Kuinka erottaa?

Margetta1x

Kuinka sen nasistihäiriöisen voi erottaa läheisriippuvaisesta? Käytöksestä nimenomaan. Antakaapas tulla esimerkkejä.

37

305

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • gghjjjx

      Empatiakykyä on läheisriippuvaisella liikaakin. Lr laiminlyö itseään, omia tarpeitaan. Läheisriippuvuudesta voi päästä eroon.

      • dfreereee

        Läheisriippuvuudesta eroon pääsemisellä on sama periaate kuin kun narsisti hylkää uhrinsa. Läheisriippuvainen pääsee eroon riippuvuudestaan tarkoittaa se autettavan (=uhrin) hylkäämistä. Muutehan ei pääse riippuvuuksista eroon kuin hylkäämälle riippuvuuden aiheuttajan (joillakin tupakka, alkoholi ja läheisriipuvaisella se henkilö joka aiheuttaa sen riippuvuuden). Läheisriippuvaisen uhrille hylkääminen ei ole hyvä asia. Tiedän itse tämän koska vanhempani, siis lähinnä äitini, oli todella vahvasti läheisriippuvainen ja tunki auttamaan väkisin, ja kun hän näytti pääsevän siitä eroon ,hän hylkäsi minut. _Siis ei välitä sitäkään vertaa mikä kuitenkin pitäisi välittää. Hän siirtää sen auttamisen tarpeensa (riippuvuuden) vain ulkopuolisiin ja homma jatkuu siellä, joten ulkopuoliset vieraat ihmiset saavat extraa ja oma lapsi jää nyt kokonaan ilman. Läheisriippuvainenkin näkyy uskovan vieraampia ihmisiä, silloin kun ne sanovat jotain, hän tottelee, oman lapsen sana ei paina mitään...


    • dfreereee

      Läheisriipuvainen toimii kuten narsisti. Empatiakykyä ei saata hänelläkään liiemmin olla koska läheisriippuvainen tunkee väkisin itsensä toisen auttajaksi mutta ei ymmärrä ettei toinen ole hänen apunsa tarpeessa. Läheisriippuvainen voi keksiä toiselle ne tarpeet joita rupeaa sitten tyydyttämään mutta hän ei osaa asettua toisen rooliin joten auttamisesta voi tulla täysi helvetti autettavalle. Läheisriippuvaisella on tarve olla toiselle se joka tekisi kaiken ja se ei kyllä sisällä empatiaa sen enempää kuin narsistillakaan on. Narsistin ja läheisriippuvaisen erottaminen on vaikeaa.

      • riippuvaisenempatia

        Läheisriippuvaisen auttamisroolin kokeneena voi allekirjoittaa töysin dfreereeen kommentin. Ja siksi onkin todella vaikea hyväksyä, sitä kuinka auttaja korostaa empaattisuuttaan, joka on siis oikein testeillä todettu hyväksi. Olen sitä mieltä, että tuonkaltainen auttaja ei oikeastaan edes kykene ymmärtämään sitä pahoinvoinnin määrää, joka autettavassa purkautuu ja kanavoituu ulos. Harvoin kai autettava sitä auttajalleen näyttää, sitä pahoinvointiaan, tai jos näyttää, niin auttaja ei joko pysty sitä ymmärtämään tai torjuu sen, koska on omasta mielestään niin hyvä ja täydellinen maan päällä.


      • fgjvxc
        riippuvaisenempatia kirjoitti:

        Läheisriippuvaisen auttamisroolin kokeneena voi allekirjoittaa töysin dfreereeen kommentin. Ja siksi onkin todella vaikea hyväksyä, sitä kuinka auttaja korostaa empaattisuuttaan, joka on siis oikein testeillä todettu hyväksi. Olen sitä mieltä, että tuonkaltainen auttaja ei oikeastaan edes kykene ymmärtämään sitä pahoinvoinnin määrää, joka autettavassa purkautuu ja kanavoituu ulos. Harvoin kai autettava sitä auttajalleen näyttää, sitä pahoinvointiaan, tai jos näyttää, niin auttaja ei joko pysty sitä ymmärtämään tai torjuu sen, koska on omasta mielestään niin hyvä ja täydellinen maan päällä.

        Höpöhöpö


      • hfdsjakf
        fgjvxc kirjoitti:

        Höpöhöpö

        Höpölle pohdittavaa, voiko sittenkin se tuputusavun kohteena oleva alkaa mitätöimään (tämän sanan olen täältä löytänyt) auttajaansa? Keksii kokeilla tuollaista keinoa vain päästäkseen eroon auttajastaan? Mitä muitakaan keinoja voisi olla, joita voisi käyttää, jos puhe ei tehoa?


    • huuhailua

      Amatööripsykologit taas liikenteessä....

      • dfreereee

        Eivät ole amatöörit vaan henkilöt, jotka ovat kokeneet kaiken henkilökohtaisesti, sinä itse (huuhailua) olet kokematon ja tietämätön amatööri. Kannattaa lukea ja oppia jos kykenee oppimaan ja ymmärtämään. Voi tietysti olla sinulle liian vaikeata.


      • hfgdfgdr

        Huuhailua hei, sori et tänne kirjoittelee amatööritkin kun sinähän varmaan olet jonkin alan ammattilainen...mutta minkä alan?


      • dfreereee kirjoitti:

        Eivät ole amatöörit vaan henkilöt, jotka ovat kokeneet kaiken henkilökohtaisesti, sinä itse (huuhailua) olet kokematon ja tietämätön amatööri. Kannattaa lukea ja oppia jos kykenee oppimaan ja ymmärtämään. Voi tietysti olla sinulle liian vaikeata.

        "Kannattaa lukea ja oppia jos kykenee oppimaan ja ymmärtämään."

        Niin minä kannustan myös tähän lukemiseen ja tiedon etsintään ja erityisesti vielä etsimään tietoa monestakin lähteestä, ettei jättädy vaan yhden "tiedon" varaan oli kyse sitten narsisteista , läheisriippuvaisista tai vaikkapa nyt noista avun tyrkyttäjistä...

        Parhainta se tieto, oppi ja ymmärrys on silloin kun hakee sitä omiin tarpeisiinsa, oppiakseen ymmärtämään ja auttamaan itse itseään ja sitä kautta lisäämään omaa hyvinvointiaan...

        Mielestäni me ihmiset liian usein keskitymme muihin ihmisiin ja muiden ihmisten tekemisisiin , kun meidän pitäisi pohtia itseämme ja omia kipu kohtiamme, josta voisi hyvälläkin syyllä vastata aloittajan kysymykseen, "Kuinka sen nasistihäiriöisen voi erottaa läheisriippuvaisesta?"

        niin erottaminen voi joskus olla vaikeaa, että kumpi on kumpi, narsisti vai uhri, jotka usein ovat läheisriippuvaisia joista myös käytetään nimitystä käänteisnarsisti , koska niin narsisti kuin läheisriippuvainenkin kokevat molemmat , että "kaikki" johtuu hänestä

        "Lähisuhderiippuvainen kokee, että kaikki johtuu hänestä"

        http://www.naistenkartano.com/artikkelit/riippuvuudet/laheisriippuvuus/

        "Narsisti on varma siitä, että hän on kaikkien ympäröivien tapahtumien lähde, lähimpiensä ja rakkaimpiensa kaikkien tunteiden alullepanija, kaiken tiedon alkulähde, ensimmäinen ja viimeinen syy, alku ja loppu."

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/journal41.html

        No tähän keskusteluun sitten on näytetty otettavaksi mukaan myös ns. vääränlainen auttaminen, mitä sellaistakin toki on, laitan loppuun siitäkin linkin, mutta sitä ennen kannattaa muistaa kun pääpaino keskusteluissa on aiheen mukaan narsismi ja sitä kautta narsistit tämäkin asia

        "Narsisti tulkitsee minkä tahansa tarjotun avun, neuvon tai huolestuneen kysymyksen tahalliseksi nöyryytykseksi, mikä osoittaa sen, että narsisti on avun tarpeessa ja näin ollen epätäydellinen ja vähemmän kuin kaikkivaltias."

