Aloittelijan osingot

Esimerkiksi Nordnetillä ainakin amerikkalaisiin osakkeisiin minimivälityspalkkio muistaakseni 15e / 0,3%. Näin ollen vasta vähintään 5000e kertasijoituksella kulut ovat suhteellisesti minimissään. 500e kertasijoituksilla ostokulut ovat kymmenkertaiset ja jos vielä ostaa salkussa ennestään olematonta osaketta, niin aikanaan todennäköisesti myös myyntikulut kovemmat.
Suomalaisten osakkeiden kulut pienemmät, mutta samansuuntaisesti yhtälö toimii.

Toisaalta toinen puoli yhtälössä on tilillä makuutetulla rahalla menetetty tuotto, mikä onkin 500e:lle keskimäärin n.50e/v eli n.4e/kk - verot eli pyöristetään 3 euroon netto, tosin riskillisesti.

Kustannusten minimointi on nähdäkseni tärkeintä osakeosaamista, joten itse en 500e:n erissä osta osakkeita, varsinkaan, kun myös ilmaiseksi ostettavia rahastoja on olemassa.

Omakas kirjoitti:

Esimerkiksi Nordnetillä ainakin amerikkalaisiin osakkeisiin minimivälityspalkkio muistaakseni 15e / 0,3%. Näin ollen vasta vähintään 5000e kertasijoituksella kulut ovat suhteellisesti minimissään. 500e kertasijoituksilla ostokulut ovat kymmenkertaiset ja jos vielä ostaa salkussa ennestään olematonta osaketta, niin aikanaan todennäköisesti myös myyntikulut kovemmat.
Suomalaisten osakkeiden kulut pienemmät, mutta samansuuntaisesti yhtälö toimii.

Toisaalta toinen puoli yhtälössä on tilillä makuutetulla rahalla menetetty tuotto, mikä onkin 500e:lle keskimäärin n.50e/v eli n.4e/kk - verot eli pyöristetään 3 euroon netto, tosin riskillisesti.

Kustannusten minimointi on nähdäkseni tärkeintä osakeosaamista, joten itse en 500e:n erissä osta osakkeita, varsinkaan, kun myös ilmaiseksi ostettavia rahastoja on olemassa.

Lue lisää

Kustannukset eivät ole kovinkaan suuret passiivisella sijoittajalla, aktiivinen kaupankäynti on sitten eri asia.

Liian tiukka kustannusten minimointi voi olla pseudosäästämistä, joka kostautuu huonoina sijoituspäätöksinä. Joskus voi olla järkevämpää hajauttaa ostoja useaan firmaan tai hajauttaa ajallisesti, vaikka tämä merkitsisi sitä, että hankintakustannukset hieman kasvavat pienempien erien takia. Kohtuus tietysti siinäkin.

ostonpaikkoja kirjoitti:

Kustannukset eivät ole kovinkaan suuret passiivisella sijoittajalla, aktiivinen kaupankäynti on sitten eri asia.

Liian tiukka kustannusten minimointi voi olla pseudosäästämistä, joka kostautuu huonoina sijoituspäätöksinä. Joskus voi olla järkevämpää hajauttaa ostoja useaan firmaan tai hajauttaa ajallisesti, vaikka tämä merkitsisi sitä, että hankintakustannukset hieman kasvavat pienempien erien takia. Kohtuus tietysti siinäkin.

Lue lisää

Hajautus ei tuotto-odotusta paranna, vaan heikentää, jos se aiheuttaa kuluja. Toki hajautus saa olon tuntumaan varmemmalta, mutta toisaalta jos puhutaan yksittäisiin osakkeisiin hajauttamisesta, niin helposti hajautus jää joka tapauksessa melkeinpä mitä tahansa rahastoa huonommaksi, joten tuhlaamalla rahaa 500€ kertaeriin ei saa edes turvaa verrattuna esimerkiksi Nordnetin kuluttomaan Superrahastoon säästäminen.

Ajallinen hajauttaminen maksaa menetettyinä tuottoina joka päivältä, jonka rahat ovat korottomalla tilillä odottamassa "oikeaa" aikaa sijoittaa ne. Lisäksi jos ajallisen hajauttamisen takia kertasummista joutuu maksamaan suhteellisesti suuremman välityspalkkion, on sekin suoraan pois itseltä.

