Purjeveneen sortokulma

sorretaankomeitä

Kuinka paljon sortokulma mahtaa erota erikokoisilla purjeveneillä?

Onko erot merkkikohtaisia, ja onko ne merkityksellisiä?

Löytyykö merkkikohtaisia taulukoita tyyliin nopeuspolaarit?

22

1494

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • että_näin

      Ei tuollaista taulukkoa voi tehdä. Polaarikäyrät kertova mitä vauhtia (periaatteessa) pääsee mihinkin suuntaan.

      Sorto kasvaa mitä hitaammin menee tuuleen, syvä 'pureva' köli ja rungon muoto auttaa, sortuu vähämmän, kuin matalakölinen vene samalla nousukulmalla.

      Tuuleen noustessa kannattaa kumartaa nopeutta, eli pitää vauhtipäällä. Köli puree liikkuvaan veteen ja sorto hidastuu -> käytännössä siis pääsee nopeammin kohteeseen, kuin piinaamalla viimeisiä nousuasteita nopeuden kustannuksella.

    • seppomartti

      Eiköhän tuollainen VPP:n kaltainen ohjelma olisi teoriassa mahdollinen. Siis sileässä vedessä laskettu sortuma eri nopeuksilla eri tuulensuuntiin. Sillä voisi olla rajallista arvoa venetyypin arvostelussa. Käytännössä olosuhteet merellä voivat olla sorron suhteen vaihtelevia. Sorto tulee yleensä aliarvioiduksi. Oletat 5 atetta kryssissä mutta kun katsot vanaveteen kaukaiseen prikkaan tai saareen esim suuntimakompassilla näet helposti, että onkin 10 astetta. Kiintopisteiden puutteessa voi arvata ohjaussuunnan ja COG erona. Kovassa kelissä lopulta sortuma kasvaa niin suureksi, että kryssiessä palaa lähes samaan pisteeseen.

      • Joakim1

        Kyllähän VPP-ohjelmilla saa sorron laskettua, tosin ei kaikilla, sillä sorto ei välttämättä ole VPP-ohjelman ratkaistava suure. Sortoahan ei sinänsä tarvita, vaan riittää saada voima- ja momenttitasopaino kaikkiin suuntiin.

        Tässä First 36.7:n VPP-tulokset, joissa sorto on erityltynä. Optimiluovilla kasvaa 4 solmun tuulen 2,6 asteesta 30 solmun 6,0 asteeseen. Piinaamalla sorto kasvaa huomattavasti. Ko. laskenta huomio oletusaallokon "rough water", joka riippunee tuulesta.

        10 asteen sorto kuulostaa jo todella paljolta! Helpoin tapa mitata on mielestäni katsoa (kalibroidulla kompassilla tai GPS-kompassilla) kölisuunnan muutos halssilta toiselle ja verrata sitä COG-muutokseen tai vielä paremmin GPS-jäljestä mitattuun keskimääräiseen kulmaan. Omalla veneellä ei kyllä keskituulessa tai sitä kovemmassa GPS:stä mitattu luovikulma ole juuri koskaan yli 90 astetta, vaan tyypillisesti 80-85 astetta, joten sortoa ei voi olla lähellekään 10 astetta.

        Alkuperäiseen kysymykseen vielä sanoisin, ettei sorto oleellisesti riipu veneen koosta ja toisaalta veneen VMG-nopeus ei yleensä parane sortoa pienentämällä (esim. kölin pinta-alaa kasvattamalla). Pienellä sorrolla köli toimii huonosti eli tuottaa paljon vastusta sivuttaisvoimaan nähden. Samoin liian suurella sorrolla. Optimaalinen on yleensä jossain 3-6 asteen paikkeilla.

      • Joakim1
    • Jou_man

      Sorto on vain yksi komponentti purjeveneen liikkeessä: Eli se ei-haluttu sivusuuntaan valuminen.
      Erot luovikulmissa ovat venetyyppi-kohtaisia, ja pitkällä matkalla (tai purjehduskilpailussa) hyvinkin merkittäviä. Karkeasti sanoen huono luovivene nousee 45 astetta tuulen suuntaa vastaan ja luovi-optimoidut pelit parhaimmillaan 38 astetta tuulen silmästä.

      Polaarit kertoo, mikä on optimisuunta kullakin tuulen nopeudella.

      Jos ajelet 5 sol nopeudella vaikka 24h 7 astetta huonompaan suuntaan kuin kaveri, niin olet (päässälaskien taasen) noin 15 mpk alempana.

      • myöskipparistakii

        Joo, ja aikapaljon sortoon vaikuttaa myös kipparin taidot osata trimmata purjeet oikein, samalla veneellä eri kipparin käsissä vauhti ja nousu/sorto poikkeaa varmasti...

