Meillä on ollut hyvä avioliitto vuosia. On kaksi ihanaa lasta, omakoti, mökki, vakityöt, omat harrastukset ym. Kuulostaa hyvältä, mut ikävä kyllä todellisuus on ihan toista mieheni alkoholiongelman vuoksi. Harvoin vetää räkäkännejä, mut pienessä hiprakassa on kiva olla. Piittaamatta siitä ajaako autolla, traktorilla, veneellä ym. Hänen luonne muuttui hyvin pirulliseksi viime kevään aikana.
Välillämme ei ole minkäänlaista luottamusta, koska hän valehtelee jatkuvasti. Alkoholistihan keksii pullolle paikan aina. En ole kieltänyt hänen juomistaan, normaali alkon käyttö ok. Itsekin tykkäisin joskus ottaa, mutta siitäkin olen luopunut, että en anna kimmoketta juomiselle. Viimeiset kolme vuotta olen miettinyt, että tätäkö loppu elämäni oikeasti on? Havahduin, että meillä ei ole enää ollut pitkään aikaan kivaa yhdessä. Arki pyörii kyllä, mutta tuntuu että ei oo mitään yhteistä. Läheisyys on täysin kadonnut, mieheni on hyvin tunteeton. Ei näytä edes katumuksen merkkiä. On luvannut parantaa tapansa varmaan 150 kertaa, mut enpä usko enää. Kyllä se A sellainen piru on.
Näin ahdistavaa lomaa ei oo ollu vielä koskaan. Viime ajat olen miettinyt, että miten saan kerättyä rohkeutta tehdä eroratkaisun? Muuta vaihtoehtoa on vaikea enää nähdä, niin monta pettymystä olemme lasten kanssa saaneet kokea. Olen ihan säikähtänyt mietteitäni...Vieläkö on joku minua varten, joka oikeasti välittää? Mieheni ei oo kattonu peiliin sen jälkeen, kun mentiin naimisiin. Jotenkin pitänyt kaikkea niin itsestään selvänä. Itse tykkään liikkua, huolehtia ulkonäöstäni ja muutenkin terveelliset elämäntavat ok.
Onko muita vastaavassa tilanteessa? Jos ei Alko kuvioissa, niin muuten vaan elää onnettomassa suhteessa?
Onneton avioliitto
49
880
Vastaukset
Kyllä meitä muitakin onnettomissa ja hellyydettömissä avioliitoissa eläviä on.
Mutta itsekin olen miettinyt, mikä saa pysymään huonossa liitossa?
Vaikka tietää ettei asiat parane, niin silti jaksaa odottaa ja toivoa muutosta.
Miksi päätös erosta, on niin vaikea tejtäväksi?- ruuusiiisa
huonoakin liittoa voi aina parantaa; kannattaa miettiä mitä hyvää oli ennen ja koettaa löytää uutta hyvää. Ero on pirullinen ja katkera todella monille; ellei mukana ole väkivaltaa tms.- silloin äkkiä pois. Mutta kannattaa jutella paljon, yhdessä ei tarvi olla koko ajan, voi tehdä kumpikin tahillaan omia mieluisia asioita ja yhdessä ololle varata sopivasti aikaa. Arkea tää elämä on, ero ei välttämättä ratkaisen mitään vaan johtaa valtavaan kaaokseen. tsemppiä yhteiseloon, elä luovuta
- sexsex-66
ruuusiiisa kirjoitti:
huonoakin liittoa voi aina parantaa; kannattaa miettiä mitä hyvää oli ennen ja koettaa löytää uutta hyvää. Ero on pirullinen ja katkera todella monille; ellei mukana ole väkivaltaa tms.- silloin äkkiä pois. Mutta kannattaa jutella paljon, yhdessä ei tarvi olla koko ajan, voi tehdä kumpikin tahillaan omia mieluisia asioita ja yhdessä ololle varata sopivasti aikaa. Arkea tää elämä on, ero ei välttämättä ratkaisen mitään vaan johtaa valtavaan kaaokseen. tsemppiä yhteiseloon, elä luovuta
Huonoa liittoa voi parantaa, toki, jos molemmat sitä haluaa, muttei koskaan yksin. Liitossahan on kaksi... Ja sehän se ongelma onkin, kun toinen ei koe tekemisiään/käyttäytymistään ongelmalliseksi. Eikä suostu edes keskustelemaan. Kun hänellä itsellään on kaikki hyvin. "kannattaa jutella paljon" on uhkaus sille, joka ei halua keskustella.
Itselleni ero oli ehdottomasti paras ratkaisu, kaukana pirullisesta, samoin katkerasta. Ihmiset kuluttavat tolkuttomasti turhaa aikaa kituutellessaan liitoissaan, jossa loppupeleissä ovat ihan yksin. Mikään ei ole yksinäisempää ja kuluttavampaa kuin yksinäinen liitto, jossa parilla ei ole mitään yhteistä.
- Ha73
Sitä mietin minäkin. Eniten huolettaa taloudellinen toimeentulo kahden lapsen kanssa. Näin reilu nelikymppisenä mietityttää myös se, että saattaisin elää loppu elämäni yksin. Tuntuu niin raskaalta rikkoa kaikki mitä yhdessä on tehty, mut kai siitäkin selviäisi. Mökki on minulle kaikki kaikessa, josta en halusiaisi luopua. Oikee henkireikä...
Omaisuudenjaostakin on keskusteltu, sekään ei niin yksiselitteinen, kun on avioehto. Mieheni olettaa että annan jälleen kerran anteeksi (ei ole kyllä pyytänyt), mut en pysty enää :( Voi kun joku sanoisi, että tee näin, näin ja näin. Onnellisempia elämää odotellessa... - Kerromitätunnet
Sanot rohkeasti mitä mietit ja laita mies valitsemaan jatkaako liittoa vaiko juomista. Hoitoon pääsee kyllä. Ratketahan se voi mutta jos haluaa elämältään enemmän kuin juomisen silloin kykenee sen tekemään. Jos et rohkeasti puhu asioita ja laita realiteetteja esille. Mies jatkaa juomistaan.
- Ha73
Olen puhunut monta kertaa. Miehelläni on tapana sulkeutua, keskustelen lähinnä itseni kanssa. Saa nähä mitä hän tekee vai tekeekö mitään...jotenkin itsellä on ihan luovuttanu olo :(
Ha73 kirjoitti:
Olen puhunut monta kertaa. Miehelläni on tapana sulkeutua, keskustelen lähinnä itseni kanssa. Saa nähä mitä hän tekee vai tekeekö mitään...jotenkin itsellä on ihan luovuttanu olo :(
Miksi olet ajatellut elää loppuelämäsi yksin?
