Kiinostaisi karkea arvio kyseisen koneen tuntikulutuksesta, maltillisilla "matkavauhti" kierroksilla 2000 - 2200 ja toisaalta kovemmilla n. 3000 kierroksella.
Volvo Penta 2003 tuntikulutus
28
4270
Vastaukset
- Bavariaristi
Pari litraa tunnissa matkavauhdilla. Ehkä kolme noilla isommilla kierroksilla.
- Joakim1
Täydellä kaasulla vie reilut 6 l/h ja suositeltu maksimi on 3200 rpm, joten 3000 rpm lienee hyvin lähellä tuota eli vienee yli 5 l/h. 2000-2200 rpm on sitten jo paljon maltillesampaa ja 2 l/h voi olla lähellä.
- Bavariaristi
Veisikö todella yli 5 l/h 3000 kierroksella? Tuntuu paljolta, mutta en väitä vastaan, ei ole kokemusta pidempiaikaisesta noin isoilla kierroksilla ajamisesta. Volvon sivuillahan toki on kulutuskäyrät pdf-esitteissä, mutta vaikealukuisina.
2l/h matkakierroksilla sen sijaan perustuu pidemmän aikavälin havaintoihin. Bavariaristi kirjoitti:
Veisikö todella yli 5 l/h 3000 kierroksella? Tuntuu paljolta, mutta en väitä vastaan, ei ole kokemusta pidempiaikaisesta noin isoilla kierroksilla ajamisesta. Volvon sivuillahan toki on kulutuskäyrät pdf-esitteissä, mutta vaikealukuisina.
2l/h matkakierroksilla sen sijaan perustuu pidemmän aikavälin havaintoihin.Joken arvio on hyvä. Kulutusta ja toisaalta moottorista ulos otettavaa tehoa on helpohko arvioida ristiin. 1 l/h kulutus vastaa melko tarkkaan 4 hv tehoa. Jos kulutus on 2 l/h niin moottorista otetaan ulos n 8 hv teho. Vastaavasti jos huipputeho on esim 20 hv niin tunti kulutus on n. 5 l/tunnissa. Kierrokset onkin jo sitten eri juttu... Veneissä moottori toimii aina osateholla.
Aika mielenkiintoinen diagrammi. Jos tulkitsen oikein, niin tuon mielestä n. 2200 kierroksella menisi n. 3600 g/h ja 3000 kierroksella peräti n. 4900 g/h. Kun litra painaa n. 0,9 kg, niin tuosta tulisi litra-arvoiksi 4 l/h ja 5,4 l/h.
Jälkimmäinen luku on aika lähellä Joakimin arviota, mutta ensimmäinen täysin epäuskottava. Omassa veneessäni on juuri tuo moottori ja kymmenen kesän ajalta kirjanpitoni mukaan kulutus on 2,2 litraa per tunti. Lämmityslaite (Webasto 3500) ottaa nesteensä samasta tankista, joten tuossa luvussa on mukana senkin kulutus, joten todellinen moottoritunnin kulutus lienee hyvin liki kahta litraa. Tyypillisesti ajan sellaisilla 2000-2100 kierroksilla.
Tietysti luvuissa on pientä epätarkkuutta sikäli, että se on laskettu tankatun polttoainemäärän perusteella, mutta ei siitä valtavaa heittoa tule.
Käyrien mukaan tuntikulutus per hevosvoima ei muuttuisi paljoakaan, alle 10%, tehomuutos taas olisi n. 25% (tai 30%, jos lasketaan alhaalta ylös). Mutta minun on hiukan vaikea uskoa, että 3000 kierroksella saisi kulutuksen pysymään n. kolmessa litrassa, johon nuo suhdeluvut ja käytännössä havaittu matkakierrosten kulutus viittaisivat. Jossakin on nyt piilossa jokin tuntematon tekijä.- seppomartti
10-14 kirjoitti:
Aika mielenkiintoinen diagrammi. Jos tulkitsen oikein, niin tuon mielestä n. 2200 kierroksella menisi n. 3600 g/h ja 3000 kierroksella peräti n. 4900 g/h. Kun litra painaa n. 0,9 kg, niin tuosta tulisi litra-arvoiksi 4 l/h ja 5,4 l/h.
