Purjeveneen sortokulma

sorretaankomeitä

Kuinka paljon sortokulma mahtaa erota erikokoisilla purjeveneillä?

Onko erot merkkikohtaisia, ja onko ne merkityksellisiä?

Löytyykö merkkikohtaisia taulukoita tyyliin nopeuspolaarit?

22

512

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • että_näin

      Ei tuollaista taulukkoa voi tehdä. Polaarikäyrät kertova mitä vauhtia (periaatteessa) pääsee mihinkin suuntaan.

      Sorto kasvaa mitä hitaammin menee tuuleen, syvä 'pureva' köli ja rungon muoto auttaa, sortuu vähämmän, kuin matalakölinen vene samalla nousukulmalla.

      Tuuleen noustessa kannattaa kumartaa nopeutta, eli pitää vauhtipäällä. Köli puree liikkuvaan veteen ja sorto hidastuu -> käytännössä siis pääsee nopeammin kohteeseen, kuin piinaamalla viimeisiä nousuasteita nopeuden kustannuksella.

    • seppomartti

      Eiköhän tuollainen VPP:n kaltainen ohjelma olisi teoriassa mahdollinen. Siis sileässä vedessä laskettu sortuma eri nopeuksilla eri tuulensuuntiin. Sillä voisi olla rajallista arvoa venetyypin arvostelussa. Käytännössä olosuhteet merellä voivat olla sorron suhteen vaihtelevia. Sorto tulee yleensä aliarvioiduksi. Oletat 5 atetta kryssissä mutta kun katsot vanaveteen kaukaiseen prikkaan tai saareen esim suuntimakompassilla näet helposti, että onkin 10 astetta. Kiintopisteiden puutteessa voi arvata ohjaussuunnan ja COG erona. Kovassa kelissä lopulta sortuma kasvaa niin suureksi, että kryssiessä palaa lähes samaan pisteeseen.

      • Joakim1

        Kyllähän VPP-ohjelmilla saa sorron laskettua, tosin ei kaikilla, sillä sorto ei välttämättä ole VPP-ohjelman ratkaistava suure. Sortoahan ei sinänsä tarvita, vaan riittää saada voima- ja momenttitasopaino kaikkiin suuntiin.

        Tässä First 36.7:n VPP-tulokset, joissa sorto on erityltynä. Optimiluovilla kasvaa 4 solmun tuulen 2,6 asteesta 30 solmun 6,0 asteeseen. Piinaamalla sorto kasvaa huomattavasti. Ko. laskenta huomio oletusaallokon "rough water", joka riippunee tuulesta.

        10 asteen sorto kuulostaa jo todella paljolta! Helpoin tapa mitata on mielestäni katsoa (kalibroidulla kompassilla tai GPS-kompassilla) kölisuunnan muutos halssilta toiselle ja verrata sitä COG-muutokseen tai vielä paremmin GPS-jäljestä mitattuun keskimääräiseen kulmaan. Omalla veneellä ei kyllä keskituulessa tai sitä kovemmassa GPS:stä mitattu luovikulma ole juuri koskaan yli 90 astetta, vaan tyypillisesti 80-85 astetta, joten sortoa ei voi olla lähellekään 10 astetta.

        Alkuperäiseen kysymykseen vielä sanoisin, ettei sorto oleellisesti riipu veneen koosta ja toisaalta veneen VMG-nopeus ei yleensä parane sortoa pienentämällä (esim. kölin pinta-alaa kasvattamalla). Pienellä sorrolla köli toimii huonosti eli tuottaa paljon vastusta sivuttaisvoimaan nähden. Samoin liian suurella sorrolla. Optimaalinen on yleensä jossain 3-6 asteen paikkeilla.


      • Joakim1

    • Jou_man

      Sorto on vain yksi komponentti purjeveneen liikkeessä: Eli se ei-haluttu sivusuuntaan valuminen.
      Erot luovikulmissa ovat venetyyppi-kohtaisia, ja pitkällä matkalla (tai purjehduskilpailussa) hyvinkin merkittäviä. Karkeasti sanoen huono luovivene nousee 45 astetta tuulen suuntaa vastaan ja luovi-optimoidut pelit parhaimmillaan 38 astetta tuulen silmästä.

      Polaarit kertoo, mikä on optimisuunta kullakin tuulen nopeudella.

      Jos ajelet 5 sol nopeudella vaikka 24h 7 astetta huonompaan suuntaan kuin kaveri, niin olet (päässälaskien taasen) noin 15 mpk alempana.