Kyllä näistä äkkiä kertyy mielestäni ihan merkittäviä summia, vaikka jokaisen yksittäisen ostoksen kohdalla muka pikkurahasta kyse. Esimerkiksi 10 x 500€ vs 1 x 5000€ sijoituseriä vertailtaessa ensimmäiselle tulee mainitsemillani hinnoilla ostokuluja 150€, jälkimmäiselle 15€. Kyllä minä keksin 135€:lle parempaakin tekemistä kuin pankin elättämisen. Onhan tuo jo prosentuaalisestikin vajaat kolme prosenttia. Sen eteen pitää saada pörssistä tuottoa nelisen prosenttia, jotta saa verotkin maksettua. Tarkoittaa historiallisen keskituoton mukaan suunnilleen menetettyä puolta vuotta 5000€:n sijoitukselle. Eihän puoli vuotta 20 vuoden sijoitushorisontilla paljon ole, mutta jotain kuitenkin, mieluummin pidän nekin rahat. Jos on vielä hajautettu ajallisesti, niin on oletusarvoisesti menetetty vielä pidemmältä ajalta tuotot, ehkä jopa yhteensä vuodelta, jos hajautus tehty oikein huolellisesti piitkälle aikavälille.

Omakas kirjoitti:

Hajautus ei tuotto-odotusta paranna, vaan heikentää, jos se aiheuttaa kuluja. Toki hajautus saa olon tuntumaan varmemmalta, mutta toisaalta jos puhutaan yksittäisiin osakkeisiin hajauttamisesta, niin helposti hajautus jää joka tapauksessa melkeinpä mitä tahansa rahastoa huonommaksi, joten tuhlaamalla rahaa 500€ kertaeriin ei saa edes turvaa verrattuna esimerkiksi Nordnetin kuluttomaan Superrahastoon säästäminen.

Ajallinen hajauttaminen maksaa menetettyinä tuottoina joka päivältä, jonka rahat ovat korottomalla tilillä odottamassa "oikeaa" aikaa sijoittaa ne. Lisäksi jos ajallisen hajauttamisen takia kertasummista joutuu maksamaan suhteellisesti suuremman välityspalkkion, on sekin suoraan pois itseltä.

Kyllä näistä äkkiä kertyy mielestäni ihan merkittäviä summia, vaikka jokaisen yksittäisen ostoksen kohdalla muka pikkurahasta kyse. Esimerkiksi 10 x 500€ vs 1 x 5000€ sijoituseriä vertailtaessa ensimmäiselle tulee mainitsemillani hinnoilla ostokuluja 150€, jälkimmäiselle 15€. Kyllä minä keksin 135€:lle parempaakin tekemistä kuin pankin elättämisen. Onhan tuo jo prosentuaalisestikin vajaat kolme prosenttia. Sen eteen pitää saada pörssistä tuottoa nelisen prosenttia, jotta saa verotkin maksettua. Tarkoittaa historiallisen keskituoton mukaan suunnilleen menetettyä puolta vuotta 5000€:n sijoitukselle. Eihän puoli vuotta 20 vuoden sijoitushorisontilla paljon ole, mutta jotain kuitenkin, mieluummin pidän nekin rahat. Jos on vielä hajautettu ajallisesti, niin on oletusarvoisesti menetetty vielä pidemmältä ajalta tuotot, ehkä jopa yhteensä vuodelta, jos hajautus tehty oikein huolellisesti piitkälle aikavälille.

Lue lisää

En minä ainakaan hajautusta näe pelkkänä turhana kuluna, vaan maksan siitä, että riski pysyy siedettävänä. Kun ei tarkalleen voi tietää mitä kannattaa ostaa ja milloin, hajautan ostoja ajallisesti ja eri sijoituskohteiden välillä.

Ajallisen hajautuksen "menetetyt tuototkin" näkee vasta jälkeenpäin. Esimerkiksi vuoden 2007 huipuissa kannatti varmaan hieman odotella ostoissaan, vaikka inflaatio rahaa tilillä söikin. Itse uskon, että osakemarkkinoilla pystyy vähintään suuntaa-antavasti näkemään, mihin kannattaa sijoittaa ja milloin. Sinä et nähtävästi tähän usko, ja silloin rahasto, mahdollisimman laaja ja halpa, on varmasti sinulle oikea vaihtoehto.