Jälkimmäinen luku on aika lähellä Joakimin arviota, mutta ensimmäinen täysin epäuskottava. Omassa veneessäni on juuri tuo moottori ja kymmenen kesän ajalta kirjanpitoni mukaan kulutus on 2,2 litraa per tunti. Lämmityslaite (Webasto 3500) ottaa nesteensä samasta tankista, joten tuossa luvussa on mukana senkin kulutus, joten todellinen moottoritunnin kulutus lienee hyvin liki kahta litraa. Tyypillisesti ajan sellaisilla 2000-2100 kierroksilla.
Tietysti luvuissa on pientä epätarkkuutta sikäli, että se on laskettu tankatun polttoainemäärän perusteella, mutta ei siitä valtavaa heittoa tule.
Käyrien mukaan tuntikulutus per hevosvoima ei muuttuisi paljoakaan, alle 10%, tehomuutos taas olisi n. 25% (tai 30%, jos lasketaan alhaalta ylös). Mutta minun on hiukan vaikea uskoa, että 3000 kierroksella saisi kulutuksen pysymään n. kolmessa litrassa, johon nuo suhdeluvut ja käytännössä havaittu matkakierrosten kulutus viittaisivat. Jossakin on nyt piilossa jokin tuntematon tekijä.Eikös dieselin ominaispaino ole 0.8 eikä 0,9.
seppomartti kirjoitti:
Eikös dieselin ominaispaino ole 0.8 eikä 0,9.
Minun muistaakseni moottoripolttoöljyn litrapainon yleensä kerrotaan olevan 0,8-0,9 kg. Käytin isompaa lukua tässä, pienemmällä olisi nuo kulutusluvut menneet vielä hurjemmiksi ja kauemmas "pitkässä kenttäkokeessa" havaituista.
Jotenkin aavistelisin, että nuo Volvon "laboratoriomitattujen" käyrien ja todellisuuden välinen ero johtuu jostain sellaisesta, että aidossa käyttötilanteessa kone tuottaa matkakierroksilla paljon vähemmän tehoa kuin käyrät sanovat. Kun en tiedä, miten ne mittaukset tehdään, niin menee arvailuksi. Voisiko olla niin, että veneen kulkuvastus (jota vastaan siis moottori työskentelee) olisi yksinkertaisesti niin paljon pienempi kuin laboratorimittauksessa käytetty vastus, että sen parintuhannen kierroksen ylläpitoon tarvittaisiin paljon vähemmän työtä? Venehän kulkee loppujen lopuksi aika kevyellä voimalla, kun pysytään runkonopeuden alapuolella.10-14 kirjoitti:
Aika mielenkiintoinen diagrammi. Jos tulkitsen oikein, niin tuon mielestä n. 2200 kierroksella menisi n. 3600 g/h ja 3000 kierroksella peräti n. 4900 g/h. Kun litra painaa n. 0,9 kg, niin tuosta tulisi litra-arvoiksi 4 l/h ja 5,4 l/h.
Jälkimmäinen luku on aika lähellä Joakimin arviota, mutta ensimmäinen täysin epäuskottava. Omassa veneessäni on juuri tuo moottori ja kymmenen kesän ajalta kirjanpitoni mukaan kulutus on 2,2 litraa per tunti. Lämmityslaite (Webasto 3500) ottaa nesteensä samasta tankista, joten tuossa luvussa on mukana senkin kulutus, joten todellinen moottoritunnin kulutus lienee hyvin liki kahta litraa. Tyypillisesti ajan sellaisilla 2000-2100 kierroksilla.
Tietysti luvuissa on pientä epätarkkuutta sikäli, että se on laskettu tankatun polttoainemäärän perusteella, mutta ei siitä valtavaa heittoa tule.
Käyrien mukaan tuntikulutus per hevosvoima ei muuttuisi paljoakaan, alle 10%, tehomuutos taas olisi n. 25% (tai 30%, jos lasketaan alhaalta ylös). Mutta minun on hiukan vaikea uskoa, että 3000 kierroksella saisi kulutuksen pysymään n. kolmessa litrassa, johon nuo suhdeluvut ja käytännössä havaittu matkakierrosten kulutus viittaisivat. Jossakin on nyt piilossa jokin tuntematon tekijä.Ominaiskulutuksesta tietylle kierrosluvulle ja täydellä kuormalla laskettu kulutus pätee ainoastaan siinä erikoistapauksessa, että moottorilla on kullakin kierrosluvulla täysi kuorma. Veneessä tämä ei toteudu ikinä. Potkuri ja välitys on aina lähes koko kierrosalueen kompromissi ja moottori käy aina osakuormalla. Kun ajat matkanopeutta kierroksilla 2200, ei moottori todellakaan tuota 20 hv tehoa eikä kuluta 4l/h. Suorituskykykäyrät ilmoittaa sen tehon mikä olisi maksimi kullakin kierroluvulla. Matka-ajossa käytät moottoritehoa tod näk selvästi alle 10hv ja kulutus lasketaan sen mukaan. Jää 2l/h tuntumaan.