      • myöskipparistakii

        Joo, ja aikapaljon sortoon vaikuttaa myös kipparin taidot osata trimmata purjeet oikein, samalla veneellä eri kipparin käsissä vauhti ja nousu/sorto poikkeaa varmasti...


      • sorto.käytännössä
        myöskipparistakii kirjoitti:

        Joo, ja aikapaljon sortoon vaikuttaa myös kipparin taidot osata trimmata purjeet oikein, samalla veneellä eri kipparin käsissä vauhti ja nousu/sorto poikkeaa varmasti...

        Täällä kai teoretisoidaan eikä keskustella käytännön purjehduksesta? Hyvä, että muistutit käytännöstä.
        Edellä jopa kuviteltiin tilanne, jossa samalla halsilla purjehditaan täysin samaan suuntaan jopa 24 h yhteen pötköön ja se vene on hitaaampi, joka sortaa enemmän. Missä tällainen tilanne käytännössä voisi olla? Tuulen suunta vaihtelee vähän väliä ja siihen kai reagoidaan valppaasti kurssimuutoksilla. Kilpailutilanteessa se tietysti häviää, joka ei huomaa "siftejä" eikä reagoi niihin.
        Omasta mielestäni luovikulma vaikuttaa sortoon. Eikö sorto ole suurimmillaan silloin, kun vene makaa piissä.? Kun piissä keulasuunta asettuu n. 50° kulmaan tuuleen nähden (näin oma veneeni tuulikulma on piissä), todellisuudessa se ajelehtii 0.5-0.8 kn poispäin tuulesta: pelkkää sortoa.
        Sisämerellä (Itämerellä) ei ole vuorovesivirtoja, mutta tuulen ja ilmanpaineen muutosten aiheuttamia virtoja kyllä on ja nekin olisi syytä huomioida: kaikki luovikulman muutokset eivät johdu sorrosta.
        Vurovesipurjehdus on sitten oma lukunsa. Sorto on käytännössä se vähäisin muuttuja merivirtoihin ja aaltojen vaikutukseen verrattuna.


    • sorretaankomeitä

      Sortokulma tulee merkitykselliseksi, mikäli suunnistetaan ilman navigaattoria. Merkintälaskulla ollaan paljon sivussa oletetusta paikasta mikäli sortoa ei tunneta. Sen vuoksi sen pitäisikin parhaimmillaan olla venekohtainen, tietyin korjauksin; tuulen voimakkuus, aallokon suuruus kenties ja vielä jonkinlainen virhe ohjailutarkkuudelle, puuskille yms. Käännöksissä nopeus vielä laskee ja vene sortuu jonkin aikaa enemmän jne, jne. Olisihan siinä paljon selvitettävää, mutta lopputulos kuitenkin tarkempi kuin yo asiat jättää huomioimatta.

      Tasaisella tuulella ja merenkäynnillä sortokulman huomiointi kyllä lyhentäisi matkamaileja kun tiedettäisiin paremmin sijaintimme ja vaikkapa luovien ajoittaminen.

      Niinkuin seppomartti kirjoitti, sortoa tulee helposti aliarvioineeksi. Toki sorron voi näkyvyyden salliessa arvioida vaikkapa kääntöpisteenä olevan merimerkin tms ohittamiseen vaaditusta ohjaussuunnasta.

      Täytyy kai tulevana kesänä hahmoitella asiaa ja laatia jonkinlaista empiiristä taulukkoa ajan kuluksi.

      • vedot

        Kordinaatithan näkee vaikka gps:llä varustetusta kännykästä. Sitten merkkaat paperikartalle sijaintisi ja vaikka 10 minuutin kuluttua uudestaan ja asetat viivottimen pisteiden yli niin se viivotin osoittaa kartalla mihin olet sillä halssillasi päätymässä.


      • totuusyllättää

        Plotteri on oiva väline sorronkin tarkkailuun. Kun se piirtää kuljetusta matkasta viivaa, voi yhdellä vikaisulla nähdä edellisiä vendoja ja yllättyä (ainakin meikäläinen). Nousukulma on paljon huonompi kuin kölisuunnan muutoksen perusteella ennen plotterin hankintaa on tuntunut.
        Kelin muuttuessa karkeammaksi ero pienen aallokon kelin nousukulmaan verrattuna on myös yllättävän suuri.