Kohtuus tietysti hajautuksessakin, esim. 5000€ jakaminen 500€ paloihin menee jo turhan pieniksi palasiksi, tuolle summalle ehkä 1000€ olisi sopivampi.

ostonpaikkoja kirjoitti:

En minä ainakaan hajautusta näe pelkkänä turhana kuluna, vaan maksan siitä, että riski pysyy siedettävänä. Kun ei tarkalleen voi tietää mitä kannattaa ostaa ja milloin, hajautan ostoja ajallisesti ja eri sijoituskohteiden välillä.

Ajallisen hajautuksen "menetetyt tuototkin" näkee vasta jälkeenpäin. Esimerkiksi vuoden 2007 huipuissa kannatti varmaan hieman odotella ostoissaan, vaikka inflaatio rahaa tilillä söikin. Itse uskon, että osakemarkkinoilla pystyy vähintään suuntaa-antavasti näkemään, mihin kannattaa sijoittaa ja milloin. Sinä et nähtävästi tähän usko, ja silloin rahasto, mahdollisimman laaja ja halpa, on varmasti sinulle oikea vaihtoehto.

Kohtuus tietysti hajautuksessakin, esim. 5000€ jakaminen 500€ paloihin menee jo turhan pieniksi palasiksi, tuolle summalle ehkä 1000€ olisi sopivampi.

Lue lisää

Vastaavasti 2008 ajallinen hajauttaja ei voinut ostaa kaikkea pohjalta. Ajallisen hajauttajan tuotoiksi jäivät silloinkin odotusarvoisesti samat kuin kerralla ostaneen - kulut - menetetty aika-arvo (mikä tosin saattoi monelle olla voittoakin). Hajauttaja pystyi vain välttämään ääripäät, niin tappioissa kuin voitoissakin.

Hajauttaminenhan on aivan järjetöntä, jos pystyy näkemään mihin ja milloin kannattaa sijoittaa.

Itse uskon hajauttamiseen ilman siitä maksamista. Toisaalta jos ensisijainen tavoite on rikastua isosti, eikä saada kohtuullista tasaista tuottoa, niin ei kannata hajauttaa, sillä hajauttaminen tehokkaasti tuhoaa myös jack-pot-mahdollisuuden.
Toisaalta sikamaisen velkavivun hyväksikäyttäjältä voi rikastuminen onnistua hajauttaenkin. Velkavivun kanssa volatiliteetti täytyisi pitää minimissään, jotta konkurssi vältetään.

Omakas kirjoitti:

Vastaavasti 2008 ajallinen hajauttaja ei voinut ostaa kaikkea pohjalta. Ajallisen hajauttajan tuotoiksi jäivät silloinkin odotusarvoisesti samat kuin kerralla ostaneen - kulut - menetetty aika-arvo (mikä tosin saattoi monelle olla voittoakin). Hajauttaja pystyi vain välttämään ääripäät, niin tappioissa kuin voitoissakin.

Hajauttaminenhan on aivan järjetöntä, jos pystyy näkemään mihin ja milloin kannattaa sijoittaa.

Itse uskon hajauttamiseen ilman siitä maksamista. Toisaalta jos ensisijainen tavoite on rikastua isosti, eikä saada kohtuullista tasaista tuottoa, niin ei kannata hajauttaa, sillä hajauttaminen tehokkaasti tuhoaa myös jack-pot-mahdollisuuden.
Toisaalta sikamaisen velkavivun hyväksikäyttäjältä voi rikastuminen onnistua hajauttaenkin. Velkavivun kanssa volatiliteetti täytyisi pitää minimissään, jotta konkurssi vältetään.

Lue lisää

Tehokkaiden markkinoiden pitäisi kai periaatteessa hoitaa homma niin, että riskinotto palkitaan oikeassa suhteessa, eli "kerroin" on sitä suurempi mitä pienempi on todennäköisyys. Tällöin olisi matemaattisen odotusarvon osalta ihan sama hajauttaako vai ei, ja sijoittaja voisi keskittyä kulujensa optimointiin. Olisi lähinnä makuasia, haluaako tavoitella isoa pottia pienellä todennäköisyydellä (lottotyyppinen peli) vai pienempää voittoa isolla todennäköisyydellä (korkosijoitustyyppinen sijoittaminen). Sijoituspäätökset siis vaikuttaisivat vain pelin luonteeseen eli kuinka "jännittävää" sijoittaminen on, eivät odotusarvoon sinänsä.