Jos itse eroan, en todellakaan pidä mitenkään mahdollisena, että olisin yksin edes vuotta.
Mutta aivan kuten Sinullakin, tuo yhdessä rakennetun rikkominen on ehkä se suurin este erolle.
Eikä se omaisuuden jakaminenkaan oikein houkuttelevalta vaikuta.- elotulinen
Mikä ettei, nuoret jaksaa etsiä uusia suhteita paremmin. Kun ikää tulee 60 mittariin, on aika vaikea löytää uutta. Ja kaikki menee melkein konkreettisesti rikki; tavaralla sinänsä ole merkitystä, mutta yhteiset hetket, hyvät jutut menee tuuleen kun ei ole enää sitä, kenen kanssa ne aikoinaan jaettiin. Ja omaisuuden jako ja talouspuoli; jos olet pienituloinen, ero merkitsee katastrofia, putoat köyhyyden armottomaan kitaan.
- sexsex-66
mikatre66 kirjoitti:
Miksi olet ajatellut elää loppuelämäsi yksin?
Jos itse eroan, en todellakaan pidä mitenkään mahdollisena, että olisin yksin edes vuotta.
Mutta aivan kuten Sinullakin, tuo yhdessä rakennetun rikkominen on ehkä se suurin este erolle.
Eikä se omaisuuden jakaminenkaan oikein houkuttelevalta vaikuta."Jos itse eroan, en todellakaan pidä mitenkään mahdollisena, että olisin yksin edes vuotta."
Taidat olla läheisriippuvainen? Muuten olisit vähintään ajatellut olevasi yksin niin kauan kunnes sopiva lyyli ilmoittelee olemassa olostaan. Sellaiseen saattaa hyvinkin mennä pidempään kuin vuosi. Ellet sitten ajatellut vain seksisuhdetta.
- naisessajärisyttävävoima
Tämä on jo klisee, mutta niin totta: meillä on vain yksi elämä. Ja se on niin nopeasti eletty, mieti miten sen ajan haluat käyttää, päiviä, menetettyjä vuosia et saa enää takaisin, mutta tulevaisuuteen voit vaikuttaa.
Toinen klisee, mutta myös niin totta: elämä kantaa. Se on niin totta. Sinä kyllä selviät lastesi kanssa eron jälkeen ihan varmasti. Suomessa se onnistuu! Tulet huomaamaan mikä voima, elämänhalu ja - ilo sinusta löytyy kun pääset elämään elämää ilman kaiken energian syövää pahoinvointia, syyllisyyttä, ärsytystä. Sinun se ratkaisu kuitenkin on tehtävä itse. Onnea!- Ha73
Kiitos kannustavasta kommentistasi <3 Näin se vaan menee niin kuin kirjoitit. Luonteeltani olen aina ollut hyvin positiivinen, iloinen ja aktiivinen. Masennus meinaa nyt vaan saada vallan...onneks alkaa ens viikolla työt. Ja onneks on ihana työ ja huippu työkaverit. Saa muuta ajateltavaa...
- Ristolainenmarkku
20v jälkeen tein sen, aikansa sattu mutta nyt hymyilee..... Kahden lapsen yh. Iskä enkä kadu.... Meni rahaa ja omaisuutta mutta sain elämäni takasin.... Nyt 2v lasten kanssa kahden ja saakutin onnellinen.
- Ha73
Aika parantaa haavat, niinhän sitä sanotaan. Kyllähän se eron ottaminen rohkeutta ja voimia vaatii...aika näyttää. Kunpa ei olisi tunteella elävä kala... Kiva kuulla, että olet ratkaisuusi tyytyväinen. Onnea sinulle ja lapsillesi :)
- jajöahgök
mahdollisesti miehesikin on onneton mutta kanavoinut sen juomiseensa. onko juominen ollut aina kuvioissa ja onko mies selvinpäin ok ? mikäli mies on oikeasti sinulle rakas ja sinä hänelle niin ehdottomasti kannattaa vielä yrittää -ainakin jos lapset ovat kovin nuoria. tosin jos perhe-elämä jo koko ajanyhtä helvettiä ja mies ryyppää kaikki lomat ja pyhät niin aika heikolta näyttää että muutosta tapahtuu. jos taasen hyviäkin hetkiä vielä on niin silloin näkisin että vielä toivoakin voi olla. itse tiedät parhaiten vastauksen kun vain sen itsellesi myönnät. maallinen omaisuus on sivuseikka mikäli henkisesti ihminen ei voi hyvin. asioilla on kuitenkin yleensä tapana järjestyä ajan myötä itsestään vaikka tässä hetkessä sinusta ei ehkä siltä tunnukaan. viisautta ja voimia sinulle - päätöksesi on varmasi oikea !
- Ha73
Kiitos ajatuksia herättävästä kannanotostasi. Piilojuopottelu on ollut kuvioissa koko yhdessä olon ajan. Alussa se ei ollut niin aktiivista, kuin parina viime vuonna. Umpirakastuneena sitä ei halunnut uskoa, että ongelmaksi koituisi. Selvinpäin on ok. Ei ryyppää kaikkia lomia ja pyhiä.
Tissuttelu on muuttanut hänen luonnettaan. Hyvin helposti hermostuu yms. Käytiin keskustelua asiasta jälleen kerran. Katuvaisena lupasi parantaa tapansa (monennenko kerran??) ja sen jälkeen menny taas suht hyvin. Mut itse vaan en jaksa uskoa enää muutokseen, niin monta kertaa luvannut. Kunpa näitä tunteita ei olisi häntä kohtaan enää, ratkaisun tekeminen olisi paljon helpompaa. Ja lapset on vielä nuoria, joten en millään haluaisi rikkoa perhettä. Aika näyttää...
- äläenääjaksa
ja moneskohan aloitus sinulla tästä samasta aiheesta oli?
- Ha73
Tietääkseni ei pitäisi olla, kun tämä yksi. Kerrotko ystävällisesti missä on muita? En jaksa enää...ja eihän sun pakko oo lukea mun elämän haasteista....
