asukkaan näkökulma

Melkein kaikki mainitsemasi asiat johtuvat rakennusmääräyksistä tai markkinatilanteesta eli kaikki tehdään mahdollisimman edullisesti ja niin, että asunnot menevät helposti kaupaksi. WC- ja pesutiloihin hassataan euroja, sillä invamääräykset ovat Suomessa sellaiset; jokainen asunnonostaja maksaa omasta pussistaan siitä ilosta, että joskus asunnon saattaa ostaa joku pyörätuolia käyttävä tai itse saattaa sellaiseen joutua tai vain sellaista käyttävä kyläilee.

Kuten edellä jo joku mainitsi, yhdestä porraskäytävästä tehdään mahdollisimman monta käyntiä asuntoihin, silloin hissejä ja porraskäytäviä tarvitaan vähemmän. Samoin hormien kanssa.

Makuuhuoneet ovat jo niin pieniä kuin suinkin mahdollista, koska asuntohinnat ovat niin huimia eli tonttimaa on kallista ja rakennuskustannukset korkeita. Silti perheenjäsenillä pitää kullakin olla oma huone. Tämä johtaa siihen, että kaupaksi menevät sellaiset asunnot, joissa on paljon huoneita, mutta vähän neliöitä ja niissä saattaa olla hukkaneliöitä johtuen porrassyötöistä.

Se Leena kirjoitti:

Melkein kaikki mainitsemasi asiat johtuvat rakennusmääräyksistä tai markkinatilanteesta eli kaikki tehdään mahdollisimman edullisesti ja niin, että asunnot menevät helposti kaupaksi. WC- ja pesutiloihin hassataan euroja, sillä invamääräykset ovat Suomessa sellaiset; jokainen asunnonostaja maksaa omasta pussistaan siitä ilosta, että joskus asunnon saattaa ostaa joku pyörätuolia käyttävä tai itse saattaa sellaiseen joutua tai vain sellaista käyttävä kyläilee.

Kuten edellä jo joku mainitsi, yhdestä porraskäytävästä tehdään mahdollisimman monta käyntiä asuntoihin, silloin hissejä ja porraskäytäviä tarvitaan vähemmän. Samoin hormien kanssa.

Makuuhuoneet ovat jo niin pieniä kuin suinkin mahdollista, koska asuntohinnat ovat niin huimia eli tonttimaa on kallista ja rakennuskustannukset korkeita. Silti perheenjäsenillä pitää kullakin olla oma huone. Tämä johtaa siihen, että kaupaksi menevät sellaiset asunnot, joissa on paljon huoneita, mutta vähän neliöitä ja niissä saattaa olla hukkaneliöitä johtuen porrassyötöistä.

Lue lisää

tehdään massamarkkinoille sopivaksi. Tylyä!

Kävin katsomassa uusia rivitaloasuntoja jotka oli tehnyt YIT, sijaitsevat Presso:n mukaan nykyään Helsingin kalleimmilla alueilla ja oli aika karmeita murjuja. Ahtaita, heikko varustetaso (halpis-kyökki, mukavuuslattialämmitys kosteissa tiloissa sähköllä!!!, muualla patterit, Ja hintaa niin perkuleesti. Kaiken huippu sitten todeliset asumiskulut vastikkeet oli todella kovat, siiten autopaikkaa jne.

Käytiin vertaamassa miltä näyttää uudisrakentaminen verratuna siihen mitä itse tehden saa :)

Lähinnä tulee mieleen että vallalla on joukkohysteria ja maantapana kusetus, näistä oli jos monta myyty.

Samalla alueella parempaa asumistasoa tarjoaa muuten vaikkapa Helsingin kaupunki vuokra-asunnoissaan: löytyy valoisaa ja avaraa rivaria.

hinta/laatu kirjoitti:

tehdään massamarkkinoille sopivaksi. Tylyä!

Kävin katsomassa uusia rivitaloasuntoja jotka oli tehnyt YIT, sijaitsevat Presso:n mukaan nykyään Helsingin kalleimmilla alueilla ja oli aika karmeita murjuja. Ahtaita, heikko varustetaso (halpis-kyökki, mukavuuslattialämmitys kosteissa tiloissa sähköllä!!!, muualla patterit, Ja hintaa niin perkuleesti. Kaiken huippu sitten todeliset asumiskulut vastikkeet oli todella kovat, siiten autopaikkaa jne.

Käytiin vertaamassa miltä näyttää uudisrakentaminen verratuna siihen mitä itse tehden saa :)

Lähinnä tulee mieleen että vallalla on joukkohysteria ja maantapana kusetus, näistä oli jos monta myyty.

Samalla alueella parempaa asumistasoa tarjoaa muuten vaikkapa Helsingin kaupunki vuokra-asunnoissaan: löytyy valoisaa ja avaraa rivaria.

