Paras pumppu pieneen taloon

suljettava korvausilmakanava suoraan tulisijan sisälle, uudisrakennukset kun ei enään vuoda kyliksi, jos ei sitä ei grynderityylillä raiskata kasaan.

lattialämmön kiertovesipumppu pistokeliitäntäisenä, jotta veden saa kiertämään myös akkuvirralla tai agregaatilla sähkökatkon aikaan.
päälämpölaite voimavirtapistokkeella jotta myös sen saa tarvittaessa toimimaan agregaatilla (eikä sähkäriä välttämättä tarvita uuden lämmönlähteen asennuksessa)
varaajaa hankkiessa kannattaa tutkia hybridityyliset vaihtoehdot, jotta myöhempi maalämmön, kaukolämmön tai aurinkolämmön lisääminen olisi helppoa

raksaaja-vyöhenkselit kirjoitti:

suljettava korvausilmakanava suoraan tulisijan sisälle, uudisrakennukset kun ei enään vuoda kyliksi, jos ei sitä ei grynderityylillä raiskata kasaan.

Miksi se korvausilma pitäisi tuoda tulisijan sisälle? Nimittäin siinä on vaarana, että omalla hormilla ulos puhaltava liesituuletin imee tuhkat lattialle, jos takan lukku on raollaan tai ei ole tiivis.

Tuomalla korvausilma huonetilaan voi lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: toimii korvausilmareittinä sekä takalle että liesituulettimelle. Tällöin korvausilma on toki hyvä varustaa lämmityksellä, mutta siihen löytyy useitakin ratkaisuja.

Ja tämä ratkaisu lyö vielä kolmannenkin kärpäsen: ehkäisee IV-koneen jäätymistä kovilla pakkasilla, koska kaikkea pakkasilmaa ei imetä tiiviiseen taloon IV-koneen kautta!

No joo, hyvä pointti tuo tuhkajuttu & liesituuletin.
(sama voi tapahtua muutoinkin jos tulisijan pelti auki)

Mutta jos kanavaa ei tuoda tulisijan sisään, pitää kondenssisuojaus olla parempi, ja tuulen puolelta voi tulla savut ulkoa sisään.

Korvausilma tulee nimenomaan tuoda tulisijan sisälle. Putki varustetaan tietenkin sulkupellissä. Takkaluukkujen tulee olla tiiviit. Minulla on ollut tuollainen korvauilmaratkaisu monta vuotta eikä koskaa ole tuhkat lennelleet vaikka luukutovat auki. Suurin ongelma on lto alipaineen kiskoma korvausilma liesituulettimen perhospellin välistä.
Jos korvausilma oletaan huonetilasta, niin takka savuttaa sytytettäessä ellei iv:tä ylipaineisteta. Muutoinkin nykytalot rakennetaan tiiviiksi hallitun ilmanvaihdon takia, ettei korvauilmaa juuri pitäisi päästä hallitsemattomasti sisään.

tuloputki kirjoitti:

Korvausilma tulee nimenomaan tuoda tulisijan sisälle. Putki varustetaan tietenkin sulkupellissä. Takkaluukkujen tulee olla tiiviit. Minulla on ollut tuollainen korvauilmaratkaisu monta vuotta eikä koskaa ole tuhkat lennelleet vaikka luukutovat auki. Suurin ongelma on lto alipaineen kiskoma korvausilma liesituulettimen perhospellin välistä.
Jos korvausilma oletaan huonetilasta, niin takka savuttaa sytytettäessä ellei iv:tä ylipaineisteta. Muutoinkin nykytalot rakennetaan tiiviiksi hallitun ilmanvaihdon takia, ettei korvauilmaa juuri pitäisi päästä hallitsemattomasti sisään.

Lue lisää

Miksi perhospellin välistä falskaava korvausilma on ongelma? Varmasti se vuotaa jonkun verran, mutta itse en ole tätä huomannut millään tavalla.

Tulipa samantien mitattua. Liesituulettimen sisällä näytti outoa kyllä olevan 2 astetta lämpimämpää, kuin sisällä, vaikka liesituulettimen päällä olosta on aikaa kulunut 4,5h. Ei ainakaan paljoa voi falskata.

