Purjeveneiden Teslassa on pitkä köli

IkuisestiKäryssä

Tesla julkaisi uuden mallinsa. Hinta tulee edelleen olemaan sietämätön suhteessa ominaisuuksiin, mutta joka tapauksessa akkukäyttöisten ajoneuvojen määrä lisääntyy tulevaisuudessa.

Ennen pitkää (alle 100 vuotta) akut yleistyvät myös purjeveneisiin. Ne tungetaan köliin, josta tehdään akkukapasiteetin vuoksi pitkä. Pitkän kölin aiheuttamat vaikeudet veneen käsittelyssä kompensoidaan keulapotkurilla.

Ja koska aurinkopaneelien hinnat romahtavat (jo nyt saa kelvollisia paneeleita 30 sentillä watti ja hyvälaatuisia paneeleita alle eurolla watti), tullaan koko vene päällystämään niillä. Aurinkopaneelien vaikutus akkujen toiminta-aikaan on pieni, mutta hintaansa nähden riittävä. Karibiankävijät saavat nauttia aurinkopaneelien tarjoamasta sähköstä täysin rinnoin asumisaikansa.

Kun akku ei riitä, ratkaisu on sama kuin nykyään Chevrolet Voltissa tai Bemarin i3:ssa eli mukana kulkee pieni polttomoottori, joka tuottaa akustoon sähköä, jos se uhkaa loppua.

Sitä en osaa arvioida, kuinka sähkömoottorin suuri vääntö pystytään hyödyntämään potkurin muotoilussa. Voiko suuren väännön varaan rakentaa erityisen hidasajopotkurin, jossa pienellä nopeudella saavutetaan pitkä toimintasäde?

Minähän en sitten purjehdi. Tulin vain tänne kertomaan asiantuntemattoman arvaukseni.

34

699

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei.köliin

      Ainakaan tuo pitkä köli ei toteudu. Edes hyvää kyytiä vanhentumassa olevat lyijyakut eivät ole kovinkaan suuria tiheydeltään korvaamaan ballastia. Tulevaisuuden akut ovat niitä paljon kevyempiä, kenties jotain polymeeriä litiumin jälkeen.

    • IkuisestiKäryssä

      Eikö pitkä köli tarjoa mahdollisuuden käyttää kevyempää tavaraa?

      • eipä.juuri

        Miten pitkä köli voisi sen kevyempi olla? Onhan sitä tietysti purjehdittu betoniköleilläkin, kevyttä materiaalia tarvitaan kuitenkin kohtuuttoman suuria tilavuuksia riittävän oikaisevan momentin saavuttamiseen. Akkujen keveys on tärkeä tavoite autoissakin ja litium-akut taitavat jo nyt olla betoniakin kevyempiä.


      • IkuisestiKäryssä

        Tulevaisuudessa akut ovat kevyempiä, köliin pitää saada painoa, tarvitaan pitkä köli, jotta sinne saadaan mahdollisimman paljon painoa.


      • MiksiMuuttuisi
        IkuisestiKäryssä kirjoitti:

        Tulevaisuudessa akut ovat kevyempiä, köliin pitää saada painoa, tarvitaan pitkä köli, jotta sinne saadaan mahdollisimman paljon painoa.

        Miksi tulevaisuudessa tarvittaisiin jotenkin erityisesti erilainen köli kuin nykyveneissä jos akut kevenevät? Eihän nykyakutkaan ole nyt kölin sisässä.

        Luulen että tulevaisuudessakin yritetään optimoida purjehdusominaisuuksia ja suuntahan on ollut märkäpinnaltaan pienempiin ja syvemmälle ulottuviin köleihin. Miksi se muuttuisi? Näin veneensuunnittelusta mitään tietämättä.


      • edelleenkään.ei
        IkuisestiKäryssä kirjoitti:

        Tulevaisuudessa akut ovat kevyempiä, köliin pitää saada painoa, tarvitaan pitkä köli, jotta sinne saadaan mahdollisimman paljon painoa.