Tehokkaisiin markkinoihin voi uskoa tai olla uskomatta, ihan oman maun mukaan. Itse en usko. Tämän takia rahastot eivät erityisemmin minua viehätä, vaikka voin käyttää niitä sijoitusteni osana.

Hajautus leikkaa kyllä ääripäät, mikä on oikeastaan tarkoituskin. Jos pelaisi leikkirahalla, ei asialla olisi niin väliä, mutta oikeilla säästöillä pelatessa pottia ei ole varaa menettää. Harmi tietysti, että suurimmat jackpotit jäävät myös lähinnä teoreettisiksi mahdollisuuksiksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos sattuisi jokin "lottolapuksi" ostettu pikkusijoitus esim. tuhatkertaistumaan tai enemmän...

ostonpaikkoja kirjoitti:

Tehokkaiden markkinoiden pitäisi kai periaatteessa hoitaa homma niin, että riskinotto palkitaan oikeassa suhteessa, eli "kerroin" on sitä suurempi mitä pienempi on todennäköisyys. Tällöin olisi matemaattisen odotusarvon osalta ihan sama hajauttaako vai ei, ja sijoittaja voisi keskittyä kulujensa optimointiin. Olisi lähinnä makuasia, haluaako tavoitella isoa pottia pienellä todennäköisyydellä (lottotyyppinen peli) vai pienempää voittoa isolla todennäköisyydellä (korkosijoitustyyppinen sijoittaminen). Sijoituspäätökset siis vaikuttaisivat vain pelin luonteeseen eli kuinka "jännittävää" sijoittaminen on, eivät odotusarvoon sinänsä.

Tehokkaisiin markkinoihin voi uskoa tai olla uskomatta, ihan oman maun mukaan. Itse en usko. Tämän takia rahastot eivät erityisemmin minua viehätä, vaikka voin käyttää niitä sijoitusteni osana.

Hajautus leikkaa kyllä ääripäät, mikä on oikeastaan tarkoituskin. Jos pelaisi leikkirahalla, ei asialla olisi niin väliä, mutta oikeilla säästöillä pelatessa pottia ei ole varaa menettää. Harmi tietysti, että suurimmat jackpotit jäävät myös lähinnä teoreettisiksi mahdollisuuksiksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos sattuisi jokin "lottolapuksi" ostettu pikkusijoitus esim. tuhatkertaistumaan tai enemmän...

Lue lisää

No kyllähän sitä itsekin aina vähän punnitsee, että mihin rahansa lykkää, ettei ihan sokkona kuitenkaan. Tosin näytöt sen puolesta, että harkinnalla saisi parempia tuottoja ovat heiveröisiä, myös omien osakevalintojeni puolesta.
Toisaalta historiallista dataa löytyy jo vuosikymmenien ajalta ja joiltain osin markkinat ovat toimineet vuosikymmeniä "väärin".
Tuottojen ennustaminen jos onkin lähes mahdotonta ammattilaisiltakaan, niin volatiliteetti (sekä beta) näyttää olevan huomattavasti paremmin ennustettavissa ala- ja yrityskohtaisestikin. Lisäksi salkun volatiliteettia voi vähentää korkosijoituksilla. Volatiliteetin minimoiminen tuo sielunrauhaa ja mahdollistaa suuremman velkavivun, mikä näkyy tuottoinakin. Sitäpaitsi matalan volatiliteetin alat ja yhtiöt ovat tuottaneet keskimäärin parhaiten jo vuosikymmeniä. Tältä osin riski ja tuotto eivät siis kulje käsi kädessä. Hyvin volatiili teknologiateollisuus taas on ollut yksi heikoimpia tuottavuudeltaan viimeiset 50 vuotta, päinvastoin kuin kai juuri kukaan mutulla uskoisi. En uskonut itsekään ennen kuin näin. Toki teknologiakin on sen about 10% vuodessa tuottanut, että ei huonosti sekään.