Asiaan voi kyllä vaikutta se, että meillä liesituulettimen yläpuolella on yksi kerros, jolloin painovoimaisesti se vetää ilmaa ylöspäin, vaikka ulkona ei tällä hetkellä olekkaan kuin /- 0 astetta.

tuloputki kirjoitti:

Korvausilma tulee nimenomaan tuoda tulisijan sisälle. Putki varustetaan tietenkin sulkupellissä. Takkaluukkujen tulee olla tiiviit. Minulla on ollut tuollainen korvauilmaratkaisu monta vuotta eikä koskaa ole tuhkat lennelleet vaikka luukutovat auki. Suurin ongelma on lto alipaineen kiskoma korvausilma liesituulettimen perhospellin välistä.
Jos korvausilma oletaan huonetilasta, niin takka savuttaa sytytettäessä ellei iv:tä ylipaineisteta. Muutoinkin nykytalot rakennetaan tiiviiksi hallitun ilmanvaihdon takia, ettei korvauilmaa juuri pitäisi päästä hallitsemattomasti sisään.

Lue lisää

Toimiihan se toki takalle tuo tulisijan sisään tuotu korvausilma, mutta sitten sinun täytyy toteuttaa erillinen korvausilmaratkaisu liesituulettimelle, tai aukaista ikkuna myös yli 30 C pakkasilla.

Kukin tyylillään. Toinen laittaa ladan ja toinen mersun, samaan tarkoitukseen.

Taloudellista voittoa ei 100m2 talossa juurikaan tule teki niin tai näin.
En minäkään maalämpökonetta siksi laittanut että se olisi ollut halvin ratkaisu 20v aikajänteellä.

(Meidän talon laskennallinen lämmitysenergiantarve talvesta riippuen vaihtelee nähdäkseni 20 ja 30 MWh välillä (sisälämpö talvella 23...24, Oulussa). Tällöin arvelen 100m2 normaalintalon kuluttavan 10 ... 15MWh. Energiasta voi ajatella 2MWh syntyvän kodintekniikan ja ihmisten hukkalämpönä. Rakennuspaikka ja paikkakunta vaikuttaa muutaman MWh.)

Lisäenergiaa pitänee siis 100m2 taloon tuottaa 7...12MWh/a.
Suorasähköllä kustantanee 800...1300€
Esim maalämmöllä 220...330€/vuosi.
Säästöpotentiaali 470...970€/vuosi.
Maalämmön lisäkustannsuarvaus suorasähköön verrattuna 9000€ ( korot) kun keruuputket pihamaalla.
Takaisinmaksuaika 20v tai alle sen. (jatkuva sähkön hinnanousu kompensoineen lisääntyneen velkakulun)

Itse perustelisin vesikiertoista siitäkin syystä että tällöin pääsee varajan avustuksella leikkimään pörssisähkön kanssa, jos moinen insinööripelleily sattuu kiinnostamaan.
(kesällä bongasin pörssisähkön maksaneen halvimmillaan alle 1c/kwh yöllä kun se päivällä maksoi 8kwh, kovalla pakkasella vaihtelu on 4 ja 26c/kwh haarukassa.
kausisiirrossa on siirtomaksu talviöinä 1c/kwh edullisenpi kuin päivällä.
Ei näillä ehkä merkitystä, muuten kuin insinööripelleilynä, myönnän.)

raksaaja-mutuilija kirjoitti:

Kukin tyylillään. Toinen laittaa ladan ja toinen mersun, samaan tarkoitukseen.

Taloudellista voittoa ei 100m2 talossa juurikaan tule teki niin tai näin.
En minäkään maalämpökonetta siksi laittanut että se olisi ollut halvin ratkaisu 20v aikajänteellä.

(Meidän talon laskennallinen lämmitysenergiantarve talvesta riippuen vaihtelee nähdäkseni 20 ja 30 MWh välillä (sisälämpö talvella 23...24, Oulussa). Tällöin arvelen 100m2 normaalintalon kuluttavan 10 ... 15MWh. Energiasta voi ajatella 2MWh syntyvän kodintekniikan ja ihmisten hukkalämpönä. Rakennuspaikka ja paikkakunta vaikuttaa muutaman MWh.)

Lisäenergiaa pitänee siis 100m2 taloon tuottaa 7...12MWh/a.
Suorasähköllä kustantanee 800...1300€
Esim maalämmöllä 220...330€/vuosi.
Säästöpotentiaali 470...970€/vuosi.
Maalämmön lisäkustannsuarvaus suorasähköön verrattuna 9000€ ( korot) kun keruuputket pihamaalla.
Takaisinmaksuaika 20v tai alle sen. (jatkuva sähkön hinnanousu kompensoineen lisääntyneen velkakulun)

Lue lisää

Kerrotko mitä tarkoittaa mersu vs. latuska tässä tapauksessa?