        Jos akut ovat keveitä, pitää kölin sitten olla koko veneen pituinen ja paksuuttakin tarvitaan lisäksi ainakin puoli metriä. Sellaista konstruktiota ei osta kukaan. Edes nykyiset lyijyakut eivät ole kelvollista kölipainoa pienen ominaispainonsa takia, miten sitten puolta kevyemmät.


      • Ovnillakuuhun

        Kai se paino pitäisi sitten yrittää laittaa osittain pohjaan samalla tavalla kuin Ovneissa.


      • mut.miks
        Ovnillakuuhun kirjoitti:

        Kai se paino pitäisi sitten yrittää laittaa osittain pohjaan samalla tavalla kuin Ovneissa.

        Käyhän se niinkin, mutta miksi ei tekisi ihan tavallista köliä lyijyballastilla?


      • 890jkahyafd024798

        Johonkin akut on tunkettava.


      • edelleen.miks
        890jkahyafd024798 kirjoitti:

        Johonkin akut on tunkettava.

        Jos jotain kannattaa kölin suunnittelussa välttää, se on turha tilavuus. Laitetaan siis akut mihin muualle tahansa. Hyviä paikkoja ovat pilssi, perinteinen moottoritila ja entinen polttoainesäiliön paikka. Mikä ihme hinku akkuja on köliin tunkea?


    • propellostoppo

      Sähkömoottorin hyvää momenttia hyödynnetään ei potkurissa vaan pyrstössä jollaisesta viimeisin Venemestari kertoo. Sekin on kuten potkuri, swedukeksinto.

    • nuurdikki

      Autossa hypridikäytön hyöty tulee siitä, että moottorin huipputehoa tarvitaan vain harvoin ja hybridikäyttöön riittää pienempikin moottori. Tosin suurin osa n.s. hybridiautoista on rinnakkaishybridejä joissa tämä ei välttämättä toteudu. Veneessä taas moottoria käytetään lähes jatkuvasti optimaalisella kierroslukualueella hyvän hyötysuhteen saamiseksi ja moottori on miteoitettu siten, että siitä otetaan lähes täysi teho jatkuvasti. Mitä hyötyä siis sähköhybridistä on veneessä, pelkkä imagoetu joka lisääntyneen painon ansiosta itseasiassa lisää energiankulutusta? "Aurinkopurjrehdus" aurinkokennoilla on taas mahdollista sopivalla säällä, mutta nykyisellä teknologialla vaikka koko vene päällystettäisiin aurinkokennoilla ja koko energian tuotto käytetään etenemiseen voidaan asuttavassa veneessä saavuttaa päivällä muutaman solmun etenemisvauhti. Ongelmana on vain se, että akut eivät tällöin lataudu ja yöllä mennään taas dieselillä. Tietenkin jos vene optimoidaan kevytkulkuiseksi ja suuren aurinkopinnan omaavaksi voidaan edetä sähköllä jatkuvasti, tästä on näyttöäkin, mutta silloin puhutaankin hyvin kalliista ja kookkaasta veneestä jonka asuttavuus on hyvin kyseenalaista.
      Oikeastaan ainoa tämän hetkisellä teknologialla toimiva ekologinen sähkövene on muutaman tunnin ajoon tehty retkivene, jota ladataan laiturissa tuulisähköllä, mutta miksi ei sitten voisi käyttää sitä tuulta suoraankin, kun sitä riittää muutaman solmun vauhtiin käytännössä lähes aina, ja suoralla tuulen käytöllä vältetään ei ympäristöystävällisten akkujen tarve.
      Johtopäätös, sähköveneet on enemmänkin nykyisellään ympäristö imagokikkailua.

    • Kysynvastatkaa

      Uusimpiin Tesloihin tulee 100 kWh:n akusto. Kuinka pitkälle se purjevenettä veisi?

