Super-zoom vai järkkäri

pokkaristi

Miten yleiskuvauksessa pärjää noilla jopa 600 mm super-zoomeilla? Vai järkkäri?

23

3575

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • superia.kehiin

      No jos olet siirtymässä pokkarista suurempaan ota super-zoom. Miksi? Sillä on ihan hyvä opetella järkkärikuvauksen saloja, niissä kun on järkkärin säädöt ja kuvaustilat ja "kaikki" objektiivit.

      Esim. joku Panan fz-300 on ihan ok, hintaisekseen (600,-) varmasti hintansa väärti ja sillä on hyvä harjoitella makroilusta teleen. Erikoista tässä kamerassa on sen 2.8 valovoima läpi koko polttovälin. Totta kai kompromissikamera monessa suhteessa mutta jossakin määrinhän sitä ovat ihan kaikki :)

      Eikä ole sitten se rahallinen tappiokaan järin suuri jos mielenkiinto lopahtaa, pitää muistaa vastaavan objektiivin järkkäriin maksavan nelinumeroisen summan eikä se ala välttämättä kakkosellakaan. Totta kai laatu on sitten jotakin muuta mutta ei F1-kuljettajatkaan F1:llä aloita...

      Luultavasti sinulle tullaan ehdottelemaan 700-1000 euron runkoja ja saman hintaisia optiikoita kaveriksi mutta ei mielestäni järkevää ihan ensialkuun ellei ole varma, että kuvaa vielä vuosienkin päästä. Hyvät optiikat sinänsä kestää aikaa sitten kyllä, rungot vanhenee. Tyvestä puuhun tässäkin, kameran ja optiikan laatu alkaa olla merkittävässä osassa vasta sitten kun osaa kuvata.

    • Kun puhutaan netti ja kymppikuvista niin kyllä nuo superzoomit ovat ihan käypää kamaa kunhan niitä opettelee käyttämään parhaalla tavalla.

      Noita pitkiä putkia noissa vehkeissä hieman karsastan kahdesta syystä, ne ovat liian keveitä eli epävakaampia kuin raskaammat järkkärit ja yleensä niiden etsin ei ole oikein kehuttava.

      Olen itse kokeillut paria super zoomia ja toinen kulkee varalla mukana autossa. Se on Canon PowerShot s30 IS ja mielestäni sen noin 800 mm kuvakulmaa vastaava maximi ei ole oikein käytettävissä muutoin kuin tukea apuna käyttäen. Joku voi olla eri mieltä ja saa olla. Myös sen valovoima "pitkänä" ei oikein ole kehuttava F5.8 mutta kun on valoa ja jotain johon tukea niin kyllä sillä kuvan saa.

      Ei tosin enää taida tätä merkkiäni olla kauppojen hyllyllä sillä se on vuosien takainen hankinta.

      Kroppirungon saa 1000€:lla mutta hyvien lasien jostain 18 - 400 mm alueella kokoelmaa ei tonnilla saa jos kahdellakaan. Jos siis olet aloittelija niin suosittelen koeilemaan sitä superia ja jos kiinnostaa niin alat vasta sen jälkeen harkitsemaan järkkäriä. Se mikä sen merkki on on aika sama, kaikilla saa hyviä kuvia kunhan opettelee käyttämään mutta Canon ja Nikon järkkäreihin taitaa olla eniten varusteita kuten lasejakin niin uutena kuin käytettyinäkin.

      Itse käytän kahden rungon taktiikkaa, täyskennoisen ja kropin jolloin voin aina valita hieman sen linssinkin pituuden perusteella. Onhan 300 mm kuvakulma kropilla noin 450 millisen kun kuvataan täyskennolla ja olen päättänyt sillä pärjätä.