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq58.html

        ja jos vielätään lisätään tuohon, miten narsisti suhtatuu kritiikkiin, niin hyvinkin käy noin kuten joku kirjoittikin ylempänä', että narsisti alkaa mitätöimään häntä joka tuolla tavalla nöyryyttää häntä

        "Narsisti kokee jokaisen erimielisyyden - puhumattakaan kritiikistä - valtavana uhkana. Hän reagoi puolustautumalla. Hänestä tulee närkästynyt, aggressiivinen ja kylmä. Hän ottaa emotionaalista etäisyyttä uuden (narsistisen) kärsimyksen pelosta. Hän aliarvostaa sitä, joka teki väheksyvän huomautuksen. "

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq73.html

        Että joo melkoinen sekametelisoppa, vaikea on tietää kumpi on kumpi varsinkaan jos ei ihmisiä tunne vai ovatko molemmat niitä narsisteja omalla tavallaan...

        Loppuun vielä linkki vääränlaiseen auttamiseen liittyen...

        http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/F3B19BB78AD324D8C2257B160021D976/$FILE/Auttajan_varjo.pdf


      • ei_enempää

        "me ihmiset"
        --ei enempää eikä vähempää.


      • yksiynnäkaksi
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "Kannattaa lukea ja oppia jos kykenee oppimaan ja ymmärtämään."

        Niin minä kannustan myös tähän lukemiseen ja tiedon etsintään ja erityisesti vielä etsimään tietoa monestakin lähteestä, ettei jättädy vaan yhden "tiedon" varaan oli kyse sitten narsisteista , läheisriippuvaisista tai vaikkapa nyt noista avun tyrkyttäjistä...

        Parhainta se tieto, oppi ja ymmärrys on silloin kun hakee sitä omiin tarpeisiinsa, oppiakseen ymmärtämään ja auttamaan itse itseään ja sitä kautta lisäämään omaa hyvinvointiaan...

        Mielestäni me ihmiset liian usein keskitymme muihin ihmisiin ja muiden ihmisten tekemisisiin , kun meidän pitäisi pohtia itseämme ja omia kipu kohtiamme, josta voisi hyvälläkin syyllä vastata aloittajan kysymykseen, "Kuinka sen nasistihäiriöisen voi erottaa läheisriippuvaisesta?"

        niin erottaminen voi joskus olla vaikeaa, että kumpi on kumpi, narsisti vai uhri, jotka usein ovat läheisriippuvaisia joista myös käytetään nimitystä käänteisnarsisti , koska niin narsisti kuin läheisriippuvainenkin kokevat molemmat , että "kaikki" johtuu hänestä

        "Lähisuhderiippuvainen kokee, että kaikki johtuu hänestä"

        http://www.naistenkartano.com/artikkelit/riippuvuudet/laheisriippuvuus/

        "Narsisti on varma siitä, että hän on kaikkien ympäröivien tapahtumien lähde, lähimpiensä ja rakkaimpiensa kaikkien tunteiden alullepanija, kaiken tiedon alkulähde, ensimmäinen ja viimeinen syy, alku ja loppu."

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/journal41.html

        No tähän keskusteluun sitten on näytetty otettavaksi mukaan myös ns. vääränlainen auttaminen, mitä sellaistakin toki on, laitan loppuun siitäkin linkin, mutta sitä ennen kannattaa muistaa kun pääpaino keskusteluissa on aiheen mukaan narsismi ja sitä kautta narsistit tämäkin asia

        "Narsisti tulkitsee minkä tahansa tarjotun avun, neuvon tai huolestuneen kysymyksen tahalliseksi nöyryytykseksi, mikä osoittaa sen, että narsisti on avun tarpeessa ja näin ollen epätäydellinen ja vähemmän kuin kaikkivaltias."

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq58.html

        ja jos vielätään lisätään tuohon, miten narsisti suhtatuu kritiikkiin, niin hyvinkin käy noin kuten joku kirjoittikin ylempänä', että narsisti alkaa mitätöimään häntä joka tuolla tavalla nöyryyttää häntä

        "Narsisti kokee jokaisen erimielisyyden - puhumattakaan kritiikistä - valtavana uhkana. Hän reagoi puolustautumalla. Hänestä tulee närkästynyt, aggressiivinen ja kylmä. Hän ottaa emotionaalista etäisyyttä uuden (narsistisen) kärsimyksen pelosta. Hän aliarvostaa sitä, joka teki väheksyvän huomautuksen. "

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq73.html

        Että joo melkoinen sekametelisoppa, vaikea on tietää kumpi on kumpi varsinkaan jos ei ihmisiä tunne vai ovatko molemmat niitä narsisteja omalla tavallaan...

        Loppuun vielä linkki vääränlaiseen auttamiseen liittyen...

        http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/F3B19BB78AD324D8C2257B160021D976/$FILE/Auttajan_varjo.pdf

        Kyllä hän varmaan ihan oikein arvioi, kun pyhäksi tituleerasi. Se vaan tulee aina esiin, uudelleen ja uudelleen.
        Niinpä niin, me ihmiset toisiaan nähdään toisissa se, mikä pitäisi ensin havaita itsessään. Muita vaan kärkkäästi neuvomaan, niin ei sitä kukaan huomaa.


      • sssssss12
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "Kannattaa lukea ja oppia jos kykenee oppimaan ja ymmärtämään."

        Niin minä kannustan myös tähän lukemiseen ja tiedon etsintään ja erityisesti vielä etsimään tietoa monestakin lähteestä, ettei jättädy vaan yhden "tiedon" varaan oli kyse sitten narsisteista , läheisriippuvaisista tai vaikkapa nyt noista avun tyrkyttäjistä...

        Parhainta se tieto, oppi ja ymmärrys on silloin kun hakee sitä omiin tarpeisiinsa, oppiakseen ymmärtämään ja auttamaan itse itseään ja sitä kautta lisäämään omaa hyvinvointiaan...

        Mielestäni me ihmiset liian usein keskitymme muihin ihmisiin ja muiden ihmisten tekemisisiin , kun meidän pitäisi pohtia itseämme ja omia kipu kohtiamme, josta voisi hyvälläkin syyllä vastata aloittajan kysymykseen, "Kuinka sen nasistihäiriöisen voi erottaa läheisriippuvaisesta?"

        niin erottaminen voi joskus olla vaikeaa, että kumpi on kumpi, narsisti vai uhri, jotka usein ovat läheisriippuvaisia joista myös käytetään nimitystä käänteisnarsisti , koska niin narsisti kuin läheisriippuvainenkin kokevat molemmat , että "kaikki" johtuu hänestä

        "Lähisuhderiippuvainen kokee, että kaikki johtuu hänestä"

        http://www.naistenkartano.com/artikkelit/riippuvuudet/laheisriippuvuus/

        "Narsisti on varma siitä, että hän on kaikkien ympäröivien tapahtumien lähde, lähimpiensä ja rakkaimpiensa kaikkien tunteiden alullepanija, kaiken tiedon alkulähde, ensimmäinen ja viimeinen syy, alku ja loppu."

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/journal41.html

        No tähän keskusteluun sitten on näytetty otettavaksi mukaan myös ns. vääränlainen auttaminen, mitä sellaistakin toki on, laitan loppuun siitäkin linkin, mutta sitä ennen kannattaa muistaa kun pääpaino keskusteluissa on aiheen mukaan narsismi ja sitä kautta narsistit tämäkin asia

        "Narsisti tulkitsee minkä tahansa tarjotun avun, neuvon tai huolestuneen kysymyksen tahalliseksi nöyryytykseksi, mikä osoittaa sen, että narsisti on avun tarpeessa ja näin ollen epätäydellinen ja vähemmän kuin kaikkivaltias."

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq58.html

        ja jos vielätään lisätään tuohon, miten narsisti suhtatuu kritiikkiin, niin hyvinkin käy noin kuten joku kirjoittikin ylempänä', että narsisti alkaa mitätöimään häntä joka tuolla tavalla nöyryyttää häntä

        "Narsisti kokee jokaisen erimielisyyden - puhumattakaan kritiikistä - valtavana uhkana. Hän reagoi puolustautumalla. Hänestä tulee närkästynyt, aggressiivinen ja kylmä. Hän ottaa emotionaalista etäisyyttä uuden (narsistisen) kärsimyksen pelosta. Hän aliarvostaa sitä, joka teki väheksyvän huomautuksen. "

        http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq73.html

        Että joo melkoinen sekametelisoppa, vaikea on tietää kumpi on kumpi varsinkaan jos ei ihmisiä tunne vai ovatko molemmat niitä narsisteja omalla tavallaan...