- Better_Than_Life
Mielenkiintoista on huomata että omassa liukuvassa matkaveneessä uppoumanopeuden kulutukset ovat samaa luokka tässä esitettyjen kanssa vaikka kyseessä on kuitenkin 250 hp diesel. Meillä kuluu 6 solmun nopeudessa 3 l/h kierroksilla 1200 rpm eli aika vähällä mennään. Vene painaa 4t tankit puolillaan neljän aikuisen kuormalla.
Luulisi että isolla koneella olisi jo sisäiset vastukset suurten liikkuvien massojen ansiosta sitä luokkaa että osakuormien kulutukset kasvaisivat etenkin tyhjäkäyntikierrosten tuntumassa. - Joakim1
Hiukan epäilen 6 solmua ja 3 l/h lukuja ellei noita ole pyöristelty edullisempaan suuntaan. Vene 9/2007:ssä oli 260-270 hv dieseleiden vertailu Aquador 25:ssä (7,7 m 2500 kg). Kulutukset ja nopeudet kolmella eri koneella
1000 rpm 5,2 s/3,1 l/h, 6,0/3,7 ja 5,2/2,4
1200 rpm 6,1/4,5, 6,5/5,6 ja 5,7/3,6
Taloudellisuudessa (l/mpk) kaikille parhaat arvot (0,39, 0,32 ja 0,32) tuli tyhjäkäynnillä (3,3, 4,4 ja 3,4 solmua). 1200 rpm kohdalla kulutus mailia kohti oli jo tuplat.
Purjeveneillä tyypillinen kulutus 6 solmun kohdalla on n. 2 l/h eli taloudellisuus sama kuin ylläolevat tyhjäkäynnillä. - Better_Than_Life
Joakim1 kirjoitti:
Hiukan epäilen 6 solmua ja 3 l/h lukuja ellei noita ole pyöristelty edullisempaan suuntaan. Vene 9/2007:ssä oli 260-270 hv dieseleiden vertailu Aquador 25:ssä (7,7 m 2500 kg). Kulutukset ja nopeudet kolmella eri koneella
1000 rpm 5,2 s/3,1 l/h, 6,0/3,7 ja 5,2/2,4
1200 rpm 6,1/4,5, 6,5/5,6 ja 5,7/3,6
Taloudellisuudessa (l/mpk) kaikille parhaat arvot (0,39, 0,32 ja 0,32) tuli tyhjäkäynnillä (3,3, 4,4 ja 3,4 solmua). 1200 rpm kohdalla kulutus mailia kohti oli jo tuplat.
Purjeveneillä tyypillinen kulutus 6 solmun kohdalla on n. 2 l/h eli taloudellisuus sama kuin ylläolevat tyhjäkäynnillä.No OK, nopeus oli 10,9 km/h eli 5,88 solmua ja kulutus 3,1 l/h eli noin 0,53 l/mpk.
Meidän vene on 1,2m tuota Aquadoria pitempi joten myös runkonopeus on jonkin verran suurempi.
Kierroksilla 3200 vene kulkee 24 solmua ja kuluttaa 32-33 l/h vähän kevyemmällä kuormalla mitattuna (kaksi aikuista ja 1/4 tankit).
- pentavolvo
Kumitutti akselivetoista ei voi huudattaa täysillä kierroksilla, joten 6 L/h on harhaa siltä osin. Aika raa'alta se kuulostaa vetolaiteversiossakin, kun kierrosluku on ryntörajoilla. Matkanopeudella oma 2003 kuluttaa ~2.5 L/h (2500 rpm).
- MerkityksetöntäTäällä
Ihan oikeasti, ketä kiinnostaa kuluttaako 3 vaiko 5 litraa tunnissa.
Jokaista matkaveneilijää. Sillä on pirun iso merkitys, miten pitkälle tankissa olevalla löpöllä voi luottaa pääsevänsä.
- Purjeet_ylös
Eikös kyse ole purjeveneen moottorista? Dieseliä kuluu melko vähän, jos käyttää purjeita.
- Najad_343
10-14 kirjoitti:
Jokaista matkaveneilijää. Sillä on pirun iso merkitys, miten pitkälle tankissa olevalla löpöllä voi luottaa pääsevänsä.
