Tarkoituksenani on rakentaa merialueella moottoriveneelleni poijupaikka. Laituri on itäpuolella ja edessä on muutaman mpk:n aukko.Kaakkoistuuli osuu rantaan. Joskus rantaan tuulee kovasti. Veneeni painaa n. 3000 kg ja on 9 m pitkä , minkä syväys on n. 1 m. Rannan syvyys ulompana on n. 3 m ja laiturin vieressä n. 1m.
Millainen poiju olisi paras kooltaan? Mitenkä poijun ankkurointi pitäisi tehdä , jotta vene pysyisi kettingin päässä myös kovalla kelillä ?
Tarkoituksenani olisi asentaa ankkuripainot jään päältä . Onko vinkkejä ?
Poijun ankkurointi
Jussi
19
7769
Vastaukset
- Juha58
lienee n.2m pala ratakiskoa joka painaa alle 100kg,keskeltä ketju ylös poijuun ja riittävä vara veden nousua varten.
Sitten kiskon molemmista päistä hitsattuihin lenkeihin hyvät ankkurit n. 0,5m ketjulla ja keskeltä kiskoa samoin vaikka n.5m ketjun päähän hyvä ankkuri.
Tällaisen ankkurin pystyy yksinään nostamaan veneen kanssa rantaankin tarvittaessa, kun nostaa vaikka keulasta köysien varaan veden pintaan ja ajaa rantaan.
Ainakin minulla on pysynyt avoimella merialueella samanlainen vene.
Eikä ole kovin kalliskaan kun hakee romikselta tarvikkeet.- Poiju
Mitenkä sitten kun vene pyörii ympäri niin meneekö systeemisi pahasti solmuun ja pitääkö vielä sen jälkeen.Itse porasin reijän noin 700-800 kiloiseen kiveen ja siihen kettinki silmukkapultilla(noin neljä kertaa veden syvyys).Sen sai vielä helposti jäälle ja ei muuta kun jää ympäriltä rikki,sinne meni ja hyvin on pysynyt vuosikaudet.
- Ande
Poiju kirjoitti:
Mitenkä sitten kun vene pyörii ympäri niin meneekö systeemisi pahasti solmuun ja pitääkö vielä sen jälkeen.Itse porasin reijän noin 700-800 kiloiseen kiveen ja siihen kettinki silmukkapultilla(noin neljä kertaa veden syvyys).Sen sai vielä helposti jäälle ja ei muuta kun jää ympäriltä rikki,sinne meni ja hyvin on pysynyt vuosikaudet.
Itse leikkasin 200L tynnyristä kannen pois ja laitoin kaksi ratakiskonpätkää tynnyrin läpi ja sementtiä päälle...
Johan tuli piikikäs siili joka pysyy kuin takiainen :-) - Juha58
Poiju kirjoitti:
Mitenkä sitten kun vene pyörii ympäri niin meneekö systeemisi pahasti solmuun ja pitääkö vielä sen jälkeen.Itse porasin reijän noin 700-800 kiloiseen kiveen ja siihen kettinki silmukkapultilla(noin neljä kertaa veden syvyys).Sen sai vielä helposti jäälle ja ei muuta kun jää ympäriltä rikki,sinne meni ja hyvin on pysynyt vuosikaudet.
saattaahan ne ketjut jonkin verran mennä "epäjärjestykseen" mutta ei ole ainakaan pitoa haitannut,ylös olen ottanut kuten sanoin joka syksy ettei jäät veisi, kun merellä joskus saattaa jäät liikkua paljonkin.
- Jussi
Ratakiskon ominaispaino on sama kuin kiven eli 5,2 ja kummatkin ehdotukset , jälkimmäinen iso kivi ovat siltä osin samanarvoiset . Tarkoituksenani on säilyttää venettä niin , että keula on kiinni laiturissa ja perä poijussa tai päinvastoin jos on tuulinen keli.Nyt näyttää kelit olevan jäiden suhteen melko ongelmalliset ja ison kiven kuljettaminen vaikeaa , joten olen päätymässä tähän ratakiskoajatukseen. Ankkurikettinkiä varten tehtävät kiinnitykset ratakiskoon ovat seuraava pulma. Miten isot korvakkeet teit , jotta ne kestävät rynkytyksen?