      • sorto.käytännössä
        myöskipparistakii kirjoitti:

        Joo, ja aikapaljon sortoon vaikuttaa myös kipparin taidot osata trimmata purjeet oikein, samalla veneellä eri kipparin käsissä vauhti ja nousu/sorto poikkeaa varmasti...

        Täällä kai teoretisoidaan eikä keskustella käytännön purjehduksesta? Hyvä, että muistutit käytännöstä.
        Edellä jopa kuviteltiin tilanne, jossa samalla halsilla purjehditaan täysin samaan suuntaan jopa 24 h yhteen pötköön ja se vene on hitaaampi, joka sortaa enemmän. Missä tällainen tilanne käytännössä voisi olla? Tuulen suunta vaihtelee vähän väliä ja siihen kai reagoidaan valppaasti kurssimuutoksilla. Kilpailutilanteessa se tietysti häviää, joka ei huomaa "siftejä" eikä reagoi niihin.
        Omasta mielestäni luovikulma vaikuttaa sortoon. Eikö sorto ole suurimmillaan silloin, kun vene makaa piissä.? Kun piissä keulasuunta asettuu n. 50° kulmaan tuuleen nähden (näin oma veneeni tuulikulma on piissä), todellisuudessa se ajelehtii 0.5-0.8 kn poispäin tuulesta: pelkkää sortoa.
        Sisämerellä (Itämerellä) ei ole vuorovesivirtoja, mutta tuulen ja ilmanpaineen muutosten aiheuttamia virtoja kyllä on ja nekin olisi syytä huomioida: kaikki luovikulman muutokset eivät johdu sorrosta.
        Vurovesipurjehdus on sitten oma lukunsa. Sorto on käytännössä se vähäisin muuttuja merivirtoihin ja aaltojen vaikutukseen verrattuna.

    • sorretaankomeitä

      Sortokulma tulee merkitykselliseksi, mikäli suunnistetaan ilman navigaattoria. Merkintälaskulla ollaan paljon sivussa oletetusta paikasta mikäli sortoa ei tunneta. Sen vuoksi sen pitäisikin parhaimmillaan olla venekohtainen, tietyin korjauksin; tuulen voimakkuus, aallokon suuruus kenties ja vielä jonkinlainen virhe ohjailutarkkuudelle, puuskille yms. Käännöksissä nopeus vielä laskee ja vene sortuu jonkin aikaa enemmän jne, jne. Olisihan siinä paljon selvitettävää, mutta lopputulos kuitenkin tarkempi kuin yo asiat jättää huomioimatta.

      Tasaisella tuulella ja merenkäynnillä sortokulman huomiointi kyllä lyhentäisi matkamaileja kun tiedettäisiin paremmin sijaintimme ja vaikkapa luovien ajoittaminen.

      Niinkuin seppomartti kirjoitti, sortoa tulee helposti aliarvioineeksi. Toki sorron voi näkyvyyden salliessa arvioida vaikkapa kääntöpisteenä olevan merimerkin tms ohittamiseen vaaditusta ohjaussuunnasta.

      Täytyy kai tulevana kesänä hahmoitella asiaa ja laatia jonkinlaista empiiristä taulukkoa ajan kuluksi.

      • vedot

        Kordinaatithan näkee vaikka gps:llä varustetusta kännykästä. Sitten merkkaat paperikartalle sijaintisi ja vaikka 10 minuutin kuluttua uudestaan ja asetat viivottimen pisteiden yli niin se viivotin osoittaa kartalla mihin olet sillä halssillasi päätymässä.

      • totuusyllättää

        Plotteri on oiva väline sorronkin tarkkailuun. Kun se piirtää kuljetusta matkasta viivaa, voi yhdellä vikaisulla nähdä edellisiä vendoja ja yllättyä (ainakin meikäläinen). Nousukulma on paljon huonompi kuin kölisuunnan muutoksen perusteella ennen plotterin hankintaa on tuntunut.
        Kelin muuttuessa karkeammaksi ero pienen aallokon kelin nousukulmaan verrattuna on myös yllättävän suuri.

      • Joakim1
        totuusyllättää kirjoitti:

        Plotteri on oiva väline sorronkin tarkkailuun. Kun se piirtää kuljetusta matkasta viivaa, voi yhdellä vikaisulla nähdä edellisiä vendoja ja yllättyä (ainakin meikäläinen). Nousukulma on paljon huonompi kuin kölisuunnan muutoksen perusteella ennen plotterin hankintaa on tuntunut.
        Kelin muuttuessa karkeammaksi ero pienen aallokon kelin nousukulmaan verrattuna on myös yllättävän suuri.