Ha73 kirjoitti:
Tietääkseni ei pitäisi olla, kun tämä yksi. Kerrotko ystävällisesti missä on muita? En jaksa enää...ja eihän sun pakko oo lukea mun elämän haasteista....
Kirjoita vaan, äläkä välitä tuollaisista kommenteista.
Ainakin minua kiinnostaa myös muiden murheet, sekä mahdolliset keinot murheen poistamiseen, tai ainakin olon helpottamiseksi.- Ha73
Kiitos :) En välitä... mukaan mahtuu varmaan monenlaisia tallaajia ;)
- överfemti
Mitä nopeammin eroat, sen parempi. 40-50 v on juuri se vedenjakaja, että kun olet nelikymppinen miehet ovat sinusta kiinnostuneita ihan parisuhdemielessäkin. Kun olet 50 täyttänyt, sinua ei esim. nettitreffeillä kelpuuta "kukaan" paitsi toinen alkoholisti tai eläkepappa. Ero vireille hetimiten! Miehellä on silloin 6 kk aikaa tehdä täyskäännös, raitistua omasta tahdostaan ja taistella sinut takaisin. Jätä siis omalla ilmoituksella erohakemus viranomaisille. Käy lastenvalvojalla ja juristilla juttelemassa, pidä huoli oikeuksistasi. (älä ota miestä takaisin).
- äläainajaksa
joopa joo, vain ainoa aloitus, näitähän on tämä palsta pullollaan.
Johan tän nyt näkee sotasokeakin mistä teillä kiikastaa.
Olet yhdessä vain omaisuuden takia, jyksi syy juoda.
Teillä ei taatusti ole enää edes seksiä ja tekosyynä on miehen juominen.
Oletteko lasten kanssa yrittäneet olla sen kanssa silleen, ettette syyttele ettekä huomauttele juomisesta?
Meneekö lapset isänsä kainaloon ja sanoo faija mä rakastan sua?
Menetko sinä miehesi kainaloon ja sanot mä rakastan sua?
Näetkö miehessäsi muutakin kuin juopon, näetkö hyvän ihmisen?
Et ole oikeesti kiinnostunut niistä syistä miksi se juo tai miksi ei huolehdi itsestään, onko mies masentunut vai mikä sillä mättää.
Miehen pitäisi katumusta vaan osoittaa ja anteeksi pyydellä olemassa oloaan.
Oletko sinä koskaan pyytänyt anteeksi mieheltäsi omaa tunteettomuuttasi häntä kohtaan?
Haaveilet uudesta parisuhteesta, kyselet kelpaatko enää kenellekään, toihan on sairasta! Et ole edes entisestä erottu kun jo uutta putkeen.- Ha73
äläainajaksa...kiitos taas kannanotostasi. Aika mielenkiintoisia tulkintoja olet elämästämme tehnyt :D Aloin miettimään, että on sinulla aikaa moiseen toisen elämän arvosteluun, kun itsellä ei kokemusta alkoholistin kanssa elämisestä. Kyllä omaisuus on kuule pieni murhe alkoholismin rinnalla. Ja meillä ei todella oo raha puussa kasvanu vaan kaikki on yhteisen saavutuksen tulosta, työllä tehtyä. Velkaakin on ihan kiitettäväti, jos se tieto sinua yhtään helpottaa.
Seksielämä on jokaisen parisuhteen yksityisasia, jota en näe tarpeelliseksi keskustella täällä. Ei minua ainakaan kenenkään muun seksielämä kiinnosta. Joka suhteessa on varmasti hiljaisempia ja aktiivisempia jaksoja.
Tiedoksi sinulle, niin kuin alussa kirjoitin. Meillä on ollut hyvä avioliitto vuosia. Arvostan puoliosani edelleen, hyvä mies kaikin puolin, jonka elämää varjostaa alkoholismi. Nyt vaan menty viime vuodet jyrkkää alamäkeä. En todellakaan miestäni hauku, niin kuin luulet. Voi kuule kun tietäisit miten monta kertaa syytä juomiseen olen kysynyt. Viimeksikin vastasi...syy on vain ja ainoastaan hänessä. Monta kertaa olen sanonut, että teen kaikkeni liittomme eteen. Nyt myöntää ongelmansa...pari viikkoa ollut raittiina...mut itse en vaan jaksa enää uskoa niihin lupauksiin.
Ja mieheni on pyytänyt anteeksi monta kertaa...viimeksi sanoi, että ymmärtää senkin jos en pysty enää antamaan anteeksi. Kyllä merkityksetöntä alkaa olla. Sitäkin olen kysysnyt mikä minussa ärsyttää? Vika ei ole kuulemma minussa. Kunpa hän sen osaisikin sanoa, että mistä viinan himo johtuu. Sitä alkkis ei vaan tiedä. Riippuvuus mikä riippuvuus... Arvostelit myös tunteettomuuttani...miltäpä sinusta tuntuisi, jos joutuisit huolehtimaan puolisostasi (ei aina niin raikkaan tuoksuisesta) lastesi lisäksi, olisiko se aina houkutteleva? Jos sinulla edes puolisoa on... Mistä ihmeestä sait sellaisen käsityksen, että olen etsimässä uutta suhdetta? Kyllähän minulla on oikeus haaveilla tulevaisuudesta, on se sitten tässä liitossa tai muualla.
Minulle voit kirjoittaa mielipiteitäsi ja tulkintojasi, jos sinulla on aikaa. Lähinnä huvittuneena näitä lueskelen. Minua et saa mielipiteilläsi ja tulkinnoillasi ärsyyntymään. Kaikkea hyvää sinulle...
Hassua, että tuo maallisen mammonan mainitseminen on hyvin yleistä näissä "onnellisen" elämän kuvauksissa.
Ok-talo, mökki, autot yms. Ehkäpä siinä on yksi syy niihin onnettomiin asioihin.- äläainajaksa
tästä tunnistaa nämä trollit. Jauhetaan samaa peetä aamusta iltaan, mikään ei muutu tarinassa.
- Kuhakerron
Ns. maallinen mammonahan on se, mitä on yhdessä hankittu ja saatu aikaan: koti, mökki, autot - turvallisen ja sujuvan elämän peruspilareita. Itse aikanaan erosin puolisostani (koska tämä löysi uuden naisen) ja kaikkein vaikeinta koko jutussa oli luopuminen kodista. Ei ollut mikään loistokämppä, mutta omin käsin laitettu ja loppuelämän pesäksi ajateltu. Asuntoon investoitua rahaa menetin erossa sen verran että kirpaisi, mutta se ei ollut mitään sen rinnalla, että jouduin luopumaan kodistani.