      • Joakim1
        totuusyllättää kirjoitti:

        Plotteri on oiva väline sorronkin tarkkailuun. Kun se piirtää kuljetusta matkasta viivaa, voi yhdellä vikaisulla nähdä edellisiä vendoja ja yllättyä (ainakin meikäläinen). Nousukulma on paljon huonompi kuin kölisuunnan muutoksen perusteella ennen plotterin hankintaa on tuntunut.
        Kelin muuttuessa karkeammaksi ero pienen aallokon kelin nousukulmaan verrattuna on myös yllättävän suuri.

        Jos näin on, onhkohan venevauhti ko. keleissä selvästi liian alhainen piinaamisesta tai vääristä trimmeistä johtuen. Ei sortoon pitäisi tulla helposti mitattavaa eroa aallokon mukana ellei nyt sitten puhuta todella suuresta aallokosta.


      • totuusyllättää
        Joakim1 kirjoitti:

        Jos näin on, onhkohan venevauhti ko. keleissä selvästi liian alhainen piinaamisesta tai vääristä trimmeistä johtuen. Ei sortoon pitäisi tulla helposti mitattavaa eroa aallokon mukana ellei nyt sitten puhuta todella suuresta aallokosta.

        Joo, kyllä tarkoitin keliä, jossa mennään jo reivatuilla. Piinaaminen ei syy, vaan aallokon takia on ajettava alemmas vauhdin pitämiseksi. Vene ei ole suunniteltu kisaan eikä ole mikään kryssikone, vaan turvalliseen matkantekoon tehty.


      • ei.se.ole.sortamista
        totuusyllättää kirjoitti:

        Joo, kyllä tarkoitin keliä, jossa mennään jo reivatuilla. Piinaaminen ei syy, vaan aallokon takia on ajettava alemmas vauhdin pitämiseksi. Vene ei ole suunniteltu kisaan eikä ole mikään kryssikone, vaan turvalliseen matkantekoon tehty.

        Ei sen sitten pitäisi tulla yllätyksenä että menet alemmaksi jos kerran tietoisesti ajat alemmaksi eli kölisuunta on alemmaksi.


      • Joakim1
        totuusyllättää kirjoitti:

        Joo, kyllä tarkoitin keliä, jossa mennään jo reivatuilla. Piinaaminen ei syy, vaan aallokon takia on ajettava alemmas vauhdin pitämiseksi. Vene ei ole suunniteltu kisaan eikä ole mikään kryssikone, vaan turvalliseen matkantekoon tehty.

        Reivaaminen ei kerro paljoa aallokosta. Tarkoitin lähinnä, että aallokko ei ole kovin montaa metriä korkea. 1 m aallokko nyt ei vielä juuri sortoon vaikuta, jos vauhti pysyy. Suomessa 1 m merkitsevä aallokko on kuitenkin jo aika korkea. Se, että ajat alemmaksi ei ole sortoa, mutta tietysti suurentaa luovikulmaa.


      • totuusyllättää
        ei.se.ole.sortamista kirjoitti:

        Ei sen sitten pitäisi tulla yllätyksenä että menet alemmaksi jos kerran tietoisesti ajat alemmaksi eli kölisuunta on alemmaksi.

        Totta puhut, tietoisesti ajan. Ylipäätään nousukulman muuttumisesta tässä kelin muutoksen kohdalla puhuinkin, aloitusotsikon alla olisin voinut ilmaista täsmällisemminkin.


    • meita

      sulla on ä a.n kohdalla kiehtova aihe

    • Matkapurjehtija

      Tuliperäsin n hyvä apu, kun hakee veneen optiminousukulmaa kryssiessä erilaisilla keleillä.

      • peräsulka

        savuttaako kovasti?


      • sahatavaraa

        Höyläämätöntä lautaa lavaksi?


    • PurjeillaPääsee

      Jos kerran kulma sortaa, niin pääseekö ongemasta eroon jos kulman pyöristää?
      Vai mennäänkö ojasta allikkoon ja tilalle tulee sortopyöristys?

      • Fddfhfdf
        Sortonigga kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Riippuu kuuluuko sortajiin vai sorrettaviin.


    • fvrt

      Aloittaja kysyy "miten eroaa erikokoisilla purjeveneillä". Huono lähtökohta. Veneen koko ei ole asian kannalta olennaista. Esim. 43 jalkainen vs 34 jalkainen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9266
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8120
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      163
      5945
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2428
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2142
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1781
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1725
    8. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1525
    9. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1502
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      441
      1406
    Aihe