      • voi.onnistuakin

        Tuossa on eilen Panasonicin super-zoomilla 89 mm polttovälillä (kinovastaavuus 500 mm) käsivaralta pään yläpuolelta LCD:ltä tähdätty pienessä tihkusateessa otettu kuva:

        https://www.dropbox.com/s/di538j1xage3lrq/P1030333.JPG?dl=0

        Puolet suurinpiirtein onnistui.


      • voi.onnistuakin

        F3.2,1/250, ISO200.-1.3


    • ääni.zoomille

      Kolmas ääni super-zoomille. Kelpoja "harjoitusvehkeitä" järkkärimaailmaan siirryttäessä mutta eivät ne mitään kelvottomia suinkaan ole. Tuossa mainittu fz300 taitaa muuten olla kategoriassaan se tämän päivän kamera.

      Itse ajattelen hiukan niinkin ,että kameran rajoitukset on oikeastaan vain eduksi, oppiipahan kenties kiertämään niitä sen mikä on mahdollisuuksien rajoissa., tulee sitä luovuuttakin hrjoitettua ikään kuin pakon edessä. Ja tulee se vastaan järkkäreidenkin kanssa vaikka löisit rahaa laseihin enemmänkin.

    • roikuuriippuen

      Jos ei kaipaa syvyysterävyyserottelua, niin silloin mahdollisimman halpa laite, joka riittää haluttuun valaistukseen.

      Jos taas tarvitsee "taustan irti", niin silloin on kasvatettava kennon kokoa. Se tarkoittaa taas lisää hintaa.

    • Ei-vaihtoehtoa

      Ihan aikuisten oikeasti, jos kuvanlaatu ratkaiseen, niin järkkäri on ainut vaihtoehto.

      • 6-0

        Samaa mieltä. Tietysti se optiikka, joka on kiinni siinä rungossa, ratkaisee osaltaan. Järkkärin isompi kenno myös edesauttaa parempaa kuvanlaatua haettaessa.
        Noiden superzoomien kuvanlaatu äärimmäisessä teleasennossa (esim. tuo keskustelussa aiemminmainittu 800mm) on kyllä yleensä melko kelvotonta. Samoin tietysti superzoomien valovoima on onneton telepäässä. Suljinajat pitenee ja kuva tärähtää. Optinen vakainkaan ei pysty huonoa kuvanlaatua pelastamaan. Piirtokyky on näissä superzoomeissa huonoimmillaan telepäässä. Objektiivien laatu telepäässä ei siis pärjää ollenkaan järkkäreiden teleobjektiiveille.
        Jos se superzoomi olisi erinomainen, niin kaikki luontokuvaajatkin ja urheilukuvaajat käyttäisivät niitä, eikä kanniskelisi enää noita pitkiä, painavia ja kalliitateleobjektiiveja järkkärirungoissa.


      • miten.on
        6-0 kirjoitti:

        Samaa mieltä. Tietysti se optiikka, joka on kiinni siinä rungossa, ratkaisee osaltaan. Järkkärin isompi kenno myös edesauttaa parempaa kuvanlaatua haettaessa.
        Noiden superzoomien kuvanlaatu äärimmäisessä teleasennossa (esim. tuo keskustelussa aiemminmainittu 800mm) on kyllä yleensä melko kelvotonta. Samoin tietysti superzoomien valovoima on onneton telepäässä. Suljinajat pitenee ja kuva tärähtää. Optinen vakainkaan ei pysty huonoa kuvanlaatua pelastamaan. Piirtokyky on näissä superzoomeissa huonoimmillaan telepäässä. Objektiivien laatu telepäässä ei siis pärjää ollenkaan järkkäreiden teleobjektiiveille.
        Jos se superzoomi olisi erinomainen, niin kaikki luontokuvaajatkin ja urheilukuvaajat käyttäisivät niitä, eikä kanniskelisi enää noita pitkiä, painavia ja kalliitateleobjektiiveja järkkärirungoissa.