Lue lisää

Taitaa olla niin että parasta hinta/laatu-suhdetta edustaa tällä hetkellä Helsingin ATT. Heillä ei katteen tavoittelu ole niin maksimaalista kuin näillä ykstyisillä. Hassua onkin että yksityisellä rahalla rakennetut ovat juuri ne karsituimmat. Tosin tietysti tontit ovat maksaneet heille enemmän kuin ATT:lle. Tällainen näkemys itselläni ainakin on. Ainakin ATT:n kohteita on mukavampi suunnitella kun niihin satsataan myös suunnitteluun eikä kaikkea ohjaa se maksimaalinen katetuotto.

omistusasunnot ovat halvempilaatuisia ja kehnommin rakennettuja kuin vuokra-asunnot - juuri niin.

Tuosta mukavuuslattialämmöstä todettakoon että ne joissa on vesikiertoinen lattialämmitys niin ....
se on kesäisin pääsääntöisesti pois päältä kun patteritkin ovat. Eli sähköllä toimivan saa pidettyä päällä ja laattalattian mukavana. Minusta se on etu.

ohittaja kirjoitti:

Taitaa olla niin että parasta hinta/laatu-suhdetta edustaa tällä hetkellä Helsingin ATT. Heillä ei katteen tavoittelu ole niin maksimaalista kuin näillä ykstyisillä. Hassua onkin että yksityisellä rahalla rakennetut ovat juuri ne karsituimmat. Tosin tietysti tontit ovat maksaneet heille enemmän kuin ATT:lle. Tällainen näkemys itselläni ainakin on. Ainakin ATT:n kohteita on mukavampi suunnitella kun niihin satsataan myös suunnitteluun eikä kaikkea ohjaa se maksimaalinen katetuotto.

omistusasunnot ovat halvempilaatuisia ja kehnommin rakennettuja kuin vuokra-asunnot - juuri niin.

Tuosta mukavuuslattialämmöstä todettakoon että ne joissa on vesikiertoinen lattialämmitys niin ....
se on kesäisin pääsääntöisesti pois päältä kun patteritkin ovat. Eli sähköllä toimivan saa pidettyä päällä ja laattalattian mukavana. Minusta se on etu.

Lue lisää

Aivan, ATT:lle pääsevät suunnittelemaan vain valikoidut arkkitehtitoimistot, sellaiset, jotka ovat näyttäneet kykynsä tehdä hyvää suunnittelua, mukana on myös nuoria arkkitehteja. Siinäpä se.

ihmeessä kiinni haluistasi ja mielellään lähetä se vaikka sinne YIT:n asuntomyyntiinkin. Itse olen vkuuttunut että parempiakin asuntoja rakennettaisiin jos niitä joku ostaisi.

Tuosta porrastehokkuudesta...se selittyy sillä että rakennuksesta myydään vain hguoneistoneliöt. Eli niistä tulee rahaa. Niiden määrä versus koko krs-ala = tehokkuus ja hinta. Siinä ei ole arkkitehtuurilla tai mukavalla asumisella mitään sijaa kun rakennusliikkeet laskevat katteitaan. Porrashuoneet hisseineen jne ovat kuitenkin ne kalleimmat - silloinjotta ne olisivat vähääkään taloudelliset niille pitää saada mahdollsimman monta käyttäjää.

Mutta anna ihmeessä palautetta rakennusliikkeille :) me mielellämme suunnittelemme erilaisiakin asuntoja mutta rakennusliikkeiden pitää ymmärtää että nekin menisivät kaupaksi.

Oletkin pohdiskeluillasi tullut aivan oikeisiin ratkaisuihin! Esittämäsi kriteerit liippaavat hyvinkin läheltä sitä, mitä arkkitehtiopiskelijat saavat koulussa opiskella asuntosuunnitteluun liittyen. Se, että nykyään rakennettavista asunnoista nuo kriteerit täyttyvät säälittävän harvoin johtuukin juuri siitä, mistä tuossa joku muu jo mainitsikin: rahasta.

Teknisesti hyvä asunto, eli asunto joka esim. täyttää kriteerisi, on periaatteessa suhteellisen helppo suunnitella. Ongelmat tulevat vastaan siinä vaiheessa kun kerrostaloon pitää yhden minimaalisen porrashuoneen ympäri survoa 6 yhtä toimivaa asuntoa jotka on keskenään eroteltu toisistaan suorilla väliseinillä, joissa vesipisteet ja hormit on niputettu yhteen ja joissa kaikki normit täyttyvät, ym, ym.
Tämä problematiikka saattaa olla vaikea maallikon hahmottaa, mutta se on todellinen. Huonojen asuntojen olemassaolo ei johdu huonoista suunnittelijoista, vaan mahdottomista yhtälöistä. Rakennusliikkeet antavat suunnittelijoille joko liian vähän aikaa tai liian tiukat raamit. Lopputulos on sellainen kuin on.