      • Joakim1

        Riippuu tietysti veneestä ja ennen kaikkea nopeudesta. Arcona 380Z näyttää vievän 4 kn vauhdilla 1,6 kW, 5 kn 3,2 kW ja 6,9 kn 9,9 kW. Noista laskien ja koko 100 kWh käyttäen 4 kn vauhdilla pääsisi 250 M, 5 kn 160 M ja 6,9 kn 70 M. Ko. veneessä oli 14,5 kWh akusto, joten sillä pääsee vastaavasti vain 36, 23 tai 10 M, jos aurinkoenergiaa tai generaattoria ei ole käytetössä.


      • Kysynvastatkaa

        Kuinkakohan paljon paneeleilla päällystetty vene aurinkoisena päivänä tuottaisi? Tuossahan on ainakin isompien paneelipintojen suhteen se ongelma, että pienikin terävä varjo romahduttaa koko paneelin tuoton.

        No, oli miten oli, niin 100 kWh:n akustolla saattaisi hyvinkin uskaltaa lähteä Atlantin ylitykseen.


      • takila-japurjepaneelit
        Kysynvastatkaa kirjoitti:

        Kuinkakohan paljon paneeleilla päällystetty vene aurinkoisena päivänä tuottaisi? Tuossahan on ainakin isompien paneelipintojen suhteen se ongelma, että pienikin terävä varjo romahduttaa koko paneelin tuoton.

        No, oli miten oli, niin 100 kWh:n akustolla saattaisi hyvinkin uskaltaa lähteä Atlantin ylitykseen.

        Kyseisen Arconan aurinkopaneeleista tehokkaimmat ovat kuulemma ne, jotka on liimattu pystysuoriin pintoihin (purjeeseen, mastoon, puomiin). Aurinko heijastaa merestä. Jopa varjon puoleiset tuottavat energiaa. Vaakapintojen paneelit eivät ilmeisesti ole yhtä tehokkaita avomerellä.


      • Joakim1
        Kysynvastatkaa kirjoitti:

        Kuinkakohan paljon paneeleilla päällystetty vene aurinkoisena päivänä tuottaisi? Tuossahan on ainakin isompien paneelipintojen suhteen se ongelma, että pienikin terävä varjo romahduttaa koko paneelin tuoton.

        No, oli miten oli, niin 100 kWh:n akustolla saattaisi hyvinkin uskaltaa lähteä Atlantin ylitykseen.

        Aurinkopaneelin nimellistehot ovat nykyään n. 150 W/m2. Tuossa Arconassa on kantta ~30 m2, kylkeä ehkä 25 m2, mastonkylkeä ehkä 7 m2, puominkykeä ehkä 2 m2 ja purjeita (iso fokka) n. 85 m2 *2 (molemmat puolet) eli 170 m2.

        Purjeista tietysti saa sähköä vain kun ne ovat ylhäällä. Alhaalla ne varjostavat pahasti ainakin puomin. Ilman purjeitakin voisi siis teoriassa saada ~10 kW nimellistehon verhoilemalla kaikki lasikuitupinnat, luukut, maston ja puomin aurinkopaneeleilla.

        Hyvin suunnatulla kiinteällä paneelilla saa Suomessa vuorokaudessa n. 5 h nimellistehon verran. Ko. tapauksessa suurin osa olisi kaukana hyvin suunnatusta. Osa saattaa olla veden alla, osa varjon puolella ja osa suuressa kulmassa aurinkoon. Vedestä heijastuminen on kuitenkin aika olematonta, varsinkin siellä varjon puolella. Tuskin tuosta 5 h saa siis puoliakaan eli enintään 25 kWh/vrk.

        Purjeisiin mahtuisi teoriassa ~25 kW nimellisteho. Tosin noin pehmeät paneelit eivät ehkä ole yhtä tehokkaita pinta-alaa kohti ja mahdollisesti niitä ei voi laittaa koko purjeen alalla tai lainkaan fokkaan, joka rullataan.


      • 3736
        Kysynvastatkaa kirjoitti:

        Kuinkakohan paljon paneeleilla päällystetty vene aurinkoisena päivänä tuottaisi? Tuossahan on ainakin isompien paneelipintojen suhteen se ongelma, että pienikin terävä varjo romahduttaa koko paneelin tuoton.

