Miksi Terhit epäonnistuivat maailmanvalloituksessa

FINosaam

Suomalainen metalliteknologiaosaaminen on ollut aina hyvälaatuista. Meillä on tehty junia, laivoja, laivamoottoreita, paperikoneita, traktoreita, autopuhelimia, mopedeja, kuntopyöriä, pohjoismaissa olemme edelleen ylivoimainen veneiden valmistaja.

Sitten meillä on tällainen omituinen häpeäpilkku historian opuksiss akun Terhi perämoottorit ?!?! Avataan tätä aihetta, ja toivottavasti täällä on jotain Terheistä enemmän tietäviä, koska haluaisin todella ymmärtää mikä meni pieleen. 70 -luku oli monelle perämoottorimerkille kamppailun aikaa, kun Japanilaiset tuli markkinoille kilpailemaan ja kilpailu amerikkalaisten merkkienkin välillä oli kova. Miksi Valmetin Terhi oli niin onneton esitys tässä showssa ?
Jos joku katsoi huutokauppakeisarin viimeisen jaksin, varmaan jäi mykistymään kun vanha mummo maksoi yli 1000 euroa ilmastointiteipillä paketoidusta (luultavasti kilvettömästä ja toimimattomasta) pappamoposta.
Miksi jaksossa ei todennäköisimmin tule vastaan ainoatakaan terhin 3 heppasta ja että joku maksaisi enemmän, kuin paikallisessa metalliromuliikkeessä näkemäni 35 euron hintaan ?
Mikä ongelma on kehittää vesijäähdytteistä 3 - 50 hv moottoria toimivaksi rautakaupan tuotteeksi, ja onko tämä joku skandinaavinen tauti kun Monarkeissa on ollut samanlaisia ongelmia ja katosivat samoihin aikoihin tuotannosta.
Jutellaan aiheesta.

54

1599

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • FINosaama

      Lisätarkennuksena vielä ihmetykseen, että älkää ensimmäisenä tarjotko selitykseksi muiden maiden suurtuotantoa ja heidän edullisempaa hintaa. Miksi ? siksi, että ei se ole Suomessa muuttunut miksikään edelleenkään eikä ole selitys. Täällä suomessa tuotetuista asioista on aina pyydetty härskiä ylihintaa. Fokuksena on nyt tämä täydellinen epäonnistuminen tuottaa toimiva luotettava perämoottori, ja miten Suomalaisen insinööritason koulutuksella sellaista ei kyetty luomaan. Jos jonkinlaista ihmevikaa kuulee välillä kerrottavan mitä terheihin on liitetty mm. lämpimällä moottorilla pakosarjan aiheuttama ylikuumeneminen ja ongelmat uudelleenkäynnistymisessä ja mitä niitä kaikkea oli. Käsittämättömiä suunnitteluvirheitä, joita joku lisää asiasta tietävä kernaasti saisi avata lisää.

      • vm41

        Olet jo omalta osaltasi ongelman syyt loistavan älykkäästi päätellyt, epäilemällä suomalaista insinöörien osaamis taitoa, sekä Suomalaista hintatasoa, mutta kuitenkaan et itse ole ottanut osaa Terhin kehittymiseen millään summalla, etkä ollut valmis silloin, etkä nykyäänkään tinkimää palkkatasostasi, päinvastoin, tuskin olet edes koskaan Terhiä omistanutkaan, olet vain tehnyt loistavat päätelmäsi muilta kuulemiesi tarinoiden pojalta.
        Koneessa ei sen enempää vikoja ollut kuin muissakaan merkeissä alkujaan.
        Kyllä valmistusten suuret sarjat ovat nimenomaan ratkaiseva tekijä koneen hinnan muodostumiseen, sekä tuotteen lopputulokseen.
        Samoin pätevien, sekä edullisten alihankkijoiden panos tuotteen onnistumiseen näyttelee suurta osaa myös hintakilpailuissa.
        Ns. "lastentautien" yleinen esiintyminen on jokapäiväinen ilmiö koneasioissa, sillä jokainen aparaatti vaatii aina aikaa vikojen poistamiseen.
        Terhin valmistus tekniikka oli ajankohtaan nähden huippulaatua, samoin materiaalit, vain ulkomaisten apulaitteiden sopimattomuus oli suurin ongelma.
        Aito Suomalainen käynnistysnaru oli todella laadukas, niin aineen, kuin valmistustekniikankin osalta, mutta ne ulkomaiset osatoimittajat eivät olleet osanneet tehdä Terhille kunnollisia apulaitteita.


      • mv14
        vm41 kirjoitti:

        Olet jo omalta osaltasi ongelman syyt loistavan älykkäästi päätellyt, epäilemällä suomalaista insinöörien osaamis taitoa, sekä Suomalaista hintatasoa, mutta kuitenkaan et itse ole ottanut osaa Terhin kehittymiseen millään summalla, etkä ollut valmis silloin, etkä nykyäänkään tinkimää palkkatasostasi, päinvastoin, tuskin olet edes koskaan Terhiä omistanutkaan, olet vain tehnyt loistavat päätelmäsi muilta kuulemiesi tarinoiden pojalta.
        Koneessa ei sen enempää vikoja ollut kuin muissakaan merkeissä alkujaan.
        Kyllä valmistusten suuret sarjat ovat nimenomaan ratkaiseva tekijä koneen hinnan muodostumiseen, sekä tuotteen lopputulokseen.
        Samoin pätevien, sekä edullisten alihankkijoiden panos tuotteen onnistumiseen näyttelee suurta osaa myös hintakilpailuissa.
        Ns. "lastentautien" yleinen esiintyminen on jokapäiväinen ilmiö koneasioissa, sillä jokainen aparaatti vaatii aina aikaa vikojen poistamiseen.
        Terhin valmistus tekniikka oli ajankohtaan nähden huippulaatua, samoin materiaalit, vain ulkomaisten apulaitteiden sopimattomuus oli suurin ongelma.
        Aito Suomalainen käynnistysnaru oli todella laadukas, niin aineen, kuin valmistustekniikankin osalta, mutta ne ulkomaiset osatoimittajat eivät olleet osanneet tehdä Terhille kunnollisia apulaitteita.

        Olitko tehtaalla töissä? Eka ihminen joka kehuu Terhiä yhtä hyväksi kuin kaikki muuta samanaikaiset perämoottorit :)


    • SiinätaisiOlla

      Johtoporukka ei itse käyttäny omia moottoreitaan, ja siksi eivät ymmärtäneet kehitystyön tarpeellisuutta.

      Kuinka paljon terhin osia ostivat ulkomailta, varmaan virtalaitteet ainakin, ja ehkä myös männät, ja potkurit halvimmalta höppävalutekijältä ?

    • VoiTerhiTerhiMinkäTeit

      Vitosen Terhi oli meillä seitenkymmenluvun alussa Fiskarssin peltiveneen perässä. Veneestä tuli Busteri, Terhi went bust. Noin lyhyesti sanottuna.

      Kone oli ihan onneton. Ilmeisesti ylikuumenemisen takia ei saanut polttoainetta, jopa etureunan joustokumit hapertuivat kuumuudessa rikki. Lämpimänä ei todellakaan lähtenyt enää käyntiin. Saipahan soudella lämpimikseen.

      Luultavasti homma meni niin, että Valmetilla arveltiin Suomeen tarvittavan perämoottoreita ja sitten tehtiin sellainen. Huomaamatta sitä tosiasiaa, että muualla maailmassa niitä oli tehty, suunniteltu ja tutkittu jo puoli vuosisataa suureten, asiaan erikoistuneitten firmojen toimesta. Vehkeitä, jotka oikeasti toimivat. Valmetilla pantiin kone kopan sisään, akseli alaspäin ja ropeli sojottamaan taaksepäin ja arveltiin homman olevan siinä. Ei ihan ollut.

    • TerhiVesilleVie_

      Jos nyt lähdetään laadusta, joka ei paljon poikkea itäeurooppalaisesta. Terhi vs. Veterok, jälkimmäisessä ehkä rosoisempi pinta, muutoin yhtäkaikki samaa huippuosaamista. Valmetilla ei vaan tajuttu veneilystä tervattua soutuvenettä ja airoja enempää.

      • TuuliTakaisinSenTuo_

        Minkään teknologian suomalainen osaaminen ei näkynyt Terhi perämoottoreissa. Joskus vierestä seurasin naapurin loputtomia vetonaru ja soutuharjoituksia Terhinsä kanssa. Tehtaan valmistusmokat eivät parantaneet moottorin uskottavuutta mitenkään. Terhin valitsivat vain innokkaimmat patriootit moottorikseen, joista 3 heppainen on aikansa legenda..


    • KowaaTeetäSuomesta

      Terhi perämoottorit ja Teijo kuorma-autot, siinä suomalaisen osaamisen ylpeitä huippuhetkiä.

    • nykäsenarusta

      Olihan sitten se kummajainen perämoottoriksi, nimittäin Aldell. Oli kai roåtsalaista perua mutta täällä valmistettu. Tuppasi kuumenenaan ja sitämyötö sammui eikä lähtenyt ennenkuin jäähtyi. Sikäli oli Terhiä parempi että lähti yleensä kylmänä hyvin käyntiin, ainakin meidän perheen harminkappale.

    • Teuvoo

      Sama osaamisen tauti näkyy jatkuvan politiikan osalla.

    • äkkipysäys

      Kaksi Terhiä. Vaihteellinen 5 ja vihreäkoppainen 9,9. Molempien käyntihäiriöiden syy oli poltttoaineen pikaliitin.

      • EivätSIIS

        Osanneet sitä liitintäkään tehä.


    • KERROaloittaja

      LISÄÄ Terhi moottoreihin liittyvää tietoutta. Esaim. ketkä oli sen projektin takana, ja mitä he sillä tienasivat, kun paskan myivät.

    • FINosaam

      Tuolla näkyy olevan varsin yksityiskohtainen Terhin historia Wikipediassa, eli joku on oikein perehtynyt asaan. Teksti vaikuttaa kuitenkin ohittavan kaikki ne ongelmat joita Terheissä oli. Nähdäkseni vain ensimmäisen mallin käynnistysongelma, korkeat painot ja tärinät sekä kaasutinvalmistajavalinta mainittiin ongelmiksi.

      Olettaa voisi että tekstin on laatinut joku, joka on ollut töissä siellä siihen aikaan tai tuntenut sellaisen ja on halunnut luoda arvokkaamman kuvan Terhistä.

      Kaikki näyttää kuitenkin annettujen faktojen valossa vieläkin oudommalle. Vuosien 59 -79 kuitenkin onnistuttiin myymään suuria määriä moottoreita vuodesta vuoteen.
      Päättymisen syyt "hinta, markkinat ja resurssit" tuntuvat ontuville perusteluille.

      Hinta voi olla perusteltu jos tehdään laadukasta käsityötä joka toimii. (tekeehän kiinalaisetkin huonolaatuisia perämoottoreita länsimaisella hinnalla ja kauppa käy) Markkinoita voi laajentaa, jos asialla on osaava markkinointiporukka. Resurssit perusteena ontuvat kaikkein eniten. 35 10 työntekijää tekee x määrän moottoreita vuodessa ja jos kauppa käy, firmaan palkataan normaalissa maailmassa lisää.

      Jotenkin kurja häpeäpilkku suomalaisessa metalliteknologisessa historiassa, kun ottaa huomioon että 20 vuottakin oli jo onnistuttu pitämään yritys pystyssä.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Terhi-perämoottori

    • 4523523452

      Terhi moottorit oli juosten kustua laatua, kuten myös TALBOT autot. Vain idiootit ostivat niitä, johan kaikki tiesi mitä "laatua" ne on kun ekat romut hajosivat jo testeissä. Luultavasti VALMET olisi pystynyt kunnon tuotteeseenkin jos olisivat edes vähän keskittyneet asiaan tai kopioinneet jonkun japsi/jenkki merkin.

      • gcvfyt67

        talbot perustui fiat ritmoon. ei ne nyt niin huonoja olleet, tylsemmän näköisiä talbottien muotoilu oli kyllä


      • talpotti

        Kyllä Talbot perustui ihan Talbottiin, aiemmin Chrysler ja sitä ennen Simca.


    • Mtkooo

      En tiedä mitä Te laadulla ymmärrätte, mutta sanokaapa moniko muu merkki pyörii veneen perässä viidenkymmenen vuoden jälkeen. Itselläni on toimiva vm. 67 terhi 4 hv:). Siinäpä Teille oikeata laatua eikä nykyistä kertakäyttökamaa!

      • terhifinlandia

        voi olla että yksittäisiä moottoreita toimii kun ei koskaan käytä sitä, tai jos kaikki osat vaihtaa vähän väliä mutta ei perämoottori saa niin huonolaatuinen olla. Siks toiseks nuo terhin tyyppiviat ihmetyttää. En usko että niiltä säästyy edes sinun moottori. Tai kysytään näin päin; selvitetään tässä mitkä oli 4 hv terhin tyyppiviat, oletko sinä niistä mahdollisesti kuullut ja miten juuri sinä olet saanut ne eliminoitua ?


    • Jhgtuil

      Eiks se Terhin moottori eli poweri ollut Itä-Saksalainen?

      Se kertoo jo melkein kaiken

      • terhifinlandia

        Oletko tuosta ihan varma ? eikös ne tehneet moottorit Jyskän tehtaalla


    • 23e

      Terhin lohkot on valettu mahlen valimolla. Lohkossa jopa lukee mahle. Männät muistaakseni on myös mahlen tekemät.

      • terhifinlandia

        eikös Mahle ole ihan arvostettu laadukas tehdas ? aina vaan oudompaa..


    • vm41

      Suurimmat käyntiin lähtemisen ongelma oli epäkurantti kaasutin, muistaakseni Big merkkinen ?
      Pienet markkinat, johon myös Ruotsalaiset koneet kaatuivat, oli myös meidän koneemme perus syy.
      Itse omistan edelleen Ruotsalaisen moottorin, niin kuin moni muukin, ehkä Ruotsalaisilla oli paremmat resurssit koneensa tekniikan viimeistelyyn.
      Silti on vielä paljon toimivia Terhi moottoreita joka kesäisessä käytössä, luultavasti syy siihen löytyy pätevimmistä kuljettajista, sekä ennakkoluulottomuudesta, ei niinkään rahasta.
      Ehkä syy löytyy myös kielteisistä syistä, kuin autojenkin kohdalla ?

      • terhifinlandia

        vanhoissa moottoreissa se sinnikkyys on usein tarpeen. sellaista yksilöä niissä ei juuri taida olla että "kehtaisi ajaa strömsön kesäjaksokuvauksiin". minullakin on yksi uppsalan tuote osina vajassa. käynnistysongelmat ja sytytysongelmat vaivaa. täytyy katsoa jos jossain vaiheessa taas innostuis kasaamaan ja koittamaan käyntiin.


      • Se kaasutinmerkki ei ollut mikään Big vaan Bing. Samaa merkkiä löytyi myös Tunturi Sport- moposta jonka kaasuttimen 11 mm kurkun Jurpå porasi 14.5 milliseksi vintilää käyttäen. Hyvä tuli ja tehoa tuli rutkasti lisää.


    • vm41

      Korjaus näihin kaasutin ongelmiin.
      Zenith kaasutin korvattiin Bing merkkiseksi.
      Työntekijöiden palkkakustannukset nostivat Terhin valmistuskustannuksia, samoin muut nousseet yleiset kustannukset.
      Näihin muihin nousseisiin kuluihin kuului lähinnä myös alihankkijoiden nousseet kulut, jolloin ulkomaiset valmistajat suurine sarjoineen pullauttivat Terhin markkinaraosta mereen.
      Näin ollen voisi sanoa työntekijöiden ahneen rahantarpeen olevan päällimmäinen syy Terhin uppoamiseen.
      Olisipa silloin ollut tämä nykyinen Sipilän hallitus leikkaus hommissaan, niin voisimme edelleen saada ylpeinä ajella Terheillämme, ehkä jopa 4T koneen myötä.
      Mitään sen kummempaa syytä Terhin tuotannon lopettamiseen ei ollut, sillä kone oli joka suhteessa hyvin valmistettu ja käytti myös samoja osia apulaitteissaan kuin moni muukin valmistaja, kuten Ducatin sähkö osia (puolat), kaasuttimina oli myös joissain malleissa Tillotsoneita, sekä Bigejä.
      Vielä voisin sanoa sen, että jos joku ei vielä ole ymmärtänyt miksi Terhi ei yltänyt meidän 30-40 henkilön valmistus voimin maailman valloitukseen, kun vastassa oli vain 10 000 ulkomaista alipalkattua työntekijää huonoine sosiaalisine etuineen, niin silloin ei kannata edes yrittää selventää perimmäisiä syitä tuotannon lopetukseen.

    • terhifinlandia

      tuo Bing kaasutin ei mielestäni ole mikään erinomainen, dellorton ja mikunin pieniä kaasuttimia huoltaneena. Toinen juttu mikä käynnistyvyyteen voisi auttaa on kaasuttimen ja sylinterin välisen putken vaihtaminen vaaka sellaisesta edes vaikkapa 30 asteen kallellaan olevaksi (puhun monark crescent volvo penta 5 stä). pakoputken voisi ohjata suoran putken kanssa sylinteristä rikin ulkopuolella veden alle. nyt se menee sinne niveleen ja kuumentaa tarpeettomasti koko lohkoa, ja se vesipatosysteemi on arvelluttava jo itsessään. Onko joku muunnellut näitä vanhoja suomalaisia ja ruotsalaisia moottoreita omatoimisesti ja millaisella menestyksellä ?

    • m41v

      Uskoisin että vain kilpakoneisiin on kyseisiä virityksi muiden virityksien lisäksi tehty.
      Ruotsalaisissa koneissa ei ollut näitä Amerikkalaisten koneiden läppäsysteemejä, kuin ei tietääkseni Terheissäkään, joten niiden puuttuminen häiritsi enimmäkseen tyhjäkäyntien tasaisuutta, joita ei kaasarien vaihdoillakaan ollut saatu paranneltua riittävästi.
      Bigin kaasuttajat kyllä ruokkivat koneita tasaisesti ylemmillä kierroksilla ja koneet ovat todella pensapihejä.
      Oma 50 hp Archimedes söi tunnissa täydellä kaasulla n 15 l
      ja kaverin 50 Mercury 25 l , joten ei niin huonoa ettei hyvääkin.
      Nykyinen 60 hp Volvo Pentani kuluttaa normaali ajossa 25 solmulla n. 10 ja täysillä 32 solmua n. 17.
      Jotkut uudet 4T koneet vievät kyllä vähemmän, mutta minulla on varaa pensaan, kun en ole törsännyt osamaksurahoitteiseen uuteen myllyyn.

    • 23e

      Omakohtainen kokemus niin terheissä kun pentoissakin että se bingin kaasari on se heikoin lenkki. Isommissa koneissa 35-60hv penta/terhi ne toimii aikalailla paremmin kun niissä on enemmän säätömahdollisuuksia. Lisäksi itse en hen.koht pidä 9.9-23hv koneissa käytössä olevasta vaihdemekanismistä jossa vaihteet on ohjauskahvassa. Tuppaa aika helpolla menemään vastakkainen vaihde päälle kun yrittää laittaa vapaalle. Tämän seurauksena murtosokka katkeaa....

    • vm41

      Kieltämättä vain Amerikkalaisten koneet alkujaan olivat kunnolla suunniteltu, sekä valmistettu.
      Syy moiseen on Amerikkalaisten kuluttajien mahdollisuus haastaa valmistaja oikeuteen virheellisen tuotteen markkinoinnista ja silloin korvausten määristä puhuttiin aina kymmenistä miljoonista, jopa sadoista.
      Sempä vuoksi koneet ennen myyntiin pääsyä kävivät lävitse monet testaukset.
      Meillä testaajina toimivat kuluttajat, joilla vain harvoilla oli peukalo kämmenen reunassa.
      Lisäksi tuonti ulkomailta oli monelta osin hyvin rajoitettua, joka taasen herätti haluja oman laitteen tuottamiseen.
      Suoraahan ei voitu kopioida koneen erilaisia ratkaisuja jo patentoimis syiden vuoksi, vaan aina täytyi tehdä omia muutoksia muiden ratkaisuihin ja ne eivät aina toimineet toivotulla tavalla.

    • hummat

      Suomalaisilla Terhin valmistajilla ei tosiaan ollut älliä, tai rahaa tehdä konetta valmiiksi, vain lykkäsivät epäluotettavan, keskeneräisen laitteen markkinoille.

    • vm41

      Kun Terhi vihdoista viimein sai aikaiseksi jotenkin toimivat laitteet, olivat ne jo auttamatta jälkeenjäänyttä tekniikkaa, sekä maine pilalla.
      Terheistä tietämättömät ainoastaan >lankesivat loveen<.
      Silti on vielä Terhejä liikenteessä ja varaosiakin saatavissa.
      Tämä Suomemme Sammoksi aiottu laite, ei vain hyvistä aikeistaan huolimatta pelastanut meitä köyhyyden kiroukselta ja länsimaiden hapatukselta.

    • paremmaksikuinterhi

      Jos nyt, 2016 tässä ajassa ajassa joku perustaisi Suomeen pieniä aluksi esimerkiksi ainoastaan 3 hevosvoiman perämoottoreita käsityönä pienerissä valmistavan yrityksen, jotenkin uskon että aina löytyisi ostajia. Mutta moottorissa olisi oltava useita ainutlaatuisia vetovoimatekijöitä jotta se onnistuisi. Vaikkapa alhaiseen melutasoon panostaminen, bokserimallinen, titaanin käyttö osissa ja ehkä jopa moottorikopassa, vedenlämmitinkanava purjeveneiden tarpeita ajatellen, jaturi ja sähköstartti vakiona, ehkä pieni hyytelöakkukin kopan alla. Hinta epäilemättä olisi jotain aivan muuta kui 699 K-raudasta, mutta mutta...
      luin tuossa hiljattain artikkelin suomalaisesta aloittelevasta kellonvalmistajasta. Keväällä luin aloittavasta suomalaisesta pyöränvalmistuspajasta... suomalaisia koruvalmistajiakin putkahtelee melkein vuosittain uusia kansainvälisille mallimaailmoille asti vaikka eikös ne korut ja helyt pitänyt aasian ulkopuolella olla mahdoton ajatus valmistaa. jne jne.

      tarvittaisiin vain tarpeeksi rohkea nuorten työttömien mekaanikkojen ja tai koneinsinöörien porukka ja vähän sinnikkyyttä.

      massavalmistuksen ja globalisaation jälkeenkin on elämää suomessa, melkein ainoaa mitä yritysmielessä kannattaa edes täällä päin maailmaa ajatella. ei kaikki voi olla työvoimatoimistojen ja maakuntaliittojen kunnanvirkailioita lähihoitajia ja peliohjelmoijia tai kiinalaisten elektronikkakrääsän maahantuojia ja mihin sellainen edes kansantalouden kannalta lopulta johtaa.

      • JooMuttaKun

        Verotus tappaa yrittäjänalun Suomessa jo ennen kuin proto on valmis.
        Ja rahoitus pitää olla valmiina itseltä, pankit eivät ota mitään riskiä.


    • vm41

      Ei rohkeudesta ole mitään hyötyä silloin kun on nälkä.
      Kyllä menestymiseen täytyy olla itseltä pääomaa, tai kunnon pitkäkestoinen rahoittaja, sekä myös varma tuoteidea, nimenomaan sellainen jota kukaan muu ei ole keksinyt.

    • vaappooriiii

      Kokoluokka mailmanvalloituksessa : Terhiä tarjottiin jenkkimaitokauppaan.
      "Okei, laittakaa tulemaan 5000kpl näyte-erä, 2 viikon kuluttua tilaamme varsinaisen..." Se kaatui siihen, koko vuoden tuotanto ei ollut 5000....
      -Olisi mielenkiintoista tietää syy, Terhi 14 myöhästyminen lähdöstä, pomolla oli sellainen,
      koko kunnossapito osallistui talkoisiin, ikinä ei selvinnyt.
      -Oikeastaan oli ihan hyvä, muut tekee perämoottorin.

    • pelkojenmaa

      Massavalmistus suomesssa missään asiassa ei tietenkään onnistu, sen varmaan kaikki myöntää. Mutta niche markkinoilla mielestäni ehkä. Onhan täällä aika paljon tuotantopuolen osaajaa insinööriä kun heivataan kauan ennen 64 ikävuotta työkkäriin ja omaisuutta on ainakin nyt osalla karttunut että jotain voisi joku edes yrittää. tuo verotus ja byrokratia on kyllä aika paha.
      Kaikki tuntuu pelaavan vähän liiankin varman päälle, suomalaisten perusongelmia.

      Nälkääkin on kahden laista, sellaista joka tyydytetään vaikka saarioisen pitsalla tai 50 sentin ranskanleivällä, ja sellaista verbaalista nälkää, joka katoaa vasta kun saavuttaa jotain todellista josta voi olla ylpeä että on onnistunut. leipäjonojen maassa ensin mainittu on yleisempää ja erityisesti sen pelkääminen.

      • VeroHelvetti

        Usein näillä poispotkituilla insseillä on kuitenkin perhe elätettävänään.
        Se ei anna mahdollisuutta edes yrittää yrittäjyyttä, silloin kun putoaa kokonaan yhteiskunnan turvaverkosta. Ei niin etteikö omaa nälkää kestäisi, mutta lapset on eri asia.


      • motivvaatiohelvettimyös

        Amerikassakin on yrittäjyyttä ja lapsia, nälkäisiä ihmisiäkin joskin enimmäkseen verbaalisessa mielessä. Meidän suomalainen pelkurien mentaliteetti yhdistettynä sosialistiseen turvaverkkoon pitää huolen, että täällä ei hopeakorvakorujen kaivertaja-yrittäjiä kummemmat maailmalle pomppaa. Suurinpiirtein vain sellaiset yrittäjät yrittää, jotka kykenee ammattiliiton työttömyysrahoilla ostamaan jonkun käsityökalun. Amerikkalaiset ei uskoisi koko keskustelua jota tässäkin käydään mutta tää on sangen normi aihe täällä 24 palstalla, ei mitään uutta. tiedän haraavani vastaan mutta tulee aina välillä mieleen.


      • OnEroja

        Amerikan ja Suomen välillä on yksi ero joka ehkäisee ratkaisevasti yrittäjyyttä Suomessa.
        Se on henkilökohtaisen konkurssin mahdottomuus Suomessa. Täällä ei ole mahdollista aloittaa uudelleen nollatilanteesta, vaan vanhat velat seuraavat hautaan asti. Amerikassa on mahdollista tehdä henkilökontainen konkurssi, jolloin kaikki omaisuus ja varat menee, mutta niin menee samalla velatkin. Suomessa pankit ovat valtiovallan suojeluksessa, ja eivät koskaan ota mitään riskiä, joten kerran otettua velkaa ei saa pois niskastaan kuin kuolemalla. Suomessa yrittäjällä ei ole oikeutta epäonnistua, ja se on juuri se ero jonka takia täällä ei voi yrittää.


      • jotaintaisossu

        on eroja tottahan toki, mutta saako ameriikassakaan lainaa ilman vakuuksia ? Pienestä tarvii yrittää mutta myös isompien kanssa yhteistyössä voi olla mahdollisuus. Ehkä tässä suomalaisessa pelkuruudessa on liikaa sellainen kaikki tai ei mitään-mentaliteetti, täydellisesti tai ei ollenkaan. Tulee mieleen eräs parikymppinen menestystarina ruohonleikkuuketjusta, joka aloitti yhdellä leikaten itse. Palkkasi sitä mukaa muita mukaan kun ei selvinnyt kaikista tilauksista, ja lopulta sille kasvoi muutamassa vuodessa parin kymmenen ruohonleikkaajan mini-imperiumi. En nyt sano että suomessa toimii juuri tuo täsmälleen, mutta os. viittaa siitä että kaikkeen ei tarvita 100 000 euron vakuudetonta lainaa pikaisella anteeksiannolla. joskus satasen leikkurikin riittää alkuun.


    • HuonoOli

      Terhin viat ja ongelmat eivät olleet ihan pieniä. Teho/painosuhde oli toivottoman huono, polttoaineenkulutus liian suuri, jatkuvat käyntihäiriöt jos ajoit liian pitkään ja käynnistysvaikeudet jos satoi tai yritit käynnistää kuumana. Yksi riitti, toista ei tarvittu.
      Paukut tehtaan osalta olivat varsin vaatimattomat, 35 henkilöä tuotannossa ja suunnittelussa....ei ole riittävästi.

      • Joakim1

        Minkä Terhin teho/painosuhde oli huono ja kulutus liian suuri? En ole koskaan Terhiä omistanut, mutta testeissä se kyllä pärjäsi hyvin. Vaikuttaa myös kevyeltä. Terhi 20 painoi vain 33 kg, kun 70-luvun kilpailjat olivat 40 kg molemmin puolin. Tehossa hävisi hieman, mutta oli paras taloudellisuudeltaan eikä hitaampi kuin vaikkapa OMC.

        Terhi 40 ja 50 olivat nopeudeltaan luokkansa kärkeä ja taloudellisuudeltaan suorastaan ylivoimaisia. Terhi 50 kulutti 19 l/h kun samaan vauhtiin pääseet Mercury 500 vei 24 l/h ja Mariner 48 22 l/h. Solmun hitaampi OMC vei 22 l/h. Terhi 40 ja 50 painoivat 80 kg, kun kipailijoiden painot olivat 67-89 kg. 50:stä kevein painoi 78 kg.

        Terhi 9,9 sopii jo paremmin tuohon huonon teho/painosuhteen kuvaukseen. Se painoi 33 kg (siis yhtä paljon kuin Terhi 20!) ja hävisi nopeudessa ja tehossa selvästi ylitehoisille kilpakumppaneilleen (Yamaha, Mariner, Suzuki) ollen saman painoinen. Mutta kulutus oli vastaavasti kohtuullinen ja nopeudessa se pärjäsi OMC:lle ja Mercurylle, joiden teho oli myös hiukan alle 10 hv.

        Volvo-Penta Archimedekset olivat yleensä pahasti alitehoisia ja hitaita, mutta eivät nekään paljoa kuluttaneet.


      • hyvä_50hv

        Mulla oli 80 luvulla 50 hv terhi ja niin nöyrää konetta toimimaan saa hakea. Eipä startti juuri kulunut. Lähti aina ekastartilla kun avainta hipaisi. Kulutti vähän ja paattikin kulki aika kovaa vaikka olikin raskastekoinen, mutta kone olikin enemmän työkäyttöön. Mahlen kolmepyttyinen kone ja michicanin valtava potkuri hitaalla välityksellä. Kaverille myin sen taifun x veneeseen ja sekin meni aika haipakkaa. Hiljainenkin se kone oli, vain vaimea humina.


    • vm41

      Niimpä niin !!
      Nämä vain negatiivisten asioinen huomaajat ovat juuri niitä, jotka ovat kuulleet jonkun puhuvan vain pahaa Terhistä ja sulkeneet silmät ja korvat hyviltä puolilta.
      Olisipa hauskaa nähdä millaisen "myllyn" itse saisivat aikaan, ja montako Amerikoiden maitokauppoihin myytyä.
      Kyllähän näilläkin sivustoilla jos jonkinlaista "ikiliikkujan" keksijää vierailee, mutta tuskin ovat rahassa alkaneet ideoidensa vuoksi kieriskelemään.
      Kyllä nyt vain haukutaan väärän puun juurella, sillä eivät Ruotsalaisetkaan saaneet perätuuppareita maailman myyntiin, vaikka resurssit olivat sentään ihan eri luokkaa, miksiköhän ??
      Eiköhän kyseessä olleet lisäksi vielä sellaiset asiat, mistä ei yleisesti puhuta, kaiken muun lisäksi.
      Eihän täällä edes saatu kännyköitä tehtyä, vaan täytyi ulkomailla teetättää.

    • hyvä_50hv

      Tähänkä tämä Terhi juttu hyytyi ?
      Meillä (penskana) oli aikoinaan 5 hv terhi ja siinähän oli se vika, että konkka kuumeni eli oli alitehoinen ja sammui kun kuumeni liikaa. Jäähdytys puoli tuntia ja taas mentiin. Tehokkaampi konkka korjasi tilanteen ja sitten se toimi aina hyvin. (ei kyllä ollut minun makuuni se kone). Nämä 40 ja 50 hv koneet oli erimaailmasta ja petyin, kun niiden tuotanto sammahti. Oli kyllä helkkarin hyvä kone, vaikka ei ollutkaan kotitekoinen. Mullakin on ollut evikoita, merkkuja, vesiturbiinia, ym. mutta jäi mieleen tuo 50 terhi, joka oli ylivoimaisesti paras toiminnaltaan, mutta hyvä tehoiltaankin.

    • vm41

      Jospa tämä Terhi olikin vain jonkun pienen "aivoriihen" kahvitunti kokeilu, jonka avulla ei ollutkaan saada nostettua Suomen taloutta suonsilmästä ?
      Markkinoilla tosin oli rako, johon joku aikoi "kirveensä" kiilata ja olisi varmaan onnistunutkin ilman ulkomaisten tuontirajoitusten helpottumista, sekä suomen markan arvon epävakautta.

    • 23e

      Harmi että kaikki muistaa terhistä sen sisäisellä puolella olevan 5 heppaisen. Se kuumenemisongelma oli korjattu sillä että niihin laitettiin ulkoinen puola.

      50hv konetta en ole vielä päässyt testaamaan koska se on vielä osissa mutta 40hv koneella on tullut jonkin verran ajeltua ja hiljaisempaa ja taloudellisempaa sen ajan konetta saa hakea

    • vajasta-eloon-

      käytän hyväksi antiikkimoottori-asiantuntemusta jota täällä ajoittain ilmenee koskien näitä terhi ja monark moottoreita, eli tuo sytytyspuola niin kun on vauhtipyörän sisäpuolella omassa vajaprojektissa ja sökö tietty kuinkas muuten. onko jotain yksinkertaista keinoa asentaa ulkoinen sytytys ettei tarvitsisi niitä sisäkaluja lainkaan, ja jos on niin miten, minkälainen ja mitä maksaa ?

    • vm41

      Eipä juuri muuta helppoa, halpaa keinoa ole, kuin hankkia VOIMA KONE nettikaupasta uusi puola.
      Virtapuolasi tarkoitus on vauhtipyörän avustamana hieroa matalajännitteistä vaihtovirtaa joka sitten sytytys puolan, sekä katkojan kärkien avulla nostetaan korkeajännitteiseksi.
      Virtapuola ei montaa kymppiä maksa, samoin ei myöskään kärjet sekä kondensaattori.
      Joku "lähimmäinen" voisi vaikka lahjoittaa omistaan tarvittavat laitteet, mikäli ilmoitat koneesi merkin sekä hp määrän ja jos mahdollista valmiste numeron.

    • vajasta-eloon-
    • 23e

      Voimakoneelta voi ostaa settiä jolla saa 5 heposen muutettua ulkoisella puolalla olevaksi. Heräte tulee valopuolalta. Toki siellä varmaan myydään vielä sisäistäkin Puolaa.

      Puutteistaan huolimatta näitä on mukava harrastella eikä näiden kanssa enää verenmaku suussa tapella

      • vintagemotit

        tuo on totta. Vanhoissa moottoreissa hyväksytään tietynlainen karkeus ja jo niiden parissa korjailu on sitä elämystä itseään.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      140
      4472
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      351
      2243
    3. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      4
      2220
    4. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      248
      1901
    5. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      108
      1843
    6. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      459
      1805
    7. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      484
      1640
    8. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      57
      1519
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      493
      1376
    10. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      45
      1350
    Aihe