Yleensä vertailulla tarkoitetaan laatua, tai luotettavuutta. Tässä kyse ei voi olla siitä, koska luotettavuus kärsii mitä enemmän laitteita on, eli luotettavuus heikkenee ja laatu taasen ei mitenkään parane, vaan pikemminkin huononee.

Investoinnin säästyneestä rahamäärästä voi sijoittaa vaikka promillen niihin huonekohtaisiin termareihin, jolla saa sitä laatua.

raksaaja-mutuilija kirjoitti:

Kukin tyylillään. Toinen laittaa ladan ja toinen mersun, samaan tarkoitukseen.

Taloudellista voittoa ei 100m2 talossa juurikaan tule teki niin tai näin.
En minäkään maalämpökonetta siksi laittanut että se olisi ollut halvin ratkaisu 20v aikajänteellä.

(Meidän talon laskennallinen lämmitysenergiantarve talvesta riippuen vaihtelee nähdäkseni 20 ja 30 MWh välillä (sisälämpö talvella 23...24, Oulussa). Tällöin arvelen 100m2 normaalintalon kuluttavan 10 ... 15MWh. Energiasta voi ajatella 2MWh syntyvän kodintekniikan ja ihmisten hukkalämpönä. Rakennuspaikka ja paikkakunta vaikuttaa muutaman MWh.)

Lisäenergiaa pitänee siis 100m2 taloon tuottaa 7...12MWh/a.
Suorasähköllä kustantanee 800...1300€
Esim maalämmöllä 220...330€/vuosi.
Säästöpotentiaali 470...970€/vuosi.
Maalämmön lisäkustannsuarvaus suorasähköön verrattuna 9000€ ( korot) kun keruuputket pihamaalla.
Takaisinmaksuaika 20v tai alle sen. (jatkuva sähkön hinnanousu kompensoineen lisääntyneen velkakulun)

Lue lisää

Itseasiassa pieni talo voi mennä paremmin kaupaksi, jos tämä huono aika jatkuu. .. Ja neliöhinta on yleensä kalliimpi

Maalämpö pudottaa aina lämmitysenergian nettokulutuksen kolmannekseen tai alle sen. Ja voi pienentää hiilijalanjälkeä kolmannekseen. Ja voi mahdollistaa miltei ilmaisen jäähdytyksen. Ja vesikiertoinen tuo joustavuutta. Ei enempää ei vähenpää.

"ainoa" ongelma on että pieneen taloon voi olla vaikea löytää kyllin pieni maalämpökone/järjestelmätarjoaja.
Lämpökaivo ei kannattane pieneen taloon, etenkin jos kallio ei ala heti maan pinnasta.

Kaikissa suorasähkötaloissa joissa olen käynyt on lattialämpö tehty huonetermostaatein ja siksi lattiat lämpiää miten sattuu jos huoneiden väliset ovet on auki tms.
Miksi suorasähkötaloja ei tehdä säätyväksi ulkolämpötilan mukaan kuten vesikiertoisissa on tapana?

raksaaja kirjoitti:

Kaikissa suorasähkötaloissa joissa olen käynyt on lattialämpö tehty huonetermostaatein ja siksi lattiat lämpiää miten sattuu jos huoneiden väliset ovet on auki tms.
Miksi suorasähkötaloja ei tehdä säätyväksi ulkolämpötilan mukaan kuten vesikiertoisissa on tapana?

Lue lisää

Tarkoittanet suorasähköllä kaapeleita, eli ei vesikiertoista.

Halvempi ja nopeampi tapa toteuttaa, eikä tarvita säätöä.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Tarkoittanet suorasähköllä kaapeleita, eli ei vesikiertoista.

Halvempi ja nopeampi tapa toteuttaa, eikä tarvita säätöä.

Suora sähkö tarkoittaa patterilämmitystä. Ei ole mitään järkeä upottaa kaapeleita lattiaan. Teko on kalliimpaa, teho on heikompi ja säädettävyys surkea kun ulkolämpötila vaihtuu nopeasti.

mieti.sitä kirjoitti:

Suora sähkö tarkoittaa patterilämmitystä. Ei ole mitään järkeä upottaa kaapeleita lattiaan. Teko on kalliimpaa, teho on heikompi ja säädettävyys surkea kun ulkolämpötila vaihtuu nopeasti.

