Heps. Minua alkoi kiinnostamaan OKT ilmanvaihtomme tasapainottaminen omatoimisesti.
Itse periaate on minusta selvä, ja ilmavirratkin pystyy suunnittelemaan jollakin tavoin. Mutta minkälaista mittalaitetta käytetään? Hupullisia ilmavirtamittareita on kaupoissa, mutta ne ovat kalliita.
Muitakin "kepin nokassa" olevia virtausmittareita on, mutta miten mittaus niillä tapahtuu? Kanavan sisällä ei kai ole täydellinen virtaus, vaan se on hitaampi seinien vierellä - miten tämä vaikuttaa tuloksen luotettavuuteen?
Entä paine-eromittarit? Ilmanvaihtoventtiileille on saatavana käyrästöt, joissa on esitetty paine-ero virtausmäärän funktiona. Paine-eromittareita ainakin näkyy jossakin parin sadan euron hintaluokassa, ja se on jo samaa luokkaa itse tasapainotustyön kanssa, jos sen tekee ulkopuolinen.
Hauska olisi leikkiä teknisillä kapistuksilla...
Itse periaate on minusta selvä, ja ilmavirratkin pystyy suunnittelemaan jollakin tavoin. Mutta minkälaista mittalaitetta käytetään? Hupullisia ilmavirtamittareita on kaupoissa, mutta ne ovat kalliita.
Muitakin "kepin nokassa" olevia virtausmittareita on, mutta miten mittaus niillä tapahtuu? Kanavan sisällä ei kai ole täydellinen virtaus, vaan se on hitaampi seinien vierellä - miten tämä vaikuttaa tuloksen luotettavuuteen?
Entä paine-eromittarit? Ilmanvaihtoventtiileille on saatavana käyrästöt, joissa on esitetty paine-ero virtausmäärän funktiona. Paine-eromittareita ainakin näkyy jossakin parin sadan euron hintaluokassa, ja se on jo samaa luokkaa itse tasapainotustyön kanssa, jos sen tekee ulkopuolinen.
Hauska olisi leikkiä teknisillä kapistuksilla...
Vastaukset 29
Vanhimmat
ammattimiehillekin vaikeaa, aloittelijalle toivoton homma
Ilmanvaihdon säätäminen on varmaan ammattilaisille vaikeaa; tai ainakin osalle ammattilaisa. En yhtään epäile.
Kanaviston painehäviöt voi laskea kanavaosien spkesien mukaisesti. Jos ovet pidetään auki kaikkialla talossa, paine tasoittuu talossa. Nyt samalla säädöllä olevat venttiilit virtaavat suurin piirtein siten, kuin kanaviston vastapaineesta voi päätellä. Tästä sitten lähdetään säätämään.
Sen mittarin joudut kuitenkin jostain hankkimaan. Se lienee laskutaitoiselle pahin rasti, jos rahaa ei saa polttaa vapaavalintaista summaa.
Tasapainotin itse. Mutta asia pitää ymmärtää täysin. Mittarin saa lainaksi kun vähän kyselee.
Olisi mukava kuulla kokemuksia ilmavirtojen tasapainottamisesta. Millaisia muutoksia taspainotukset ovat saaneet aikaan?
sillä tasapainossa oleva ilmanvaihto tarkoittaa käytännössä sitä, että hajut pysyvät wc:ssä ja keittiössä eivätkä leviä ympäri taloa. Kosteiden tilojen höyryt poistuvat nopeasti ilmanvaihtokanavasta ulos eivätkä leviä sieltä tai jää sinne muhimaan rakenteisiin. Ylipäätään sisäilma tuntuu silloin paremmalta hengittää.
Talossani on koneellinen ilmanvaihto LTO:lla.
Toteat tuossa: "hajut pysyvät wc:ssä..."
Niinpä tuntuu tekevän meillä, minusta hajujen pitäisi mennä ulos, eikä jäädä vessaan.
Onko säädöt pielessä kun hajut tuntuvat jäävän vessaan?
että jos wc:ssä haisee p***ka ja keittiössä ruoka, kannattaakin pa**antaa keittössä ja tehdä ruoka wc:ssä, niin eipä ole enää tuota onkelmaa ...
ja käyrästöillä tasapainotin.