Lisäksi kiinostaisi tietää varsinaisen poijun koko ? Vestekin luettelossa on tilavuudeltaan esim. 50 , 70 , 90 ja 110 litran poijuja. Mikä olisi veneelleni riittävä koko kun ratakiskosta lähtevä kettinki poijuun olisi n. 10 m. pituinen?
Voisikos esittämäsi mallin mukaiseen ratkaisuun laittaa myös toinen kiskon pätkä n. 5 m. päähän lisäankkuriksi? Periaatteeessa voisin kummatkin kiskot ottaa joidenkin vuosien välillä ylös omalla paikallaan kiinnityksien tarkistamiseksi.
Poijun voisi irrottaa syksyllä kettingistä ja merkata kettingin paikka hyvin josta sen sitten keväällä löytäisi . - Jussi
Poiju kirjoitti:
Mitenkä sitten kun vene pyörii ympäri niin meneekö systeemisi pahasti solmuun ja pitääkö vielä sen jälkeen.Itse porasin reijän noin 700-800 kiloiseen kiveen ja siihen kettinki silmukkapultilla(noin neljä kertaa veden syvyys).Sen sai vielä helposti jäälle ja ei muuta kun jää ympäriltä rikki,sinne meni ja hyvin on pysynyt vuosikaudet.
on varmasti hyvä idea . Nyt näyttää jäätilanne huonolta ja en sitä ensi kevääksi enää saa joten päädyin edelliseen ehdotukseen eli ratakiskoon.
Kiven ominaispaino on sama kuin raudan ja iso kivi pysyy varmaan paikallaan . Lisäetuna siinä on todellakin se , että vene voi pyöriä ympäri poijusäilytyksessä tuulen mukaan. - Jussi
Ande kirjoitti:
Itse leikkasin 200L tynnyristä kannen pois ja laitoin kaksi ratakiskonpätkää tynnyrin läpi ja sementtiä päälle...
Johan tuli piikikäs siili joka pysyy kuin takiainen :-)on hieno idea ja varmasti kiskon pätkät pureutuvat
pohjaan. Ongelmana on paino ja kuljetus jäälle tänä talvena sekä betonin valu. Tässäkin ehdotuksessa on vikkiä monelle tarvitsijalle. - Ande
Jussi kirjoitti:
on hieno idea ja varmasti kiskon pätkät pureutuvat
pohjaan. Ongelmana on paino ja kuljetus jäälle tänä talvena sekä betonin valu. Tässäkin ehdotuksessa on vikkiä monelle tarvitsijalle.Et uskokkaan miten luistavaa tavaraa on vesivaneri jonka päälle tuon valoin!
Yksin kiskoin tuon paikalleen ja kevätaurinkohan tuon sitten upotti!
Tosin onhan tuossa ihan selvää ylipainoa... puolikas tynnyrikin olisi varmasti riittänyt mutta... kestää sitten siirryttäessä isompiin paatteihin :-)Viellä kunnon rosterilenkki painoon niin ketjun vaihdolla paino menee isältä pojalle! ja pohjanlaatuhan sen loppujen lopuksi ratkaisee mikä ankkurointityyli sopii parhaiten! - Ande
Jussi kirjoitti:
Ratakiskon ominaispaino on sama kuin kiven eli 5,2 ja kummatkin ehdotukset , jälkimmäinen iso kivi ovat siltä osin samanarvoiset . Tarkoituksenani on säilyttää venettä niin , että keula on kiinni laiturissa ja perä poijussa tai päinvastoin jos on tuulinen keli.Nyt näyttää kelit olevan jäiden suhteen melko ongelmalliset ja ison kiven kuljettaminen vaikeaa , joten olen päätymässä tähän ratakiskoajatukseen. Ankkurikettinkiä varten tehtävät kiinnitykset ratakiskoon ovat seuraava pulma. Miten isot korvakkeet teit , jotta ne kestävät rynkytyksen?
Lisäksi kiinostaisi tietää varsinaisen poijun koko ? Vestekin luettelossa on tilavuudeltaan esim. 50 , 70 , 90 ja 110 litran poijuja. Mikä olisi veneelleni riittävä koko kun ratakiskosta lähtevä kettinki poijuun olisi n. 10 m. pituinen?
Voisikos esittämäsi mallin mukaiseen ratkaisuun laittaa myös toinen kiskon pätkä n. 5 m. päähän lisäankkuriksi? Periaatteeessa voisin kummatkin kiskot ottaa joidenkin vuosien välillä ylös omalla paikallaan kiinnityksien tarkistamiseksi.
