassa ja vaihto käydään arvonmukaisissa suhteissa.

      Mitä etua tästä on Usalle?

      Käsittääkseni kaikkien raaka-aine ostajien on tehtävä tarjouksensa dollareissa ja kun kaupat tapahtuvat, on suoritus tehtävä dollareilla, vaikka kaikki tapahtuu sähköisesti.

      Tätä varten on saatava dollareita. Luonnollisesti dollareita saadaan amerikasta tai muualta.

      Tämä jatkuva kysyntä pitää yllä dollarin arvoa.

      Arvokas oma valuutta antaa mahdollisuuden ostaa halvalla muiden tuotteita.

      Toisin sanoen amerikkalaisen ei välttämättä tarvitse työskennellä sen hopealanttinsa eteen ihan samalla tavoin kuin muiden ihmisten. En ota kantaa tässä yhteydessä tilanteeseen Suomessa.

      Valuutat ja niiden arvojen määräytymisen perusteet ovat sangen monimutkaisia, itsekin olen ihan aloittelija. Yritän silti perehtyä asiaan.

      • nainenjohdan

        Nykyisin rahaa tehdään myymällä tyhjää ilmaa. Johdannaisiako ne nyt on viralliselta nimeltään. Jokatapauksessa se on jotain mitä ei ole olemassakaan. Mutta pörssi tahkoaa rahaa enemmän kuin millään koskaan. Ja aikapaljon vääryyttä tapahtuu, kuinkas muuten.
        Esim Saksan ilmastojohdannaiset. Afrikan valtioon perustetaan "metsä" jonne istutetaan puita, joiden kerrotaan tehokkaasti puhdistavan ilman epäpuhtauksia, istutusaluetta laajennetaan tämän tästä - ja lisätään myyntiin taas johdannaisia pörssissä, tietenkin.
        Huomiotta jää se pikkipikku sivuseikka, että sen istutuksen alueelta on häädetty kokonaisia kyliä asukkaineen jonnekin... kunhan menevät kauas. Seuraava istutusten laajennus varmaan tyhjentää taas jonkun kylän asukkaistaan. Pääasia kai on tässä se että Saksa rikastuu, mitä väliä jostain afrikan kylästä tai sen ihmisistä.
        Eli ei tarvita kultaa eikä hopeaa, pelkkä ilma tai olemattoman myynti tuo rahaa jos on tarpeeksi röyhkeä. No, tahkosihan Volkkarikin hiukan samaan tyyliin rahaa vuosikausia.....


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos tienaaminen koneella kiinnostaa niin lue!

      Olen kerrännyt muutaman linkin kyselysivustoille. Vastaa kyselyihin ja tienaa rahaa! Minimikotiutus on sivuilla 10e ja v
      Työ ja opiskelu
      1
      6628
    2. Kimmo Kiljunen sekoili täysin - joutuu nyt syrjään

      HS: Kimmo Kiljunen syrjään ulkoasiainvaliokunnan johdosta. SDP:n eduskuntaryhmä aikoo vaihtaa ulkoasiainvaliokunnan puh
      Maailman menoa
      381
      1954
    3. Martina Aitolehti pitkästä aikaa tv:ssä - Nyt mukana kokkauskisassa!

      Oho, Martina Aitolehti nyt kokkauskisassa! Häntä ei ole nähtykään pitkään aikaan tv:ssä. Mukana myös mm. Henny Harjusola
      Kotimaiset julkkisjuorut
      252
      1674
    4. Keski-ikäiset julkkismiehet vaihtaa nuorempiin!

      Seiska tietää kertoa: erikoisjoukot Janne Lehtosen vaimo yli 20v avioliitosta hakee eroa, Janne -ikuista rakkautta hehku
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      1649
    5. Kimmo Kiljunen

      "Kimmo Kiljunen, sdp, esittää rajuja väitteitä. Hän tapasi suomenvenäläisiä. Julki tulleella videolla hän vaatii rajaa
      70 plus
      287
      1349
    6. Mitä haluaisit sanoa

      kaivatullesi juuri nyt?
      Ikävä
      65
      1079
    7. Herätät kyllä

      Tunteita vaikka missä muodossa. Tiedät että meidän on vaikea vastustaa toisiamme.
      Ikävä
      73
      1053
    8. Salassapito luottamuselimissä. Missä kulkee raja?

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila (kesk) kyselee, mitä minulle oma väki aikoo tehdä, kun toin hallituksen
      Haapavesi
      61
      789
    9. Kauan aiot vielä vastustella minua?

      Miehelle kysymys.
      Ikävä
      47
      776
    10. Miksi teet tästä niin vaikeaa?

      Olisin sinun, jos haluaisit. Antaisin sinulle koko sydämeni. Et halua kohdata minua, vaikka kuitenkin haluat. Yritä jo p
      Ikävä
      25
      739
    Aihe