Normaali asumistilanne, ovet ja ikkunat kiinni. Poistosta aloitin - ensin kojeesta kauimmainen (hankalin) venttiili. Venttiilin avauma 'suurehkoksi' kojeeseen kierroksia siten, että mitoitusvirtaama ko. venttiilissä toteutuu järkevällä paine-erolla (10...30 Pa).
Tästä etiäpäin venttiili kerrallaan kohti kojetta. Jos tulee vastaan räppänä, joka ei suurellakaan avaumalla läpäise tarpeeksi, kojeeseen pykälä lisää nopeutta ja aloitetaan alusta. Mitataan pari kertaa läpi, koska puhaltimen toimintapiste muuttuu säätöjen myötä.
Tulopuoli samaan malliin. Jos säädön jälkeen talon kaikki tilat jäävät lievään alipaineeseen (ehkä
ei kyllä kannata varmistella mitään, koska lämpötilat ovat niin epätasaiset siirtimien jälkeen. Tasapainotus pitää varmistaa siellä missä ero pitää ollakin, eli ulkoilma/sisäilma esim, ikkunasta.
itsellä massa- ja energiataseet korreloivat varsin tarkasti toistensa kanssa.
Lämpötilan mittapisteet valitaan luonnollisesti sellaisista kanavistokohdista, joissa ristivirtasiirtimen jälkeinen ilmavirtauksen lämpötilaprofiili on tasoittunut - siis kojeen ulkopuolelta esim. ns. kinkkumittarilla parin millin reiästä.
ovat tietenkin jossain kohtaa heti kohdallaan, sitä ei vain voi tietää, onko arvo oikea vai väärä. Tasoittuminen saattaa olla kohtuullinen vasta useiden metrien päässä. Tällöin alkaa jo ympäristöstä/öön siirtyvä lämpö häiritä. Mittauksella ei todellakaan siis voi "varmistella" mitään.
Normaalisti, jos tuollaista lto:ta yritetään oikeasti mitata, käytetään monipistemittaria, jossa on mittapäitä 10-20. Tällöinkin arvoihin suhtaudutaan arvellen sillä siirtimessä tapahtuu koko ajan arvojen liukumista johonkin suuntaan, varsinkin jos kondensoi. Arvoja katsellaan sitten tietyltä ajanjaksolta, jolta haetaan toisiaan vastaavat arvot.
Kannattaa siis tunkea se kinkkumittari sinne minne se on tarkoitettukin ...
lämpötilamittauksen tarkkuus on paljon parempi kuin ilmamäärämittausten. Kalibroidulla kinkkumittarilla päästään 2% tarkkuuteen absoluuttiarvosta ja alle prosenttiin toistavuudessa. Ilmamäärämittauksen tarkkuus pienistä kanavista tai päätelaitteista on 10% luokkaa ja profiloituneissa turbulenttivirtauksissa 20...30%. Merkitsevin virhe on siis mitatuissa ilman nopeuksissa/dyn.paineissa.
Juuri tästä syystä ilmamäärien suuruusluokan tarkistus tulee tehdä massa- ja energiataselaskennan kautta.
mahtoi tuokin olla, 2% absoluuttiarvosta?! 273+20 =293K, josta 2% on 5,86 astetta.
Laita siis se mittariromusi vaan kinkkuun, ja tarkista ikkunasta missä mennään.
Jos halutaan mitata kokonaisilmavirtoja, ylivoimaisesti tarkin avo saadaan lto-kuution painehäviöstä.
Pitäisi sinun tuolla kokemuksella tietää, että lämpötilamittausten ja energiataseiden referenssipiste on normaalisti 0 degC. Tähän siis verrataan lämpötilan absoluuttiarvoa, josta lasketaan suhteellinen tarkkuus.
Siis, parahin roi, lämpötilan absoluuttiarvo ei tietenkään tarkoita lämpötilamittauksen kelvin -arvoa.
Lämpömittareiden tarkkuushan perinteisesti on annettu niiden maksimiarvosta, mikä perinteisesti on kerrottu lukijalle siten, että se on sama kuin pienin jakoväli. Digitaalimittareiden tarkkuuksista ei ole havaintoa, mutta 2%:n tarkkuus on joka tapauksessa säälittävän huono.
Ja kuten todettu, mistä mitataan vaikuttaa paljon enemmän kuin se millä.
Tässä ei, kuten olen tuolla aikaisemmin jo monesti todennut, ole kysymys lämpömittareista tai niiden tarkkuuksista vaan siitä, että mitattaessa painesuhteita lämpötilamittaukset eivät "varmista" yhtään mitään.