        Loppuun vielä linkki vääränlaiseen auttamiseen liittyen...

        http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/F3B19BB78AD324D8C2257B160021D976/$FILE/Auttajan_varjo.pdf

        Eikö läheisriippuvainen aiheuta jos hänen huolenpitonsa menee kontrolloimiseksi samanlaisia ongelmia lapselleen kuin narsistikin. Lapsi saattaa jättää kontrollin alla tekemättä elämässään ne asiat, jotka hän silloin tekisi jos kukaan häntä ei kontrolloisi. Myöhemmin se kontrolloinnin voi mieltää hallitsemiseksi, ja tavallaan se sitä onkin, ja sen perusteella voi myöhemmin sanoa että 'narsisti hallitsi' vaikka oikeasti läheisriippuvainen kontrolloi.

        Kun läheisriippuvainen tukahduttaa vihansa eikä näytä sitä vaan suorittaa tekohymy naamalla toimensa senkin voi tulkita ylimielisyydeksi koska autettava ja "uhri" ei varmasti osaa tietää, mistä siinä on kysymys. Katkeruus aiheuttaa lisäksi varmasti kyynisyyttä, ja senkin voi varmasti tulkita myöhemmin narsismiksi.

        Eikö läheisriippuvainen myös pysty itse aiheuttamaan sen että ihmissuhde ei saata oikein toimia. Onko läheisriippuvainen siedettävä elinkumppani edes?


      • näkeenaamasta
        sssssss12 kirjoitti:

        Eikö läheisriippuvainen aiheuta jos hänen huolenpitonsa menee kontrolloimiseksi samanlaisia ongelmia lapselleen kuin narsistikin. Lapsi saattaa jättää kontrollin alla tekemättä elämässään ne asiat, jotka hän silloin tekisi jos kukaan häntä ei kontrolloisi. Myöhemmin se kontrolloinnin voi mieltää hallitsemiseksi, ja tavallaan se sitä onkin, ja sen perusteella voi myöhemmin sanoa että 'narsisti hallitsi' vaikka oikeasti läheisriippuvainen kontrolloi.

        Kun läheisriippuvainen tukahduttaa vihansa eikä näytä sitä vaan suorittaa tekohymy naamalla toimensa senkin voi tulkita ylimielisyydeksi koska autettava ja "uhri" ei varmasti osaa tietää, mistä siinä on kysymys. Katkeruus aiheuttaa lisäksi varmasti kyynisyyttä, ja senkin voi varmasti tulkita myöhemmin narsismiksi.

        Eikö läheisriippuvainen myös pysty itse aiheuttamaan sen että ihmissuhde ei saata oikein toimia. Onko läheisriippuvainen siedettävä elinkumppani edes?

        Todella hyvää pohdintaa ja kysymyksiä. Kiintoisa tuo loppu eli läheisriippuvainen itse juuri sillä kontrolloinnillaan aiheuttaa omalta osaltaan parisuhteen toimimattomuuden. Läheisriippuvainen päsmäröi toisen menoja ja usein juuri hänelle ne pitää antaa ihan kirjallisena ja viitenä kappaleena. Kotona sitten lähiriippuvainen tarkkailee kokoajan ja yrittää hermostumiseen asti auttaa, ottaa ja opastaa kädestä aivan kuin pientä osaamatonta lasta ja kyseessä on sentään raavas mies.
        Tekohymy kasvoilla suorittaa tehtäviään, tuohan tarkoittaa jo sitä, ettei läheisriippuvainen ole oikeastaan narsistia kummempi ja siten omalta osaltaan hämää tilannetta. Turha siis kehua, että läheisriippuvainen olisi yhtään narsistia taitavampi tunteiden ilmaisussa, niin ja miten se empaattisuus nyt tähän yhtälöön istuu.


      • sjhg
        sssssss12 kirjoitti:

        Eikö läheisriippuvainen aiheuta jos hänen huolenpitonsa menee kontrolloimiseksi samanlaisia ongelmia lapselleen kuin narsistikin. Lapsi saattaa jättää kontrollin alla tekemättä elämässään ne asiat, jotka hän silloin tekisi jos kukaan häntä ei kontrolloisi. Myöhemmin se kontrolloinnin voi mieltää hallitsemiseksi, ja tavallaan se sitä onkin, ja sen perusteella voi myöhemmin sanoa että 'narsisti hallitsi' vaikka oikeasti läheisriippuvainen kontrolloi.

        Kun läheisriippuvainen tukahduttaa vihansa eikä näytä sitä vaan suorittaa tekohymy naamalla toimensa senkin voi tulkita ylimielisyydeksi koska autettava ja "uhri" ei varmasti osaa tietää, mistä siinä on kysymys. Katkeruus aiheuttaa lisäksi varmasti kyynisyyttä, ja senkin voi varmasti tulkita myöhemmin narsismiksi.

        Eikö läheisriippuvainen myös pysty itse aiheuttamaan sen että ihmissuhde ei saata oikein toimia. Onko läheisriippuvainen siedettävä elinkumppani edes?

        Tekemällä työt jo valmiiksi voi varmaankin myös helpottaa kontrollointia. Kun läheisriippuvainen haluaa palvella, tehdä asiat toisen puolesta, hän voi samalla tehdä ne asiat niin, että hänen itsensä on helpompaa kontrolloida palveltavaansa. Palveltavan henkilön ei kai tarvitse aina olla edes narsisti? Läheisriippuvainen voi ehkä kohdistaa riippuvuutensa myös sellaiseen henkilöön joka ei vaadi palvelua, vaan inhoaa oikein sitä että joku häärii koko ajan tekemässä ja hänen asioihinsa puuttumassa.

        Jos vanhempi olisi läheisriippuvainen ja riippuvuus kohdistuu lapseen, hän siten varmaankin yrittäisi tehdä kaiken lapsensa edestä. Hän pilaisi lapselta elämän siinä tapauksessa jos ei todella tietäisi mitä lapsi tarvitsee ja haluaa. Elämän kulku lapsella olisi riippuvaisen hallussa, eikä hänen itsensä. Tekemällä lapsen puolesta vanhempi voisi antaa lapsen elämään väärän suunnan jota ei voi enää korjata. Mutta jos hän saisi lapsensa tekemään niinkuin hän itse haluaa olisi kontrollointikin helpompaa. Läheisriippuvainen voisi viedä siten lastaan kuin pässiä narussa.
        Lapsen elämä voisi olla myöhemmin vain selviytymistä, koska hän olisi paikassa jossa hänen ei kuuluisi olla. Jos lapsen elämään ei olisi vaikutettu olisi lopullinen määränpää ollut se jonne hän itse oikeasti halusi.
        Mutta siinä vaiheessa kun kontrollointi alkaa paljastua lapselle koittaakin läheisriippuvaiselle varmaan vaikeat ajat.


      • yksiynnäkaksi kirjoitti:

        Kyllä hän varmaan ihan oikein arvioi, kun pyhäksi tituleerasi. Se vaan tulee aina esiin, uudelleen ja uudelleen.
        Niinpä niin, me ihmiset toisiaan nähdään toisissa se, mikä pitäisi ensin havaita itsessään. Muita vaan kärkkäästi neuvomaan, niin ei sitä kukaan huomaa.

        "Niinpä niin, me ihmiset toisiaan nähdään toisissa se, mikä pitäisi ensin havaita itsessään. Muita vaan kärkkäästi neuvomaan, niin ei sitä kukaan huomaa."

        Niin jotenkin huvittaa jos kehoitus lukea ja hankkia tietoa mielletään neuvoksi ja siitä henk. koht. ärsyynnytään, jos ny sitte ei ole kyse siitä, että asia jollain tapaa kolahti itseen...

        Tää läheisriippuvuus teema on toki mun mieliaiheitani, tuttu ja rakas, olen tunnistanut itsenikin sellaiseksi, eikä se oma narsistisuuskaan vierasta ole ja uskon kyllä että monet narsistin uhrit ovat myös läheisriippuvia...