Kuhakerron kirjoitti:
Ns. maallinen mammonahan on se, mitä on yhdessä hankittu ja saatu aikaan: koti, mökki, autot - turvallisen ja sujuvan elämän peruspilareita. Itse aikanaan erosin puolisostani (koska tämä löysi uuden naisen) ja kaikkein vaikeinta koko jutussa oli luopuminen kodista. Ei ollut mikään loistokämppä, mutta omin käsin laitettu ja loppuelämän pesäksi ajateltu. Asuntoon investoitua rahaa menetin erossa sen verran että kirpaisi, mutta se ei ollut mitään sen rinnalla, että jouduin luopumaan kodistani.
On se koti se vuokra-asuntokin, tai kerrostalo tai rivitalo.
Tarkoitin vain, että sen ok-talon ja kesämökin perässä kieli vyön alla juosressa jää helposti se elämä elämättä ja parisuhde hoitamatta.
- jampat
Nimimerkille "äläainajaksa."
Sun kommenttisi on maailman kliseisin. Kaikesta näkee, että sulla ei ole todellista kokemusta tällaisesta miehestä eikä elämisestä sen rinnalla yhtään. Sä olet oikee syyttävä sormi! Keksi nyt vielä lisää, millä syyllistät alkoholistin vaimoa, niinhän ne asiasta mitään ymmärtämättömät on tehneet kautta aikojen. Liity vaan joukkoon.
Ap, älä ota minkäänlaista painetta tuon ihmisen kannanotoista ja syyllistämisistä. Noita riittää maailman sivu, jätä omaan arvoonsa. Hah hah, alkoholisti ei juo tollaisten syitten takia. Alkoholisti voi olla masentunut, mutta masennus johtuu siitä alkoholismista. Tämän on raitistuneet alkkikset itse myöntäneet ja myöntää sen nekin, jotka ei ole raitistuneet, mutta ei tietenkään muille ihmisille, koska helpointa on aina syyttää niitä muita. Muutenhan ratkaisu olisi alkoholin jättäminen, ja sitä nämä juopot ei halua. Loppupeleissä ne luopuu mistä tahansa, mutta ei viinasta. Ne on mieluummin masentuneita, kuin raitistuu.
Muka sairasta miettiä mahdollista tulevaa elämäänsä, jos ottaa avioeron. Miten niin sairasta???? Tulevaisuuttaan on jokaisen oikeus miettiä. Ja jos ei haluaisi elää yksin, niin mitä väärää siinä on, jos pohtii, että voisiko olla mahdollista saada vielä uusi suhde elämäänsä. Ihan kuin ton tyhmän syyllistäjän mielestä ajattelisit tulevaisuuttasi pelkästään suunnittelemalla uuden miehen ottamista. Että voi joku olla yksioikoinen. Mutta siis näitä syyllistäjiähän riittää.
Niin juu. alkoholistin kanssahan voi tietenkin aina yrittää keskustella niistä syistä, miksi hän juo. Valitettava totuus on kuitenkin, että alkoholisti on huono keskustelija. Hän kyllä löytää syitä juomiseensa, niitähän on vaikka millä mitalla. Mutta yritäpä saada häntä pohtimaan ratkaisuja, millä juomista voisi hillitä tai peräti lopettaa kokonaan, siinäpä se sitten onkin. Kun ei hän halua niitä pohtia, ne on ikäviä aiheita. Laula sinä vaikka enkelien kielellä, mutta sekin on miehelle syy juomiseen. Ja lisäksi, mitään keskustelua ei kannata käydä silloin, kun mies on juovuksissa ja jos sellaista vaihetta on hankala löytää, niin keskustele siinä sitten.
Sun mies on siinä vaiheessa, että hänen pitäisi lakata kokonaan juomasta, jos aikoo vielä elämänsä hyvin elää. Jatkuva hiprakassa oleminen ja kännien ottaminen on kuluttavaa. Mutta kukaan eikä mikään ei häntä raitista kuin hän itse. Millään sinun tekemisilläsi ei ole merkitystä siinä. Tämä on niin selvä asia, ettei selvempää ole. Ihan sama, vaikka "menisit kainaloon vakuuttaen rakkauttasi." Mitäpä se siinä ränttää, miehellesi sillä ei ole merkitystä. Nalkutat juomisesta tai et, silläkään ei ole merkitystä. Se on vain miehelle hyvä syy juoda. Mutta on niitä syitä tai ei, miehesi juo kuitenkin. Lakkaat nalkuttamasta tai sanomasta mitään, ei merkitystä. Luepa Märta Tikkasen huippuhyvä kirja alkoholismista "Vuosisadan rakkaustarina." Siinä se on sanottu. Alkoholistin vaimo, se on sellainen, joka on aina väärin päin, kääntyipä miten päin tahansa.
Itse parhaiten tiedät, mitä tyyppiä miehesi on. Onko mahdollista, että hän voisi lopettaa juomisen? Vai onko hän niitä, jotka juovat itsensä mieluummin vaikka hautaan, kuin lopettavat. Millainen on hänen perhehistoriansa, onko siellä alkoholismia. Onko miehelläsi kavereita, jotka ovat raittiita tai kohtuujuojia, vai ovatko kaikki hänen kaverinsakin kovia juomaan. Onko miehelläsi harrastuksia tai yleensä muita kiinnostuksen kohteita kuin juominen. Ja millainen terveydentila hänellä on. Ja onko hänellä taipumusta väkivaltaan. Miten siis itse nämä asiat näet, onko realistista olettaa hänen joskus vielä hänen raitistuvan.- alktytär
Kiitos viimeisimmän MIEHEN kommentista, oli asiaa!
- Ha73
Kiitos jampat :) Kylläpä kirjoitit asiaa! Näin se vaan menee. Itse en usko mieheni raittiuteen, vaikka sitä lupaillutkin monta monta kertaa. Piilojuoppous ikävä kyllä tullut perintönä isältään. Antabuksia käytti viime kevään, silloin hetken parempi jakso, mut lääkkeetkin jätti salassa ottamatta. Teki vesimaitoa yms. että seos näyttäisi antabukselta. Otti pari kaljaa vaikka oli lääkitys. Lääkkeet loppu apteekeista alkukesällä...pelkäsin pahinta ja niinhän siinä kävi. No, viimeinen "vakava" keskustelumme pisti nyt hänet jollain asteella miettimään, mitä voi seurata. Lupasi hakea Antabukset heti kun niitä on saatavilla. Itse en aio siitä muistuttaa.