Poijun voisi irrottaa syksyllä kettingistä ja merkata kettingin paikka hyvin josta sen sitten keväällä löytäisi .Tuohon voisi vastata että valitset sopivan :-)
Eli poiju ei saa olla liian iso (eli kantava) vaan sen pitäisi olla sellainen että piukan paikan tullessa se painuu veden alle ja toimii vaimentimena! ja laita reippaasti ylimääräistä ketjua tuosta ratakiskosta poijuun ja ankkureihin.... (jos sellaisen meinaat toteuttaa) ja vie se tarpeeksi kauas jotta vedosta tulee mahdollisimman loiva....
(vakuutus sitten ei korvaa ihan pellesysteemejä)
Tee kerralla kunnollinen niin johan pysyy/riittää isommallekkin paatille! - Lissu
Jussi kirjoitti:
on varmasti hyvä idea . Nyt näyttää jäätilanne huonolta ja en sitä ensi kevääksi enää saa joten päädyin edelliseen ehdotukseen eli ratakiskoon.
Kiven ominaispaino on sama kuin raudan ja iso kivi pysyy varmaan paikallaan . Lisäetuna siinä on todellakin se , että vene voi pyöriä ympäri poijusäilytyksessä tuulen mukaan.Kiven ominaispaino ei ole sama kuin raudan, vaan poikkeaa oleellisesti.
Suomalainen kivi painaa noin 2500 kg/m3 kun rauta painaa noin 8500 kg/m2. Ero on todellakin ratkaiseva, kun ko. aineet laitetaan veden alle. Molemmat syrjäyttävät tilavuutensa vettä ja m3 vettä painaa noin 1000 kg eli kivi veden alla ”painaa” vain 1500 kg kun rauta taas painaa 7500 kg. - ss48
Lissu kirjoitti:
Kiven ominaispaino ei ole sama kuin raudan, vaan poikkeaa oleellisesti.
Suomalainen kivi painaa noin 2500 kg/m3 kun rauta painaa noin 8500 kg/m2. Ero on todellakin ratkaiseva, kun ko. aineet laitetaan veden alle. Molemmat syrjäyttävät tilavuutensa vettä ja m3 vettä painaa noin 1000 kg eli kivi veden alla ”painaa” vain 1500 kg kun rauta taas painaa 7500 kg.Rakentajain kalenterin ( 2000 s. 41 ja 43) mukaan:
Luonnonkiven ominaispaino 2600 ... 2900
Raudan ominaispaino 7875
Lissu on oikeassa mainitessaan oleellisesta erosta sekä veteen upotuksen vaikutuksesta. - ss48
Jussi kirjoitti:
Ratakiskon ominaispaino on sama kuin kiven eli 5,2 ja kummatkin ehdotukset , jälkimmäinen iso kivi ovat siltä osin samanarvoiset . Tarkoituksenani on säilyttää venettä niin , että keula on kiinni laiturissa ja perä poijussa tai päinvastoin jos on tuulinen keli.Nyt näyttää kelit olevan jäiden suhteen melko ongelmalliset ja ison kiven kuljettaminen vaikeaa , joten olen päätymässä tähän ratakiskoajatukseen. Ankkurikettinkiä varten tehtävät kiinnitykset ratakiskoon ovat seuraava pulma. Miten isot korvakkeet teit , jotta ne kestävät rynkytyksen?
Lisäksi kiinostaisi tietää varsinaisen poijun koko ? Vestekin luettelossa on tilavuudeltaan esim. 50 , 70 , 90 ja 110 litran poijuja. Mikä olisi veneelleni riittävä koko kun ratakiskosta lähtevä kettinki poijuun olisi n. 10 m. pituinen?
Voisikos esittämäsi mallin mukaiseen ratkaisuun laittaa myös toinen kiskon pätkä n. 5 m. päähän lisäankkuriksi? Periaatteeessa voisin kummatkin kiskot ottaa joidenkin vuosien välillä ylös omalla paikallaan kiinnityksien tarkistamiseksi.
Poijun voisi irrottaa syksyllä kettingistä ja merkata kettingin paikka hyvin josta sen sitten keväällä löytäisi .Lue tuosta ylempää "lissun" ja minun vastaukset
- Norpasti
Ande kirjoitti:
Et uskokkaan miten luistavaa tavaraa on vesivaneri jonka päälle tuon valoin!