Lue lisää

Suorasähkö tarkoittaa sitä, että sähköllä lämmitetään suoraan. Muita vaihtoehtoja on puolivaraava ja varaava sähkölämmitys.

Eiköhän nuo kaapelit kuitenkin ole halvempia ja asentaminen nopeampaa ja helpompaa kuin vesikiertoisen teko.

Ja ilman ulkolämpötilan säätöä järjestelmä on vieläkin halvempi.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Suorasähkö tarkoittaa sitä, että sähköllä lämmitetään suoraan. Muita vaihtoehtoja on puolivaraava ja varaava sähkölämmitys.

Eiköhän nuo kaapelit kuitenkin ole halvempia ja asentaminen nopeampaa ja helpompaa kuin vesikiertoisen teko.

Ja ilman ulkolämpötilan säätöä järjestelmä on vieläkin halvempi.

Lue lisää

Ei kai niin uunoa ihmistä ole että tekisi suoran sähkölämmityksen vesikierrolla?! Patterit seinille ja säätö tietysti patterikohtaisella termostaatilla. Milläkäs muulla?

mieti.sitä kirjoitti:

Suora sähkö tarkoittaa patterilämmitystä. Ei ole mitään järkeä upottaa kaapeleita lattiaan. Teko on kalliimpaa, teho on heikompi ja säädettävyys surkea kun ulkolämpötila vaihtuu nopeasti.

Lue lisää

Tarkoitatko että sähköpatterit ovat paremmat(hyötysuhde) kuin lattiavastukset, tuon mä ymmärrän jos on puurossi, mutta miten on betoonin kanssa

köyhänkoukut kirjoitti:

Tarkoitatko että sähköpatterit ovat paremmat(hyötysuhde) kuin lattiavastukset, tuon mä ymmärrän jos on puurossi, mutta miten on betoonin kanssa

Sähköpattereilla lämmitetään ilmaa. Siinä ei lämmitetä rakenteita koska ilman lämpötila on tärkeämpi kuin lattian lämpötila. Lattian lämmittäminen seuraa hitaasti ulkolämpötilan vaihteluita ja sen hyötysuhde on toistakymmentä prosenttia heikompi. Lisäksi patterilämmityksen hankintahinta on pienempi.

onko.vaikee kirjoitti:

Ei kai niin uunoa ihmistä ole että tekisi suoran sähkölämmityksen vesikierrolla?! Patterit seinille ja säätö tietysti patterikohtaisella termostaatilla. Milläkäs muulla?

Ehkäppä kannattaisi tutustua rakennettaviin talihin. Erittäin monessa on suorasähkö ja lämmönjakona vesikiertoinen lattialämmitys.

Jos itse tekisin suorasähkötalon, niin siinä ehdottomasti olisi vesikiertonen lattialämmitys, jolloin lämmitysmuotoa voisi tarvittaessa vaihtaa myöhemmin.

Lisäksi lattialämmitys on mukavuutta. Aika harvoin nykään suihkussa näkee pattereita pl. ne kaikista halvimmat talot. Lattialämmitys koko talossa on yleisin lämmönjakotapa uusissa taloissa.

Omasta mielestäni sähköpatterit ovat ne uunoin tapa. Niissä nyt vain ei ole mitään muuta hyvää kuin ovat halvat.

lämmitetään.katot kirjoitti:

Sähköpattereilla lämmitetään ilmaa. Siinä ei lämmitetä rakenteita koska ilman lämpötila on tärkeämpi kuin lattian lämpötila. Lattian lämmittäminen seuraa hitaasti ulkolämpötilan vaihteluita ja sen hyötysuhde on toistakymmentä prosenttia heikompi. Lisäksi patterilämmityksen hankintahinta on pienempi.

Lue lisää

Lattialämmitys puurossiin tehtynä on varsin kevyt rakenne, eikä siinä ole juurikaan varaavaa massaa.

Lattian lämmittäminen kevytrakenteisessa lattiassa seuraa varsin nopeasti huonetilan muutoksia. Lisäksi lattialämmitys on pienillä lämpötilaeroilla (mitä uusissa taloissa on paksujen eristeiden seurauksnea aina) itsesäätyvä.