        Että siltä osin aloittajan kysymys on mun mielestä tosi hyvä, asiaa tuntemattoman on varmasti vaikea erottaa kumpi on kumpi, kun läheisriippuvainenkin voi olla myös kaikkea tätä, myös narsisti...

        "Täydellisyydentavoittelija, sovittelija, määräilijä, ylisuorittaja, työriippuvainen, viihdyttäjä, Puuha-Pete, draamakuningatar, narsisti, ovimatto ja uhri.
        Läheisriippuvuus ilmenee monella tapaa. Yhteistä kaikille rooleille on, että ihminen keskittyy toisten elämään, ongelmiin ja tarpeisiin. Oma elämä jää silloin elämättä. "

        https://kirja.elisa.fi/ekirja/taakkana-laheisriippuvuus

        Monillakin tuntuu olevan kauhean stereotyyppinen käsitys läheisriippuvaisista, että hieman ny yritän tässä oikoa tuotakin käsitystä

        "Läheisriippuvuutta on meissä kaikissa

        Toisin kuin monet uskovat, läheisriippuvainen ei ole seurustelukumppaniinsa pakonomaisesti ripustautuva nainen tai mies.

        – Läheisriippuvainen ei ole läheskään aina ihmistä, joka tarrautuu jokaiseen ihmissuhteeseen tai sellaista, joka ei kestä olla ja elää yksin. Toisiin takertuvaa ja toisissa riippuvalla on yleensä muunlaista ongelmaa, kuten vaikkapa yksinäisyyden tuomaa ahdistuneisuutta.

        – Läheisriippuvuuden piirteet ovat sinällään normaaleja ja ihmisyyteen kuuluvia. Jokaisella meistä on halua kuunnella, auttaa ja palvella muita. Ilman tätä ominaisuutta ihminen oli itsekäs ja täysin narsistinen. Tiettyyn rajaan saakka läheisriippuvuus on hyväksi, Malinen sanoo.

        Ongelmia syntyy vasta, kun ihminen luopuu omasta elämästään, toiveistaan ja haluistaan. Itsenäisyyttäkään ei enää ole."

        http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/olemassa-vain-muita-varten-laheisriippuvainen-unohtaa-oman-elamansa/3194970

        Mutta joo, ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin

        "Kun läheisriippuvuutensa tiedostaa, siitä voi vapautua, kuten muistakin riippuvuuksista. Se edellyttää kokemusta omasta arvokkuudesta ja vastuuta omasta elämästä."


      • hukkapukka

        "Kun läheisriippuvuutensa tiedostaa, siitä voi vapautua, kuten muistakin riippuvuuksista. Se edellyttää kokemusta omasta arvokkuudesta ja vastuuta omasta elämästä."

        Mitä asioita tarvitaan tiedostamiseen? Siihen että joku tiedostaa tuon asian ja joku toinen ei sitä tiedosta? Olin vuosia sellaisen kanssa tekemisissä joka ei tiedostanut lainkaan omaa läheisriippuvuuttaan.


      • julmatotuus
        hukkapukka kirjoitti:

        "Kun läheisriippuvuutensa tiedostaa, siitä voi vapautua, kuten muistakin riippuvuuksista. Se edellyttää kokemusta omasta arvokkuudesta ja vastuuta omasta elämästä."

        Mitä asioita tarvitaan tiedostamiseen? Siihen että joku tiedostaa tuon asian ja joku toinen ei sitä tiedosta? Olin vuosia sellaisen kanssa tekemisissä joka ei tiedostanut lainkaan omaa läheisriippuvuuttaan.

        Läheisriippuvuudesta vapautuminen on todella vaikea ja pitkä prosessi. Voi olla jopa armollisempaa ihmiselle itselleen, että elää sen elämänsä läheisriippuvaisena ilman, että tiedostaa asioita syvällisesti. Varsinkaan vanha ihminen ei voi enää vanhoilla päivillään ruveta itseään muuttamaan, koska ns. itsensä löytämiseen liittyy myös mieletön suru siitä, että elämä on jäänyt elämättä, omana itsenään.


      • julmatotuus kirjoitti:

        Läheisriippuvuudesta vapautuminen on todella vaikea ja pitkä prosessi. Voi olla jopa armollisempaa ihmiselle itselleen, että elää sen elämänsä läheisriippuvaisena ilman, että tiedostaa asioita syvällisesti. Varsinkaan vanha ihminen ei voi enää vanhoilla päivillään ruveta itseään muuttamaan, koska ns. itsensä löytämiseen liittyy myös mieletön suru siitä, että elämä on jäänyt elämättä, omana itsenään.

        "Varsinkaan vanha ihminen ei voi enää vanhoilla päivillään ruveta itseään muuttamaan, koska ns. itsensä löytämiseen liittyy myös mieletön suru siitä, että elämä on jäänyt elämättä, omana itsenään."

        Niin itse ny tosiaan havahduin asiaan/olevani läheisriippuvainen nelikymppisenä josta on kohta aikaa jo parisenkymmentä vuotta...

        Rehellisesti sanottuna tiedostaminen auttaa ja ikäkin tuo armollisuutta myös itseään kohtaan, mutta en koe että olisin ns. kokonaan parantunut, mutta asian kanssa olen oppinut elämään...

        Toki asiaa auttaa sekin, ettei henkilökohtaisessa elämässä ny ole ketään "ongelmaihmistä" ja on kuitenkin työ johon voin sitä auttamis/hoivaamis tarvettani purkaa...

        Toki itsekin aikoinaan tuli jonkin verran "harmiteltua" että miksi sen tajuaminen kesti niin kauan, mutta ei nykyään enää vaan ajattelen laulun sanoin , että ruma rämä elämä mutta rakas ja oma ja kyllä siihen rumaan, rämään elämän mahtuu paljon myös iloisia ja onnellisia hetkiä...

        En osaa ajatella/kuvitella itseäni ja elämääni toisenlaisena ja kuten toisaalla jo mainitsinkin, sitä ei etukäteen tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, että näillä mennään...


      • nuorempipohtija
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "Varsinkaan vanha ihminen ei voi enää vanhoilla päivillään ruveta itseään muuttamaan, koska ns. itsensä löytämiseen liittyy myös mieletön suru siitä, että elämä on jäänyt elämättä, omana itsenään."

        Niin itse ny tosiaan havahduin asiaan/olevani läheisriippuvainen nelikymppisenä josta on kohta aikaa jo parisenkymmentä vuotta...

        Rehellisesti sanottuna tiedostaminen auttaa ja ikäkin tuo armollisuutta myös itseään kohtaan, mutta en koe että olisin ns. kokonaan parantunut, mutta asian kanssa olen oppinut elämään...

        Toki asiaa auttaa sekin, ettei henkilökohtaisessa elämässä ny ole ketään "ongelmaihmistä" ja on kuitenkin työ johon voin sitä auttamis/hoivaamis tarvettani purkaa...

        Toki itsekin aikoinaan tuli jonkin verran "harmiteltua" että miksi sen tajuaminen kesti niin kauan, mutta ei nykyään enää vaan ajattelen laulun sanoin , että ruma rämä elämä mutta rakas ja oma ja kyllä siihen rumaan, rämään elämän mahtuu paljon myös iloisia ja onnellisia hetkiä...

        En osaa ajatella/kuvitella itseäni ja elämääni toisenlaisena ja kuten toisaalla jo mainitsinkin, sitä ei etukäteen tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, että näillä mennään...

        Tuntuuko, että tuossa ajassa olet jo läheisriippuvaisuutesi kanssa sinut vai vieläkö se yllättää sinut? Vai tarvitaanko vielä vuosi, että se tietty ikä kuusikymmentä on saavutettu ja se ns. rauhoittumisen aika voi alkaa?

        Jos itsetuntemuksesi on hyvä, niin oletko koskaan tutkinut horoskooppikuvauksia tai kiinalaistahoroskooppia, miten ne pitävät sinun kohdallasi paikkansa?