Asuntojen ja rakennusten suunnittelijat, eli pääosin arkkitehdit, eivät siis ole rakennusprosessissa ne, joita pitää sormella osoittaa ja tästä syyttää. Hiedän kätensä ovat loppupelissä sidotut. 90-luvun lama iski arkkitehtikuntaan niin kovin, ettei tänä päivänäkään käytännössä kukaan arkkitehti uskalla pistäytyä liian hankalaksi rakennusliikkeiden edessä, vaikka mieli tekisi. Nöyrästi tehdään sutta, kun sellaista kerran vaaditaan. Rakennusliikkeissä puolestaan istuu päättävillä palleilla pääosin väkeä, joiden tehtävä on saattaa rakennusprojekti läpi taloudellisesti voittoisasti. Harva heistäkään uskaltaa ottaa sitä riskiä että rakentavat vaikka 25% normaalia kalliimaksi, luottaen siihen että asunnot silti saadaan myytyä vielä voitolla.

Nähdääkseni rakennusvalvonta on yksi harvoja instansseja joilla on jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä ja minkätasoista rakennetaan. Tosin heilläkin on oma taloudellinen paineensa, sillä liian hakala rakennusvalvonta saattaa karkoittaa mahdollisia kiinteistöinvestointeja kunnista ja siten vaikuttaa kunnan talouteen.

Loppupelissä kuluttaja on se, joka määrää miten hyvää rakennetaan. Ellei pas*a menisi kaupaksi, sitä ei myöskään olisi tarjolla. Tällä hetkellä se kuitenkin meidän maassa menee pelottavan hyvinkin kaupaksi.

Vaatikaa parempaa!

Lainaus: "Huoneiden ovet vähintään 60 cm sivuseinästä, jotta voi kalustaa tai upottaa kaapin."


Näin voi tehdä, mutta silloin kaapiston ovia on vaikea käyttää sieltä oven takaa, sillä useimmiten makuuhuoneiden ovia pidetään auki. Silloin on luentevaa, että ovi onkin nurkassa. Kun huone on tarpeeksi iso, ei kalustamisongelmia tule.

Huuoneiden seinien oikeaa suhdelukua on aika vaikea sanoa, sehän riippuu aivan huoneen koosta, kulkuaukoista, ikkunoista ja kaikesta muusta arkkitehtuurista! Usein esim. neliönmuotoista olohuonetta on vaikein sisustaa, ellei huone ole todella suuri.

Keittiö ei sinänsä voi olla liian iso, mutta matka vesipisteestä liedelle ja jääkaapille voi muodostua liian isoksi. On aivan turha juosta isossa keittiössä turhia askelia (ja törmäillä toisiin perheenjäseniin). Ne viinikristallit tai hopealusikat voi hyvinkin säilöä kauemmas työpisteestä lähelle ruokailutilaa ja sehän voi olla vaikka toisessa huoneessa.

Ikkunoiden vaaka- tai pystysuunta on mielipideasia ja riippuu rakennuksen tyylistä, siihen en ottaisi kantaa. Ikkunan eteen voi hyvin asettaa kalusteen, sehän riippuu ikkunan korkeudesta! Pohjaratkaisuista on vaikea puhua ilman esimerkkipiirrosta. Asuntoa ei voi suunnitella piirtämättä!

Portaista vielä sen verran, että asunnon sisäporras lasketaan huoneistoalaan vain kerran, ei kuten esimerkki ylempänä antaa ymmärtää.

Kaavoittajaa en niinkään syyttäisi asuntorakentamisen nykytilasta.

Suunnittelijana pidän asunnoissa myös tärkeänä, että eteisestä aukeaa mielenkiintoisia näkymiä ja että se muutenkin on toimiva, sillä kukapa haluaisi tulla kotiin rankan työpäivän jälkeen eteiseen, joka on pieni ja pimeä ja täynnä kenkiä, takkeja, hiekkaa ja märkyyttä. Siitä se päivä nimittäin jatkuu pää täynnä raivoa.
Pohjaratkaisuissa on aina tehtävä kompromisseja jossain.

Se Leena kirjoitti:

Lainaus: "Huoneiden ovet vähintään 60 cm sivuseinästä, jotta voi kalustaa tai upottaa kaapin."


Näin voi tehdä, mutta silloin kaapiston ovia on vaikea käyttää sieltä oven takaa, sillä useimmiten makuuhuoneiden ovia pidetään auki. Silloin on luentevaa, että ovi onkin nurkassa. Kun huone on tarpeeksi iso, ei kalustamisongelmia tule.

Huuoneiden seinien oikeaa suhdelukua on aika vaikea sanoa, sehän riippuu aivan huoneen koosta, kulkuaukoista, ikkunoista ja kaikesta muusta arkkitehtuurista! Usein esim. neliönmuotoista olohuonetta on vaikein sisustaa, ellei huone ole todella suuri.

Keittiö ei sinänsä voi olla liian iso, mutta matka vesipisteestä liedelle ja jääkaapille voi muodostua liian isoksi. On aivan turha juosta isossa keittiössä turhia askelia (ja törmäillä toisiin perheenjäseniin). Ne viinikristallit tai hopealusikat voi hyvinkin säilöä kauemmas työpisteestä lähelle ruokailutilaa ja sehän voi olla vaikka toisessa huoneessa.