Miehelläni on harrastuksia, välillä paljonkin liikenteessä. Itse olen käynyt liittomme tilaa mielessäni viime aikoina päivittäin. Jotenkin on sellainen tunne, että jotain tästä nyt vaan puuttuu. Aika näyttää... Itsekin palasin rakkaan harrastuksen pariin, jotta miehenikin saa kantaa vastuunsa omalta osaltaan arjen pyörittämisestä lasten kanssa. Isä-lapsisuhde on hyvä. Joka kerta kotiin palattuani mietin, että milloin taas repsahtanut. Ei oo kivaa ei. Väkivaltataipumusta ei oo ollu muulloin kuin keväällä...kerran tarrasi minua ranteista kiinni...säikähti kyllä itsekin. Enää en jaksa ees nalkuttaa...jotenkin asialle vaan turtuu.
Mut ihana, että on sinunlaisia fiksuja ihmisiä, joilla oikeasti on halua olla tukena ja kannustajana. Kiitos siitä :)
- äläainajaksa
Just! minun vikahan se on, että jonkun mies tai vaimo juo!
Ihan vaan kommenttina, että kuka käskee tai pakottaa olemaan avioliitossa juopon kanssa?
En minä ainakaan. Enkä minä ole valinnu teille puolisoa.
Onks siitä juomisesta pakko huomauttaa joka kerta kun toinen sen kaljatölkin käteensä ottaa, kun ei siitä huutamisesta mitään hyötyy ole. Nimimerkillä alkkiksen tytär myös. Meillä alkoi faijan kanssa mennä heti paremmin, kun hyväksyin että se on alkkis. Faijakin skarppas, että olis selvinpäin silloin kun nähtiin ja hyvin usein oli, mutta en minä hävennyt sitä muiden ihmisten edessä vaikka se oli kylillä humalassakin. Se oli siitä huolimatta mun faija ja mulle rakas ihminen, ei ikinä, ikinä lyönyt minua eikä puhunut mulle rumasti.
Kannattaa lukee Juha Vuorisen kirjat myös. Niissä on hyvin kerrottu siitä mitä sen alkoholistin päässä liikkuu sillon kun se juo. Viinapiru istuu olkapäillä, juopon elimistö on kemiallisessa koukussa viinaan, se on menoo vaikkei juoppo itse sitä haluais.
Ei se siitä haukkumalla mikskään muutu.
Mun mielestä parisuhteessa ollaan sen takii kun rakastetaan, ei statuksen takii. Jos se parisuhteen toinen puolisko on sairas, niin ei siinä vaiheessa pitäis miettii että toi on ihan paska jätkä/muija, heivaan sen helvettiin, mutta hetkinen kenen kanssa mä sitten punkkaan, enhän mä voi yksin olla. Miksei vois? Pitäis olla sen verran järkee mukana, että purkaa vanhat sopimukset alta pois, ennen ku lähtee etsiin uutta .
Jos teillä pitää koko ajan joku olla siinä rinnalla, ettekä kykene elään arkeenne yksin, niin sillon teissä on jositä sanotaan läheisriipppuvuudeks ja se on sairaus siinä kun juominenki.- Ha73
äläainajaksa Kukin valitsee itse puolisonsa...ei sitä kuule rakkauden alkuhuumassa näe niitä toisen haasteita. Alkoholismikin kypsyy ajansaatossa, jos on kypsyäkseen. Mistä olet saanut sen käsityksen, että huomautan joka kerta kaljatölkin avaamisesta? En todellakaan, mutta siitä olen varma, että alkoholi ei kuulu lapsiperheeseen. Normaali käyttö kyllä, mutta juopuneena en olisi lasten edessä. Se on lapsista aika pelottavaa.
Pohdiskelit läheisriippuvuuttakin...mistä sinä voit tietää, että en osaisi elää yksin? Huoh... tai eihän mun yksin tartteis elää...onhan meillä ihanat lapset :) Voi kuule, meidän arki on sellaista härdelliä harrastuksineen (ei olla laakereilla lepääjiä) ettei varmaan yksinäisyyttä ehtisi kovin kokemaan. Kyllä se vaan todellinen tosi asia on, että kukin varmasti kaipaa myös aikuista ihmistä rinnalleen.
- Jampat
Kuka sua on kenenkään juomisesta syyttänyt? Itse sä syyllistit alkoholistin vaimon. Pysy asiassa.
Ja kuka tääl on sanonut, että huomauttaa joka kerta puolisolleen, kun tämä kaljatölkin käteensä ottaa? Kuka on kirjoittanut, että haukkuu puolisoaan?
Ei kukaan. Sun kommentit on pelkkiä olettamuksia.
Väitit jopa tossa edellisessä tekstissäs, että "teillä ei taatusti ole enää edes seksiä ja tekosyynä on miehen juominen." MISTÄS SINÄ SEN OLET TIETÄVINÄSI????? Seksielämästään ei ole täällä kukaan sanonut sanaakaan, ainoastaan sinä menit omasta päästäs keksimään tuonkin syytöksen.
Ja kuka tääl on väittänyt, että lähtee ensin ettimään uutta miestä ja sitten vasta "purkaa vanhat sopimukset pois alta?" Eihän tollasta ole kukaan ilmoittanut tekevänsä, omasta päästäs tonkin tempaisit ja alat löpistä läheisriippuvuuksista.
Kun et elä alkoholistin kanssa joka päivä 24/7 ja joudu ap:n tavoin miehen pirullisuuden ja valehtelemisen takia koko ajan olemaan ahdistuneessa olotilassa, niin ehkä sä et olekaan oikee henkilö syyttelemään ketään. Mieti sitä tai kiipee puuhun. - Nella.ella
Aloittajan tilanne näyttää pahalta. Jos miehen luonnekin on alkanut muuttua juomisen seurauksena, on alkoholismi jo saanut otteen. Se pitäisi nyt saada pysäytetyksi. Miehen pitää itsensä ymmärtää tilansa ja haluta itse lopettaa juominen. Mies varmaan ymmärtääkin, mutta juominen pitää otteessaan. Aloittaja kirjoitti, että piilojuomista on ollut alusta asti joten se taipumus ja mieltymys alkoon on ollut jo kauan olemassa. Mies pitää saada ymmärtämään, että nyt on perheen hajoaminen edessä, onko hän valmis siihen?
