Miksi sinä kirjoitat?

Kunhan_kysyn

Ihmisillä on varmaan erilaisia syitä kirjoittaa, niin oletan kun luen tätä palstaa. Kirjat eivät nykymaailmassa ole mikään trendikäs asia, mutta siitä huolimatta moni kirjoittaa ja haaveilee julkaisusta joskus?

Miksi sinä kirjoitat?

17

209

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • KirjaimetSuussa

      No ensiksikin, kirjat ovat aina trendissä. Ne ovat klassikkoja, trendikkäitä, niistä tehdään filmejä, ei ole mitään, mikä ei olisi alkanut kirjoitetusta sanasta. Niin minä ajattelen.
      Kaikki maailmassa alkaa ajatuksesta, jopa maailman sodat. Ajatus muuttuu sanaksi, sitten virkkeeksi, ehkä sen jälkeen argumentiksi, ideaksi tai päähänpinttymäksi.... siitä se kaikki mielestäni alkaa.

      Kirjoittaja haluaa jakaa ideansa, keksintönsä, tunteensa, päähänpinttymänsä, kokemansa, kauhunsa, surunsa, ilonsa, rakkautensa.... se on omaa taidetta. Joku maalaa, joku säveltää, joku kirjoittaa.

      Minä kirjoitan siksi, että se antaa tyydytystä. Keskustelen kirjainten kautta ja niiden kanssa. Opettelen päästämään tunteeni rohkeasti ulos. Maiskuttelen ja röhkin sanojen painolla, syön niitä ahneudellani. Yritän oppia aina vain rohkeammaksi, rikkoa rajoja ja uskaltaa kehittää uutta.
      Projekti vie voimia ja kehittää eteenpäin, se on henkilökohtaista kasvamista. Se on uskallusta sukeltaa erilaiseen maailmaan, tai omaan varovaiseen sisimpään. Se on sukeltamista pimeään, sillä valosta kirjoittaminen ei ole niin jännittävää. Se on tasapainon etsimistä, nuorallatanssia ja uskaltamista.

      Julkaisusta haaveilu olisi palkinto kaikelle sille työlle, mitä on raatanut. Ei liian vähän mielestäni, jos ja kun vain jaksaa ensin harjoitella tarpeeksi kauan.

      Miksi muuten kirjoitat aina eri nimimerkeillä?

    • Kunhan_kysyn

      ---Miksi muuten kirjoitat aina eri nimimerkeillä?---

      Kirjoitan eri nimmareilla, jotta ihmiset kiinnittäisivät huomion siihen, mitä kirjoitan, eivät siihen, että sen kirjoitan nimenomaan minä. Jostain syystä monilla nettikirjoittajilla on mielestäni ikävä tapa ruveta pahimmillaan pohtimaan kirjoittajan persoonaa, hänen perhesuhteitaan, lapsuuttaan, mielenterveyttään....keskustelu menee pois aiheesta. Toki kirjoittavat ihmiset tunnistavat tyylini.

      Aloitus on kyllä ihan asiallisesti tehty ja kysymys, miksi ihmiset kirjoittavat (itse kirjoitan vain satunnaisesti vailla sen suurempaa intohimoa kirjoittamiseen) kiinnostaa minua. Niin tällä palstalla kuin muuallakin, missä tapaan kirjoittavia ihmisiä.

    • KirjaimetSuussa

      Kiva kun vastasit. No minua ei ainakaan ole koskaan kiinnostanut se, kuka kirjoittaa. Minua kiinnostaa teksti ja kaikki rivien välissä. Jokaisella on oma elämä ja elämänkokemukset, ne eivät mielestäni kuulu tälle palstalle.

      Sinulla on asiallinen ja mietiskelevä tyyli, mikä tuntuu mukavalta. Siitä huomasin, että käytät eri nimimerkkejä. Rohkenen itse käyttää tätä samaa nimimerkkiä, että voi mukavasti jatkaa entisiä kommentteja, kun antaa tiedoksi että on sama juttelija kuin aikaisemminkin.
      Sellainen kysymys, että miksi kirjoitat vain satunnaisesti, sinullahan on kirjoittamisen kyky?