        No, oli miten oli, niin 100 kWh:n akustolla saattaisi hyvinkin uskaltaa lähteä Atlantin ylitykseen.

        No ei todellakaan valtamerille. 70M 6.9s 11m vesilinjalla on aika lyhyt matka.... hyvä jos pääsis tallinnaan jos riki tippuis...


    • Kysynvastatkaa

      Miksiköhän tuon sähkö-Arconan kyljet eivät ole paneelien peitossa? Kai ne nyt voisi toteuttaa sillä tavoin, että paneelit kestäisivät sukelluksen.

      Minäkin olen lukenut, että pystypintaisten paneelien tuotto on paljon parempi kuin yleensä oletetaan. Niin ikään heijastusvaikutus on merkittävä. Jos paneelit olisivat kyljissä, se olisi todella merkittävä.

      Tiedä vaikka tulevaisuudessa moottoripurjehdus yleistyisi. Purjeiden tehokkuudesta karsittaisiin, jota niihin saataisiin enemmän paneeleita. Purjeet olisivat tavallaan vain apupurjeita, joilla kyllä pystyisi purjehtimaan ainakin avotuuliin, mutta joiden toinen pääasiallinen tehtävä olisi tuottaa sähköä.

      • Joakim1

        Kyljet eivät ole kovinkaan hyvä paikka paneeleille. Satamassa, jossa veneet suurimman ajan ovat, on yleensä vieressä toinen vene ja kyljet ovat täysin varjossa. Vesillä toinen kylki voi tuottaa hyvin, mutta silloin toinen ei tuota käytännössä mitään. Vesi ei heijasta kovinkaan hyvin. Ainoastaan peilityyni vesi heijastaa hyvin ja sekin vain silloin kun aurinko on matalalla. Pieni tuulenvire tekee vedestä epätasaisen ja heijastuvuus heikkenee merkittävästi. Tässä lisää asiasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Albedo

        Kyljet ovat myös veneen ulkonäön kannalta hyvin oleellisia ja useimmat ostaja eivät ehkä pidä paneeleita yhtä kauniina kuin tasaista gelcoatia. En tiedä onko edes olemassa tekniikkaa, jolla saadaan paneelit 3D kaarevalle pinnalle siististi ja sileällä ulkopinnalla.


      • MarkkuJoski-Sipilä

        Kyljet olisivat sikäli hyviä, että paneeleille paljon parempi vaihtoehto on epäsuora valo ilman varjoja kuin suora valo varjojen kanssa. Purjeveneessä varjoja on vaikea vältellä muualla kuin kyljissä.

        Vaikka toinen kylki osoittaisikin väärään suuntaan, niin silti toinen tarjoaisi vielä suuren pinta-alan.

        Jos ladattua saisi 10 kWh päivässä, niin pitkälle matkapurjehdukselle se riittäisi.

        GM maksaa akuistaan 145 euroa per kWh, joten 100 kWh:n akusto veneeseen tulisi maksamaan alle 15 tonnia (toki muu sälä päälle).


      • Joakim1
        MarkkuJoski-Sipilä kirjoitti:

        Kyljet olisivat sikäli hyviä, että paneeleille paljon parempi vaihtoehto on epäsuora valo ilman varjoja kuin suora valo varjojen kanssa. Purjeveneessä varjoja on vaikea vältellä muualla kuin kyljissä.

        Vaikka toinen kylki osoittaisikin väärään suuntaan, niin silti toinen tarjoaisi vielä suuren pinta-alan.

        Jos ladattua saisi 10 kWh päivässä, niin pitkälle matkapurjehdukselle se riittäisi.

        GM maksaa akuistaan 145 euroa per kWh, joten 100 kWh:n akusto veneeseen tulisi maksamaan alle 15 tonnia (toki muu sälä päälle).

        Valtameripurjehduksessa kylki voisi toimia samoin ankkuroidessa. Purjehtiessa saattaa kuitenkin käydä niin, että auringonpuoleinen kylki on puoliksi vedenalla.