        Eikös tässä ole superzoomia suositeltu lähinnä ensimmäiseksi askeleeksi järkkärimaailmaan? Kuinka järkevää on iskeä kylmiltään 2000-jotain tonnia kiinni runkoon ja objektiiveihin ellei ole varma harrastuksen kantavuudesta? Ei muuten mitään.

        Voiko muuten superzoomilla oppia kuvaamaan? Voihan sillä. Entä onko se (kuvaustaito) hyvän kuvan peruslähtökohta vaiko se huippuoptiikka? Kumpi tulee ensin?


      • miten.on kirjoitti:

        Eikös tässä ole superzoomia suositeltu lähinnä ensimmäiseksi askeleeksi järkkärimaailmaan? Kuinka järkevää on iskeä kylmiltään 2000-jotain tonnia kiinni runkoon ja objektiiveihin ellei ole varma harrastuksen kantavuudesta? Ei muuten mitään.

        Voiko muuten superzoomilla oppia kuvaamaan? Voihan sillä. Entä onko se (kuvaustaito) hyvän kuvan peruslähtökohta vaiko se huippuoptiikka? Kumpi tulee ensin?

        Hieman riippuu siitä mihin kuvia käyttää. Jos haluat tehdä "lakanoita" niin järkkäri ja 30 - 50 Mpix kenno sekä hyvin piirtävä optiikka on sinun kamerasi mutta jos A4 ja nettikuvat riittävät niin superzoomilla pärjää kun ei aseta liian suuria vaatimuksia kuvalle.

        Kuvailen porukassa jossa osa kuvaa noilla superzoomeilla ja kyllä heidän kuvansa ovat ihan kohtuullisia kun ajoittain laitamme näyttelyjä pystyyn.


      • 6-0 kirjoitti:

        Samaa mieltä. Tietysti se optiikka, joka on kiinni siinä rungossa, ratkaisee osaltaan. Järkkärin isompi kenno myös edesauttaa parempaa kuvanlaatua haettaessa.
        Noiden superzoomien kuvanlaatu äärimmäisessä teleasennossa (esim. tuo keskustelussa aiemminmainittu 800mm) on kyllä yleensä melko kelvotonta. Samoin tietysti superzoomien valovoima on onneton telepäässä. Suljinajat pitenee ja kuva tärähtää. Optinen vakainkaan ei pysty huonoa kuvanlaatua pelastamaan. Piirtokyky on näissä superzoomeissa huonoimmillaan telepäässä. Objektiivien laatu telepäässä ei siis pärjää ollenkaan järkkäreiden teleobjektiiveille.
        Jos se superzoomi olisi erinomainen, niin kaikki luontokuvaajatkin ja urheilukuvaajat käyttäisivät niitä, eikä kanniskelisi enää noita pitkiä, painavia ja kalliitateleobjektiiveja järkkärirungoissa.

        Aivan varmasti ei 400 euron saperzoomin piirtokyky 1200 mm vastaavuudella riitä täyskennoiselle Canonille, jossa on 1200 mm / 5,6 tele kiinni. Hinta sitten tuolle onkin 500 kertainen ja saatavuus hieman heikompi.


    • Jos nyt puhutaan alle tonnin budjeteista, niin nämä kaksi vaihtoehtoa ovat melkein vastakkaiset. Jos haluaa pitkää kantamaa, niin silloin valinta on superzoom. Jos taas haluaa kuvanlaatua, niin järjestelmä. Kun puhutaan auringonpaisteessa kuvaamisesta, niin ero kuvanlaadussa on kohtuullisen pieni. Hämärässä superzoom taas on aika onneton. Hämärä sää ja liike ovat mahdoton yhdistelmä.

      Mikään ei estä ostamasta molempia. Järjestelmä normaalikuvauksiin ja superzoom sitten telepäähän.