      • hukkapukka

        Mutta miksi joku tiedostaa läheisriippuvuutensa ja joku ei? Liittyykö se ÄÖ tasoon?
        Mitä alhaisempi ÄÖ sitä vähemmän tiedostaa itsessään olevia piirteitä? Alhaisemmalla ÄÖ:llä oleva henkilö ei muutu koskaan koska ei tiedosta omia huonoja ominaisuuksiaan niin mitään ei tarvitse koskaan muuttaa?

        Jos tuo ei liity älyyn niin mihin se voisi liittyä? Olisiko läheisriippuvaisen aivot aina kuin hälytystilassa ja yliaktiivisesti toiminnassa ympäristölle, jolloin hän ei huomaa omia tarpeitaan tai piirteitään? Jos hän joutuu pakosti kontrolloimaan täytyy hänen käyttää aivojensa tiettyjä osia aktiivisemmin, olla siis tilanteelle herkkä ja pystyä reagoimaan nopeasti. Seurata tilannetta periaatteessa eläimen tapaan jatkuvasti tarkkaillen ympäristöään. Silloin ei syvällisempiä asioita pysty käsittelemään, joten läheisriippuvainen tuntuisi pinnalliselle aivan kuin narsistikin.

        Tällöin tulee se tilanne kotonakin että jos joku liikahtaa läheisriippuvainen reagoi siihen heti, ja tulee sellainen tunne ettei kotona voi edes liikkua niin ettei riippuvainen sano jotakin tai rupea tarkkailemaan toista aktiivisesti. Jos hän on toisten tarpeiden täyttäjä täytyisi hänen olla aktiivinen seuraaja. Elääkö hän niin kuille että omat tarpeet jäävät ajattelematta koska aivot eivät pysty käsittelemään eikä erittelemään yhtäaikaisesti omia ja toisen henkilön tarpeita, se olisi liian kompleksista. Ja helpompaa varmaan läheisriippuvaiselle olisi jos autettavan tarpeet olisivat samat kuin hänen, silloin hänen huolehtimisensa olisi yksinkertaista ja hänelle helpompaa. Läheisriippuvainen voisi yrittää opettaa toista omille tavoilleen ja hyväksymään asiat sellaisena kuin hän ne näkee, ja tehdä vielä sen kuin puoliväkisin, ja se taas voisi aiheuttaa riitaa.


      • hukkapukka
        hukkapukka kirjoitti:

        Mutta miksi joku tiedostaa läheisriippuvuutensa ja joku ei? Liittyykö se ÄÖ tasoon?
        Mitä alhaisempi ÄÖ sitä vähemmän tiedostaa itsessään olevia piirteitä? Alhaisemmalla ÄÖ:llä oleva henkilö ei muutu koskaan koska ei tiedosta omia huonoja ominaisuuksiaan niin mitään ei tarvitse koskaan muuttaa?

        Jos tuo ei liity älyyn niin mihin se voisi liittyä? Olisiko läheisriippuvaisen aivot aina kuin hälytystilassa ja yliaktiivisesti toiminnassa ympäristölle, jolloin hän ei huomaa omia tarpeitaan tai piirteitään? Jos hän joutuu pakosti kontrolloimaan täytyy hänen käyttää aivojensa tiettyjä osia aktiivisemmin, olla siis tilanteelle herkkä ja pystyä reagoimaan nopeasti. Seurata tilannetta periaatteessa eläimen tapaan jatkuvasti tarkkaillen ympäristöään. Silloin ei syvällisempiä asioita pysty käsittelemään, joten läheisriippuvainen tuntuisi pinnalliselle aivan kuin narsistikin.

        Tällöin tulee se tilanne kotonakin että jos joku liikahtaa läheisriippuvainen reagoi siihen heti, ja tulee sellainen tunne ettei kotona voi edes liikkua niin ettei riippuvainen sano jotakin tai rupea tarkkailemaan toista aktiivisesti. Jos hän on toisten tarpeiden täyttäjä täytyisi hänen olla aktiivinen seuraaja. Elääkö hän niin kuille että omat tarpeet jäävät ajattelematta koska aivot eivät pysty käsittelemään eikä erittelemään yhtäaikaisesti omia ja toisen henkilön tarpeita, se olisi liian kompleksista. Ja helpompaa varmaan läheisriippuvaiselle olisi jos autettavan tarpeet olisivat samat kuin hänen, silloin hänen huolehtimisensa olisi yksinkertaista ja hänelle helpompaa. Läheisriippuvainen voisi yrittää opettaa toista omille tavoilleen ja hyväksymään asiat sellaisena kuin hän ne näkee, ja tehdä vielä sen kuin puoliväkisin, ja se taas voisi aiheuttaa riitaa.

        Jatkaa..Ja lisäksi läheisriippuvainen voisi saada kontrolloimisella ja asioihin tietysti puuttumalla toisen suuttumaan niin että hän tekisi suutuspäissään helpommin erehdyksiä ja vääriä valintoja, joista hän myöhemmin sitten syyttäisi riippuvaista. Siis uhrin mielestä se olisi varmasti asioihin puuttumista ja sotkemista ja lriippuvaisen mielestä se olisi vain auttamista. Jos läheisriippuvainen olisi itse autettavan kopio tai parempikin kaikessa ja kaikin puolin, tuo auttaminen saattaisi varmaan onnistua koska autettava saisi silloin jotain sellaista, mihin itse ei edes kykenisi. Mutta jos hän onkin kaikinpuolin erilainen ja vielä asioissakin huonompi, puuttumalla ja auttamalla hän pilaisi autettavan asiat. Auttaminenkaan ei ole aivan yksinkertaista jos auttaa toista saavuttamaan omat päämääränsä, silloin ei apu kuin apu ole hyväksi. Tarvittaisiin sellaista että pystyisi asettumaan toisen asemaan, eli empaattisuutta ja lisäksi paljon tietoa ja taitoa.


      • julmatotuus
        hukkapukka kirjoitti:

        Mutta miksi joku tiedostaa läheisriippuvuutensa ja joku ei? Liittyykö se ÄÖ tasoon?
        Mitä alhaisempi ÄÖ sitä vähemmän tiedostaa itsessään olevia piirteitä? Alhaisemmalla ÄÖ:llä oleva henkilö ei muutu koskaan koska ei tiedosta omia huonoja ominaisuuksiaan niin mitään ei tarvitse koskaan muuttaa?

        Jos tuo ei liity älyyn niin mihin se voisi liittyä? Olisiko läheisriippuvaisen aivot aina kuin hälytystilassa ja yliaktiivisesti toiminnassa ympäristölle, jolloin hän ei huomaa omia tarpeitaan tai piirteitään? Jos hän joutuu pakosti kontrolloimaan täytyy hänen käyttää aivojensa tiettyjä osia aktiivisemmin, olla siis tilanteelle herkkä ja pystyä reagoimaan nopeasti. Seurata tilannetta periaatteessa eläimen tapaan jatkuvasti tarkkaillen ympäristöään. Silloin ei syvällisempiä asioita pysty käsittelemään, joten läheisriippuvainen tuntuisi pinnalliselle aivan kuin narsistikin.

        Tällöin tulee se tilanne kotonakin että jos joku liikahtaa läheisriippuvainen reagoi siihen heti, ja tulee sellainen tunne ettei kotona voi edes liikkua niin ettei riippuvainen sano jotakin tai rupea tarkkailemaan toista aktiivisesti. Jos hän on toisten tarpeiden täyttäjä täytyisi hänen olla aktiivinen seuraaja. Elääkö hän niin kuille että omat tarpeet jäävät ajattelematta koska aivot eivät pysty käsittelemään eikä erittelemään yhtäaikaisesti omia ja toisen henkilön tarpeita, se olisi liian kompleksista. Ja helpompaa varmaan läheisriippuvaiselle olisi jos autettavan tarpeet olisivat samat kuin hänen, silloin hänen huolehtimisensa olisi yksinkertaista ja hänelle helpompaa. Läheisriippuvainen voisi yrittää opettaa toista omille tavoilleen ja hyväksymään asiat sellaisena kuin hän ne näkee, ja tehdä vielä sen kuin puoliväkisin, ja se taas voisi aiheuttaa riitaa.