      • Knhan_kysyn

        -----miksi kirjoitat vain satunnaisesti, sinullahan on kirjoittamisen kyky-----

        Tuo onkin kinkkisempi kysymys vastata kuin se, miksi kirjoitan eri nimimerkeillä, koska en tiedä oikein itsekään. Olen aloittanut kirjoittamisen vasta vanhalla iällä, en ole mikään yli-ikäinen pieni runotyttö, joka on kirjoittanut "aina". Elämäni kipukohdat olen käsitellyt ihan muulla tavoin kuin kirjoittamalla, en kirjoita itsestäni koskaan (toki omat arvot ja asenteet tulevat esiin, mutta tarkoitin elämänkerrallista tekstiä, sitä en tuota).

        Kirjoittaminen ei ilmeisesti ole minulle "se" asia, ei siis riittävän tärkeä.

        Toisaalta taas en ole menestynyt missään kirjoituskilpailuissa, joihin olen osallistunut, vaikka palaute kurssilla ym. on ollut pääosin positiivista, siis että tekstejä on eritelty ja tulos on ollut pääosin positiivinen. Ylhäältä päin tulevasta yltiöpositiivisesta lälläripalautteesta en pidä, se on ainoastaan kirjoittajaa aliarvioivaa ja ärsyttävää, ei millään tavoin rohkaisevaa muuta kun kenties itsestään epävarmoille.


    • vanmjäs

      Kirjoitan itse aina samalla nimimerkillä, koska olen ollut täällä jo aika pitkään joten olen kerryttänyt tiettyä positiivista mainetta nimimerkilleni. Tuo maine auttaa silloin, jos/kun kirjoitan kommentteja josta voisi pahimmillaan ottaa nokkiinsa. Kun taas jos lukija silloin sattuu muistamaan minut aikaisemmista viestiketjuista voi hän myös ehkä muistaa ja ymmärtää, että pyrin asiallisuuteen ja että teen parhaani säilyttääkseni keskustelussa järkevyyden.

      Mainitakseni pari oikeasti asiallista ja järkevää "kirjailijanalkua" joiden sanat kannattaa ottaa vakavasti: loveatar ja Mashiach. Jälkimmäinen on jo tosin ihka oikea, julkaiseva kirjailija joten häntä ei varmaan enää täällä nähdä.

      Trolleja on myös liikkeellä.

      Ja sitten aloituksen kysymykseen.

      Kirjoitan, koska minulla on siihen lahjoja ja viihdyn silloin, kun pääsen ohjailemaan hahmoja päässäni ja nautin kun saan kuvitella kokonaisia maailmoja ja luoda niistä edes vähän valaisevia tilannekuvia kirjalliseen muotoon.
      Kirjoittaminen on myös terapeuttista. Pyrin kirjoittamaan sellaista, josta minut tunnistaa ja jossa paistaa selkeänä oma maailmankatsomukseni.

      Ette muuten arvaa kuinka helpommin tekstiä syntyy kirjoitusprosessista itsestään sen sijaan että oikeasti tuottaisin kaunokirjallista tekstiä! Paradoksi.

    • molla-marjukka

      Minä kirjoitan, koska se on parasta mitä ihminen voi tehdä (housut jalassa). Luova prosessi on mielenkiintoinen ja monella tavoin selittämätön.
      Ihminen käyttää joidenkin tutkimusten mukaan vain 10 % aivokapasiteetistaan arkielämässä, mutta fiktiota kirjoittamalla olen varma, että prosenttiosuus on paljon suurempi. Kirjoittamalla fiktiota saa yhteyden alitajuntaansa sellaisella tavalla, mikä ei arkielämässä olisi mitenkään mahdollista. En muulla tavoin pysty mitenkään selittämään sitä, että kun kirjoitan, en itsekään tiedä, "mitä sieltä on tulossa", enkä millään malttaisi odottaa, että tarina on valmis. Rukoilen itseäni kertomaan, miten tämä päättyy, miten tämä päättyy, ihan kuin meitä olisi kaksi, tämä tietoinen minä ja sitten joku toinen, joka kertoo itselleni tarinaa, sitä mukaa kun sitä syntyy.
      Kuulostan varmaan kahjolta näine mielipiteineni, mutta minusta kaikkien kannattaisi kokeilla fiktion kirjoittamista. Se on helkkarin vaikeaa, mutta samalla suorastaan jumalaisen palkitsevaa.
      Ja siksi se, kun tuntee menettäneensä tämän taidon, on yhtä musertavaa kuin menettäisi raajansa.

      • Kunhan_kysyn

        Tuo on kiinnostava juttu, että fiktion kirjoittaminen tuottaa alitajunnasta kaikenlaista, mitä ei voi etukäteen ennakoida. Itselleni käy samoin: tekstiini tulee kaikkea irrationaalista ja älytöntä, jota ei voisi arkielämässä ääneen sanoa.