Pattereissa ei juuri ole muuta hyötyä kuin hinta.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Lattialämmitys puurossiin tehtynä on varsin kevyt rakenne, eikä siinä ole juurikaan varaavaa massaa.

Lattian lämmittäminen kevytrakenteisessa lattiassa seuraa varsin nopeasti huonetilan muutoksia. Lisäksi lattialämmitys on pienillä lämpötilaeroilla (mitä uusissa taloissa on paksujen eristeiden seurauksnea aina) itsesäätyvä.

Pattereissa ei juuri ole muuta hyötyä kuin hinta.

Lue lisää

Seinäpatteri on VÄHÄN helpompi ja halvempi uusia kuin lattiarakenteisiin rakennettu kaapelointi.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Ehkäppä kannattaisi tutustua rakennettaviin talihin. Erittäin monessa on suorasähkö ja lämmönjakona vesikiertoinen lattialämmitys.

Jos itse tekisin suorasähkötalon, niin siinä ehdottomasti olisi vesikiertonen lattialämmitys, jolloin lämmitysmuotoa voisi tarvittaessa vaihtaa myöhemmin.

Lisäksi lattialämmitys on mukavuutta. Aika harvoin nykään suihkussa näkee pattereita pl. ne kaikista halvimmat talot. Lattialämmitys koko talossa on yleisin lämmönjakotapa uusissa taloissa.

Omasta mielestäni sähköpatterit ovat ne uunoin tapa. Niissä nyt vain ei ole mitään muuta hyvää kuin ovat halvat.

Lue lisää

Eikös tuossa tule eroa kun muutetaan energia muotoja , eli sähkö vedeksi ja sitten vasta lämmöksi(lattialämmityksessä)? Tietty vesikiertoinen on hyvä jos ajattelee vaihtavan tai lisäävän enegian lähdettä, mutta tosiaan monella jää vaihtamatta



Tuosta sähköpatterista vois näyttää jotain tutkimusta sen hyödystä?

surullinenOskari kirjoitti:

Seinäpatteri on VÄHÄN helpompi ja halvempi uusia kuin lattiarakenteisiin rakennettu kaapelointi.

Kyllä. Ja tuossa yksi asia lisää mikä puolustaa vesikiertoista järjestelmää.

Toisaalta jos ne kaapelit on lattiassa ja ne kämähtänyt, niin helpointa on laittaa korjauksena se seinäpatteri seinälle. Tosin niitä ei kovinkaan moni halua, jotenkä ovat valmiita laittamaan uudet kaapelit lattiaan.

monipoiks kirjoitti:

Eikös tuossa tule eroa kun muutetaan energia muotoja , eli sähkö vedeksi ja sitten vasta lämmöksi(lattialämmityksessä)? Tietty vesikiertoinen on hyvä jos ajattelee vaihtavan tai lisäävän enegian lähdettä, mutta tosiaan monella jää vaihtamatta



Tuosta sähköpatterista vois näyttää jotain tutkimusta sen hyödystä?

Lue lisää

Siis eroa missä? Siihen, että enegia muutetaan sähköstä lämmöksi? Niin. Siinä energia muuttaa muotoaan. Tasan 100% sähköstä muuttuu lämmöksi, eikä veteen jää sähköä, vai mitä tällä tarkoitit?

Lämmönjako itsessään kyllä hukkaa lämpöä. matkalla lattiaan putket saattaat kulkea rakenteissa, joita 1005 lämmöstä ei tule hyödyksi sisällä. Lisäksi lattia on kylmää pinta, jonka kautta lämpöä hukkantuu alapohjan kautta enemmän. Tosin lattialämmityksen kanssa asunnon lämpötilaa pystyy laskemaan.

Asiaa on tutkittukkin ja kuukkelilla löytyy eri lämmönjaon, varaajien ym. vaikutusta "hyötysuhteeseen".

onnellinenSipokki kirjoitti:

Kyllä. Ja tuossa yksi asia lisää mikä puolustaa vesikiertoista järjestelmää.

Toisaalta jos ne kaapelit on lattiassa ja ne kämähtänyt, niin helpointa on laittaa korjauksena se seinäpatteri seinälle. Tosin niitä ei kovinkaan moni halua, jotenkä ovat valmiita laittamaan uudet kaapelit lattiaan.