        Jos näin on, onhkohan venevauhti ko. keleissä selvästi liian alhainen piinaamisesta tai vääristä trimmeistä johtuen. Ei sortoon pitäisi tulla helposti mitattavaa eroa aallokon mukana ellei nyt sitten puhuta todella suuresta aallokosta.

      • totuusyllättää
        Joakim1 kirjoitti:

        Jos näin on, onhkohan venevauhti ko. keleissä selvästi liian alhainen piinaamisesta tai vääristä trimmeistä johtuen. Ei sortoon pitäisi tulla helposti mitattavaa eroa aallokon mukana ellei nyt sitten puhuta todella suuresta aallokosta.

        Joo, kyllä tarkoitin keliä, jossa mennään jo reivatuilla. Piinaaminen ei syy, vaan aallokon takia on ajettava alemmas vauhdin pitämiseksi. Vene ei ole suunniteltu kisaan eikä ole mikään kryssikone, vaan turvalliseen matkantekoon tehty.

      • ei.se.ole.sortamista
        totuusyllättää kirjoitti:

        Joo, kyllä tarkoitin keliä, jossa mennään jo reivatuilla. Piinaaminen ei syy, vaan aallokon takia on ajettava alemmas vauhdin pitämiseksi. Vene ei ole suunniteltu kisaan eikä ole mikään kryssikone, vaan turvalliseen matkantekoon tehty.

        Ei sen sitten pitäisi tulla yllätyksenä että menet alemmaksi jos kerran tietoisesti ajat alemmaksi eli kölisuunta on alemmaksi.

      • Joakim1
        totuusyllättää kirjoitti:

        Joo, kyllä tarkoitin keliä, jossa mennään jo reivatuilla. Piinaaminen ei syy, vaan aallokon takia on ajettava alemmas vauhdin pitämiseksi. Vene ei ole suunniteltu kisaan eikä ole mikään kryssikone, vaan turvalliseen matkantekoon tehty.

        Reivaaminen ei kerro paljoa aallokosta. Tarkoitin lähinnä, että aallokko ei ole kovin montaa metriä korkea. 1 m aallokko nyt ei vielä juuri sortoon vaikuta, jos vauhti pysyy. Suomessa 1 m merkitsevä aallokko on kuitenkin jo aika korkea. Se, että ajat alemmaksi ei ole sortoa, mutta tietysti suurentaa luovikulmaa.

      • totuusyllättää
        ei.se.ole.sortamista kirjoitti:

        Ei sen sitten pitäisi tulla yllätyksenä että menet alemmaksi jos kerran tietoisesti ajat alemmaksi eli kölisuunta on alemmaksi.

        Totta puhut, tietoisesti ajan. Ylipäätään nousukulman muuttumisesta tässä kelin muutoksen kohdalla puhuinkin, aloitusotsikon alla olisin voinut ilmaista täsmällisemminkin.

    • meita

      sulla on ä a.n kohdalla kiehtova aihe

    • Matkapurjehtija

      Tuliperäsin n hyvä apu, kun hakee veneen optiminousukulmaa kryssiessä erilaisilla keleillä.

      • peräsulka

        savuttaako kovasti?

      • sahatavaraa

        Höyläämätöntä lautaa lavaksi?

    • PurjeillaPääsee

      Jos kerran kulma sortaa, niin pääseekö ongemasta eroon jos kulman pyöristää?
      Vai mennäänkö ojasta allikkoon ja tilalle tulee sortopyöristys?

      • Fddfhfdf

        Riippuu kuuluuko sortajiin vai sorrettaviin.

    • fvrt

      Aloittaja kysyy "miten eroaa erikokoisilla purjeveneillä". Huono lähtökohta. Veneen koko ei ole asian kannalta olennaista. Esim. 43 jalkainen vs 34 jalkainen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta

      Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä
      Ruoka ja juoma
      53
      1389

    2. Mikä on loppuelämäsi suunnitelma

      Kaivattuasi kohtaan? Olet päättänyt jotain?
      Ikävä
      123
      1334

    3. Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun

      ...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa
      Ikävä
      123
      1198

    4. Uskaltaisitko vielä

      Lähestyä vai et kaivattuasi?
      Ikävä
      139
      1025

    5. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      101
      897

    6. "Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut

      Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten
      Maailman menoa
      336
      829

    7. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      82
      724

    8. Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:

      Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap
      Iisalmi
      54
      646

    9. Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen

      Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist
      Ikävä
      50
      633

    10. Lienee aika luopua siitä kaikesta

      mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j
      Ikävä
      64
      602
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt