Hain joskus vuosia sitten kauppakorkeaan, mutten päässyt, mikä ei ollut yllätys, sillä en hakenut kovinkaan vakavasti intin vuoksi. Nyt olen opiskellut reilun vuoden ihan toista alaa, jolle ei riitä motivaatiota edes nyt tulevaksi lukukaudeksi. Saatan opiskella vain syksyn ja olla poissaolevana kevään, jotta voin uhrata aikaani kauppatieteiden yhteisvalintakokeeseen valmistautumiseen.
Katsoin tuossa hetki sitten tämän vuoden valintakokeen läpi. Näytti jokseenkin erikoisen helpolta kokeelta, koepistevalinnassa riitti Aaltoon (ensisijaisuuspisteet huomioiden) alle 30 pistettä kokeesta läpipääsyyn?! En nähnyt kokeessa erityisen paljoa sellaista, mihin ei kolmen kuukauden ahkeralla valmistautumisella pystyisi vastaamaan. Vuotta ennen taas pisterajat olivat huomattavasti ylempänä. Oliko 2015 koe sitten vieläkin helpompi?
Vai luulenko vain, olenkohan kenties niin suurissa motivaatiohuuruissa tällä hetkellä, että mikään ei tunnu ylitsepääsemättömältä?
Tulevatko valintakoekirjat pysymään samoina ensi vuonna, vai milloinka ne virallisesti päivitetään yhteisvalinnan sivustolle? Joskus maaliskuussa? Minulla on jo erään tämän vuoden valintakoekirjan edeltävä painos, joten voisin sitä alkaa jo syksymmällä käymään läpi, samoin kuin talousmatematiikkaa.
Oliko vuoden 2016 valintakoe oikeasti vaikea?
18
554
Vastaukset
- nykkysyn
Mikä kauppatieteissä kiinnostaa?
- 34p
Kirjat kai julkaistaan jo syksyllä, olikohan viime vuonna marraskuun paikkeilla
- 3124512
Koetilanteen ulkopuolella on helppo katsoa tehtäviä ja tuomita ne helpoiksi.
T. 35.5pts - Juuseeerrr
Tottahan tuokin, että vain kokeessa ollut voi oikeastaan kunnolla arvioida kokeen haastavuutta. Mutta juuri tuolta kantilta mietinkin, että pidettiinkö vuoden 2015 koetta yleisesti ottaen helppona? Vai vaikuttiko tänä vuonna käyttöön otettu ensikertalaisuuskiintiö laskevasti pisterajoihin? Siis onko tämän 50% ensikertalaiskiintiön myötä mahdollista, että esimerkiksi ensikertalainen pääsee sisään valintakoepisteillä 32/43, mutta ei-ensikertalainen jää rannalle vaikka saisikin paremmat pisteet, esimerkiksi 33 tai 34 pistettä? Jostain muistaisin lukeneeni, että ensikertalaiskiintiötä oli tarkoitus vain kokeilla 2016 ja seuraavana vuonna vähentää sen vaikutusta. Tämä tosin taisi olla pelkkä poliitikon "lupaus", joten skeptinen sen suhteen kyllä olen.
Opiskelen siis nyt liiketaloutta Helsingissä, mutta viimeiset viikot uuden lukuvuoden lähestyessä motivaatio on täysin kadoksissa. Motivaatiota on hankala löytää etenkin silloin, kun antaa muiden mielipiteiden vaikuttaa itseensä liian vahvasti. Tottahan se on, että mikään tutkinto ei koskaan ole tae yhtään mistään. Mutta kun en koe olevani sellainen persoona, joka on hyvä tunkemaan kenkäänsä ovenväliin ja verkostoitumaan, niin kuvittelisin, että olisi sentään parempi olla alkujaan työtön KTM kuin tradenomi. En hae elämässäni mitään erityistä glooriaa, vaan olisin tyytyväinen tavalliseen toimistotyöhön ja työelämään sekä keskituloisen arkeen.
En tiedä olisiko ehkä järkevintä katsoa mitä toisen vuoden erikoistavat opinnot tuovat tullessaan, kun ensimmäisen vuoden pakkopulla on saatu alta pois. Ennen nykyisten opintojen aloittamista ajattelin, että opiskelen ennemmin liiketaloutta Haaga-Heliassa Helsingissä, kuin kauppatieteitä esimerkiksi Oulussa tai Itä-Suomen yliopistossa. Nyt taas mieli on muuttunut siihen, että opiskelisin kauppatieteitä ennemmin vaikka sitten siellä Oulussa, jos ei esimerkiksi Turkuun pääse. Toisaalta kun tällekin sivustolle eksyy, niin kuulemma esimerkiksi Oulun ja Tampereen yliopistotkin ovat "ihan böndekouluja, joista ei työllisty".
Vedän vähän tässä kotiinpäin, mutta Haaga-Helia on kuitenkin Suomen paras AMK, ja pitävät jotkut siitä tai ei, antaa se valmiudet suorittaa maisterintutkinto ulkomailla (onnistuu se osalle kotimaassakin). Iso osa ulkomaisista opiskelijoistahan suorittaa tradenomia vastaavan englanninkielisen BBA-tutkinnon Suomessa, ja lähtee opiskelemaan maisteriksi asti Euroopan muissa yliopistoissa. Eräs kaverini lähti Saksaan vuosia sitten ja on menestynyt siellä hyvin, tosin hänellä nyt onkin "hievoisena etuna" se, että puhuu sujuvan englannin ja saksan ohella myös kiinaa äidinkielenään.
Kun poissuljen kaikki muut "järkevät" opiskelukohteet, niin jäljelle jää vain kaupallinen ala. Kaupallinen ala noin yleisesti kiinnostaa juuri sen yleispätevyyden takia. Ulkomaille lähteminen minua on jo nuoresta saakka kiinnostanut. Vaikka kyseessä onkin tyypillinen klisee, joka useimmille asiasta haaveilijoille ei koskaan toteudu, niin ainakin kaupallisen puolen tutkinto pitää mahdollisuuden avoinna. En ole itse mikään polyglotti, mutta olen pyrkinyt erottumaan muista vahvan ja laajan kielitaidon avulla. - Otamursu
Vuoden 2015 koe oli helpompi, se on ihan selvä. Mutta oot ihan oikeassa, että yllättävän alhaiset rajat tänä vuonna. Todennäköisesti edellisvuoden korkeat rajat pisti monet vastaamaan lähes kaikkiin kysymyksiin, koska kukaan ei uskaltanut ajatella, että rajat laskee. Aaltoonkin viimeinen koepisteillä päässyt oli vastannut 48/49 kysymyksistä ja KAHDEKSAN tehtävää mennyt väärin, mikä on mielestäni aika paljon. Luulisin että jos ensi vuonna oleva koe on samaa tasoa tämän vuotisen kanssa, niin rajat saattavat olla hieman korkeammat.
- Oikkari2012
Kuinka moni oikeasti muistaa ulkoa esim. joustot (kansiksen kyssä)? Kyllä koe oli mielestäni soveltavana ja yksityiskohtaisia asioita vaativana huomattavasti edellisvuotta vaikeampi. Olen itse opiskellut 4 vuotta Hgin oikiksessa ja hain nyt puolitosissani kauppikseen. Alotin lukemisen osa-aikaduunin ja koulun ohella huhtikuussa, minkä ajattelin riittävän leikiten. Toisin kävi. Lukuisia tenttejä ja yhdet pääsykokeet (oikiksen) aiemmin tehneenä ensinnäkin loppui aika ja toiseksi vastasin kahteen helppoon väärin ihan vaan etten tiedä miksi. Jotenkin meni aivot solmuun. Koe saattoi olla helppo paljon lukeneelle ja valmennuskurssin käyneelle, mutta vähän huonommin valmistautuneelle osa kysymyksistä oli yllättäviä.
- mitavittuanytoikkari
Mitas niissa joustoissa nyt voi olla vaikeaa? Sama kun muistaisit oman hetusi.
- hohhoijjaataaaaas
Nyt oli kyllä niin vammanen kommentti, että huhhuh. Joustot ei ole mitenkään vaikea asia ja ulkoa muistettavia asioita löytyy kokeesta paljon "vaikeampiakin." Koe oli vaikeampi kuin viime vuonna, mutta ei mitenkään erityisen vaikea. Hyvä huomio oli se, että moni on varmaan vastannut melkein kaikkiin tehtäviin korkeiden pisterajojen pelossa, joka on sitten laskenutkin rajat alas kiitos miinuspisteiden. Koe ei kuitenkaan ollut vaikea. Viime vuoden koe oli helpohko.
- jepujeeee
" Koe oli vaikeampi kuin viime vuonna, mutta ei mitenkään erityisen vaikea "
... ja siitä huolimatta 1500:sta pyrkijästä vain n 50 pääsi opiskelemaan, noin niinkuin yleistettynä. - seovaanii
jepujeeee kirjoitti:
" Koe oli vaikeampi kuin viime vuonna, mutta ei mitenkään erityisen vaikea "
... ja siitä huolimatta 1500:sta pyrkijästä vain n 50 pääsi opiskelemaan, noin niinkuin yleistettynä.Vaikka koe olisi ollut kuinka helppo tahansa, vain 50 olisi päässyt opiskelemaan. Noin niin kuin yleistettynä.
- yhnujm
seovaanii kirjoitti:
Vaikka koe olisi ollut kuinka helppo tahansa, vain 50 olisi päässyt opiskelemaan. Noin niin kuin yleistettynä.
Noin niinkuin yleistettynä:
tällä palstalla on jollakin joka vuosi mielipiteenä se, että koe oli taas kerran tosi helppo. On se ihme että kauppiksen koe on joka vuosi tosi helppo, eiköhän sitä edes joskus voisi vaikettaa ? Jotkut onneksi jaksavat lukea puolikin vuotta intensiivisesti pääsykokeisiin - Lääkärimies
jepujeeee kirjoitti:
" Koe oli vaikeampi kuin viime vuonna, mutta ei mitenkään erityisen vaikea "
... ja siitä huolimatta 1500:sta pyrkijästä vain n 50 pääsi opiskelemaan, noin niinkuin yleistettynä.Viisikymmentä 1500:sta? Eikös kokeisiin (esim. Aalto) osallistu yleensä noin 1800, ja noin 300 otetaan sisään. Siis muutaman prosentin alle 20%. Ei tuo kyllä minusta mikään kovinkaan alhainen luku ole, ottaen huomioon sen, että ehkä noin tuhat oikeasti on hakemassa vakavissaan sisään, osa kun on vaan katselemassa kirjoitusten jälkeen.
Siitä tuhannesta ehkä juurikin noin kolmasosa pystyy keskittymään pääsykokeisiin valmistautumiseen täysipäiväisesti. Osa on niin uunoja, että kuvittelee pääsevänsä sisään kunhan käy valmennuskurssilla, muttei sisäistä asioita sen ulkopuolella. - Lääkärimies
Lääkärimies kirjoitti:
Viisikymmentä 1500:sta? Eikös kokeisiin (esim. Aalto) osallistu yleensä noin 1800, ja noin 300 otetaan sisään. Siis muutaman prosentin alle 20%. Ei tuo kyllä minusta mikään kovinkaan alhainen luku ole, ottaen huomioon sen, että ehkä noin tuhat oikeasti on hakemassa vakavissaan sisään, osa kun on vaan katselemassa kirjoitusten jälkeen.
Siitä tuhannesta ehkä juurikin noin kolmasosa pystyy keskittymään pääsykokeisiin valmistautumiseen täysipäiväisesti. Osa on niin uunoja, että kuvittelee pääsevänsä sisään kunhan käy valmennuskurssilla, muttei sisäistä asioita sen ulkopuolella.Niin ja tuohon vielä lisäisin sen, että jos jollakulla on koko kevät aikaa valmistautua pääsykokeisiin, niin ainakaan välkyimmät eivät keskittyisi kauppatieteiden kokeisiin, vaan pyrkisivät oikeustieteelliseen tai lääketieteelliseen (tai jopa insinööriksi). Kauppatieteilijä on vain hieman fantsumpi termi tradenomista, joka taas pohjautuu merkonomista.
Tradenomi ja ekonomi kilpailee samoista töistä, ja molempia koulutetaan aivan liikaa. Kauppatieteilijä jumiutuu todennäköisimmin palkkakuoppaan ja ajaa korkeintaan Skodalla. Lääkäri tai juristi ajaa Audilla tai Mercedeksellä. - kysyvvaa
Lääkärimies kirjoitti:
Niin ja tuohon vielä lisäisin sen, että jos jollakulla on koko kevät aikaa valmistautua pääsykokeisiin, niin ainakaan välkyimmät eivät keskittyisi kauppatieteiden kokeisiin, vaan pyrkisivät oikeustieteelliseen tai lääketieteelliseen (tai jopa insinööriksi). Kauppatieteilijä on vain hieman fantsumpi termi tradenomista, joka taas pohjautuu merkonomista.
Tradenomi ja ekonomi kilpailee samoista töistä, ja molempia koulutetaan aivan liikaa. Kauppatieteilijä jumiutuu todennäköisimmin palkkakuoppaan ja ajaa korkeintaan Skodalla. Lääkäri tai juristi ajaa Audilla tai Mercedeksellä.Noinhan se on!
En tiedä mitään hyvää, mitä kauppakorkean opeilla olisi saatu aikaan.
Itseään täynnä olevat mahtavat rahoituksen asiantuntijatkin, jotka uskovat olevansa kansakunnan kermaa, ovat vieneet pankitkin niin perikatoon, että Nordean pitää alkaa perimään asiakkailtaan 2 euron kuukausittaista tilimaksua.