Puoliso voi aina tukea ja ymmärtää miestään, mutta ei sillä vielä ketään raitisteta. Päinvastoin siitä voi tulla loukkukin, miehellähän on kaikki hyvin kun vaimokin ymmärtää, että tässä ollaan sairaita eikä tälle juomiselle vaan mahda mitään. Jotain konkreettista pitää tehdä. Joku on lopettanut juomisen, kun terveys on pettänyt ja lääkäri sanonut, että se on nyt joko tai. Mutta sen odottaminen voi olla liian pitkä tie puolisolle. Tässäkin tapauksessa on vaarana, että vaimon jatkuva stressitila sairastuttaa vain vaimon.- Ha73
Kiitos kannanotostasi! Omaa sairastumista kesällä jo mietinkin. Nyt onneks ollu mieliala vähän pirteämpi kun palattu normi arkeen ja harrastusten pariin. Tuleva talvi varmasti näyttää, että onko perheemme kasassa enää ensi keväänä vai ei. Kyllähän sitä melkoinen taakka harteilla kulkee koko ajan, vaikka miehellä raitisjakso onkin nyt menneillään. Kunpa sen löytäisi sen elämän ilon...
- Osa-aikaeläkeläinen
Minulta muuan lääkäri kysyi alkonkäytöstäni. Vastasin että se on hyvin säännöllistä. Pullo olutta maanantai- ja keskiviikkoiltana. Perjantai- ja lauantai-iltoina vähän ememmän. Viinaksien määrän olen pitänyt niin vakiona etten nykyisin noilla annoksilla tule juuri humalaankaan.
Vaimoni on niin juoposta suvusta, että hän joskus nauraa konjakkipaukulleni. Noin pientä määrää ei kannattaisi ottaakaan.
Eli, terveyspuoli pitäisi viinaksien kanssa muistaa. Kohtuudella, ja välipäiviä pitämällä. Moni hautausmaassa makaava on tuon puolen jättänyt huonolle huomiolle. - etanoliako
Tää on niin jännä, miten ihmiset mieltää asiat eri tavoin. Mikä on sitten kohtuus. Sinun juomisesi kuulostaa korvaani tosi paljolta. Jonkinnäköisiä raja-arvojakin on kohtuulliselle juomiselle laitettu terveyden edistämismielessä(viikkomäärä miehelle 14 annosta ja naiselle 7), mitkä minusta ovat myös tosi paljon. En ihan ymmärrä noita raja-arvoja, mutta kai ne on laitettu tutkimusten mukan, että millä määrällä maksa alkaa rasvoittumaan.
Paras juomisen tahti on sellainen, että välillä on kuukausikin ilman mitään ja ei ota joka viikko yhtään annosta. Tärkeintä kuitenkin, ettei alkoholi ole jatkuvasti mielessä. Itse taistelen joskus sen kanssa, kun itselle ei tule edes mieleen juoda, mutta kun mies ehdottaa viiniä tms. niin sinä sitä ollaan, ottaako vai eikö, kun maistuuhan se hyvälle. Usein kieltäydyn. Useimmin vielä pitäisi päästäkseni siihen, mistä itse tykkään.
- oppeliini1
Tee kaikkesi että saat miehesi osallistumaan AA kokouksiin. Lahjo, uhkaa, houkuttele, taluta kädestä - tee mitä tahaansa vaatiikin että saat hänet sinne.
AA.sta ON apua, sieltä saa vertaistukea ja huomata että ei ole ainoa jolla on tuo ( itselle tunnistettu/tunnistamaton ) ongelma.
Alkoholismi repii hermoston ja saa käytoksen muuttumaan. Tuo tieto ei ole uutta. Miehesi ei halua tunnustaa sitä.
Sinä vierellä hoidat talouden ja pidät perheen koossa. Tahtomattasi toimit auttajana miehesi alkoholisoitumiseen. Sinun ja lapsesi poistuttua kuvioista , miehesi alkolholisoituminen todennäkoisesti jatkuisi hurjempana - olisihan hänellä nyt "syy" jouda itsensä sekopäiseksi.
Tai sitten hän huomaisi mitä on menettänyt ja tekisi täyskäännoksen.
Sinulla on iso päätos edessäsi; haluatko lastenne kasvavan pelokkaassa ilmapiirissä ja pystytko sinä ohjaamaan heitä täysipainosesti kun itse romahdat henkisesti. Lapsenne ovat nyt kaikista tärkeimmällä etusijalla.- LähtekääElämään
Millaisen ihmissuhdemallin nyt annatte lapsillenne?
Eikö kannattaisi näyttää lapsillekin, että huonosta suhteesta voi ja kannattaa lähteä?
Kun vähän aikaan asutte omillanne, niin tuskinpa sinä tai lapsesikaan haluaisivat palata entiseen malliin.
Elämänlaatunne paranisi huomattavasti, jos katkaisette oman syöksykierteenne lähtemällä. - Ha73
Ryhmää ehdotin mutta turhaan. AA-puhelimeen soitti kerran. En tiiä uskallanko mainita, mut raitis jakso jatkuu edelleen. Toki joka päivä sitä vaan miettii milloin on seuraava tilanne. Tyttö tuumasi ihanasti tänään: te ette oo riidelleet pitkään aikaan. Niin hyvin vähän on koskaan riidelty ilman alkoa. Ihmissuhdemalli ei varmasti ole paras mahdollinen. Ja mitä se kaikki salailu on perheellemme aiheuttanut, lapset ainakin oppineet valehtelemaan :(
- oppeliini1
Hienoa että raitis jakso jatkuu! Heti kun se loppuu, älä edes ehdota, vaan taluta, kanna, mies-sukulaistesi kanssa raahaa, miehesi AA-kokouksiin.
Hän saattaa tuntea ja väittää sen olevan täyttä typeryyttä, mutta ensimmäisen VISIITIN jälkeen hän tulee huomaamaan se olevan juuri mitä tarvitsee! Useamman visiitin jälkeen vertaistuki tehoaa vielä paremmin.
Auttaa valtavasti kun huomaa ettei ole yksin alkoholisminsa kanssa. JA huomaa että viinasta VOI päästä eroon JA että hermosto alkaa taas paranemaan JA että sieltä revityn hermoston alta alkaa loytyä se kunnon mies jonka sinä aikanaan valitsit lastesi isäksi. - äläainajaksa
Ha73 kirjoitti:
Ryhmää ehdotin mutta turhaan. AA-puhelimeen soitti kerran. En tiiä uskallanko mainita, mut raitis jakso jatkuu edelleen. Toki joka päivä sitä vaan miettii milloin on seuraava tilanne. Tyttö tuumasi ihanasti tänään: te ette oo riidelleet pitkään aikaan. Niin hyvin vähän on koskaan riidelty ilman alkoa. Ihmissuhdemalli ei varmasti ole paras mahdollinen. Ja mitä se kaikki salailu on perheellemme aiheuttanut, lapset ainakin oppineet valehtelemaan :(
ensin ette muka riidelleet alkoholin takia, nyt lapsetkin ovat sanoneet että miten kivaa on kun ette riitele kun mies on kuivilla!!!
Näinhän se menee, kun riidellään, vika on aina juopossa.
Mua on tällä palstalla haukuttu vaikka ja miten.
Esmes mun faija, olen satavarma että faija joi entistä enemmän kun kantoi syyllisyyttä juomisestaan ja siitä ettei pystyny olemaan mutsin haluama mies.
Kyllä siinä mies saa tehdä duunia hulluna ympäri kyliä, että ensteks tienaa riittävästi fyrkkaa ja sitten päiväduunin jälkeen rakentaa naiselleen monta kertaa normaalia suuremman talon yksikseen. Eikä faijan tarvinnu kun saunakalja ottaa, niin mutsi meni mykäksi ja oli kuin myrskyn merkki, kohteli faijaa kuin ilmaa. Ei mua faijan kaljapullo pelottanu vaan mutsin kiukkusuus, mykkyys, mutsin kylmät ilmeet ja se miten faija oli sille kuin ilmaa. Esim kun oli ruokaa, mutsi huusi lapset syömään, mutta ei koskaan kutsunu faijaa pöytään, joskus jätti lautasenkin kattamatta, tai jos kutsui se oli sellanen ynähdys.
Kyllä lapset vaistoavat äidin ylenkatseen ja sen miten isää tulee halveksia, vaikka mun faija ei koskaan ollut ilkeä meitä lapsia kohtaan, ei selvinpäin eikä humalassa.
Ja kuten jo aiemmin sanoin, mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tajuan, että mutsin kunnianhimo, rahanahneus ja se että meillä piti olla kaikkee enemmän kuin naapureilla ja sukulaisilla, ajoi faijan henkisesti niin äärirajoille kun hän yritti mutsin toiveet täyttää, että viina toi siihen helpotusta. Mutta eihän mutsi tätä myönnä. Juominen oli pelkästään faijan heikkoutta ja kiusantekoa ja muistan miten helvetin isot pultit mutsi otti kun me oltiin teininä kännissä. Helvetinmoinen huuto siitä, miten meistä tulee samanlaisia juoppoja kuin faijasta. Jos emme tanssineet mutsin pillin mukaan, aina tuli heitto, oot samanlainen kuin isäsi ja se ei todellakaan ollut kehu.
Minä kunnioitan ja arvostan edesmennyttä isääni aivan helvetisti näin vanhempana. Hän oli hyvä isä ja hyvä ihminen, vaikka olikin alkkis.
- 35vuottayhdessä
Sori, jos häiritsen, kun en ole a-ongelmaisesta perheestä. A-holisti löytää aina (teko)syyn juomiseen. Mutta...
Kerrot, ett Teillä on asunto mökki auto(t) ja niihin velkaa. Auttaisiko, jos velkaa olisi vähemmän? Silloin olisi stressiäkin vähemmän, myös Sinulla itselläsi. Asunto pitää olla jonkinlainen lasten vuoksi. Tarviiko sen olla iso? Nykyään tehdään valtaviakin taloja, joskus turhaan(?) Mökki, tarvitaanko sitä ympäri vuoden? Auto pitää olla vähintään yksi turvallinen, mutta pitääkö olla 2 kallista tila-autoa? Varmaan Sun jostakin pitää luopua?
Jaksamista Sinulle! Toivottavasti teet hyvän päätöksen. A-holisti ei raitistu rakkaudella, vaikka moni niin ajattelee.- Ha73
Kiitos! Ei raitistu ei. Kuvauksestani olet saanut vähän väärän käsityksen. Ei meillä tämän päivän mittapuussa paljon velkaa enää oo. Eikä oo valtavaa taloakaan. Kaks autoa pakko olla kun ei täällä maalla oo julkisia kulkuyhteyksiä. Eikä ne oo mitään kalliita tila-autoja :D Mökillä kyllä ollaan talvellakin...parasta terapiaa höperölle.
- loitrf
Minä olen katsonut vuosikymmeniä juoppoa. Lopulta tuli uskottomuus Alkon mukana ja nimenomaan siksi, että se muuttaa käytöstä. Vedin tiukalle. Hain eroa ja harkinta ajan päättyessä aloin hakemaan asuntoa. Ihan viime tippaan juonti vain lisääntyi jolla uhkasi minua. Kun koitti ero päivä niin antoi periksi ja lupasi jättää naiset ja viinan. Nyt kuukausi takana raitista aikaa ja lapset ihmettelee kun iskä on kiltti taas. Olen sanonut että lähden heti jos alkoa tulee kotiin. Vedä tiukalle vaan selkä seinää vasten. Yleensä se auttaa. Mutta tukea hän tarvitsee. Kaikki mahdollinen tuki. Myös uskosta voi saada apua.
- Ha73
Kiitos kommentistasi. Vähemmän olen täällä viime aikoina pyörinyt. Elämä edelleen yhtä vuoristorataa. Kuukauden verran sitä raittiutta kesti kunnes taas repsahti. Se oli kova paikka, vaikka sen tiesinkin koittavan. Laitoin miehen tiukille ja sanoin, että tää oli nyt tässä. Itkin suunnattomasti, mieheni vain katsoi laittaan ilmekään värähtämättä. Vain syviä huokauksia. Ehdotin, että muuttaa pois. Ei kommenttia siihenkään... puhumattomuus raastaa oikeesti.