        Voi liittyä myös ÄO tasoon, mutta myös siihen, että varsinkin ennen vanhaan lapsia tarvittiin apuna perheen askareissa. Oli ihan normaalia, että ison perheen tytär joutui esim. vahtimaan pienempiä sisaruksiaan tai hoitamaan sitä juoppoa isää, kun äiti ei toimiltaan ehtinyt. Jos lasta ei ole huomioitu tarpeeksi ja hän on joutunut ikätasoonsa nähden liian vaativiin hommiin ja lapsuus muutenkin on ollut traumaattinen, niin siinä ne touhukkaan läheisriippuvaisuuden ainekset ovat. Kun lapsi on saanut myönteistä palautetta siitä, että on hoivannut muita, niin eipä hän muunlainen osaa ollakaan.

        Nyt sitten nämä läheisriippuvaiset äidit eivät vaadi lapsiltaan mitään, vaan passaavat heidät piloille. Lapselle ei ole annettu mitään eväitä pärjätä itsenäisesti, kun on suorastaan estetty rasittamatta itseään tai muuten olemasta aktiivinen. Lapsen on hyvin vaikea itsenäistyä marttyyrimutsin helmoista, jos ei ymmärrä, että kyse on sairaasta kuviosta. Äiti vetoaa kokoajan lapsen riippuvaiseen puoleen, siihen joka haluaa tulla hoivatuksi. Lapsen on tehtävä valinta, haluaako itsenäistyä ja pärjätä omillaan, vai tukehtua kuoliaaksi kuristajakäärme kaulassa.

        Miehissäkin on se hoivaamisesta nauttiva pikkupoika, jonka mielestä on kiva, että joku laittaa sapuskaa pöytään, silittää vaatteet jne. Kääntöpuolena on se marttyyrimainen tyranni, joka kolistelee kattiloita mielenosoituksellisesti, huokailee kuuluvasti ja aiheuttaa miehessä syyllisyydentunteita niin, että ruoka meinaa jäädä kurkkuun.

        Ihminen voi muuttaa vain itseään.


      • hukkapukka
        julmatotuus kirjoitti:

        Voi liittyä myös ÄO tasoon, mutta myös siihen, että varsinkin ennen vanhaan lapsia tarvittiin apuna perheen askareissa. Oli ihan normaalia, että ison perheen tytär joutui esim. vahtimaan pienempiä sisaruksiaan tai hoitamaan sitä juoppoa isää, kun äiti ei toimiltaan ehtinyt. Jos lasta ei ole huomioitu tarpeeksi ja hän on joutunut ikätasoonsa nähden liian vaativiin hommiin ja lapsuus muutenkin on ollut traumaattinen, niin siinä ne touhukkaan läheisriippuvaisuuden ainekset ovat. Kun lapsi on saanut myönteistä palautetta siitä, että on hoivannut muita, niin eipä hän muunlainen osaa ollakaan.

        Nyt sitten nämä läheisriippuvaiset äidit eivät vaadi lapsiltaan mitään, vaan passaavat heidät piloille. Lapselle ei ole annettu mitään eväitä pärjätä itsenäisesti, kun on suorastaan estetty rasittamatta itseään tai muuten olemasta aktiivinen. Lapsen on hyvin vaikea itsenäistyä marttyyrimutsin helmoista, jos ei ymmärrä, että kyse on sairaasta kuviosta. Äiti vetoaa kokoajan lapsen riippuvaiseen puoleen, siihen joka haluaa tulla hoivatuksi. Lapsen on tehtävä valinta, haluaako itsenäistyä ja pärjätä omillaan, vai tukehtua kuoliaaksi kuristajakäärme kaulassa.

        Miehissäkin on se hoivaamisesta nauttiva pikkupoika, jonka mielestä on kiva, että joku laittaa sapuskaa pöytään, silittää vaatteet jne. Kääntöpuolena on se marttyyrimainen tyranni, joka kolistelee kattiloita mielenosoituksellisesti, huokailee kuuluvasti ja aiheuttaa miehessä syyllisyydentunteita niin, että ruoka meinaa jäädä kurkkuun.

        Ihminen voi muuttaa vain itseään.

        "Nyt sitten nämä läheisriippuvaiset äidit eivät vaadi lapsiltaan mitään, vaan passaavat heidät piloille"

        Riippuu siis täysin lapsesta jos lapsi on sellainen ettei itse välitä omista asioistaan, hänelle on hyvä että läheisriippuvainen on vierellä ja hoitaa ne asiat, vaikkakin omalla tavallaan. Mutta on toisenlaisiakin lapsia, niitä jotka jo nuoresta haluavat tehdä itse ilman ohjailua tai kontrollia ja jos heillä on läheisriippuvainen äiti, heidän elämstä tulee taistelu äitiä vastaan. Jos lapsi on luova se äidin huolehtiminen yrittää tappaa sen luovuuden ja on varma että luovuus tulee halusi tai ei, raivon kanssa tai ilman näkyviin.

        Riippuu lapsesta meneekö lapsi pilalle vai ei ja olosuhteista. Jos olosuhteet ovat huonot, ei lapsikaan jää varmasti siihen mielellään, vaikka läheisriipuvaisen huolehtiminen yrittääkin tehdä toisen puolesta, se ei tarkoita että se välttämättä olisi täydellistä edes nimeksi. Se saattaa olla pelkkää henkilökohtaista tunkeilua. Jos olosuhteet ovat hyvät, siis komeat puitteet ja varakas elämä, sellaisessa perheessä lapsesta on helppo kasvattaa juuri tuollainen, ettei se kohta osaa tehdä mitään. Rahalla ostetaan kaikki. Mutta kurjissa oloissa elävät eivät ehkä jää niin koukkuun vaikka kuinka kotona passattaisi, he lähtevät etsimään parempaa tai muuten suistuvat alkoholiin tai huumeisiin.

        Mutta jokaisella ihmisellä ole jonkinlainen hoivaamistarve. Niin, ihminen ei voi muuttaa kuin itseään ja siihen muutoksen alkuun tarvitaan se tiedostaminen. Jos ei tiedosta mitään miksi ja mitä muuttaa? Sama asia koskee lriippuvaista sekä uhria.

        Mutta jos uhri tiedostaa ja lriippuvainen ei tiedosta ja vaikka uhri sanoisi, ei riippuvainen ymmärrä, eikä usko että hänessä edes olisi jotain sellaista jota hänen itsensä täytyisi tiedostaa. Silloin on tilanne huonompi.


      • julmatotuus
        hukkapukka kirjoitti:

        "Nyt sitten nämä läheisriippuvaiset äidit eivät vaadi lapsiltaan mitään, vaan passaavat heidät piloille"

        Riippuu siis täysin lapsesta jos lapsi on sellainen ettei itse välitä omista asioistaan, hänelle on hyvä että läheisriippuvainen on vierellä ja hoitaa ne asiat, vaikkakin omalla tavallaan. Mutta on toisenlaisiakin lapsia, niitä jotka jo nuoresta haluavat tehdä itse ilman ohjailua tai kontrollia ja jos heillä on läheisriippuvainen äiti, heidän elämstä tulee taistelu äitiä vastaan. Jos lapsi on luova se äidin huolehtiminen yrittää tappaa sen luovuuden ja on varma että luovuus tulee halusi tai ei, raivon kanssa tai ilman näkyviin.

        Riippuu lapsesta meneekö lapsi pilalle vai ei ja olosuhteista. Jos olosuhteet ovat huonot, ei lapsikaan jää varmasti siihen mielellään, vaikka läheisriipuvaisen huolehtiminen yrittääkin tehdä toisen puolesta, se ei tarkoita että se välttämättä olisi täydellistä edes nimeksi. Se saattaa olla pelkkää henkilökohtaista tunkeilua. Jos olosuhteet ovat hyvät, siis komeat puitteet ja varakas elämä, sellaisessa perheessä lapsesta on helppo kasvattaa juuri tuollainen, ettei se kohta osaa tehdä mitään. Rahalla ostetaan kaikki. Mutta kurjissa oloissa elävät eivät ehkä jää niin koukkuun vaikka kuinka kotona passattaisi, he lähtevät etsimään parempaa tai muuten suistuvat alkoholiin tai huumeisiin.

        Mutta jokaisella ihmisellä ole jonkinlainen hoivaamistarve. Niin, ihminen ei voi muuttaa kuin itseään ja siihen muutoksen alkuun tarvitaan se tiedostaminen. Jos ei tiedosta mitään miksi ja mitä muuttaa? Sama asia koskee lriippuvaista sekä uhria.

