Bulbikölistä

Martelan kölissä oli vikaa, mutta ajoihan sekin johonkin (öljyputki?) aiemmalla legillä. Täysin ilman syytä ei siis irronnut.

Tuosta Brenta 60:sen vauriosta on paljon kuvia ja keskutelua täällä: http://www.blur.se/2016/07/31/brenta-60-minnic-tappade-bulben-efter-grundstotning/

Kölin ja bulbin väliset pultit olivat poikki, vaikka niitä on 8 kpl ja yhdenkin vetolujuus on paljon suurempi kuin bulbin paino. Ilmeisesti pulteissa oli vikaa jo ennen osumaa.

Pulteissa voi olla ollut vikaa. Geometria on voinut olla tilanteelle epäedullinen eli paljon massaa suhteessa vastapintaan jossa pultit olivat sekä törmäyskulma. Silkka repäisy.

kiviristi kirjoitti:

Pulteissa voi olla ollut vikaa. Geometria on voinut olla tilanteelle epäedullinen eli paljon massaa suhteessa vastapintaan jossa pultit olivat sekä törmäyskulma. Silkka repäisy.

Lue lisää

Voisko olla kyse värinöistä. Kierre on jo särön aihio. Jos varren päässä ollut kappale on värissyt, jolloin säröytyminen on ydintynyt ja loppu voidaan nähdä kuvista. Tai sitten paatti on kolistellut aiemminkin ja nyt loppui suunnitteluvarat yhdessä herkistyneen pulttimateriaalin kanssa.

Kierre on jo särön aihio. Säröytyminen on ydintynyt .Herkistyneen pulttimateriaalin.
Niinpä niin.

Ajoin 2015 yöllä Sisilian pohjoispuolella rannattomalla merellä vahvaan ajoverkkoon. Luultavasti oli laiton ja tonnikalan pyyntiin tarkoitettu. Yläpaula oli noin sormen paksuinen. Se takertui bulbiin, saildriveen ja peräsimeen. Irroitus puukolla oli suhteellisen tyynessä kelissä aikamoista sukeltelua eikä ihan vaaratonta. Yhden kokemuksen valossa bulbi tosiaan pysäyttää ja merenkäynnissä irti pääsy olisi ollut epävarmaa.

seppomartti kirjoitti:

Ajoin 2015 yöllä Sisilian pohjoispuolella rannattomalla merellä vahvaan ajoverkkoon. Luultavasti oli laiton ja tonnikalan pyyntiin tarkoitettu. Yläpaula oli noin sormen paksuinen. Se takertui bulbiin, saildriveen ja peräsimeen. Irroitus puukolla oli suhteellisen tyynessä kelissä aikamoista sukeltelua eikä ihan vaaratonta. Yhden kokemuksen valossa bulbi tosiaan pysäyttää ja merenkäynnissä irti pääsy olisi ollut epävarmaa.

Lue lisää

Klassisella pitkäköliveneellä olisit liukunut verkon yli jatkaen matkaa

seppomartti kirjoitti:

Ajoin 2015 yöllä Sisilian pohjoispuolella rannattomalla merellä vahvaan ajoverkkoon. Luultavasti oli laiton ja tonnikalan pyyntiin tarkoitettu. Yläpaula oli noin sormen paksuinen. Se takertui bulbiin, saildriveen ja peräsimeen. Irroitus puukolla oli suhteellisen tyynessä kelissä aikamoista sukeltelua eikä ihan vaaratonta. Yhden kokemuksen valossa bulbi tosiaan pysäyttää ja merenkäynnissä irti pääsy olisi ollut epävarmaa.

Lue lisää

Pirullinen tilanne ollut. Sen verran paljon nöistä kuulee että olen miettinyt hommata kaksi alumiinitankoa joissa toisessa päässä on T -kappale. Näillä painamalla verkkoa alas rungon kummaltakin puolelta ja samalla venettä yli saattaisi päästä irti edellyttäen että verkkoon on ajettu stopatulla potkurilla, purjehtien. Jos yksikin ,yksinpurjehtijalle,saattaisi auttaa. Venehaka on liian lyhyt ja muutenkin tehoton. Mereen meno verkon sekaan on hengenvaarallista jopa laitesukeltajalle, saaatii ilman.

Välimerellä kun veneen alle sukeltelee niin joka kerta on ollut narujenjämiä potkurissa. Mulla on akselivetoisessa leikkurikiekko potkurin edessä, ehkä se on pelastanut jotain. Ei tietty tehoa mitenkään paksumpaan snööriin sekään, ei edes mooring -köyden ottonaruun. Päivän verran sukeltelin sellaista irti Motril'ssä rautasahan ja saksien kanssa, puukko ei toiminut siinäkään ollenkaan.

Miten muka.. on mullakin katsastettu mutta... ei kukaan näe kölin sisään

3736 kirjoitti:

Miten muka.. on mullakin katsastettu mutta... ei kukaan näe kölin sisään

Jos hätäraketit olisivat olleet alle kolmevuotta vanhoja, olisi sekin pelastanut.

3736 kirjoitti:

Miten muka.. on mullakin katsastettu mutta... ei kukaan näe kölin sisään

No kuule, ei tähän katsastusrumbaan turhaan käytetä kaikkea sitä aikaa ja vaivaa.

Kyllä ihan aloitteleva katsastusmieskin olisi tuon pulttiongelman hogannu...

"Jos purjehtii väylillä/kartoitetuilla vesillä ja on valppaana"???. Avomerellä noista ajatuksista mikään ei yöllä auta. Riski on pieni: 1X/ 50v.

Ajan karille 5-10 kertaa per kesä. Moderniin navigointielektroniikkaan en luota. Vene on kellarinhajuinen uppotukki, yleensä ylhäällä on sitloodaan asti ulottuva 1-genoa, ainoa oikea miesten purje. Purjehduksen pitää olla hankalaa ja vaikeata, liimun usein vain huonoilla keleillä, mieluiten piikkikryssiä.

Eniten vastustan kaikkea uutta.

snää'purjedi Norlini funteramal paatil

Mikä riski? Suurin osa bulbiköleistä on yhtä valua ja lopuissa bulbi on kiinni pulteilla. Ei todellakaan ole normaalia, että bulbi irtoaa, eikä se varsinkaan tapahdu uppotukin takia.

Bulbin irtoaminen lienee epätodennäköisempää kuin koko kölin irtoaminen. On myös tapauksia, joissa köli on katkennut karilleajossa, jopa valurautainen köli. Siinäkin on tietysti kyse valmistusvirheestä.

Siitä olen toki samaa mieltä, että Brenta 60 kaltainen design (3,3 m syvä köli hoikalla evällä iso bulbi) on hyvin ongelmallinen karilleajossa. Mutta ei sen takia pidä tuomita tavallisempien veneiden bulbikölejä, joista en muista koskaan kuulleen bulbin irronneen. Kokonaisia kölejä on kyllä irronnut useampia, mikä ei tietysti ole hyväksyttävää ilman törkeää välinpitämättömyyttä (ei korjata ilmeisiä karilleajovaurioita) tai hyvin pahaa karilleajoa (esim. vene jää röykyttämään kallioon kovassa aallokossa).

Joakim1 kirjoitti:

Mikä riski? Suurin osa bulbiköleistä on yhtä valua ja lopuissa bulbi on kiinni pulteilla. Ei todellakaan ole normaalia, että bulbi irtoaa, eikä se varsinkaan tapahdu uppotukin takia.

Bulbin irtoaminen lienee epätodennäköisempää kuin koko kölin irtoaminen. On myös tapauksia, joissa köli on katkennut karilleajossa, jopa valurautainen köli. Siinäkin on tietysti kyse valmistusvirheestä.

Siitä olen toki samaa mieltä, että Brenta 60 kaltainen design (3,3 m syvä köli hoikalla evällä iso bulbi) on hyvin ongelmallinen karilleajossa. Mutta ei sen takia pidä tuomita tavallisempien veneiden bulbikölejä, joista en muista koskaan kuulleen bulbin irronneen. Kokonaisia kölejä on kyllä irronnut useampia, mikä ei tietysti ole hyväksyttävää ilman törkeää välinpitämättömyyttä (ei korjata ilmeisiä karilleajovaurioita) tai hyvin pahaa karilleajoa (esim. vene jää röykyttämään kallioon kovassa aallokossa).

Lue lisää

Suomessa on nykyään muotia harata vastaan lähes kaikkea modernia kehitystä kohtaan. Asiasta riippumatta.

Paikasta on tulossa museo.

Kyseenalainen materiaali ja muoto tai niiden toteutus ei ole joka kohteessa optimiratkaisu.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä riski? Suurin osa bulbiköleistä on yhtä valua ja lopuissa bulbi on kiinni pulteilla. Ei todellakaan ole normaalia, että bulbi irtoaa, eikä se varsinkaan tapahdu uppotukin takia.

Bulbin irtoaminen lienee epätodennäköisempää kuin koko kölin irtoaminen. On myös tapauksia, joissa köli on katkennut karilleajossa, jopa valurautainen köli. Siinäkin on tietysti kyse valmistusvirheestä.

Siitä olen toki samaa mieltä, että Brenta 60 kaltainen design (3,3 m syvä köli hoikalla evällä iso bulbi) on hyvin ongelmallinen karilleajossa. Mutta ei sen takia pidä tuomita tavallisempien veneiden bulbikölejä, joista en muista koskaan kuulleen bulbin irronneen. Kokonaisia kölejä on kyllä irronnut useampia, mikä ei tietysti ole hyväksyttävää ilman törkeää välinpitämättömyyttä (ei korjata ilmeisiä karilleajovaurioita) tai hyvin pahaa karilleajoa (esim. vene jää röykyttämään kallioon kovassa aallokossa).

Lue lisää

Mene karitarhaan laskemaan riskiä. Välimeri on toinen juttu. Turha on turhaa. Vähän niin kuin peräharukseton purjevene. Ei vaan nouse.

Skärenskiinär kirjoitti:

Mene karitarhaan laskemaan riskiä. Välimeri on toinen juttu. Turha on turhaa. Vähän niin kuin peräharukseton purjevene. Ei vaan nouse.

Tuossa viestissä, johon vastasin, oli lause
"Riski on täysin turha ottaa omaan matkaveneeseen ja liittyy ensinnäkin designiin."

Kysymykseni "Mikä riski" oli osoitettu tuohon. Siis onko tuon kirjoittajan mielestä kaikki bulbikölit riskejä? Vai juuri tuon Brenta 60:n?

Isompaa verkkoa ei onneksi ole tarvinnut kokeilla, enkä todellakaan usko, että edes maltillisella 80-luvun eväkölillä yli menisi. Kireällä oleva rysän ankkurivaijeri meni ali,kun vauhtia oli melkoisesti. Samoin meni toisella veneellä lohisiima kohtuullisella nopeudella. Molemmissa tapauksissa tuntui hipaisu peräsimessä. Yksittäinen köysi kuitenkin antaa paljon helpommin periksi kuin verkko.

tuski.menee kirjoitti:

Isompaa verkkoa ei onneksi ole tarvinnut kokeilla, enkä todellakaan usko, että edes maltillisella 80-luvun eväkölillä yli menisi. Kireällä oleva rysän ankkurivaijeri meni ali,kun vauhtia oli melkoisesti. Samoin meni toisella veneellä lohisiima kohtuullisella nopeudella. Molemmissa tapauksissa tuntui hipaisu peräsimessä. Yksittäinen köysi kuitenkin antaa paljon helpommin periksi kuin verkko.

Lue lisää

Lohisiimoja oli ennen vanhaan syksyllä Suomenlahdella ja hitaassa vauhdissa niitä sai puoshaalla tungettua kölin ja peräsimen ali. Joskus tarttui peräsimeen. Varmempi tekniikka oli pistää kaksi miestä keulaan, puoshaalla siima ylös ja puukolla poikki. Molemmat miehet kävelivät laitaansa pitkin perään siima kädessään, missä sitten solmittiin.

seppomartti kirjoitti:

Lohisiimoja oli ennen vanhaan syksyllä Suomenlahdella ja hitaassa vauhdissa niitä sai puoshaalla tungettua kölin ja peräsimen ali. Joskus tarttui peräsimeen. Varmempi tekniikka oli pistää kaksi miestä keulaan, puoshaalla siima ylös ja puukolla poikki. Molemmat miehet kävelivät laitaansa pitkin perään siima kädessään, missä sitten solmittiin.

Lue lisää

Lohisiima oli luultavasti kalastajan mielestä uusimisen tarpeessa. Se nimittäin laskettiin juuri spinnuilla lähestyvän Suursaarifleetin eteen poikittain. Siiman laskijan täytyi olla olla tietoinen, että vartin kuluessa muutama kymmen purjevenettä ajaa sen yli. Vastalasketussa siimassa ei ollut yhtään löysää tuon tunnetun menetelmän toteuttamiseen. Eikä se yli kuuden solmun vauhdissa spinnuajossa ihan helppo temppu olisikaan.

Noita on nykyveneet pullollaan. Valumuoto jatkuu kuin imastu toispuoleinen cumulus nimbus.

Boströmiin ei kuulu bulbia, ellei sitten ole muu vene kuin vanha B31. Olisi aika erikoinen jälkikäteen viritys kun kölipainoa on lähes 50% jo vakiona.
Kuvista olen katsellut, että kölin etureuna voi olla pysty tai jopa lievästi eteen kallellaan kuten keulat nykyään. Bulbin massa voi myös olla pääosin edessä epäsymmetrisesti. Onkohan syynä pieleen menneet painolaskelmat piirustusvaiheessa vai tarjoaaako moinen design jotain etuja?.

Tässä faktoja:

http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/148387.pdf

Valaisevaa luettavaa. Vanhanasia ei ole loppuunkaluttua vielä.mErot on 2-3:ssa desimaalissa. Matkapurjehtijan ja seuran kisoja koluavan vaihtoehto on minusta robustisti tehty eväköli tuon perusteella. Syynä on T-bulbiin liittyvät lisäriskit. Sanan riski etymologia taitaaa tulla sivistyskielstä ja tarkoittaa karia. Välttäkää siis Risicumia...

Jotain on suunnittelijat Äksällä osannet tehdä. Kyllä veneen tulee jää pystyy normiolosuhteissa jos jokin varteen pultattu klunssi irtoaa...

Äksönii kirjoitti:

Jotain on suunnittelijat Äksällä osannet tehdä. Kyllä veneen tulee jää pystyy normiolosuhteissa jos jokin varteen pultattu klunssi irtoaa...

Jos kyse on XP-44:stä tai mistä tahansa muusta uudemmasta X:stä, niin aivan varmasti kaatuu ilman bulbia, jos purjeet on ylhäällä ja tuulta on "kallistavasti". Saattaa pysyä pystyssä koneella tai hyvin kevyessä tuulessa, mutta vaikkapa moottoriveneen aalto voi olla riitävä kaatamaan veneen. Samoin tietysti karilleajon tai bulbin tippumisen aiheuttama heilahdusliike.

XP-44 painaa 9 tonnia ja painolastia on 3,85 tonnia valurautaevän ja lyijybulbin yhdistelmänä. Jos oletetaan bulbin painavan 2,5 tonnia (ehkä 3 olisi todennäköisempi), veneen painopiste nousee metrin bulbin tipahtamisesta. Sen seurauksena itseoikaisukulma laskee 130->72 astetta, mikä vielä kuulostaa kohtuulliselta eli aika paljon pitää kallistua kaatuakseen. Mutta oleellista huomata valtava ero oikaisevassa momentissa. Pystyssä oikaiseva momentti laskee 268->94 kgm/deg eli n. 1/3 alkuperäisestä. Vielä pahemmaksi tilanne muuttuu veneen kallistuessa. Ehjänä suurin oikaiseva momentti on 60 asteen paikkeilla, mutta ilman bulbia jo 25 asteessa ja tämä 25 astetta vastaa oikaisevalta momentiltaan n. 6 asteen kallistumaa ehjällä.

Siis purjehdittaessa 6 asteen kallistumalla kun bulbi tippuu, vene kallistuu 25 astetta. Jos kallistuma bulbilla on yli 10 astetta, vene kaatuu.

Et aaltoja huomio, vaan newtonilaisesti mietit ...

Ei liity se tarina muuhun kuin vakuutuspetokseen.

Tuo lista oli aikanaan ISAFin sivuilla, mutta ei kai enään. Suuri osa oli kääntökölisiä ja lopuistakin hyvin merkittävä osa puhtaita kilpaveneitä. Suurin yksittäinen syy oli hitsauksien pettäminen. Hyvin harvassa suurelle yleisölle myytävässä veneessä on hitsisaumaa kölissä, joka on valettu yhdessä tai kahdessa osassa, jotka on pultattu toisiinsa.

Irronneesta siipikölistä en muista kuulleeni.

Brenta 60 bulbi painaa 4,5 tonnia. Lyijyn pörssihinta näyttää olevan n. 1600 €/kg ja romulyijystä saa ehkä puolet tuosta. 12 k€ jää siis hyvin kaukaiseksi haaveeksi.

Romiksella n. 2,5 € / kg, kyllä siitä saa aika liki. 1600 € /kg ???

Tästä näkee trendiä, aika vaihtelevaa menoa. 2000-luvulla vaihdellut 400 - 2450 €/t

http://www.infomine.com/investment/metal-prices/lead/all/

romu_roope kirjoitti:

Romiksella n. 2,5 € / kg, kyllä siitä saa aika liki. 1600 € /kg ???

Joakimin hinta on per tonni eikä kg. Investoijan hinta ei ole fyysinen lyijypala autotalliin toimitettuna. Yhtä vähän kuin kahviin, öljyyn tai sianlihaan sijoittajan tarvitsisi näitä kohteita säilöä enempää kuin numeroa tietokoneella. Romishinta on varmaan lähin lähtökohta kölinrakentajalle.

https://www.youtube.com/watch?v=TGWjmboWcYc

toimii ikäänkuin iskunvaimentimena. Bulbi liikkuu max 70 cm taaksepäin törmäyksessä. Jostain löysin syväystiedoksi 1,9-2,45 eli ei ranskalaisten kuiville ajettavien tasoa.

Olen tuota samaa videota katsellut monta kertaa ja ihmetellyt. Köli on ilmeisesti akseloitu etuosastaan ja kääntyy olematta varsinainen kääntököli. Laatikon yläosan putki täytynee olla iskunvaimennus. Muutoin köliin siirretty liike-energia särkisi kölilaatikon takaosan ja pohjan. Olisikohan vasta prototyyppi, koska melkein samalla vaivalla saisi hydraulipumpulla sylinterin toimivaksi js kölin kääntymään..

Kölilaatikon yläosassa näkyvä vaakasuora putki on todennäköisesti hydraulisen nostimen sylinteri. Siitä lähtee kaksi (dyneema)köyttä rissojen kautta kölin takaosaan. Köydet vetävät kölin ylös, kun hydralisylinteriä pumpataan ulos. Ylös pomppaavien köysien asennosta näkee suurin piirtein miten paljon köli kääntyy törmäyksessä.

Iskunvaimennus on jossain muualla jos sitä on lainkaan. Joku lukitus kölissä pitää kuitenkin olla, jotta se pysyy paikallaan kovassa merenkäynnissä tai veneen kaatuessa.

Rakenne vaikuttaa siis kääntököliltä, jota ei saa nostettua (käännettyä) kuin L-bulbin takaosan ja rungon välissä olevan tilan verran. Kokonaan sisään kääntyvä köli vaatisi bulbin kokoisen kölilaatikon rungon sisälle. Vertaa miten kääntököli on toteutettu saman kokoisessa Southerly 42:ssa.

Pogossa köli ei käänny rungon sisälle, vaan runkoa vasten. Kölin vaatima pitkä ja syvä ura veneen pohjassa jarruttaisi liikaa. Ovnia moititaan juuri tästä kääntökölin kokoisesta avoimesta kolosta veneen pohjassa.

Linjetin rakenteessa on ilmeisesti lähdetty hakemaan joustoa köliin ja osittainen nosto-ominaisuus on tullut kaupantekijäisenä.

Videon kommenteissa on linkkejä Facebookissa oleviin kuviin. Niissä lukee protyp L43, eli varmaankin juuri prototyypistä kyse.

https://www.facebook.com/LinjettSegelbatar/photos/pcb.681024858655241/681024548655272/?type=3&theater

https://www.facebook.com/LinjettSegelbatar/photos/pcb.681024858655241/681024591988601/?type=3&theater

https://www.facebook.com/LinjettSegelbatar/photos/pcb.681024858655241/681024641988596/?type=3&theater

Itsekin olen ihmetellyt tuota Linjetin rakennetta, mistään ei tunnu löytyvän lisäinfoa tai rakennekuvia. Seppomartti: millainen köli sinulla on suunnitteilla ?

Pogo-tyyppisen pohjaa vasten kääntyvän kölin huono puoli omasta mielestäni on se, että syväys köli alhaalla on liian suuri Suomen saaristoon. Kolmekymppisen 2,5 m syväys nyt ehkä vielä menettelee, mutta 12.50:n kolme metriä rajoittaa jo purjeillakin ajoa. Ainakin osasyynä suureen syväykseen lienee se, että kölin pitää olla kapea, kunnon paksunnosta tai bulbia ei kippiköliin oikein voi laitta, ja riittävän oikaisevan momentin vuoksi kölin pitää olla älyttömän pitkä.

Melges-tyyppisen nostoköli. huono puoli on tilantarve sisätiloissa, ja karilleajokestävyys.

Osittain rungon sisään tuleva leveämpi kippiköli voisi olla Suomen oloissa paras, jos sen saa sovitettua sisätiloihin. Toki ongelmana on kolo pohjassa. Voisiko kolon tukkia joustavilla "huulilla" purjelautojen tapaan ? Tässä Siriuksen ratkaisu:

http://www.sirius-werft.de/wpsirius/en/yachten/kiele/schwenkkiele/

Asiastakiinnostunut kirjoitti:

Itsekin olen ihmetellyt tuota Linjetin rakennetta, mistään ei tunnu löytyvän lisäinfoa tai rakennekuvia. Seppomartti: millainen köli sinulla on suunnitteilla ?

Pogo-tyyppisen pohjaa vasten kääntyvän kölin huono puoli omasta mielestäni on se, että syväys köli alhaalla on liian suuri Suomen saaristoon. Kolmekymppisen 2,5 m syväys nyt ehkä vielä menettelee, mutta 12.50:n kolme metriä rajoittaa jo purjeillakin ajoa. Ainakin osasyynä suureen syväykseen lienee se, että kölin pitää olla kapea, kunnon paksunnosta tai bulbia ei kippiköliin oikein voi laitta, ja riittävän oikaisevan momentin vuoksi kölin pitää olla älyttömän pitkä.

Melges-tyyppisen nostoköli. huono puoli on tilantarve sisätiloissa, ja karilleajokestävyys.

Osittain rungon sisään tuleva leveämpi kippiköli voisi olla Suomen oloissa paras, jos sen saa sovitettua sisätiloihin. Toki ongelmana on kolo pohjassa. Voisiko kolon tukkia joustavilla "huulilla" purjelautojen tapaan ? Tässä Siriuksen ratkaisu:

http://www.sirius-werft.de/wpsirius/en/yachten/kiele/schwenkkiele/

Lue lisää

Piirustukseni (ei vielä valmis köli) on 3 tonnia 3 metrin syväyksessä ja lisäksi 300 kg vesiballasyia keskiveneessä laidalla. Köli kääntyy pohjan alle aina moottorin etuosan alle asti. Syväys silloin on 1,5m. 3D- mallin mukaan, yo Siriuksesta poiketen, pohjaan vuorovedessä laskeutuessa kaksi köliä eivät tarkoituksella tapaa pohjaa vaan jää kallelleen pohjan putsaamiseksi. Köli ylhäällä ei ole tarkoitus purjehtia koska muuttuu runsaasti takapainoiseksi. Rantaan pääsy 1.5 syväyksellä, keula koholla ja yli 12m pituudella olisi toki helppoa.
Kölin alaosaa on takoitus valaa paksummaksi ja pidemmäksi, siis aavistus L-bulbia.
Kääntyvän kölin yläosan kölilaatikko on salongin pöydän suuruinen. Ei yli 3m köliä voi mitenkään tehdä rpienen veneen rungon sisään kääntyväksi.

Asiastakiinnostunut kirjoitti:

Itsekin olen ihmetellyt tuota Linjetin rakennetta, mistään ei tunnu löytyvän lisäinfoa tai rakennekuvia. Seppomartti: millainen köli sinulla on suunnitteilla ?