Seuraavana päivänä sanoin, että miten asian kanssa edetään? Aloitti Antabukset ja vastasi: eikö se AA-ryhmä vielä riittäisi?? Ihan omasta aloitteesta ryhmästä mainitsi. En jaksa uskoa, että raitistuu. Tunnen sen, että halu raitistua ei lähde hänestä itsestään. Nyt käyny AA:ssa kolme kertaa. Jotenkin vaan tuntuu, että nää vuodet on kasvattaneet välillemme "harson". Iloisuuskin on katoavaista näköjään... On vaan elettävä tässä ja nyt, en uskalla suunnitella tulevaa. Sisimmässäni vain mietin, että millon seuraavan kerran. Pitäisi vaan nyt yrittää kannustaa ja olla tukena...en tiiä onko minusta siihen enää :(
- KorkeinVoima
Ha73, ilmeisesti miehesi nyt alkaa tajuta tilanteensa vakavuuden. Hatun nosto kun menee AA-kerhoon.
Hän kovasti kaipaa sisäistä tukea auttamaan ponnisteluissaan. Te molemmat hyötyisitte ottamalla "Korkeimman Voiman" avuksenne. Tuo on henkinen köysi joka auttaa pysymään pinnalla ja johon voi turvautua hädän tuokioina - kun tuntuu ettei mistään muusta enää ole apua.
Monet ovat huomanneet sen täydellisen hyväksyttäväksi ja toimivaksi.
Voin suositella omakohtaisesta kokemuksesta!- Ha73
Kiitos kommentista. Ikävä kyllä ei olla lainkaan uskonnollisia ihmisiä. Kuukauden verran sitä raittiutta taas kesti. Oluen pari voi ottaa Antabuksesta huolimatta, sit naama helottaa, yöt rauhattomia...leikkii hengellään. Liekkö ryhmässäkään käyny. En usko enää...selityksiin. Alkoholisti mikä alkoholista. Nyt vaan en enää jaksa...ei kyllä jaksa kyyneleetkään tulla. Kai siihen eroajatukseen vaan kasvaa pikkuhiljaa.
Perjantaina mennään ositusselvitykseen... mies ei puhu eikä pukahda eroasiasta. Oon vaan nyt päättänyt, että haluun olla joskus vielä onnellinen vaikka tämä sattuukin. Ei taida mies ymmärtää mitä menettää...meillä on avioehto...kummallakaan ei oikeutta ennen avioliitoa eikä sen aikana hankittuun omaisuuteen. Viinapiru vei vallan...:(
Onko täällä muita juuri eropäätöksen tehneitä/harkitsevia? Ois kiva vaihtaa ajatuksia... Ha73 kirjoitti:
Kiitos kommentista. Ikävä kyllä ei olla lainkaan uskonnollisia ihmisiä. Kuukauden verran sitä raittiutta taas kesti. Oluen pari voi ottaa Antabuksesta huolimatta, sit naama helottaa, yöt rauhattomia...leikkii hengellään. Liekkö ryhmässäkään käyny. En usko enää...selityksiin. Alkoholisti mikä alkoholista. Nyt vaan en enää jaksa...ei kyllä jaksa kyyneleetkään tulla. Kai siihen eroajatukseen vaan kasvaa pikkuhiljaa.
Perjantaina mennään ositusselvitykseen... mies ei puhu eikä pukahda eroasiasta. Oon vaan nyt päättänyt, että haluun olla joskus vielä onnellinen vaikka tämä sattuukin. Ei taida mies ymmärtää mitä menettää...meillä on avioehto...kummallakaan ei oikeutta ennen avioliitoa eikä sen aikana hankittuun omaisuuteen. Viinapiru vei vallan...:(
Onko täällä muita juuri eropäätöksen tehneitä/harkitsevia? Ois kiva vaihtaa ajatuksia...Ihan mielelläni kuulisin ajatuksiasi ja voisin myös jakaa omiani.
Tosin kaikkia ajatuksiani en mielellään näin julkisesti haluaisi kertoa.
Sähköpostini on helppo: nimimerkkini ät suomi24 ja fi.- hannis1
Ha73 kirjoitti:
Kiitos kommentista. Ikävä kyllä ei olla lainkaan uskonnollisia ihmisiä. Kuukauden verran sitä raittiutta taas kesti. Oluen pari voi ottaa Antabuksesta huolimatta, sit naama helottaa, yöt rauhattomia...leikkii hengellään. Liekkö ryhmässäkään käyny. En usko enää...selityksiin. Alkoholisti mikä alkoholista. Nyt vaan en enää jaksa...ei kyllä jaksa kyyneleetkään tulla. Kai siihen eroajatukseen vaan kasvaa pikkuhiljaa.
Perjantaina mennään ositusselvitykseen... mies ei puhu eikä pukahda eroasiasta. Oon vaan nyt päättänyt, että haluun olla joskus vielä onnellinen vaikka tämä sattuukin. Ei taida mies ymmärtää mitä menettää...meillä on avioehto...kummallakaan ei oikeutta ennen avioliitoa eikä sen aikana hankittuun omaisuuteen. Viinapiru vei vallan...:(
Onko täällä muita juuri eropäätöksen tehneitä/harkitsevia? Ois kiva vaihtaa ajatuksia...Olen lukenut tätä ketjua aivan ihmeissäni. Tuntuu kuin joku olisi kirjoittanut mun elämästä, ahdingosta joka jälleen vallitsee tässä talossa. Jaksoin hetken etsiä piilopulloja..en löytänyt..rinnassa velloo jälleen että miksi taas kävi näin. Kaiken piti olla melko hyvin ei suurempia huolia, miksi sitä alkoa täytyy juoda..mikä siinä on niin ihanaa. Piilopullon etsintää, lompakon ja irtorahojen piilotusta, lapsen lompakon ja kolikkopurkin piilotusta, miettimistä että jos en herääkkään ensimmäisenä ja mies löytää lompakkonsa ...Tunteita ..mitä ne on..ei edes sääliä..vaan kuvottaa katsella ja kuunnella kun puoliso sanoo samein silmin päin näköä että ei ole juonut moneen viikkoon..vaikka tiliotteessa näkyy ihan toista. Miten jaksan..ketään ei kiinnosta se koska kulissit on vahvasti kasassa.Nykytiedon mukaan alkoholismi on sairaus..luulen että se sairaus on korvien välissä..ei ehkä perityissä geeneissä. Alkoi tääkin hiihtoloma näissä merkeissä..taas kerran..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 206476
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus04687- 603617
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2282937Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon342692Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella452476Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme252275Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731767- 401733
- 241568