Yksin kiskoin tuon paikalleen ja kevätaurinkohan tuon sitten upotti!
Tosin onhan tuossa ihan selvää ylipainoa... puolikas tynnyrikin olisi varmasti riittänyt mutta... kestää sitten siirryttäessä isompiin paatteihin :-)Viellä kunnon rosterilenkki painoon niin ketjun vaihdolla paino menee isältä pojalle! ja pohjanlaatuhan sen loppujen lopuksi ratkaisee mikä ankkurointityyli sopii parhaiten!Itselläni on 3000 tonninenn paatti, ja laiturin
omistaja pyysy siirtämään poijua kauemmaksi, mutta kun
vanhan nosto ei olisi onnistunut, huonon
kettingin takia , niin tein uuden .
Hain rengasliikkestä käyttetyn kuorma-auton
renkaan ja hieman raudoitin ja keskelle hapis-
silmukka , ja ei muuta kuin täyteen betonia.
Hyvin on pysynyt. - Lissu
Norpasti kirjoitti:
Itselläni on 3000 tonninenn paatti, ja laiturin
omistaja pyysy siirtämään poijua kauemmaksi, mutta kun
vanhan nosto ei olisi onnistunut, huonon
kettingin takia , niin tein uuden .
Hain rengasliikkestä käyttetyn kuorma-auton
renkaan ja hieman raudoitin ja keskelle hapis-
silmukka , ja ei muuta kuin täyteen betonia.
Hyvin on pysynyt.Taitaa olla Suomen suurin huvivene - 3 tn voisin vielä uskoa, mutta 3000 tn = 3 miljoonaa kiloa???
Ei taida pysyä ihan pienssä poijussa ja ankkurissa tai poijun painossa.
Kerrohan lisää. - norpasti
Lissu kirjoitti:
Taitaa olla Suomen suurin huvivene - 3 tn voisin vielä uskoa, mutta 3000 tn = 3 miljoonaa kiloa???
Ei taida pysyä ihan pienssä poijussa ja ankkurissa tai poijun painossa.
Kerrohan lisää.Nooh , olihan se lievä lipsahdus.
Mutta isohan sen olla pittää , sano entinenkin likka - annemikko
Miten toi sun systeemi on toiminut?kuulostaa hyvältä! vastaa...
- Poiju
Osoitteesa www.paatti.com on osio "kiinnittäminen poijuun"...siellä on veneen paino ja tarvittava poiju painon kilo määrä...samasta paikasta löytyy myös muuta poijuun liittyvää asiaa...
Olen huomannut omassa poijussani sen, että muutama kohta kettingistä kuluu selvästi enemmän kuin muut kohdat...- Jussi
Hei Poiju
Kiitos osoitteesta. Sieltähän löytyi muutakin mukavaa perustietoa veneilystä ym. Poijuni ankkurin painon tulisi olla sen mukaan n. 400 kg.
Ensi viikonloppuna on yritys , jos jäätä vielä on ja vettä ei ole jään päällä liikaa ...
Kerron kokemuksesta myöhemmin
Jussi
- Jussi
Viime viikonloppuna teimme jäälle 3 avantoa , joihin uitettiin ensi narut ja sitten vedettiin raskaat 22 mm kettingit. Ensimmäiseen aukkoon upotettiin 5 kpl pyöreitä rautarankaita eli n. 200 kg . Seuraavaan aukkoon oli matkaa 5 m. Vastaavasti toiseen upotettiin saman verran painoja. Kolmanteen aukkoon tuli 11 m pitkä kettinki toisesta aukosta , minkä päähän kiinnitettiin 60 l poiju. Poiju näytti kantavan hyvin raskaan kettingin , kun veden syvyys on n. 3 m . Renkaat kiinnitettiin samojen 22 mm kettinkien kanssa. Kettingit painoivat n. 350 kg , joten yhteinen painomäärä oli n. 700 kg. Pohjan tutkimisen jälkeen löysin paikan , missä painot upposivat muutaman kymmenen sentin paksuiseen savipohjaan. Projekti on nyt ohi ja seuraavaksi alkaakin kevään odottelu ja veneen kunnostustyöt ja sitten ei muuta kuin merelle !!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2236809Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää391209Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka271022- 75881
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal47814Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a59804Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.93774Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38771Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14716- 43713