        Näen niin, että esimerkiksi työelämässä vain osa ihmisen ominaisuuksista ja kyvyistä tulee käyttöön. Eivätkä ne tule käyttöön arjessa muutoinkaan. Siksi ne tulevat esiin tekstissä. Jollakulla toisella varmaan muulla tavoin luovissa harrasteissa.

        Näen siten, että tällaista tapahtuu, koska en ole niin totisesti kiinni arjessa. Jos olisin, kaikki energia menisi siihen eikä mielikuvitukselle jäisi sijaa. Olisi sosiaalisesti suotavaa ottaa arki tosissaan, joten siinäkään mielessä kaikkea älytöntä mitä tulee mieleen myös kirjoittamisen ulkopuolella, ei sovi sanoa ääneen.


    • Qkuna

      Minä olen kirjoittanut lapsesta asti (niin varmaan muutkin täällä). Äitini uskoi pitkään minusta tulevan kirjailija. Kärsimättömyyteni ja kunnianhimon puutteeni kuitenkin estivät minua paneutumasta kirjoittamiseen tosissani: en jaksanut nähdä sitä vaivaa, että olisin hionut tai muokannut tekstejäni. Lisäksi löysin työn, jota rakastin ja joka mahdollisti jossain määrin myös kevyehkön kirjoittelemisen.

      Viime aikoina olen viimein ymmärtänyt, mistä minun kannattaisi kirjoittaa: työstäni. Haluaisin julkaista tosipohjaista fiktiota kaikesta kokemastani. Ongelma on edelleen se, että olen niin julmetun laiska: kirjoitan liian tiiviisti ja lyhyesti enkä millään viitsisi korjailla tekstiäni.

      Minulla on siis melko kaksijakoinen suhde kirjoittamiseen: tavallaan se on ominta minua, ja sitten ei kuitenkaan.

    • Vamlomerkki24

      Kirjoitan koska se on intohimoni, turvani ja tyydytykseni, sillä saan kaikki päässä surraavat ajatukset ja ideat hiljenemään ja sen avulla voin luoda jotain kokonaan uutta, eli yksinkertaisimmillaan kirjoitan, koska se on hauskaa.

    • T.Emu

      Koska haluan vaikuttaa.

    • Olen.aina.tehnyt.sitä

      ----Minä olen kirjoittanut lapsesta asti (niin varmaan muutkin täällä). ---
      Minä en. Onko jokin ansio tehdä jotain toimintoa "aina"?

      • Qkuna

        Ei ole, se on rasite, joka pahimmillaan johtaa kyvyttömyyteen uudistua tai kehittyä.


      • ainakirjoittanut

        Ei se mikään ansio ole, se on vain fakta.


    • NellySA

      Se on minulle terapiaa. Käsittelen vaikeita tapahtumia muotoilemalla niistä tarinan.

    • luettuuusiksi

      kirjoitan, koska valmiit kirjat joskus ärsyttvät ja haluan kertoa tarinan toisella tavalla , vaikkpa scifissa klassikko on että örkit tulee ja valloittaa maapallon. Minun maailmassa örkit haluaa vain katsella, kuinka maapallolla eletään, ja heille kissat, koirat ihmiset ja muurahaiset ovat yhtälaisen mielenkiinno kohteita, mutta mistä ihmiset tekee?. ja... sama juttu jossain hömppärakkaustarinassa, kun päähenkilöt on kauniita ja rikkaita, niin mitäs jos ne oliskin rumia ja köyhiä? kuinka tarina muuttuis. Julkaiu, no, sitä odotetaan, yhä... ehjk' sitgten sadan vuoden päästä ...

    • aloittelevakirjailija

      Kirjoitan, koska pidän kirjoittamisesta. Eipä siihen sen kummempaa syytä tarvita.

    • hidas.kirjoittaja

      Kirjoitan, koska se on ammatti ja elämäntapa jo ennestäänkin. Olen aina liikkunut sellaisissa piireissä, jossa kirja on trendikäs, joten ehkä minustakin tulee hieman trendikkäämpi, kun kirjani julkaistaan ;)

      Olen kirjoittanut kirjaani seitsemän vuotta, syksyllä aion lähettää sen kustantamoihin. Jännittävää!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9277
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8153
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      164
      5977
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2437
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2146
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1789
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1727
    8. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1561
    9. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1517
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      441
      1410
    Aihe