Kuten edeltävästä tekstistä havainnet tarkoitan nimenomaisesti MITTAUKSEN tarkkuudesta virhetarkastelun kannalta - en siis mitta-antureiden tarkkuudesta. Huomannet eron.
Mittauksen (lukuarvon) tarkkuus riippuu mittalaitteen tarkkuudesta, otannan hajonnasta sekä mittaustilanteesta johtuvasta (tapauskohtaisesta) poikkeamasta. Näiden yhteisvaikutus on pelkkää laskemista - ja on ko. mittaustapahtumissa käytännössä luokkaa 2%. Pitot-putkimittauksissa vastaava mittaustuloksen virhemarginaali on luokkaa 10%
Lisäksi - kuten havainnet - lämpötilamittausta lto-kennon yli ei suinkaan käytetä rakennuksen painesuhteiden arviointiin vaan poisto/tulo -suhteen määritykseen, eli käytännössä varmennetaan ilmamäärämittausten perusteella laskettu vuotoilmamäärän suuruusluokka.
olla tuo lämpötilojen epätasainen jakautuma niin vieras tosiasia, ettei tätä kannata enää jankuttaa, koska kerran mittalaitteen, yksittäisen mittauksen ja mittausmenetelmän tarkkuudet tuntuvan menevän sekaisin.
Pitot-putkia en myöskään ole tarjonnut mittauslaitteiksi amatööreille missään vaiheessa, enkä tarjoa joten niistä saat jurista edelleen aivan itseksesi.
Mutta mitä tulee todellisten ilmavirtojen ja ilmavirtasuhteen selville saamiseen, se löytyy luotettavasti vain lton painehäviöistä ja koko rakennuksen tasolta ikkunasta.
Huomannet, että vain ne ovat oleellisia.
vielä todeta, että se lämpötilamittauksen tarkkuus on kirjoituksessasi aivan väärin.
Voinet konkreettisesti valaista, mikä on lämpötilamittauksella saatu tulo/poisto ilmavirtasuhteeen tarkkuus lto:sta mitattuna, kun tt=-1° ja tp=+1°C.
Siis muka jotain 2% vai?
dtt01 ja dtp=-1 on lämpöpinnan partikkelifouling sitä luokka, että se onpi syytä putsata. Tämän jälkeen suoritetaan uusi mittaus.
Jos kuitenkin esimerkkisi siirin on puhdas, lienee kaunis kesäpäivä ja lton ohitus jumittanut päälle. Tässä tapauksessa ohituspelti avataan ja mennään ottamaan terassille huurteinen.
on rakennusaikainen ilmanvaihto ja lämmitykset eivät vielä ole toimi. Laitoksen ilmavirrat ja rakennuksen painesuhteet kuitenkin pitäisi saada kohdalleen.
Mikä siis on mittaustarkkuus "varmistavalla" menetelmälläsi, keskioluen 4,5% ja mittauspöytäkirjat tehdään baaritiskillä vai?
pruukataan tasapainottaa ilmanvaihto asumisolosuhteissa. Yleensä tökätään päätelaitteet viimme vaiheessa, kun lämmöt ovat olleet jo aikaa päällä. Rakennusvaiheessa riittää säätö sormituntumalla.
Noin kokonaisuudessa katsomme ns. ongelmaa eri lähtökohdista: tarkastelet asiaa ensisijaisesti rakennusmääräysten iv-osiosta. Itse peilaan tilannetta hiven laajempaa taustaa vasten: rakennusten energiatehokkuuden näkökulmasta.
Vanhemman rakennuskannan energiasertifiointi tulee valmisteilla olevan soveltamisohjeiston mukaan edellyttämään energiankulutuksen verifiointia laskennalliseen nähden (D2-perustainen laskentatapa). Vallitsevan energiankulutuksen todentaminen edellyttää eräitä mittaustoimenpiteitä. Yksi näistä on poistoilman lämpötilahyötysuhteen määritys, joka puolestaan edellyttää mm. ilmavirtasuhteiden arviointia. Lämpötilamittauksilla voidaan mitattu tulo/poisto -suhde verifioida. Ko. menettelyn mahdollistaa aikanaan julkaistava edellä viitattu energiatehokkuusdirektiivin nojalla annettava soveltamisohjeisto.