        Se mitä GM-maksaa ei paljoa veneilijää lämmitä. Oceanvoltin käyttämät akut taitavat maksaa nykyään suuruusluokkaa n. 10-kertaisesti tuon: http://www.cleanenergybrands.com/shoppingcart/products/Valence-U27-12XP-12.8V-Lithium-Ion-Battery-type-LiFeMgPO4.html


    • Kuinkaniinkaniini

      "Se mitä GM-maksaa ei paljoa veneilijää lämmitä."

      Kuinka niin. Samaan hintaluokkaan purjevenevalmistajat niitä voisivat ostaa. Tesla pyrkii painamaan tehtaallaan akkujen hinnan alle satasen kWh.

      • Nosiksieikaitniin

        Jaa, näinköhän. Tesla taisi toimittaa viime vuonna 50 000 autoa. Toyota sai kasaan 6 miljoonaa myytyä hybridiä jo 2016. Jotenkin luulen että veneen veistäjät ei saa akkukaakareilta akkuja ihan samaan hintaan kuin autoteollisuus


    • PurjehtimaanTuomittu

      Hiukan vanha keskustelu tämä on, mutta aihe kyllä ajankohtainen. Siksi käytän liikaa aikaani vastaamiseen.

      Mitähän tarvetta on purjeveneessä sähkömoottorille? Kun otetaan huomioon akkujen koko elinkaari, osittain myös sähkön tuotanto, sen paremmuus polttomoottoriinkin on aika vähäinen. Purje tuottaa voimaa kokonaan ilman päästöjä.

      Jos ei jostain harvinaisesta syystä voi tulla satamaan tai lähteä sieltä purjeilla, voi nykyisiä sähkömoottoreita käyttää hyvin. Nekin tulevat paremmiksi akkujen kehittyessä.

      Jos taas pitkästyy hiljaisessa tuulessa tai kokonaan tyynessä, voi ehkä harkita muuta harrastusta kuin purjehdusta.

      • päästöjä_kaikkialta

        "Purje tuottaa voimaa kokonaan ilman päästöjä."

        Ei ihan. Purjeiden valmistus aiheuttaa päästöjä.


      • C1R
        päästöjä_kaikkialta kirjoitti:

        "Purje tuottaa voimaa kokonaan ilman päästöjä."

        Ei ihan. Purjeiden valmistus aiheuttaa päästöjä.

        Mm. ydinvoima ja tuulivoima ovat päästöttömiä. Sen sijaan saasteettomia ne eivät ole. Ennen kuin mikään energia on ihmisten käytettävissä, se on aiheuttanut jo monenlaista saastetta. Saasteet tulee aina laskea elinkaariajatteluna tuotettua kilowattituntia kohden. Päästötön-sanalla jätetään totuus kertomatta. On ihmeellistä, miten helposti tällainen viherpiipertäjien valehtelu uppoaa kansaan.
        Jos purjeveneessä käytetään moottoria hyvin vähän, olisi mukava tietää kumpi saastuttaa enemmän diesel vai sähkömoottori. Sähkömoottorin elinkaareen liittyy paljon mm. saastuttavaa kaivostoimintaa. Vai saako dieselkonetta käyttää jopa huolettomasti?


      • Ssppss
        päästöjä_kaikkialta kirjoitti:

        "Purje tuottaa voimaa kokonaan ilman päästöjä."

        Ei ihan. Purjeiden valmistus aiheuttaa päästöjä.

        Ettei vain purjemateriaalikin ole öljypohjainen?


    • PurjehtimaanTuomittu

      Hyvä täsmennys, 'päästöjä kaikkialta'. Myönnän käyttäneeni näitä käsitteitä iloisesti sekaisin. Sen verran tätä päästöjen korostamista voi puolustaa, että tuo ilmakehään päästettävä tavara lienee nyt akuutein ongelmien aiheuttaja. Mutta kyllähän kaikki eliniän aikana syntyvä sivutuote on ilman muuta otettava huomioon.