Ikkunoiden vaaka- tai pystysuunta on mielipideasia ja riippuu rakennuksen tyylistä, siihen en ottaisi kantaa. Ikkunan eteen voi hyvin asettaa kalusteen, sehän riippuu ikkunan korkeudesta! Pohjaratkaisuista on vaikea puhua ilman esimerkkipiirrosta. Asuntoa ei voi suunnitella piirtämättä!

Portaista vielä sen verran, että asunnon sisäporras lasketaan huoneistoalaan vain kerran, ei kuten esimerkki ylempänä antaa ymmärtää.

Kaavoittajaa en niinkään syyttäisi asuntorakentamisen nykytilasta.

Suunnittelijana pidän asunnoissa myös tärkeänä, että eteisestä aukeaa mielenkiintoisia näkymiä ja että se muutenkin on toimiva, sillä kukapa haluaisi tulla kotiin rankan työpäivän jälkeen eteiseen, joka on pieni ja pimeä ja täynnä kenkiä, takkeja, hiekkaa ja märkyyttä. Siitä se päivä nimittäin jatkuu pää täynnä raivoa.
Pohjaratkaisuissa on aina tehtävä kompromisseja jossain.

Lue lisää

puhutaan portaista ja huoneistoalasta? Kai se on niinkuin aiemmin sanotaan ettei porrashuoneita myydä vaan kun taloa rakennetaan, ainoa kassavirta sisäänpäin ovat myydyt huoneistoneliömetrit. Tällöin kaikki yhteistilat on järjkevä minimoida. Tästä myös se että yhtä porrashuonetta kohden pitää saada mahdollisimman monta käyttäjää. Huoneiston sisäisistä portaista ei kai ole ollut puhe? ne ovat eri asioita. Lisäksi ei ole ollut puhe krs-aloista vaan myytävistä huoneistoneliömetreistä

Se Leena kirjoitti:

Lainaus: "Huoneiden ovet vähintään 60 cm sivuseinästä, jotta voi kalustaa tai upottaa kaapin."


Näin voi tehdä, mutta silloin kaapiston ovia on vaikea käyttää sieltä oven takaa, sillä useimmiten makuuhuoneiden ovia pidetään auki. Silloin on luentevaa, että ovi onkin nurkassa. Kun huone on tarpeeksi iso, ei kalustamisongelmia tule.

Huuoneiden seinien oikeaa suhdelukua on aika vaikea sanoa, sehän riippuu aivan huoneen koosta, kulkuaukoista, ikkunoista ja kaikesta muusta arkkitehtuurista! Usein esim. neliönmuotoista olohuonetta on vaikein sisustaa, ellei huone ole todella suuri.

Keittiö ei sinänsä voi olla liian iso, mutta matka vesipisteestä liedelle ja jääkaapille voi muodostua liian isoksi. On aivan turha juosta isossa keittiössä turhia askelia (ja törmäillä toisiin perheenjäseniin). Ne viinikristallit tai hopealusikat voi hyvinkin säilöä kauemmas työpisteestä lähelle ruokailutilaa ja sehän voi olla vaikka toisessa huoneessa.

Ikkunoiden vaaka- tai pystysuunta on mielipideasia ja riippuu rakennuksen tyylistä, siihen en ottaisi kantaa. Ikkunan eteen voi hyvin asettaa kalusteen, sehän riippuu ikkunan korkeudesta! Pohjaratkaisuista on vaikea puhua ilman esimerkkipiirrosta. Asuntoa ei voi suunnitella piirtämättä!

Portaista vielä sen verran, että asunnon sisäporras lasketaan huoneistoalaan vain kerran, ei kuten esimerkki ylempänä antaa ymmärtää.

Kaavoittajaa en niinkään syyttäisi asuntorakentamisen nykytilasta.

Suunnittelijana pidän asunnoissa myös tärkeänä, että eteisestä aukeaa mielenkiintoisia näkymiä ja että se muutenkin on toimiva, sillä kukapa haluaisi tulla kotiin rankan työpäivän jälkeen eteiseen, joka on pieni ja pimeä ja täynnä kenkiä, takkeja, hiekkaa ja märkyyttä. Siitä se päivä nimittäin jatkuu pää täynnä raivoa.
Pohjaratkaisuissa on aina tehtävä kompromisseja jossain.

Lue lisää

Huoneiden seinien suhdelukuunkin kyllä löytyy "oikeita" ja vääriä ratkaisuja muunkin suhteen kuin kalustettavuuden. Juuri tuo aijemmin mainittu 1:2-mittasuhde sattuu esim. olemaan yläraja tilallisesti sopusuhtaiselle huoneelle. Jos huoneen pituus ylittää kaksi kertaa sen leveyden, huoneesta tulee käytävämäinen. Tämä on tietysti teoriaa, mutta pätee kyllä, varsinkin jos puhutaan normaaleista pienehköistä huoneista.