Pogo-tyyppisen pohjaa vasten kääntyvän kölin huono puoli omasta mielestäni on se, että syväys köli alhaalla on liian suuri Suomen saaristoon. Kolmekymppisen 2,5 m syväys nyt ehkä vielä menettelee, mutta 12.50:n kolme metriä rajoittaa jo purjeillakin ajoa. Ainakin osasyynä suureen syväykseen lienee se, että kölin pitää olla kapea, kunnon paksunnosta tai bulbia ei kippiköliin oikein voi laitta, ja riittävän oikaisevan momentin vuoksi kölin pitää olla älyttömän pitkä.

Melges-tyyppisen nostoköli. huono puoli on tilantarve sisätiloissa, ja karilleajokestävyys.

Osittain rungon sisään tuleva leveämpi kippiköli voisi olla Suomen oloissa paras, jos sen saa sovitettua sisätiloihin. Toki ongelmana on kolo pohjassa. Voisiko kolon tukkia joustavilla "huulilla" purjelautojen tapaan ? Tässä Siriuksen ratkaisu:

http://www.sirius-werft.de/wpsirius/en/yachten/kiele/schwenkkiele/

Lue lisää

kirjoitit: "Melges-tyyppisen nostoköli. huono puoli on tilantarve sisätiloissa, ja karilleajokestävyys. "
Nostokölin huonot puolet voivat hyvinkin olla kuvailemiasi, mutta silti hyvänä puolena voi oikein suunniteltuna ja valmistettuna olla karilleajoturvallisuus.
Eli kölilaatikon sisätä hajoaa sinne suunniteltu kokoonpainuva osa aivan kuten autoissa kolareissa, mutta laatikko säilyy silti ehjänä, vahvana ja vesitiiviinä, sekä köli pysyy vielä lujasti kiinni rungossa. Kokoonpainuvan osan voi lisäksi suunnitella helposti telakalla uuteen vaihdettavaksi ja kohtuu hintaiseksi.

sb7sb7 kirjoitti:

kirjoitit: "Melges-tyyppisen nostoköli. huono puoli on tilantarve sisätiloissa, ja karilleajokestävyys. "
Nostokölin huonot puolet voivat hyvinkin olla kuvailemiasi, mutta silti hyvänä puolena voi oikein suunniteltuna ja valmistettuna olla karilleajoturvallisuus.
Eli kölilaatikon sisätä hajoaa sinne suunniteltu kokoonpainuva osa aivan kuten autoissa kolareissa, mutta laatikko säilyy silti ehjänä, vahvana ja vesitiiviinä, sekä köli pysyy vielä lujasti kiinni rungossa. Kokoonpainuvan osan voi lisäksi suunnitella helposti telakalla uuteen vaihdettavaksi ja kohtuu hintaiseksi.

Lue lisää

Onko tällaista toteutettu jossain ? Ainakin suuremmissa veneissä kölin tuenta kölilaatikkoon tehdään todella tukevaksi hydraulisilla lukitustapeilla yms, ja tuollaisen mekanismin lisääminen vaikuttaisi aika hankalalta. Sen sijaan esim kokoonpainuvia bulbin etuosia on käytössä:

http://www.apm-keels.com

Kokoonpainuvaa bulbia voisi toki käyttää myös kiinteässä kölissä.

Kippiköleissä suojamekanismi tulee kaupan päälle, eikä kivilleajo vaadi telakallakäyntiä.

Muistelen nähneeni kuvan, jossa laatikko/konstruktio oli salongin pöydän sisällä...

Sillä ei ole paljonkaan väliä irtoaako koko kölievä rungosta vai pelkkä bulbi kölistä, koska runkoon repeytyvä reikä kääntyy saman tien kohti taivasta ja vesi pääsee sisään kajuutan luukusta.

Voi sillä olla suurtakin väliä. Jos pohja jää ehjäksi, niin veneeseen jäänyt ilma kelluttaa sitä ylösalaisinkin. Jos pohja on repeytynyt (ja kansiluukut auki) , se uppoaa nopeasti.

ylösalaisin kirjoitti:

Sillä ei ole paljonkaan väliä irtoaako koko kölievä rungosta vai pelkkä bulbi kölistä, koska runkoon repeytyvä reikä kääntyy saman tien kohti taivasta ja vesi pääsee sisään kajuutan luukusta.