        Mutta jos uhri tiedostaa ja lriippuvainen ei tiedosta ja vaikka uhri sanoisi, ei riippuvainen ymmärrä, eikä usko että hänessä edes olisi jotain sellaista jota hänen itsensä täytyisi tiedostaa. Silloin on tilanne huonompi.

        Eihän lapsen tarvitse välittää omista asioistaan, kun läheisriippuvainen äiti hoitaa ne. Läheisriippuvainen äiti voi mahdollistaa lapsen juopottelun, käydä siivoamassa kämpän, antaa rahaa, tehdä ruuat, pestä pyykit...Lapsen ei tarvitse koskaan aikuistua ja pärjätä omillaan. Vähän kuin Ulla ja Kari Taalasmaa. Kari kapinoi välillä, mutta Ullan lihapullat kyllä maistuvat.

        Jos lapsi haluaa tehdä itse asioita, niin eihän läheisriippuvaisella äidillä ole sitten muuta holhottavaa kuin se oma ukko. Yleensä kyllä perheessä on joku lapsi, joka esim. muistuttaa äitiä ulkonäöltään tai on luonteeltaan kiltti ja alistuva. Hän on silloin se, johon äiti takertuu ja alkaa elää elämäänsä hänen kauttaan. Itsenäisemmät lapset ovat ennemminkin uhka. Jotain sellaista, jotka voivat aiheuttaa kateutta omalla luovuudellaan tai muulla ominaisuudellaan, vaikka itsenäisyydellään ja itsepäisyydellään. Sellaisilla ominaisuuksilla, joita äiti ei ole koskaan itse saanut itsessään kehittää, koska hänelle on lapsuudessa jo langetetettu rooli; olla olemassa vain muita varten.

        Ei pidä odottaa, että läheisriippuvainen itse tiedostaa ongelmansa.


      • nuorempipohtija kirjoitti:

        Tuntuuko, että tuossa ajassa olet jo läheisriippuvaisuutesi kanssa sinut vai vieläkö se yllättää sinut? Vai tarvitaanko vielä vuosi, että se tietty ikä kuusikymmentä on saavutettu ja se ns. rauhoittumisen aika voi alkaa?

        Jos itsetuntemuksesi on hyvä, niin oletko koskaan tutkinut horoskooppikuvauksia tai kiinalaistahoroskooppia, miten ne pitävät sinun kohdallasi paikkansa?

        Niin ylempänä jo kysymykseesi vastasinkin, että asian/oman itseni, läheisriippuvaisuuteni kanssa olen oppinut elämään...

        Ettei se minua enää sinällään yllätä, että edelleen omien ongelmakohtien tiedostaminen auttaa myös siihen, että kykene etsimään muunlaisia ajatus- ja sitä kautta toimintamalleja, valintojensa tueksi, että se "ein" sanominenkaan ei tunnu enää pahalta, vaikka toki vieläkin tulee joskus sanottua kyllä vaikka haluaisi sanoa ei, mitä sitten jälkeenpäin harmittelee...

        Tuota ikään liittyvää kysymystäsi en oikein ymmärtänyt, mitä sillä haet. On hyvin vaikea ajatella että jonkun tietyn ikäpyykin saavuttaminen ny erityisesti muuttaisi ihmistä, kyllä siihen vaikuttavat enemmänkin monet muut seikat. Onhan olemassa sellainenkin sanonta, että ikä on vain numeroita

        Mitä tulee horoskooppeihin niin kyllä niihinkin on tullut tutustuttua ja mietittyä että mahtaneeko taivaankappaleiden sijainnilla syntymähetkellä olla todellisuudessa vaikutusta siihen millainen ihmisestä tulee...

        En tiedä, mutta tosiaan luettua on tullut ja kun kysyt niin vastaan, että kiinalaisessa horoskoopissa olen koira ja jos oikein haluaa löytää yhtymäkohtia niin löytyyhän kuvauksesta jopa tähän läheisriippuvaisuus teemaan sopivia puolia...

        Mutta joo, meissä ihmisissä on niin monenlaisia puolia ja eletään erilaista elämää, ettei ole mitään syytä määritellä/lokeroida ihmistä vain yhden asian/piirteen perusteella

        Mutta tässä ny ku välillä tällä palstalla tuntuu olevan tarve lokeroida ihmisiä milloin minkäkin asian perusteella tietynlaisiksi,

        niin mieleen muistui, että olenhan minä vielä kuulemma asiatyyppikin jonkun ammatinvalintaan liittyvän psykologisen testin mukaan.

        Niin piti käväistä lukemas, että millainen minä ny sen perusteella olenkaan ja löytyihän sieltäkin sama asia jonka jo mainitsinkin itseeni/tähän läheisriippuvuus teemaankin liittyen ja se on "vaikeuksia sanoa "ei"


      • "Niin piti käväistä lukemas, että millainen minä ny sen perusteella olenkaan ja löytyihän sieltäkin sama asia jonka jo mainitsinkin itseeni/tähän läheisriippuvuus teemaankin liittyen ja se on "vaikeuksia sanoa "ei""

        Niin lisään vielä linkin tuohon edelliseen jos tuo tyyppiluokittelu ei ennestään tuttua ole

        http://www.psykografia.fi/


      • dswdasdasd
        julmatotuus kirjoitti:

        Eihän lapsen tarvitse välittää omista asioistaan, kun läheisriippuvainen äiti hoitaa ne. Läheisriippuvainen äiti voi mahdollistaa lapsen juopottelun, käydä siivoamassa kämpän, antaa rahaa, tehdä ruuat, pestä pyykit...Lapsen ei tarvitse koskaan aikuistua ja pärjätä omillaan. Vähän kuin Ulla ja Kari Taalasmaa. Kari kapinoi välillä, mutta Ullan lihapullat kyllä maistuvat.

        Jos lapsi haluaa tehdä itse asioita, niin eihän läheisriippuvaisella äidillä ole sitten muuta holhottavaa kuin se oma ukko. Yleensä kyllä perheessä on joku lapsi, joka esim. muistuttaa äitiä ulkonäöltään tai on luonteeltaan kiltti ja alistuva. Hän on silloin se, johon äiti takertuu ja alkaa elää elämäänsä hänen kauttaan. Itsenäisemmät lapset ovat ennemminkin uhka. Jotain sellaista, jotka voivat aiheuttaa kateutta omalla luovuudellaan tai muulla ominaisuudellaan, vaikka itsenäisyydellään ja itsepäisyydellään. Sellaisilla ominaisuuksilla, joita äiti ei ole koskaan itse saanut itsessään kehittää, koska hänelle on lapsuudessa jo langetetettu rooli; olla olemassa vain muita varten.

        Ei pidä odottaa, että läheisriippuvainen itse tiedostaa ongelmansa.

        No yleensä siinä on kyllä muutakin, eli lapsi voi pitää piiloväkivallalla äitinsä tai isänsä kurissa ja palvelijana. Ei se ihan niin ole että äiti aina mielellään passaa vaan taustalla saattaa olla uhkailu väkivallalla tai väkivaltaisia tekoja jollei palvelu oikein pelaa. Mutta luovuudesta, yleensä ehkä luovempia ovat ne jotka pystyvät yhdistämään omat ja vanhempansa asiat siten että ne toimivat.


      • julmatotuus
        dswdasdasd kirjoitti:

        No yleensä siinä on kyllä muutakin, eli lapsi voi pitää piiloväkivallalla äitinsä tai isänsä kurissa ja palvelijana. Ei se ihan niin ole että äiti aina mielellään passaa vaan taustalla saattaa olla uhkailu väkivallalla tai väkivaltaisia tekoja jollei palvelu oikein pelaa. Mutta luovuudesta, yleensä ehkä luovempia ovat ne jotka pystyvät yhdistämään omat ja vanhempansa asiat siten että ne toimivat.

        No silloin lapsi on narsisti tai psykopaatti. Mitä tällainen omien ja vanhempien asioiden yhdistäminen toimivaksi mahtaa olla? Kuulostaa jonkin sortin hyväksikäytöltä lapsen puolelta.