Matkaveneilijää ei kiinnosta, hän tietää kuinka pitkälle veneellään pääsee takillisella turvallisesti. palstan "matkaveneilijää" kiinnostaa, koska hän tekee matkaa vain palstalla, eikä omista edes venettä.
- Joakim1
Najad_343 kirjoitti:
Matkaveneilijää ei kiinnosta, hän tietää kuinka pitkälle veneellään pääsee takillisella turvallisesti. palstan "matkaveneilijää" kiinnostaa, koska hän tekee matkaa vain palstalla, eikä omista edes venettä.
Mistä se matkaveneilijä tietää ellei sitten tuntikulutuksesta, kulutuksesta mailia kohti, tankilla ajettavista tunneista tai maileista? Kaikki ovat kuitenkin samaa asiaa eri tavalla laskettuna. Aika oleellista voi myös olla tietää kulutuksen riippuvuus vauhdista. Vaikkapa jo Suomi-Visby -välillä voi saada helposti kulumaan 150 litraa, mutta toisaalta samalla veneellä voi päästä 50 litralla (molemmat siis koko matka koneella).
- Najad_343
Joakim1 kirjoitti:
Mistä se matkaveneilijä tietää ellei sitten tuntikulutuksesta, kulutuksesta mailia kohti, tankilla ajettavista tunneista tai maileista? Kaikki ovat kuitenkin samaa asiaa eri tavalla laskettuna. Aika oleellista voi myös olla tietää kulutuksen riippuvuus vauhdista. Vaikkapa jo Suomi-Visby -välillä voi saada helposti kulumaan 150 litraa, mutta toisaalta samalla veneellä voi päästä 50 litralla (molemmat siis koko matka koneella).
Se tieto ei todellakaan löydy täältä.
Purjeet_ylös kirjoitti:
Eikös kyse ole purjeveneen moottorista? Dieseliä kuluu melko vähän, jos käyttää purjeita.
Aina ei tuule. Tai tuulee niin vähän, ettei venettä saa haluttuun suuntaan kulkemaan purjeilla tarpeeksi, kun perillekin joskus haluaa päästä. Joka tapauksessa on ihan turvallisen veneilyn perusjuttuja olla selvillä siitä, miten pitkälle käytettävissä oleva polttoaine riittää. Ja aina pitää tietysti olla turvallisuusmarginaalia mukana laskuissa.
- vp2003
Meidän veneessä kun tuon VP2003 kierrokset on noin 2200 niin kuluttaa aika tarkkaan tuon 2l/h. 2000rpm oli jo selvästi alle, 1,7-1,8l/h Taloudellisin kierrosalue on kuitenkin alempana, karvan yli 1500rpm, jossa kulutus noin 1,3l/h. Tässä nopeus on meidän veneellä hieman kelistä riippuen noin 5kn kun taas 2100rpm vastaava nopeus on hieman alle 6,5kn.
- MyöskinVP2003
>20 vuoden kokemus VP2003 purjeveneessä ja joskus kukutusta tullut seurattua. Se menee jotakuinkin niin, että kun ajelee 2000 r/min niin kulutus on 2 l/h. Ja kun kierrokset nostaa 2300 r/min niin kulutus nousee 2,3 l/h.
- seppomartti
Vp 2003 ja Najad 343 sivuavat villakoiran ydintä. Kulutus kasvaa voimakkaasti nopeuden lisääntyessä. Itsekin olen 3- sylinterivolvoilla kokemusperäisesti ajanut 1700- 1800 rpm/ 5 s kun polttoainetta säästän ja 2200-2300/ 6s "normaalinopeutta". Yllä kuvattuja kulutuslukemia oe luullut kuluttavani mutta kun Volvon 257-258g / kWh ominaiskulutuksesta ja akselitehosta 12,8 kW/ 1800rpm tai 16,4/ 2250 yritän 0.8 dieseelin ominaispainolla yritän laskeaniin päädyn lähes kaksinkertaisiinkulutuksiin. Jokin teorialaskujeni ja kokemusperäisen arvauksen välillä ei täsmää.
Pohjan ja potkurin pinnan kunto vaikuttaa paljon. Puhtaana D1-30 maks kierrokset on 3200 ja ennen putsausta 2800.
Millä vp2003 olet päätynyt ko kulutuslukemiin?Osakuorma on vastaus. Katso kirjoitukseni yllä.
Havainnollistetaan vielä karrikoidulla esimerkillä: Moottori ottaa vapaalla 1/10 kaasulla 1500 rpm. Tuottaa olemattoman tehon (pelkät moottorin sisäiset häviöt)ja kuluttaa tällöin ehkä 1,2 litraa tunnissa. Kun laitetaan vaihde päälle ja niin saman 1500 rpm saavuttamiseksi kaasu pitääkin laittaa 1/2 asentoon (korostettu esimerkki, ylimitoitettu potkuri). Kulutus on viisinkertainen vaikka kierrosluku on sama. Kierrosluvun ja ominaiskulutuksen kautta ei voi laskea marka-ajon kulutusta. Veneessä potkuri on aina kompromissi ja moottori toimii aina osakuormalla.- Joakim1
"Kaasu" on sinänsä huono käsite dieselin kanssa, että dieselissä "kaasuvipu" säätää kierroslukua ja polttoainetta syötetään sitten automaattisesti kuormitusta vastaava määrä. Tyhjäkäynnilläkin pitää siis laittaa kaasu pohjaan saadakseen täydet kierrokset, toisin kuin bensakoneella. Dieselissä kaasuvipu vaikuttaa governorin kierroslukusäätöön ja bensakoneessa kaasuläppään eli ilmanvirtausaukkoon.
Monesta muusta moottorista löytyy erikseen täyden kuorman ja oletetun potkurikäyrän mukainen käyrä. Yleensä kulutus (l/h) on ilmoitettu potkurikäyrälle ja ominaiskulutus (esim. g/kWh) täydelle kuormalle, koska näin saadaan paremmalta näyttäviä lukuja.
Tässä vaikkapa D1-30:n käyrät: http://www.navaboats.com/pdf/D1-30_EPATier3.pdf
Siinä on teho- ja vääntökäyrät täydellä kuormalla kampiakselilla, potkuriakseliteho potkurikäyrällä ja potkurikäyrän mukainen kulutus. Tärkeää on huomata termi "load exp. 3", joka tarkoittaa oletusta, että potkurin ottama teho kasvaa kierrosluvun kolmannessa potenssissa. Tämä oletus pätee tarkasti paaluvedossa ja siten myös tapauksissa, jossa potkurin luisto on hyvin suuri eli uppumarunkoinen "ylisuurella" moottorilla (kierrosluku ei juuri vaikuta nopeuteen). Muissa tapauksissa käyrä on jotain muuta eikä potenssi ole vakio koko käyrän alueella. Tällöin kyse on enemmän veneen vastuskäyrästä kuin potkurin ominaisuuksista. Esimerkkinä vaikkapa liukuvarunkoisissa potenssi on n. 2 liukualueella ja uppoumarunkoisissa se voi olla paikoin jopa 5, mutta toisaalta taas laskee 2:n paikkeille alhaisilla nopeuksilla. Liukuvissa uppoumanopeuden ja liukunopeuden välissä potenssi vaihtelee voimakkaasti.
Ko. käyrien mukaisesti D1-30 kykenee tuottamaan 2000 rpm kohdalla n. 20 hv, mutta potkurikäyrän mukaan se ottaisi vain reilut 6 hv. Tämä tulee siis arvoista n. 27 hv 3200 rpm laskemalla (2000/3200)^3 * 27 = 6,6 hv. Tuolla kohtaa kulutus on n. 1,8 l/h, josta saadaan ominaiskulutukseksi 1,8/6,6=0,27 l/hvh eli n. 230 g/hvh tai 310 g/kWh. Ominaiskulutus on siis suurempi kuin 2003:lle ilmoitettu johtuen, mutta se on täydellä kuormalla, jolloin hyötysuhde on parempi. Dieselin ominaispaino on yleensä n. 840 g/l. Lisäksi vaihteiston häviöt ovat mukana D1-30:ssä, mutta tuskin 2003:ssa. - vp2003
Päädyin esittämiini lukuihin ihan empiiristen testien avulla - tankki täynnä kun lähtee posottelemaan pidemmän pätkän ja kirjaa tunnit kierrokset ylös niin sitten seuraavalla täytöllä saa hyvin hahmoteltua kulutuksen. Pienillä kierroksilla keli, siis pienikin vastatuuli, vaikuttaa suhteessa paljon nopeuteen kun taas yli 2000rpm saman tuulen vaikutus on pienempi.
Lisäksi purje auttaa nostamaan hieman nopeutta varsinkin pienillä kierroksilla, vaikka kippo ei juuri liikkuisi pelkällä tuulella. Uskoisin tämän myös helpottavan kierrosten nousemista ts purje voi tuoda samalla kaasulla hieman korkeammat kierrokset. Tämä siis jo heikossakin tuulessa. Joakim1 kirjoitti:
"Kaasu" on sinänsä huono käsite dieselin kanssa, että dieselissä "kaasuvipu" säätää kierroslukua ja polttoainetta syötetään sitten automaattisesti kuormitusta vastaava määrä. Tyhjäkäynnilläkin pitää siis laittaa kaasu pohjaan saadakseen täydet kierrokset, toisin kuin bensakoneella. Dieselissä kaasuvipu vaikuttaa governorin kierroslukusäätöön ja bensakoneessa kaasuläppään eli ilmanvirtausaukkoon.
Monesta muusta moottorista löytyy erikseen täyden kuorman ja oletetun potkurikäyrän mukainen käyrä. Yleensä kulutus (l/h) on ilmoitettu potkurikäyrälle ja ominaiskulutus (esim. g/kWh) täydelle kuormalle, koska näin saadaan paremmalta näyttäviä lukuja.
Tässä vaikkapa D1-30:n käyrät: http://www.navaboats.com/pdf/D1-30_EPATier3.pdf
Siinä on teho- ja vääntökäyrät täydellä kuormalla kampiakselilla, potkuriakseliteho potkurikäyrällä ja potkurikäyrän mukainen kulutus. Tärkeää on huomata termi "load exp. 3", joka tarkoittaa oletusta, että potkurin ottama teho kasvaa kierrosluvun kolmannessa potenssissa. Tämä oletus pätee tarkasti paaluvedossa ja siten myös tapauksissa, jossa potkurin luisto on hyvin suuri eli uppumarunkoinen "ylisuurella" moottorilla (kierrosluku ei juuri vaikuta nopeuteen). Muissa tapauksissa käyrä on jotain muuta eikä potenssi ole vakio koko käyrän alueella. Tällöin kyse on enemmän veneen vastuskäyrästä kuin potkurin ominaisuuksista. Esimerkkinä vaikkapa liukuvarunkoisissa potenssi on n. 2 liukualueella ja uppoumarunkoisissa se voi olla paikoin jopa 5, mutta toisaalta taas laskee 2:n paikkeille alhaisilla nopeuksilla. Liukuvissa uppoumanopeuden ja liukunopeuden välissä potenssi vaihtelee voimakkaasti.
Ko. käyrien mukaisesti D1-30 kykenee tuottamaan 2000 rpm kohdalla n. 20 hv, mutta potkurikäyrän mukaan se ottaisi vain reilut 6 hv. Tämä tulee siis arvoista n. 27 hv 3200 rpm laskemalla (2000/3200)^3 * 27 = 6,6 hv. Tuolla kohtaa kulutus on n. 1,8 l/h, josta saadaan ominaiskulutukseksi 1,8/6,6=0,27 l/hvh eli n. 230 g/hvh tai 310 g/kWh. Ominaiskulutus on siis suurempi kuin 2003:lle ilmoitettu johtuen, mutta se on täydellä kuormalla, jolloin hyötysuhde on parempi. Dieselin ominaispaino on yleensä n. 840 g/l. Lisäksi vaihteiston häviöt ovat mukana D1-30:ssä, mutta tuskin 2003:ssa.Noissa 2003 käyrissä sanotaan, että niissä on tilanne "PD LD", eli huvivene ja kevyt kuormitus, eli täydet tehot otetaan vain 8% ajasta. Mikä tämän merkitys mahtaa olla? Kyllähän ne kulutukset noissa Volvon käyrissä on yleensä liian kovat uppoumanopeuksia ajavalle pienveneelle. Jouduin ajamaan yhdellä fiskarilla MD2B-moottorilla 17 tuntia heti koneen asennuksen jälkeen. Kulutuskäyrästä laskin, että dieseliä olisi tarvittu jotain 80 litraa, mutta ei tarvittu kuin puolet tuosta, vaikka ajettiin runkonopeuden yli vähän.
- seppomartti
Joakimin selostus " kuvernööristä", mikä lentoneen potkurista on hämärästi tuttu, viittaisi minusta siihe, että vp2003 nostaessaan isopurjeen heikossa tuulessa pienentää kyllä kulutusta ja marginaalisesti parantaa venevauhtia muttei muuta moottorin kierroslukua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1276758Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631624214Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen513399Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4903004Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2851980Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde351669Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja151509- 901493
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1751441Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151396