    • Ostapana
    • zoomeilla

      600 mm superzoomeja ei liene olemassakaan eei kä sellaisella olisi mitään käyttöä yleiskuvauksessa.
      Esim SONY DSCHX300B 4.3 - 215 mm polttoväli riittää takuulla kaikiin yleiskuvaajan tarpeisiin

      • Näissä hommissa näköjään on useampaa tapaa ilmaista asioita. Tuon mainitsemasi Sonyn polttovälikerroin huomioiden sen kuvakulma vastaa täyskennoiseen verrattuna 25–875 mm aluetta. Tästähän yleensä puhutaan koska silloin nuo millit ovat vertailukelpoisia muiden kameroiden millien kanssa.

        Kuitenkin itse jos olisin valitsemassa niin tuo tuossa ylempänä oleva Pana olisi ehkä enemmän mieleen paljon suuremman kennonsa vuoksi, siinä kun on tuumainen kenno 1/1" kun taas tuossa Sonyssä se entinen koko 1/2,3". Panalla on hyvät mahdollisuudet saada kuvia paremmalla erottelulla ja sillä voinee käyttää isompaa ISO:a ja saada vielä kohtuu kuvaa.

        Molemmat nuo ovat 20 Moix kennoilla joten Panan pikselit lienevät suurempia ja siten toimivat vähemmälläkin valolla. Kummallakaan en ole kuvannut vaan se mitä tässä kirjoitan on siinä mielessä arvelua kuvan laadun suhteen.


      • useampaa

        ”nuo millit ovat vertailukelpoisia muiden kameroiden millien kanssa”
        Mitä useampia tapoja tiedät olevan olemassa?
        Sekoilet, ei ole olemassa erikokoisia millejä muissa kameroissa! Millit ilmoittavat objektiivin polttovälin riippumatta siitä missä muissa kameroissa samaa objektiivia käytetään.
        Jos hankin esim. 50 mm ns normaaliobjektiivin niin mikä sen polttoväli on muissa kameroissa täyskennoiseen verrattuna?
        Jos katsot esim verkkokauppojen objektiivivalikoimaa niin millä usealla tapaaniiden polttoväli on ilmoitettu?


      • useampaa kirjoitti:

        ”nuo millit ovat vertailukelpoisia muiden kameroiden millien kanssa”
        Mitä useampia tapoja tiedät olevan olemassa?
        Sekoilet, ei ole olemassa erikokoisia millejä muissa kameroissa! Millit ilmoittavat objektiivin polttovälin riippumatta siitä missä muissa kameroissa samaa objektiivia käytetään.
        Jos hankin esim. 50 mm ns normaaliobjektiivin niin mikä sen polttoväli on muissa kameroissa täyskennoiseen verrattuna?
        Jos katsot esim verkkokauppojen objektiivivalikoimaa niin millä usealla tapaaniiden polttoväli on ilmoitettu?

        Esim. nimimerkki "zoomeilla" ilmoitti nuo mainitsemansa kameran optiikan millit 4,3 - 215 mm mutta kun katsoin kameran datasta netissä niin ne olivat ilmoitetut 28 - 875 mm. Tuota tarkoitin nuo 4,5 millit olivat todellisia fyysisiä mutta eivät juurikaan kerro niiden antamasta kuvakulmasta kuten kameran datan ilmoittamat 28 mm alkuiset lukemat. Kun verrataan kroppeja ja täyden kennon kameroita niin on jo iskostunut useimpien mieleen jotta nuo mm lukemat kuvakulman osalta kropeissa ovat noin 1,5 kertaisia eli 50 mm lasilla kulma kropilla on noin 75 mm kulmaa vastaava.


    • Canonisti_minäkin

      Nuo superzoomit ovat aika hyödyttömiä. Kuvan laatu on sitä luokkaa, että sama raha kannattaa mielummin satsata puhelimeen, jossa on hyvä kamera. Kameraa hankittaessa kannattaa suosia:
      - hyvä etsin
      - vähän zoomia, mielellään ei ollenkaan ja
      - mahdollisimman iso kenno.