      Purjehtijana en kanna huonoa omaatuntoa enempää päästöistä kuin saasteista. Aikanaan Louhessa oli neljän hevosvoiman vanha bensakäyttöinen perämoottori, joka puolessa reissuista jäi rannalle. Se kärysi ja tärisi veneessä vain jossain kanavissa ja vastaavissa ränneissä. Varmasti tuli päästöjä, mutta naurettavan vähän. Nykyään on kiinteä 7hp:n diesel, jota näin vanhana ylivuotisena käpynä tulee aiempaa enemmän käytettyäkin esimerkiksi satamissa. Silti tuotettu päästömäärä on, kuten ennen sanottiin, vain hyttysen kakka Itämeressä.

      Jos vaihtaisin tilalle sähkömoottorin valtavine akkkuineen, ei tarvitse edes laskea mitään tietääkseen, että luontoon tuleva kokonaiskuormitus olisi moninkertainen.

      • No jaa, nestemäisen polttoaineen siirtely on aikamoinen ongelma, kun taas sähkö siirtyy kätevästi. Öljyn takia jenkit on yksin Irakissa tappaneet ainakin 2 miljoonaa ihmistä ja pommittaneet sitä tauotta vuodesta 1991 alkaen. Sähkö ei ole aiheuttanut sentään tuollaista.


      • TähdätäänTulevaan
        Bossu kirjoitti:

        No jaa, nestemäisen polttoaineen siirtely on aikamoinen ongelma, kun taas sähkö siirtyy kätevästi. Öljyn takia jenkit on yksin Irakissa tappaneet ainakin 2 miljoonaa ihmistä ja pommittaneet sitä tauotta vuodesta 1991 alkaen. Sähkö ei ole aiheuttanut sentään tuollaista.

        sähkön avulla nykyiset sodat käydään. Eiköhän tällainen vastakkaisasettelu on täysin turhaa verrattessa saastekuormia. Linkola tosin on oikein tyytyväinen, että maapallon väkilukua hillitään.


      • TähdätäänTulevaan kirjoitti:

        sähkön avulla nykyiset sodat käydään. Eiköhän tällainen vastakkaisasettelu on täysin turhaa verrattessa saastekuormia. Linkola tosin on oikein tyytyväinen, että maapallon väkilukua hillitään.

        Sähkön tekoon on niin paljon vaihtoehtoja, ettei se ole strateginen resurssi, toisin kuin öljy.


      • Strategista
        Bossu kirjoitti:

        Sähkön tekoon on niin paljon vaihtoehtoja, ettei se ole strateginen resurssi, toisin kuin öljy.

        Jos Suomeen ei ulkomailta tuotaisi ydinpolttoainetta, kivihiiltä ja maakaasua, niin kovin ikävät olot olisivat täällä. Sähköntuotannostamme putoaisi puolet pois. (ydinvoima 34%, kivihiili 10%, maakaasu 5%).
        Ne ovat tällä hetkellä erittäin stragegisia resursseja suomelle.


      • Strategista kirjoitti:

        Jos Suomeen ei ulkomailta tuotaisi ydinpolttoainetta, kivihiiltä ja maakaasua, niin kovin ikävät olot olisivat täällä. Sähköntuotannostamme putoaisi puolet pois. (ydinvoima 34%, kivihiili 10%, maakaasu 5%).
        Ne ovat tällä hetkellä erittäin stragegisia resursseja suomelle.

        Noita raaka-aineita on saatavissa hyvin monesta paikasta, uraania esim. saisi ihan Suomestakin. Niiden vuoksi ei siis kannata käydä sotia. Toisin on öljyn kanssa, jonka vuoksi on käyty paljon sotia ihan viime vuosiin asti. Persianlahden öljykentät eivät ole vielä nykyäänkään korvattavissa ilman katastrofaalista maailmantalouden lamaa, toisin on sähkön tuotannon suhteen, jossa mikä tahansa tuottaja voidaan korvata.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      18
      1495
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1305
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1202
    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1102
    5. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1036
    6. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      10
      1026
    7. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      27
      1025
    8. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      991
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      989
    10. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      1
      980
    Aihe