Jos tosiaan olet suunnittelija, ota jatkossa tavaksi laskea se porras huoneistoalaan siten että lasket sen kerrosluku - 1 kertaa. Eli tuossa ylempänä, jossa puhuttiin portaista ja johon itsekin viittasit, porras lasketaan huoneistoalaan kaksi kertaa, koska kyse oli kolmikerroksisesta talosta. Lisäksi tulee muistaa, että jos kyseessä on avoporras, kaikki tila joka portaan alla on yli 1600mm yhtäläillä lasketaan huoneistoalaan. No, parempi tehdä virheitä tuohon suuntaan, tulee vaan myytävät neliöt ilmoitettua liian vähäisinä.

Master kirjoitti:

Huoneiden seinien suhdelukuunkin kyllä löytyy "oikeita" ja vääriä ratkaisuja muunkin suhteen kuin kalustettavuuden. Juuri tuo aijemmin mainittu 1:2-mittasuhde sattuu esim. olemaan yläraja tilallisesti sopusuhtaiselle huoneelle. Jos huoneen pituus ylittää kaksi kertaa sen leveyden, huoneesta tulee käytävämäinen. Tämä on tietysti teoriaa, mutta pätee kyllä, varsinkin jos puhutaan normaaleista pienehköistä huoneista.

Jos tosiaan olet suunnittelija, ota jatkossa tavaksi laskea se porras huoneistoalaan siten että lasket sen kerrosluku - 1 kertaa. Eli tuossa ylempänä, jossa puhuttiin portaista ja johon itsekin viittasit, porras lasketaan huoneistoalaan kaksi kertaa, koska kyse oli kolmikerroksisesta talosta. Lisäksi tulee muistaa, että jos kyseessä on avoporras, kaikki tila joka portaan alla on yli 1600mm yhtäläillä lasketaan huoneistoalaan. No, parempi tehdä virheitä tuohon suuntaan, tulee vaan myytävät neliöt ilmoitettua liian vähäisinä.

Lue lisää

Ymmärsin, että kirjoittaja hyppäsi asiasta nimenomaan pientaloihin ja sisäportaisiin, voi olla, että luin väärin. Olen suunnittelija, enkä laske huoneistoaloja. Puhuttiinko jossain kolmesta kerroksesta? Selauslukija kun olen. Pointtini oli vain, että kirjoittajalla oli ajatusvirhe. Ehkä se olikin minun.=) Sori.

Lainaus Masterilta:
"Jos huoneen pituus ylittää kaksi kertaa sen leveyden, huoneesta tulee käytävämäinen. Tämä on tietysti teoriaa, mutta pätee kyllä, varsinkin jos puhutaan normaaleista pienehköistä huoneista."

Niin. Olen nähnyt erittäin hienoja tiloja, jotka ovat "käytävämäisiä". Niissä tilan leveys antaa kalustukselle myöden. Tilaa kun voi jakaa eri tavoin, vaikka se olisikin yhtenäistä tilaa. Tällaisia yleisiä ohjeita voi antaa, mutta ne ovat teoreettisia, kuten itsekin sanoit eivätkä saisi sitoa suunnittelijaa, oli hän sitten ammattilainen tai ei.

On yleensäkin todella vaikeaa tehdä mitään suunnittelun oppikirjoja tyyliin:"makuuhuoneen täytyy olla vähintään 14 neliötä". Arkkitehtuurissa kuten ei taiteessa yleensäkään ole kuin muutama nyrkkisääntö. On turha teoretisoida liikaa. Eräs arkkitehti ilmoitti kerran, että kylpyhuoneen korkeus TÄYTYY olla 2400, jotta se on sopusuhtainen. Miksi ihmeessä? Jos kylpyhuoneelta haetaankin sakraalitilan vaikutelmaa, jospa siellä meditoidaan kylvyssä, sellaista muuta paikkaa kun ei asunnossa ole?! Me asukkaat olemme erilaisia eikä yksilöllinen rakentaminen tarkoita välttämättä sitä, että se olisi täysin sopimaton jonkun toisen henkilön asuttavaksi. Missä se raja kulkee on tietysti harkinnanvarainen juttu.

Näissä keskusteluissa tulee helposti vastakkainasetteluja, mikä ei mielestäni lainkaan palvele keskustelupalstan tarkoitusta. Olisi hyvä, jos keskustelu voisi "velloa vapaasti".

Se Leena kirjoitti:

Ymmärsin, että kirjoittaja hyppäsi asiasta nimenomaan pientaloihin ja sisäportaisiin, voi olla, että luin väärin. Olen suunnittelija, enkä laske huoneistoaloja. Puhuttiinko jossain kolmesta kerroksesta? Selauslukija kun olen. Pointtini oli vain, että kirjoittajalla oli ajatusvirhe. Ehkä se olikin minun.=) Sori.

Lainaus Masterilta:
"Jos huoneen pituus ylittää kaksi kertaa sen leveyden, huoneesta tulee käytävämäinen. Tämä on tietysti teoriaa, mutta pätee kyllä, varsinkin jos puhutaan normaaleista pienehköistä huoneista."