Lue lisää

Hulluinta on tehdä sähköllä lämpiävään taloon vesikiertoinen lattialämmitys. Se kun kerran prakaa niin korjaus kuivatuksineen on helposti kymppitonneja.

putkijulli kirjoitti:

Hulluinta on tehdä sähköllä lämpiävään taloon vesikiertoinen lattialämmitys. Se kun kerran prakaa niin korjaus kuivatuksineen on helposti kymppitonneja.

Jaaha. Eipä ole tullut vielä vastaan muoviputkien rikkoontumista taloissa muuta kuin rakennusvaiheessa, joissa ylemmät levyt kiinnitetty ruuveilla, eikä saneerauslaasteilla tumpelon toimesta.

Sähköisen lattialämmityksen rikkoontumisia sitä vastoin on tullut vastaan useita.

Oikein kymppitonneja?

Mutta otetaan kyllä mielellään tietoa vastaan asiasta.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Siis eroa missä? Siihen, että enegia muutetaan sähköstä lämmöksi? Niin. Siinä energia muuttaa muotoaan. Tasan 100% sähköstä muuttuu lämmöksi, eikä veteen jää sähköä, vai mitä tällä tarkoitit?

Lämmönjako itsessään kyllä hukkaa lämpöä. matkalla lattiaan putket saattaat kulkea rakenteissa, joita 1005 lämmöstä ei tule hyödyksi sisällä. Lisäksi lattia on kylmää pinta, jonka kautta lämpöä hukkantuu alapohjan kautta enemmän. Tosin lattialämmityksen kanssa asunnon lämpötilaa pystyy laskemaan.

Asiaa on tutkittukkin ja kuukkelilla löytyy eri lämmönjaon, varaajien ym. vaikutusta "hyötysuhteeseen".

Lue lisää

Vastuksella suoraan lämpö betoniin, vettä joudutaan lämmittämään ja viedä pois lämmönlähteestä... Eli juuri tuota hukka energiaa jota jää matkalla.

nnneiksniin kirjoitti:

Vastuksella suoraan lämpö betoniin, vettä joudutaan lämmittämään ja viedä pois lämmönlähteestä... Eli juuri tuota hukka energiaa jota jää matkalla.

Jos tuo veden kuljettaminen tapahtuu jossain muualla kuin lämpimän vaipan sisäpuolella, niin kyllähän siitä häviöitä tulee. Jos kuljetus tapahtuu vaipan sisäpuolella, niin kaikki se lämmöksi taloon siirtyy.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Jaaha. Eipä ole tullut vielä vastaan muoviputkien rikkoontumista taloissa muuta kuin rakennusvaiheessa, joissa ylemmät levyt kiinnitetty ruuveilla, eikä saneerauslaasteilla tumpelon toimesta.

Sähköisen lattialämmityksen rikkoontumisia sitä vastoin on tullut vastaan useita.

Oikein kymppitonneja?

Mutta otetaan kyllä mielellään tietoa vastaan asiasta.

Lue lisää

Jos putkirikko kastelee alapohjan niin rakenteiden avaaminen ja viikkojen koneellinen kuivaus, muualla asuminen ja lattioiden rakentaminen uudestaan ei ole ihan halpaa. Onko kokemuksia 50 - 60 vuotta vanhoista muoviputkista jotka ovat vielä kunnossa?

surullinenOskari- kirjoitti:

Jos putkirikko kastelee alapohjan niin rakenteiden avaaminen ja viikkojen koneellinen kuivaus, muualla asuminen ja lattioiden rakentaminen uudestaan ei ole ihan halpaa. Onko kokemuksia 50 - 60 vuotta vanhoista muoviputkista jotka ovat vielä kunnossa?

Lue lisää

Ei ole kokemusta 50-60 vuotta vanhoista muoviputkista lattioissa. Sinun mukaasi noissa on siis ollut paljon vuotoja? Otan mielelläni linkkejä vastaan. Uusi asia meikäläiselle, että tuolloin on muoviputkia asennettu.

Toisista putkista kylläkin. Ei noissa kyllä mitään kymmenien tuhansien vahinkoja ole syntynyt. Puhutaan käytännössä tuhansista euroista. Vanha kylppäri ei arvoltaan ole kovinkaan kummoinen, eli tuolle ei kovinkaan paljoa hinta voi laskea. Ja uusi maksaa tuhansia, ei kymmeniätuhansia.