      • dswdasdasd
        julmatotuus kirjoitti:

        No silloin lapsi on narsisti tai psykopaatti. Mitä tällainen omien ja vanhempien asioiden yhdistäminen toimivaksi mahtaa olla? Kuulostaa jonkin sortin hyväksikäytöltä lapsen puolelta.

        Tarkoittaa sitä että jos vanhemmat tarvitsevat lapsensa apua, lapsi osaa yhdistää asiat niin ettei hän ole orja eikä kaytä hyväksi.

        Muista että tämä nykyinen länsimainen elämänmalli tarkoittaa sitä että vanhemmat pitäisi saada äkkiä hautaan että pääsisi perintöä tuhlaamaan, eli nykyisin ei ole tapana ottaa ja pitää vanhempia elämässään lähellä ja mukana kuten on monissa kulttuureissa vieläkin. Sellaisessa se että lapsi on jatkuvasti tekemisissä vanhempiensa kanssa tai päinvastoin ei ole hyväksikäyttöä kummankaan puolelta.

        Hyväksikäyttö sanan suosio on noussut juuri ahneuden takia, sisarukset vahtivat sisaruksiaan ettei kukaan pääse hyväksikäyttämään vanhempiaan. Jos joku sisaruksista auttaa vanhempiaan alkavat toiset raivota että nyt se hyväksikäyttää, vaikka auttaahan pitää. Oma ahneus ja pelko siitä että toinen saisi enemmän pistää syyttelemään.

        Niin sen pitäisi ollakin että lapset ja vanhemmat auttavat toinen toistaan. Eikä se ole kenenkään hyväksikäyttöä.


    • ohjeitamisp.-parantaine

      miks ne pitäisi erottaa.................. kääri vaan samaan pakettiin ja pane tulille----------

      • tytär-

        Perheessä oli hyvin voimakastahtoinen narsisti vanhempi, joka pyrki hallitsemaan kaikkea mahdollista, tahtonsa mukaan. Sekä läheisriippuvainen vaimo, joka palveli paksunahkaista narsistimiestään, koko elämänsä ajan. Toimien, ikään kuin narsistimiehensä *työvälineenä*, tehden kaiken likaisen työn narsistin puolesta.
        Lisäksi läheisriippuvainen vaimo hyväksyi narsistimiehen puolelta siekailemattoman taloudellisen hyväksikäytön, järjettömän mustasukkaisuuden ja avioliiton ulkopuoleiset suhteet. Uskoen kaikki mahdolliset valheet, peläten ainoastaan mahdollista jätetyksi tulemista.

        Tietysti perheeseen syntyi tämän erikoisen avioliiton sivutuotteena, myös lapsia. Mutta narsistimiehen tarpeet, ohittivat edelleen kaikki lasten tarpeet. Jälkeenpäin kuultuna, lapset olivat ainoastaan avioliiton pakollinen *oheistuote* heidän elämässään.


      • ghjfdkgkfh
        tytär- kirjoitti:

        Perheessä oli hyvin voimakastahtoinen narsisti vanhempi, joka pyrki hallitsemaan kaikkea mahdollista, tahtonsa mukaan. Sekä läheisriippuvainen vaimo, joka palveli paksunahkaista narsistimiestään, koko elämänsä ajan. Toimien, ikään kuin narsistimiehensä *työvälineenä*, tehden kaiken likaisen työn narsistin puolesta.
        Lisäksi läheisriippuvainen vaimo hyväksyi narsistimiehen puolelta siekailemattoman taloudellisen hyväksikäytön, järjettömän mustasukkaisuuden ja avioliiton ulkopuoleiset suhteet. Uskoen kaikki mahdolliset valheet, peläten ainoastaan mahdollista jätetyksi tulemista.

        Tietysti perheeseen syntyi tämän erikoisen avioliiton sivutuotteena, myös lapsia. Mutta narsistimiehen tarpeet, ohittivat edelleen kaikki lasten tarpeet. Jälkeenpäin kuultuna, lapset olivat ainoastaan avioliiton pakollinen *oheistuote* heidän elämässään.

        Jaatko tässä kanssamme nyt oman perheesi tarinan ja tilanteen? Oletko tuonlaisen perheen lapsi ja tarkastelet narsismia juuri tästä näkökulmasta, vai mitä tuo viittaus: "Jälkeenpäin kuultuna" tarkoittaa? Kuulemma, kuultuna ja pikkulinnut lauloivat kun yleensä tarkoittaa toisenkäden tietoa, pahimmassa tapauksessa huhua, joka on paisunut ja muuttunut kierrellessään suusta suuhun.


      • tytär-
        ghjfdkgkfh kirjoitti:

        Jaatko tässä kanssamme nyt oman perheesi tarinan ja tilanteen? Oletko tuonlaisen perheen lapsi ja tarkastelet narsismia juuri tästä näkökulmasta, vai mitä tuo viittaus: "Jälkeenpäin kuultuna" tarkoittaa? Kuulemma, kuultuna ja pikkulinnut lauloivat kun yleensä tarkoittaa toisenkäden tietoa, pahimmassa tapauksessa huhua, joka on paisunut ja muuttunut kierrellessään suusta suuhun.

        Tämän visaisen kysymyksen jätän nyt ihan sinun itsesi ratkaistavaksi. Pienenä vinkkinä, kyllä narsistiperheessä myös puhutaan ja varsinkin kuullaan kaikenlaista.


    • Susihukkaa

      En tiedä että vastaanko, mutta kysykää vaan tuosta persoonallisuushäiriöstä.
      Minulla on diagnoosi 3018X.

      • Susihukkaaa

        Mä olen 50 ukko. Elämä on ollut aika rajua. Sovin tietynlaisiin piireihin, koska en arvosta elämää. Olen ollut vankilassa, ja käyttänyt huumeita aika paljon.
        Nyt elämäni on rauhaa.
        Saa kysyä.


      • On_hienoa
        Susihukkaaa kirjoitti:

        Mä olen 50 ukko. Elämä on ollut aika rajua. Sovin tietynlaisiin piireihin, koska en arvosta elämää. Olen ollut vankilassa, ja käyttänyt huumeita aika paljon.
        Nyt elämäni on rauhaa.
        Saa kysyä.

        Sekamuotoinen persoonallisuushäiriö?
        On hienoa jos olet selviytynyt huumeista. Jatka samalla tiellä.
        Voisin kysyäkin: Miksi et arvosta elämää? Mikä on sinun vaihtoehtosi?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet hirvein ihminen kenet olen tavannut.

      Olet järkyttävä.
      Ikävä
      121
      2286
    2. Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten
      Maailman menoa
      424
      2163
    3. Sinun ja kaipaamasi törmääminen

      Missä sinä haluaisit sen satunnaisen kohtaamisen mieluiten tapahtuvan?
      Ikävä
      97
      1176
    4. Ammuskelua Eliaksenkadulla

      Mikä homma? Hirven metsästykseen vielä lähemäs 3kk. Oliko lie puuman metsästystä..?
      Tornio ja Haaparanta
      14
      974
    5. Haluan sua ihan vtullisen paljon

      Kokonaan ja seksuaalisesti. Pää räjähtää kohta
      Ikävä
      44
      794
    6. Olen pahoillani jos kärsit.

      Mutta meidän välejä ei voi korjata. Rakastin sua tiedoksi. Älä tee itelles mitään vaan hae apua.
      Ikävä
      34
      790
    7. Ymmärrätköhän nainen

      Etten halua että ottaisit sitä suuhusi. Minusta se on ällöttävää, vaikka kivalta se kai tuntuisi, mutta vain minusta. Mi
      Ikävä
      109
      766
    8. Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin?

      Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin? Shokki!
      Huittinen
      15
      764
    9. Sinkkujen lapset ja kesäloman pituus

      Tuli mieleeni kysyä oletteko huolissanne lasten ja nuorten tulevaisuudesta, tai siitä mitä he nyt joutuvat kokemaan yhte
      Sinkut
      166
      706
    10. Luvattiin työpaikka, mutta mitään ei kuulukaan

      Kuinka yleistä tällainen on? Ehdin jo iloita työpaikasta, turhaan, kun mitään ei kuulukaan työnantajasta, joka ilmoitti
      Työn hakeminen
      32
      689
    Aihe