      Toinen kysymys on, tarvitsetko järjestelmäkameraa. Kun kerrot kuvaskohteesi, saat paljon järkevämpiä vastauksia.

      • satsata

        Ns täyskennoiset ovat aika hyödyttömiä. Kuvan laatu on sitä luokkaa, että sama raha kannattaa mielummin satsata puhelimeen, jossa on hyvä kamera.
        Kameraa hankittaessa kannattaa suosia: keskikoon ja ns. palkkikameroita kameroita paras vaihtoehto on sellainen jossa on vaihdettavat perät
        - hyvä etsin on ns elektroninen
        - ei ollenkaan zoomia
        - mahdollisimman iso kenno.
        Leica S-E on pienin mitä kannattaa edes harkita. Mamiya Credo 80MP on jo aika hyvä. PhaseOne XF 100Mp 53.7 x 40.4 mm Full Frame Medium Format on hyvä vaihtoehto.
        Esim. tuolta voit katsella sopivia:
        http://www.bhphotovideo.com/c/buy/Medium-Format-Digital-Cameras/ci/16734/N/4259332394


    • Onko älyllisesti järkeä lähteä tarjoamaan superzoomista kyselemällä medium formaatin kameraa? Kun toinen eli se superi maksaa jossain 500 - 1000€ välillä niin jo halvin runko mediumissa maksaa lähes 4000€ ja lasit päälle. Siinä on 10'000€ äkkiä pikkuraha sen lisäksi massaa on jo rungon osalta keveimmillään 1,5 kg lasit kun superi on alle 0,5 kg.

      Jos mennään noihin "parempiin" medium runkoihin niin tuo 10'000€ ei taida riittää edes käsirahaksi.

      Väitän sinun olevan väärässä normaalin kansalaisen kuvauksen suhteen jottei täyskennoisella saa kunnon kuvia, kyllä saa ja jos sinä et saa niin vika on kuvaajassa ei laitteissa. Yksikään puhelin ei hakkaa esim. D800 kuvaa missään muussa olosuhteessa kuin siinä jottei kamera ehkä ole aina mukana mutta puhelin on. Tähän tuskin se mediumformaattikaan tuo parannusta.

      • Canonisti_minäkin

        Ei, koska keskikoko on ammattilaisten työkalu, mutta toisesta laidasta nuo todella pienellä kenolla varustetut superzoomit ovat aika hyödyttömiä. Silloin kannattaa satasata mielummin kännykän kameraan.

        Joku tuossa on verrannut superzoomia ja järjestelmärunkoon ja kertonut kuinka paljon erilaisia objektiiveja tarvitset kattamaan koko alueen. Vertaus on typerä. Järkkärisssä kannattaa välttää zoomeja ja hankia kinovastaavuudeltaan 35 70mm tai 24 50 135 mm setit. Niillä pärjää erittäin hyvin suurimmassa osassa tilanteita. Huomattavasti paremmin kuin tuollaisella superzoomilla. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä, tarvitseeko järkkäriä, vai riittääkö hyvälaatuinen pokkari.

        Pokkareitakin on isommalla kennolla ja kannattaa valita vähintään m4/3 tai APS-C kokoinen. Laitoin vierekkäin pari superzoomia, jotka on tuossa mainittu, sekä pari hyvää pokkaria. Noista pokkareista Fuji on sellainen, jonka voisin ostaa isekkin, Panassa taas on erittäin hyvä video, mutta valitettavasti mikkiliitin puuttuu. Lopussa on kolme varteen otettavaa, aloittelijoille tarkoitettua järjestelmärunkoa.

        http://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=panasonic_dmcfz300&products=canon_sx30is&products=panasonic_dmclx100&products=fujifilm_x100t&products=oly_em10ii&products=canon_eos100d&products=fujifilm_xe2s