Ja kyllä nuo kylppärin vahingot ovat rajoittuneet tuohon kylppäriin ja sen lähiseutuun.

Kokemusta vanhoista kaapeleista löytyy paljon jotka ovat hajonneet. Joko nuo on korvattu uusilla, joka on edellyttänyt lattioiden uusimista, tai vaihtoehtoisesti korvattu sähköpattereilla.

Mutta jos sinun mielestäsi kaapelit ovat se paras ratkaisu, niin ole hyvä. Ei kukaan estä noita asentamasta.

Muoviputkiakin on kämähtänyt asentamisen jälkeen. Tutullani esim. autotallin lattia jäätyi, kun säästi lämmityskuluissa. Oli todella säästämistä. Vahingosta viisastuneena laittoi glykolit, niin pääsee säästämään jatkossakin. Oi säästämisen ihanuus.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Ei ole kokemusta 50-60 vuotta vanhoista muoviputkista lattioissa. Sinun mukaasi noissa on siis ollut paljon vuotoja? Otan mielelläni linkkejä vastaan. Uusi asia meikäläiselle, että tuolloin on muoviputkia asennettu.

Toisista putkista kylläkin. Ei noissa kyllä mitään kymmenien tuhansien vahinkoja ole syntynyt. Puhutaan käytännössä tuhansista euroista. Vanha kylppäri ei arvoltaan ole kovinkaan kummoinen, eli tuolle ei kovinkaan paljoa hinta voi laskea. Ja uusi maksaa tuhansia, ei kymmeniätuhansia.

Ja kyllä nuo kylppärin vahingot ovat rajoittuneet tuohon kylppäriin ja sen lähiseutuun.

Kokemusta vanhoista kaapeleista löytyy paljon jotka ovat hajonneet. Joko nuo on korvattu uusilla, joka on edellyttänyt lattioiden uusimista, tai vaihtoehtoisesti korvattu sähköpattereilla.

Mutta jos sinun mielestäsi kaapelit ovat se paras ratkaisu, niin ole hyvä. Ei kukaan estä noita asentamasta.

Muoviputkiakin on kämähtänyt asentamisen jälkeen. Tutullani esim. autotallin lattia jäätyi, kun säästi lämmityskuluissa. Oli todella säästämistä. Vahingosta viisastuneena laittoi glykolit, niin pääsee säästämään jatkossakin. Oi säästämisen ihanuus.

Lue lisää

Oli puhe koko sähköä käyttävän talon lämmittämisestä vesikiertoisella lattialämmityksellä. Kylpyhuoneessa on vain pieni osa talon lattioista. En tiedä yhtään taloa jossa lämmitys hoidetaan pelkästään kylpyhuonetta lämmittämällä. Paras lämmitysmuoto on sähköpatterit, ne voi uusia ilman että avataan lattioita eikä ne vuoda vettä tuhoten rakenteita. Kosteisiin tiloihin tietysti kaapelit lattiaan.
Koska kirjoitit että ei ole tullut vastaan muoviputkien rikkoontumisia niin kysyin 50 - 60 vuotta vanhoista. Jos joku on ollut käytössä vain 10 vuotta niin rikkontumisista ei ole vielä pitemmän ajan kokemusta, vai mitä.

surullinenOskari- kirjoitti:

Oli puhe koko sähköä käyttävän talon lämmittämisestä vesikiertoisella lattialämmityksellä. Kylpyhuoneessa on vain pieni osa talon lattioista. En tiedä yhtään taloa jossa lämmitys hoidetaan pelkästään kylpyhuonetta lämmittämällä. Paras lämmitysmuoto on sähköpatterit, ne voi uusia ilman että avataan lattioita eikä ne vuoda vettä tuhoten rakenteita. Kosteisiin tiloihin tietysti kaapelit lattiaan.
Koska kirjoitit että ei ole tullut vastaan muoviputkien rikkoontumisia niin kysyin 50 - 60 vuotta vanhoista. Jos joku on ollut käytössä vain 10 vuotta niin rikkontumisista ei ole vielä pitemmän ajan kokemusta, vai mitä.

Lue lisää

Niinpä. Ja nyt vertaat materiaaleja joita on käytetty 60 vuotta sitten nykyisin käytettäviin.

Eiköhän ne putket nyt yhdestä paikkaa vuoda, vaikka olisivatkin koko lattian alalla.