Lue lisää

Saatiin tähän asiapitoiseenkin keskusteluun kaikkiin keskusteluihin kuuluva aivopieru. Ja tekijälle tahaton.

ingenjööri kirjoitti:

Voi sillä olla suurtakin väliä. Jos pohja jää ehjäksi, niin veneeseen jäänyt ilma kelluttaa sitä ylösalaisinkin. Jos pohja on repeytynyt (ja kansiluukut auki) , se uppoaa nopeasti.

Lue lisää

Tuo Ruotsissa bulbinsa menettänyt pysyi ilmeisesti korkealla pinnalla lähinnä maston avulla. Mastohan upposi tiukasti pohjaan. Useampi kölinsä menettäneistä ja siksi kaatuneista taas on jäänyt riittävän pitkäksi ajaksi pinnalle eli eivät ole uponneet nopeasti. Esimerksi ylösalaisin jätetty Martela pelastettiin myöhemmin, Bavaria 42 Match ei uponnut, vaikka pohjassa oli suuri reikä ja Cheeki Rafiki kuvattiin kelluvana ohiajaneesta laivasta.

Miten paljon hyötyä sitten on ylösalaisin pidempään kelluvasta veneestä miehistölle? Pääseekö miehistö liukkaalle ja pyöreälle pohjalle? Pysyvätkö he siellä? Kelluuko vene myös miehistön painon kanssa?

Mielestäni aika laiha lohtu, että pohjaan ei tule reikää, jos vene menettää vakavuutensa niin, että se kaatuu ylösalaisin.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo Ruotsissa bulbinsa menettänyt pysyi ilmeisesti korkealla pinnalla lähinnä maston avulla. Mastohan upposi tiukasti pohjaan. Useampi kölinsä menettäneistä ja siksi kaatuneista taas on jäänyt riittävän pitkäksi ajaksi pinnalle eli eivät ole uponneet nopeasti. Esimerksi ylösalaisin jätetty Martela pelastettiin myöhemmin, Bavaria 42 Match ei uponnut, vaikka pohjassa oli suuri reikä ja Cheeki Rafiki kuvattiin kelluvana ohiajaneesta laivasta.

Miten paljon hyötyä sitten on ylösalaisin pidempään kelluvasta veneestä miehistölle? Pääseekö miehistö liukkaalle ja pyöreälle pohjalle? Pysyvätkö he siellä? Kelluuko vene myös miehistön painon kanssa?

Mielestäni aika laiha lohtu, että pohjaan ei tule reikää, jos vene menettää vakavuutensa niin, että se kaatuu ylösalaisin.

Lue lisää

Mikä tuota Bava 42 Matchia kellutti, vaikka pohjassa oli suuri reikä?
Kroatiassa kymmenen vuotta sitten muistaakseni Bava 38 Match upposi kölin irrottua, ja vei mukanaan yhden miehistöstä.

mikäkelluttaa kirjoitti:

Mikä tuota Bava 42 Matchia kellutti, vaikka pohjassa oli suuri reikä?
Kroatiassa kymmenen vuotta sitten muistaakseni Bava 38 Match upposi kölin irrottua, ja vei mukanaan yhden miehistöstä.

Lue lisää

Tuo kuolintapaus liittyi juuri Bavaria 42 Matchiin. Miehistön jäsen kuoli kaatumisen yhteydessä. Muut saatiin pelastettua toisiin veneisiin. Vene ei uponnut vaan hinattiin rantaan parin päivän päästä. http://www.p-m-c.nl/documenten/AccidentinCroatia.pdf

Kun köli on poissa, aika vähän veneessä, varsinkin kerrosrakenteisessa, on vettä raskaampaa. Ilmataskuja jää muuallekin kuin keskelle pohjaa.

"Mielestäni aika laiha lohtu, että pohjaan ei tule reikää, jos vene menettää vakavuutensa niin, että se kaatuu ylösalaisin. "

Totta. Mutta jos puhutaan tilanteesta, missä liikevoimat repivät kölin irti, on silti parempi että lähtee pelkkä bulbi kuin koko köli (tulee reikä runkoon). Se, että tällainen valinta joudutaan tekemään johtuu tuosta valitusta kölinmuodosta, ei muusta. Jos köli olisi kauttaaltaan jykevämpi, ei tätä tilannetta tulisi koskaan vastaan, mutta se kai sitten hidastaa liikaa. :)