Mitä sanoisin vielä? Sanon sen, että kun noita kauppatieteen maistereita vilisee enemmän kuin koskaan, Suomessa on työttömiä enemmän kuin koskaan ja maa köyhempi kuin koskaan.
Mitä siellä kauppakorkeassa opitaan? - ekonomiaa
kysyvvaa kirjoitti:
Noinhan se on!
En tiedä mitään hyvää, mitä kauppakorkean opeilla olisi saatu aikaan.
Itseään täynnä olevat mahtavat rahoituksen asiantuntijatkin, jotka uskovat olevansa kansakunnan kermaa, ovat vieneet pankitkin niin perikatoon, että Nordean pitää alkaa perimään asiakkailtaan 2 euron kuukausittaista tilimaksua.
Mitä sanoisin vielä? Sanon sen, että kun noita kauppatieteen maistereita vilisee enemmän kuin koskaan, Suomessa on työttömiä enemmän kuin koskaan ja maa köyhempi kuin koskaan.
Mitä siellä kauppakorkeassa opitaan?Siellä opitaan kaupankäyntiin liittyviä asioita. Korkea aika olisi jo suomalaisten opetella kauppaa, ruotsalaisetkin pesevät mennen tullen suomalaiset kaupan alalla. Olemme täysin oppipoikia.
Ruotsilla vientikin vetää.
Teollisuuden tuotteita emme osaa myydä.
Bruttokansantuotetta ei paljoakaan nosta lääkärien ajelut Mersuilla. - JerKor
ekonomiaa kirjoitti:
Siellä opitaan kaupankäyntiin liittyviä asioita. Korkea aika olisi jo suomalaisten opetella kauppaa, ruotsalaisetkin pesevät mennen tullen suomalaiset kaupan alalla. Olemme täysin oppipoikia.
Ruotsilla vientikin vetää.
Teollisuuden tuotteita emme osaa myydä.
Bruttokansantuotetta ei paljoakaan nosta lääkärien ajelut Mersuilla.Noiden mainitsemiesi ongelmien perimmäiset syyt nimenomaan ovat jo suomalaisten kauppakorkeakoulujen sisällä. Kauppatieteissä useimmat opiskelijat eivät tosiaankaan opi syvemmin "kaupantekoa", varsinkaan käytännössä.
Ei asiat ratkea sillä, että koulutetaan lisää porukkaa ekonomeiksi, kun kerta markkinoinnin ja mainonnan opetuksen taso on jo valmiiksi alhaisella tasolla. Eivätkä kotimaiset yrityksetkään nyt yllättäen ole mitään suunnanmuutosta ottamassa. Ruotsin talouden rakenne on joka tapauksessa erilainen.
Ollakseen oikeasti hyvä myyjä taustalle ei vaadita korkeakoulutusta. - näinonnäppylät
JerKor kirjoitti:
Noiden mainitsemiesi ongelmien perimmäiset syyt nimenomaan ovat jo suomalaisten kauppakorkeakoulujen sisällä. Kauppatieteissä useimmat opiskelijat eivät tosiaankaan opi syvemmin "kaupantekoa", varsinkaan käytännössä.
Ei asiat ratkea sillä, että koulutetaan lisää porukkaa ekonomeiksi, kun kerta markkinoinnin ja mainonnan opetuksen taso on jo valmiiksi alhaisella tasolla. Eivätkä kotimaiset yrityksetkään nyt yllättäen ole mitään suunnanmuutosta ottamassa. Ruotsin talouden rakenne on joka tapauksessa erilainen.
Ollakseen oikeasti hyvä myyjä taustalle ei vaadita korkeakoulutusta.Sama pätee insinööreihin ja lääkäreihinkin, koulutus ei takaa oikeasti hyvää ammattitaitoa.
Ja nyt puhutaan oikeasti hyvästä taidosta hoitaa ammatti.
Suomalaisuuteen kuuluu yleensä muiden haukkuminen ja etenkin vähättely, itse tiedetään miten asioiden tulisi olla, kuitenkaan mitään ei saada aikaiseksi.
Sama pätee tännekin: kauppiksen pääsykokeet ovat aina helpot, kauppiksella ei tee mitään. Tämän olen tässäkin ketjussa huomannut.
- Professorin_kanssa_F2F
Vuoden 1916 koe oli todella tiukka. Piti olla suosituskirjeitä (rehtori,rovasti, kylän nimismies jne.). Tiedekunnan professori tenttasi F2F. Ensin saksan kielellä, sitten ruotsiksi ja lopuksi latinan kielellä. heh-heh! Ei helppo rasti ollenkaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271898
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1331888Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231838Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851630Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?621448Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201256Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371153Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381150- 111148
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101127