Itselläni 320M2 ok-talo.Jäi kerran viikoksi (7vrk) kanavisto nuohoamatta kauttaaltaan,jonka seurauksena kanavistoon jäi muutamia hiukkaskasumia pölyä.Kanaviston lämpötilat sekosivat.Turbulenttivirtaus muuttunut 3,85% absoluuttiarvosta,jonka olen laskenut jokapäivä ulko/sisälämpötilan erosta.Vaimoni avasi oven,haukkasi happea (ulkoilmaa) ja pyörtyi.Ongelmana näkisin tässä sen,että pitäisi päästä päiväksi Barcelonaan.Miten tasapainotan,koska elämä sojottaa vittuapäin.Enkä enään tiedä edes onko nämä housut ylipäätään minun.
myöntää, että lämpötilamittauksesi virhe%:t olivat puuta & heinää.
”….Yksi näistä on poistoilman lämpötilahyötysuhteen määritys, joka puolestaan edellyttää mm. ilmavirtasuhteiden arviointia. Lämpötilamittauksilla voidaan mitattu tulo/poisto -suhde verifioida. Ko. menettelyn mahdollistaa aikanaan julkaistava edellä viitattu energiatehokkuusdirektiivin nojalla annettava soveltamisohjeisto.”
Metsään menee tuo homma ja syvälle- lainatakseni aikaisenpaa ilmaisuasi. Täytyy olla kenttämittauksista täysin tietämätöntä porukkaa, joka tuollaista aikoo edellyttää. Arvelenpa, että isommissa kiinteistöissä nuo lukemat katsotaan valvontalaitteiston päätteeltä ja kirjataan totena …
Lto:n hyötysuhde saadaan luotettavammin valmistajan dokumenteista kuin millään kenttämittauksella.
Lisäksi on kummallista, että pitää odottaa talvea vaikka paine-eromittauksin saataisin heti luotettava tieto sekä ilmavirran absoluuttisesta arvosta että suhteista.
Mikäs pelleinstanssi tällaista suunnittelee ja missä yhteydessä vanhoilta rakennuksilta tuollaisia selvityksiä edellytetään?
tietämättömyyttä taholtasi.
Pelleinstanssi, joka energiatehokkuusdirektiivin on tietenkin EU. Instanssiin kuuluvat lisäksi mm. ympäristöministeriö, vtt ja korkeakoulut.
Toki pienrakentamisessa säännökset koskevat alkuvaiheessa pakottavasti vain uustuotantoa. Olevaan rakennuskantaan on otettu 1000m2 rajaus. Mm iv-laitteistosta edellytetään varsin tarkkaa energiatehokkuuden todennettua arviointia. Peruslaskentamenetelmä on esitetty D2:ssa.
Valitettavasti 1000m2 rajauksen sisään kuuluu lukematon määrä kiinteistöjä, joissa ei ole mainitsemiasi hienoja valvomoita mittareineen - vaan joudutaan turvautumaan kenttämittauksiin.
Ainakin kosteusmittaajat, nuohoojat ja mitä näitä nyt onkaan ovat jo innolla ilmoittautuneet auditoitavaksi energiatodistusten myöntäjiksi...
Valmisteilla on energiasertifioinnin laajentaminen koskemaan koko asuinrakennuskantaa joskus v. 2009-2010.
Uustuotantoa koskien asia oli tuttu jo sen valmisteluvaiheessa, mutta että vanhan tonkiminen tuolla tavalla...ei helevetti.
Onneksi rakennuskannassa se D2:n 1 m3/s:n raja on vähentänyt lto-laitteita pienissä rakennuksissa, tätä hommaa ajatellen.
Ilmeisesti alalla on oikeita töistä pulaa kun tuollaista työtä täytyy keksiä.
Olisi luullut edes VTT:stä löytyvän vähän tolkkua asiaan, Ympäristöministeriö ja korkeakoulut ovat aina olleet elävästä elämästä aivan pihalla.
tässä on aihetta 'rauhassa' odottaa, mitä tuleman pitää energiatehokkuusdirektiivin tiimoilta - ja ennen kaikkea katsoa miten soveltaminen käytäntöön sujuu.
kannattaa tarkistaa koneen läheltä tulo- ja poistokanavasta mittauksen jälkeen ja vaikka ennenkin. Eli kanavaan reikä ja sieltä 4-5 pistettä ja niiden keskiarvo.
mittaria vielä omaksi ostaa jos ammattimies hoitaa sadalla eurolla