Niin. Olen nähnyt erittäin hienoja tiloja, jotka ovat "käytävämäisiä". Niissä tilan leveys antaa kalustukselle myöden. Tilaa kun voi jakaa eri tavoin, vaikka se olisikin yhtenäistä tilaa. Tällaisia yleisiä ohjeita voi antaa, mutta ne ovat teoreettisia, kuten itsekin sanoit eivätkä saisi sitoa suunnittelijaa, oli hän sitten ammattilainen tai ei.

On yleensäkin todella vaikeaa tehdä mitään suunnittelun oppikirjoja tyyliin:"makuuhuoneen täytyy olla vähintään 14 neliötä". Arkkitehtuurissa kuten ei taiteessa yleensäkään ole kuin muutama nyrkkisääntö. On turha teoretisoida liikaa. Eräs arkkitehti ilmoitti kerran, että kylpyhuoneen korkeus TÄYTYY olla 2400, jotta se on sopusuhtainen. Miksi ihmeessä? Jos kylpyhuoneelta haetaankin sakraalitilan vaikutelmaa, jospa siellä meditoidaan kylvyssä, sellaista muuta paikkaa kun ei asunnossa ole?! Me asukkaat olemme erilaisia eikä yksilöllinen rakentaminen tarkoita välttämättä sitä, että se olisi täysin sopimaton jonkun toisen henkilön asuttavaksi. Missä se raja kulkee on tietysti harkinnanvarainen juttu.

Näissä keskusteluissa tulee helposti vastakkainasetteluja, mikä ei mielestäni lainkaan palvele keskustelupalstan tarkoitusta. Olisi hyvä, jos keskustelu voisi "velloa vapaasti".

Lue lisää

Tässä kai se kohta oli
Lainaus:
"Mieluummin yhdessä kuin useammassa tasossa, sillä esim. 3 kerroksen talossa on portaiden viemä tila noin 12 neliötä. 150 neliöstä hukkatilaa on 12 neliötä kolmen kerroksen aulat á väh. 3 neliötä eli 21 neliötä. Helsingin hinnoilla 20 neliön hukkatila todella paljon. Halpa rakentaa - kallis ostaa."

Tonttimaakin kun maksaa, mutta siihen en puuttunut. Ja loppuu jo mun matematiikantaidot muutenkin.

Se Leena kirjoitti:

Tässä kai se kohta oli
Lainaus:
"Mieluummin yhdessä kuin useammassa tasossa, sillä esim. 3 kerroksen talossa on portaiden viemä tila noin 12 neliötä. 150 neliöstä hukkatilaa on 12 neliötä kolmen kerroksen aulat á väh. 3 neliötä eli 21 neliötä. Helsingin hinnoilla 20 neliön hukkatila todella paljon. Halpa rakentaa - kallis ostaa."

Tonttimaakin kun maksaa, mutta siihen en puuttunut. Ja loppuu jo mun matematiikantaidot muutenkin.

Lue lisää

Tarkoitatko, että kerrostalossa, jossa on kahden kerroksen huoneistoja, myytävään pinta-alaan ei lasketa rappusten vaatimaa kerrospinta-alaa kuin yhden kerran, ja vastaavasti 3 kerroksen pientalossa vain 2 rappustilaa?

Myönnän, että tämä on tavallaan hedelmätöntä laskentaa, sillä rakennusliike ottaa (pyrkii saamaan) tietyn tuoton kulujen päälle riippumatta siitä, millä tavalla neliöhinta lasketaan.

Pientalossa rappuset ovat tietty monimutkaisempia, kun perustusten teko on niin kallista, ja lisäkerrokset ovat edullisempia tehdä pohjakerros.

Fakta?: rappusten jälkeinen aula ja 1 kerrosta portaita lasketaan kuitenkin myyntibrosyyriin: 2 * 3 m2 1 * 4 m2 = 10 m2. Jos saman tilan käyttää vaikka isompaan 1-kerroksisen asunnon eteiseen, on tila hyötykäytössä.

Fakta: kriteerini olivat lähtökohtia, joita itse (siis ihan vaan minä vaatimaton omalla rahalla maksaja itse) pyrin löytämään, jotta ylipäänsä pistän rahaa asuntoon. Yleinen mielipide taisi olla, että kriteerini eivät ole ihan huonoja. Arkkitehtuuria en ole opiskellut, mutta terveellä kaupunkilaisjärjellä ja kahdella akateemisella tutkinnolla on päästy näihin päätelmiin.

Fakta: normaalikokoinen makuuhuone (12 m2 /- jotain) on parempi, jos sen suhde noudattaa 1:2 ennemmin kuin 1:3, erityisesti jos sisäänkäynti kapealta sivulta. Jos olet eri mieltä, yritä kalustaa oikeilla huonekaluilla 2 x 6 metrin makuuhuone ilman että tulee käytäväfiiliksiä. Saat käyttää vaikka Artekin tilanjakajia jos haluat. Laita vaikka tänne kutsu esimerkkitilaan, niin kalustan itse saman neliömäärän 3 x 4 metrin mitoilla.