    • Harrastajakuvaaja

      Hyvin on pärjätty ns. superzoom-kameralla, joka mahtuu pieneen kameralaukkuun joka taas kulkee aina repussa mukana. Johtunee siitä että zoom-objektiivissa lukee Leica ja siitä että pienessä kennossa (1/2.3", 6.2 mm x 4.6 mm) on vain 12 miljoonaa pikseliä jolloin yksittäisen pikseli koko ei ole liian pieni. Tosin melkein kaikkia kuvia tulee "paranneltua" Picasalla. Koska zuumi yltää pitkälle niin "yleis"kuvailuun tuli aivan uusi ulottuvuus kun voi kuvata kymppikilsassa lentäviä koneita. Linkki alla. Jotta APS-C-järkkärillä niitä voisi kuvata niin putken pitäisi lienee olla tuollainen (https://www.youtube.com/watch?v=TxWOMP16bSE). Kuvan laatu olisi tietysti parempi suuremmasta kennosta (22.2 x 14.8 mm Canon, 23.6 x 15.7 mm Nikon/Sony/Pentax) johtuen.

      Neitoperhonen (linkki alla) on kuvattu 600 millin (kinovast.) polttovälillä mutta silti se ei ole tuon suurempi vaikka etäisyyttä siihen oli vain "pari metriä". Eli perin rajoittunutta taitaisi olla kuvailu järkkärillä (APS-C) ainakin sillä 18-55 millin (kinovast. 29-88 mm Canon) putkella. Tällainenhan mahtuu vielä samanlaiseen pienehköön kameralaukkuun kuin superzoom-kamera.

      Siltikin APS-C-järkkäriä tässä ollaan ostattelemassa mm. siksi, koska tuo superzoom tekee aika rauhatonta videokuvaa (onkohan ne pikselit sittenkin liian pieniä), mutta kriteerit täyttävää ei löydy : saa ulkoiluttaa pakkasessa, pienehkö, kestävä runko (ei umpimuovia), mieleinen muotoilu, jonkunasteinen sääsuojaus, sähköinen etsin, hyvät video-ominaisuudet (mm. stereomikki ja 1920x1080 30fps MP4-video). Eli täytynee tyytyä Sony SLT-A58-kameraan. Pentax K-50 kiinnostaa myös koska sitä saa pitää -10 asteen pakkasessa ja siinä on sääsuojaus (81 tiivistettä) ja kirkkaan etsinkuvan antava pentaprisma-etsin (eikä pentapeili) 100%:n peitolla, mutta video-ominaisuudet eivät taida olla kovin kaksiset ja peilikameran etsin on pimeänä videokuvauksessa eikä etsimeen tule tarpeeksi tietoa. Nykyisessä kamerassa pidän erityisesti siitä että sähköisessä etsimessä näkyvät aivan samat tiedot kuin LCD-näytöllä, josta taas ei tahdo saada selvää huonosta lähinäöstä johtuen.

      Ellen sitten päädy kunnollisella otekahvalla varustettuun zoomkompaktiin jossa suurempi kenno kuin nykyisessä. Silloin vaihtoehtoja taitaa olla vain kaksi eli Sony CyberShot RX10 (josta photographyblog.com kirjoittaa seuraavaa:"...produced images of outstanding quality..." ja Panasonic Lumix DMC-FZ1000. Ensinmainitussa zuumi loppuu harmittavasti jo 200 milliin (kinovast.) eikä Panakaan yllä kuin 400 milliin eli korkealla menevät koneet ainakin saa unohtaa, ellei siinä sitten ole jotain "extra zoom"-toimintoa.

      PS. Air Berlin Boeing-kuvaa on rajattu, muita ei.

      http://www.aijaa.com/5g435X
      http://www.aijaa.com/QvaT0R
      http://www.aijaa.com/gUCOho

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      8
      3296
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      68
      1848
    3. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      540
      1549
    4. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      75
      1156
    5. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      60
      966
    6. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      32
      940
    7. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      208
      861
    8. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      170
      813
    9. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      59
      796
    10. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      758
    Aihe