Jos lattiasta yhdestä kohtaa putki vuotaa, niin ei se koko lattia uusiksi mene. Vettä putkistossa on kuitenkin varsin vähän ja tyypillisesti vettä vuotaa korkeintaan luokkaa 10 litraa. Ei mene koko talo uusiksi, vaikka kuinka yrität muuta vakuutella.

Kun nyt noin paljon epäilet noita muoviputkia, niin todetakoon, että niillä nyt vedetään kaikki nykyään. Esim. koko nykyinen vedenjakelu on toteutettu PEXillä. Jos noissa alkaa olla ongelmia, kuten tiedät selvästi olevan, niin tämä tarkoittaisi, että suurin osa kaupungin vesijohtoverkkoa meni uusiksi samoin kuin useipien talojen käyttövesiputketkin.

PEX tuli markkinoille 70- luvulla ja alkoi levitä 80- luvun lopussa, joten on noista enemmän kokemusta kuin mainitsemasi 10 vuotta.

Vakuutusyhtiö ei esimerkiksi korota vakuutusmaksuja lattialämmityksen vuoksi, eli eivät katso tuota riskiksi.

Kirjoituksesi ei nyt vain vastaa totuutta mitenkään.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Niinpä. Ja nyt vertaat materiaaleja joita on käytetty 60 vuotta sitten nykyisin käytettäviin.

Eiköhän ne putket nyt yhdestä paikkaa vuoda, vaikka olisivatkin koko lattian alalla.

Jos lattiasta yhdestä kohtaa putki vuotaa, niin ei se koko lattia uusiksi mene. Vettä putkistossa on kuitenkin varsin vähän ja tyypillisesti vettä vuotaa korkeintaan luokkaa 10 litraa. Ei mene koko talo uusiksi, vaikka kuinka yrität muuta vakuutella.

Kun nyt noin paljon epäilet noita muoviputkia, niin todetakoon, että niillä nyt vedetään kaikki nykyään. Esim. koko nykyinen vedenjakelu on toteutettu PEXillä. Jos noissa alkaa olla ongelmia, kuten tiedät selvästi olevan, niin tämä tarkoittaisi, että suurin osa kaupungin vesijohtoverkkoa meni uusiksi samoin kuin useipien talojen käyttövesiputketkin.

PEX tuli markkinoille 70- luvulla ja alkoi levitä 80- luvun lopussa, joten on noista enemmän kokemusta kuin mainitsemasi 10 vuotta.

Vakuutusyhtiö ei esimerkiksi korota vakuutusmaksuja lattialämmityksen vuoksi, eli eivät katso tuota riskiksi.

Kirjoituksesi ei nyt vain vastaa totuutta mitenkään.

Lue lisää

Jos jotain putkia on käytetty vain muutama kymmenen vuotta niin niiden pitkäaikaiskestävyydestä ei ole mitään tietoa.
Onko niin, että putki vuotaa aina kylpyhuoneen lattiassa vaikka koko talon alapohja on putkitettu?

surullinenOskari- kirjoitti:

Jos jotain putkia on käytetty vain muutama kymmenen vuotta niin niiden pitkäaikaiskestävyydestä ei ole mitään tietoa.
Onko niin, että putki vuotaa aina kylpyhuoneen lattiassa vaikka koko talon alapohja on putkitettu?

Lue lisää

Ehkäpä sinun kannattaisi tutustua tarkemmin kuinka eri materiaaleja testataan. Käytännön kemustakin noista on yli 40 vuotta. Vanhempieni taloon laitettiin muoviputket -84, josta tuostakin on 32 vuotta.

Toisaalta onhan näitä aina joidenka mielestä hehkulamppu on vaarallinen, koska se säteilee ja on ollut yleisessä käytössä vasta vuosikymmeniä. Kuulostaa aika foliopipo- ajattelulta.

Se on aivan sama vuotaako se putki kylppäristä, tai keskeltä olohuonetta. Ei se koko talo täyty vedellä, vaan vuoto on paikallinen.

Mutta voit pitää mielipiteesi aivan rauhassa.

Millainen vuosikulutus kwh? Lähinnä lämmölle..
Et ILP ja sähköpatterit?

itse olen käyttänyt tyhjiöpumppua, sitä saksimallista ja tulosta on tullut, puhutaan centeistä niikuin sähkölaskussakin :=)

Onko se häviö siinä se huonoin veden kanssa?, eiks pilp ole hyvä?