Fakta: Pitkulaisen huoneen nurkassa oleva ovi tarkoittaa, että huoneen keskipisteeseen päästäkseen pitää liikkua Y-akselia puolet pituudesta ja X-akselia puolet leveydestä. Tila, joka kuluu kävelyyn on 90 cm * 0,5Y (90 cm * 0,5X - 90 cm), ellen laskenut väärin. Tasapainoisen huoneen tilavaatimus on 0,5Y.
Esimerkki: 90cm * 300cm 90cm * 110cm = 2,7 0,99 m2 = 3,89 m2. Oho, meni kolmannes huoneesta hukkaan. Esimerkki 2: 3m x 4m = 12 m2. 0,5 * 3 = 1,5m2. Oma suosikkini voitti määrällä 2,49m2. Voitko todistaa jollakin laskelmalla, että 8 m2 kylpyhuone on helpommin hyödynnettävissä, jos sen mitat ovat 1,5 * 5,33 kuin 3 * 2,66? Tai että kaappitilaa on enemmän pitkulaisessa vaatehuoneessa, jossa kaappeja mahtuu vain toiselle seinustalle (mitat 1,5 * 4) kuin vaatehuoneessa, jossa kaapit mahtuvat molemmille puolille (mitat 2*3)?
Tai jos vaaditaan kaappitilaa 4 metriä, kumpi vaatehuone vaatii vähemmän pinta-alaa: 1,5 * 4 vai 2 * 2,1?

Fakta: Huoneen liika korkeus ei ole ongelma, sillä kattoa saa aina madallettua. Korkeutta on vaikea tehdä lisää. Sakraalitila tarkoittaa varmaan 1,5 m * 5,33 m mittaista sairaalakäytävää, jonka päässä on vessanpönttö.

Fakta: hukkatilaa on tila, joka ei tuota asunnolle lisäarvoa. Mutkitteleva kapea eteiskäytävä ei sitä tuota. Olen omia ja sijoitusasuntoja etsiessäni käynyt läpi ehkä 500 - 1000 kerrostaloasuntoa Helsingin kantakaupungissa. Jos tila kuuluu johonkin huoneeseen esittämilläni kaavoilla, se tuottaa kuutiometrejä ja tilan tunnetta. Pidän eteistä yhtenä huoneena muiden joukossa, tosin sen koko voi riippua asunnon kokonaiskoosta. Ethän kuvittele, että haluaisin mahdollisimman pienet kaikista huoneista, päinvastoin. Haluan käyttää ahneen rakennuttajan asukkaan puolesta hukkaamat neliöt asunnolle lisäarvoa tuottavaan toimintaan. Olkoon siitä esimerkkinä tuo kylpyhuonevertaukseni. Paremman muotoisena samoihin neliöihin saisi vielä saunankin.

SeLeenalle kysymyksiä: Montako euroa itselläsi on kiinni asunnoissa? Jos sijainti ja näköalat ovat vierekkäisissä asunnoissa samat, millaisista asunnoista olet saanut parhaan vuokratuoton? Entä millä perusteella asuntojesi arvo on viimeisten 20 vuoden aikana kehittynyt suotuisimmin?

Hyvä suunnittelu on välttämätön edellytys sille, että pistän omia rahojani kiinni asuntoon. Muitakin edellytyksiä on, mutta ne ovat juridiikkaa, laskentatointa ja psykologiaa, eivät taidetta kuten arkkitehtuuri.

Omistusasuja kirjoitti:

Tarkoitatko, että kerrostalossa, jossa on kahden kerroksen huoneistoja, myytävään pinta-alaan ei lasketa rappusten vaatimaa kerrospinta-alaa kuin yhden kerran, ja vastaavasti 3 kerroksen pientalossa vain 2 rappustilaa?

Myönnän, että tämä on tavallaan hedelmätöntä laskentaa, sillä rakennusliike ottaa (pyrkii saamaan) tietyn tuoton kulujen päälle riippumatta siitä, millä tavalla neliöhinta lasketaan.

Pientalossa rappuset ovat tietty monimutkaisempia, kun perustusten teko on niin kallista, ja lisäkerrokset ovat edullisempia tehdä pohjakerros.

Fakta?: rappusten jälkeinen aula ja 1 kerrosta portaita lasketaan kuitenkin myyntibrosyyriin: 2 * 3 m2 1 * 4 m2 = 10 m2. Jos saman tilan käyttää vaikka isompaan 1-kerroksisen asunnon eteiseen, on tila hyötykäytössä.

Fakta: kriteerini olivat lähtökohtia, joita itse (siis ihan vaan minä vaatimaton omalla rahalla maksaja itse) pyrin löytämään, jotta ylipäänsä pistän rahaa asuntoon. Yleinen mielipide taisi olla, että kriteerini eivät ole ihan huonoja. Arkkitehtuuria en ole opiskellut, mutta terveellä kaupunkilaisjärjellä ja kahdella akateemisella tutkinnolla on päästy näihin päätelmiin.

Fakta: normaalikokoinen makuuhuone (12 m2 /- jotain) on parempi, jos sen suhde noudattaa 1:2 ennemmin kuin 1:3, erityisesti jos sisäänkäynti kapealta sivulta. Jos olet eri mieltä, yritä kalustaa oikeilla huonekaluilla 2 x 6 metrin makuuhuone ilman että tulee käytäväfiiliksiä. Saat käyttää vaikka Artekin tilanjakajia jos haluat. Laita vaikka tänne kutsu esimerkkitilaan, niin kalustan itse saman neliömäärän 3 x 4 metrin mitoilla.

Fakta: Pitkulaisen huoneen nurkassa oleva ovi tarkoittaa, että huoneen keskipisteeseen päästäkseen pitää liikkua Y-akselia puolet pituudesta ja X-akselia puolet leveydestä. Tila, joka kuluu kävelyyn on 90 cm * 0,5Y (90 cm * 0,5X - 90 cm), ellen laskenut väärin. Tasapainoisen huoneen tilavaatimus on 0,5Y.
Esimerkki: 90cm * 300cm 90cm * 110cm = 2,7 0,99 m2 = 3,89 m2. Oho, meni kolmannes huoneesta hukkaan. Esimerkki 2: 3m x 4m = 12 m2. 0,5 * 3 = 1,5m2. Oma suosikkini voitti määrällä 2,49m2. Voitko todistaa jollakin laskelmalla, että 8 m2 kylpyhuone on helpommin hyödynnettävissä, jos sen mitat ovat 1,5 * 5,33 kuin 3 * 2,66? Tai että kaappitilaa on enemmän pitkulaisessa vaatehuoneessa, jossa kaappeja mahtuu vain toiselle seinustalle (mitat 1,5 * 4) kuin vaatehuoneessa, jossa kaapit mahtuvat molemmille puolille (mitat 2*3)?
Tai jos vaaditaan kaappitilaa 4 metriä, kumpi vaatehuone vaatii vähemmän pinta-alaa: 1,5 * 4 vai 2 * 2,1?

Fakta: Huoneen liika korkeus ei ole ongelma, sillä kattoa saa aina madallettua. Korkeutta on vaikea tehdä lisää. Sakraalitila tarkoittaa varmaan 1,5 m * 5,33 m mittaista sairaalakäytävää, jonka päässä on vessanpönttö.

Fakta: hukkatilaa on tila, joka ei tuota asunnolle lisäarvoa. Mutkitteleva kapea eteiskäytävä ei sitä tuota. Olen omia ja sijoitusasuntoja etsiessäni käynyt läpi ehkä 500 - 1000 kerrostaloasuntoa Helsingin kantakaupungissa. Jos tila kuuluu johonkin huoneeseen esittämilläni kaavoilla, se tuottaa kuutiometrejä ja tilan tunnetta. Pidän eteistä yhtenä huoneena muiden joukossa, tosin sen koko voi riippua asunnon kokonaiskoosta. Ethän kuvittele, että haluaisin mahdollisimman pienet kaikista huoneista, päinvastoin. Haluan käyttää ahneen rakennuttajan asukkaan puolesta hukkaamat neliöt asunnolle lisäarvoa tuottavaan toimintaan. Olkoon siitä esimerkkinä tuo kylpyhuonevertaukseni. Paremman muotoisena samoihin neliöihin saisi vielä saunankin.

SeLeenalle kysymyksiä: Montako euroa itselläsi on kiinni asunnoissa? Jos sijainti ja näköalat ovat vierekkäisissä asunnoissa samat, millaisista asunnoista olet saanut parhaan vuokratuoton? Entä millä perusteella asuntojesi arvo on viimeisten 20 vuoden aikana kehittynyt suotuisimmin?

Hyvä suunnittelu on välttämätön edellytys sille, että pistän omia rahojani kiinni asuntoon. Muitakin edellytyksiä on, mutta ne ovat juridiikkaa, laskentatointa ja psykologiaa, eivät taidetta kuten arkkitehtuuri.

Lue lisää

lasketaan huoneistoalaan siihen kerrokseen mihin se johtaa. Pientaloissa (okt ja rivi) tästä on myös joustettu ja mm. hgissä annettu lupa siihen että porras lasketaan vain kerran mukaan - riippumatta siitä kuinka monta krs:ta on.

On hyvä että asuntosuunnittelusta käydään keskustelua. kun vielä 'tavallinen' ostaja kyseenalaistaisi rakennusliikkeiden tarjonnan.

Ja kuten taisin itse jo aiemmin todetakin- Hgin ATT:lle suunnittelen itse kaikkein mieluiten koska siellä osataan katsoa muutakin kuin viivan alle jäävää mahdollisimman suurta lukua.