Toinen koira retuutti pentuani

vanhemmalla koiralla luu jemmattuna siinä paikassa ja pikku koira sai sen vuoksi kyytiä.

Tarkennan tähän, että älä näytä pelästymistäsi/kiukkuasi pennullesi missään tapauksessa, ettei se hätäänny. Sinun tulisi olla sellainen turva joka ei pelkää. Normaalihermoinen koira ei tuollaisesta tapauksesta kehitä traumoja ilman ihmisen ''avustusta''.

Komppaan. Juuri tuollaista "voi sinua pikkuista" -palluttelua ei koskaan, ikinä, milloinkaan saa tehdä.

Koirat puhuvat samaa kieltä, joten pennulle hyvin varmasti tuli selväksi se, miksi sitä ojennettiin. Vanhempi on voinut vaikka haudata ihan liki jonkin herkun, luun tai vastaavan, jota se sitten puolusti. Paha kuitenkaan spekuloida kun en tilannetta nähnyt.

Varmaa on kuitenkin se, että kyse oli nimenomaan ojentamisesta eikä kimppuun käymisestä tosissaan. Muuten ei pentu olisi pelkällä säikähdyksellä selvinnyt. Koirat ojentavat toisiaan nimenomaan fyysisesti, ja meille pääasiassa sanoihin turvautuville ihmisille se saattaa näyttää todella hurjalta, vaikka koirien ei oikeasti olisi toista tarkoitus satuttaa fyysisesti.

En myöskään pitäisi mitään taukoa, jos tuon pahempaa ei ole tapahtunut. Juuri sillä aiheutetaan helpommin kitkaa koirien välille. Jos ne joutuvat tulemaan toimeen kun molemmat ovat aikuisia, niin sitä on edellytettävä jo nyt. Oppiipahan pentu paikkansa pienestä pitäen. Eri asia tietenkin, jos tilanne pahenee.

Tervepäinen aikuinen koira ei noin pientä pure, eli siellä päässä se vika on. Älä ikinä enää päästä tuota aikuista koiraa tuon pennun lähelle, pidä erillään, ei niiden tarvi kavereita olla. Pennulle on tullut jo traumat tuosta aikuisesta koirasta, teetpä sinä mitä tahansa. Pennussa ei ole ollut mitään vikaa, vaan aikuisessa koirassa, se ei tiedä oikeuksiaan. Käytä pentu eläinlääkärin tarkastuksessa.

Kyllä hyvin tervepäiset aikuiset pentuja komentaa ja tarvittaessa purevat tyhmimpiä. Se on fakta. Pentu ei ole koiralle mikään ihan juttu, vaan pentu jolla ei tapoja ja täysin uusi tulokas, joka pitää opettaa.

Mistäs sinä tiedät että aloituksen aikuinen koira ojensi pentua syyttä? Et mistään. Siksi olen ihan samoilla linjoilla joidenkin muiden kanssa ja sanoisin, että sinne vain uudestaan. Turhaa koiria on varmuuden vuoksi vierottaa toisistaan ja potentiaalisesti pahentaa tilannetta. Nykyistä tilannetta muutetaan (eli tässä tapauksessa pidettäisiin taukoa) vain jos tilanne niin vaatii, ei varmuuden vuoksi.

Kaikki aikuiset koirat ei myöskään ole täysillä käyviä pentujen kanssa. Pentu haju ei aina takaa turvaa ja aikuinen voi halutessaan ottaa rajummin jopa hengen pois. Miksi pitää ottaa riski ja jättää valvomatta? Vaikea myönnättäköön sanoa ojensiko asiasta vai huvikseen kun ei ollut paikalla kuten ei hetken verran omistajakaan. Pitäisi silmällä pitää pentua jos jättää lasten tai vanhemman koiran kanssa.

hyväherrasväki kirjoitti:

Kaikki aikuiset koirat ei myöskään ole täysillä käyviä pentujen kanssa. Pentu haju ei aina takaa turvaa ja aikuinen voi halutessaan ottaa rajummin jopa hengen pois. Miksi pitää ottaa riski ja jättää valvomatta? Vaikea myönnättäköön sanoa ojensiko asiasta vai huvikseen kun ei ollut paikalla kuten ei hetken verran omistajakaan. Pitäisi silmällä pitää pentua jos jättää lasten tai vanhemman koiran kanssa.

Lue lisää

Missäs sanottiin, että kannattaa jättää valvomatta? Älä hyvä ihminen ylireagoi. Vaikka valvoisi, niin tuollaisen sattuessa ei ehdi millään väliin ennen kuin jotain on jo tapahtunut. Ei sekään pennulle hyvää tee, että ollaan koko ajan metrin säteellä katsomassa joka askelta eikä se normaalille ihmiselle ole mahdollistakaan.

Pysyn edelleen kannassani, että varmuuden vuoksi ei pidä asialle tehdä yhtikäs mitään. Spekuloida ja pelätä voi vaikka maailman loppua, mutta ei se kannata ennen kuin näkee, että niin on tosiaan tapahtumassa.

Sanon nyt että olin kyllä itse paikalla tilanteessa jos se nyt jäi jotenkin epäselväksi. Vaikka ensimmäinen koira onkin kyseessä tajuan kuitenkin että en jätä sitä kaksin kenenkään toisen koiran kanssa vaan olen itse paikalla juuri tällaisten tilanteiden takia. Ja tuosta että tämä vanhempi koira olisi ojentanut pentua puolustaakseen jotakin luuta tms en usko koska tolla samalla pihalla ovat ennenkin touhunneet ilman että toisen on täytynyt komentaa puolustaakseen reviiriään, luitaan tai mitään vastaavaa, minkä takia koiran käytös todella ihmetyttää. Voihan toki olla että vanhempi koira jostain syystä halusi ojentaa pentua, paha sanoa näin ihmisen silmin.

Tiedän että tein väärin kun nostin pennun syliin ja rauhoittelin sitä koska pennun silmissä en ollut tilanteessa johtaja vaan pelästyin yhtälailla, mikä oli väärin.

Kiitos kuitenkin vastauksistanne!

Ja vielä sen verran, että olen edelleenkin pentuni kanssa täällä anoppilassa, jotta koirat ovat saaneet tilanteen jälkeenkin haistella toisiaan yms mutta tätä vanhempaa koiraa ei olla päästetty liian lähelle jotta vastaavanlaista komentelua (jonka tulkitsin hyökkäämiseksi) ei enää sattuisi. Mutta kun täältä lähden niin en nyt heti huomenna ajatellut tulla käymään vaan ennemmin antaa pentuni tavata naapureittemme koiria joita ollaankin jo muutamaan kertaan nähty, koska ne ovat käyttäytyneet kiltisti pentuani kohtaan ja näin haluan antaa pennulle mukavempia kokemuksia muista koirista. Enkä aio pitää monen viikon taukoja tästä tuttumme koirasta, mutta pieni tauko on mielestäni tarpeen.

"Kaikki aikuiset..." Aivan. Ja se ei välttämättä heti tule edes näkyviin. Sen voi vaikka joku tilanne laukaista, vaikka ihan nartun hormoonikierron joku juttu...
Jos tarkkoja ollaan, ja haluttaisiin hifistellä ja verrata niihin esi-isiin, niin siellähän lauman ulkopuolinen oli uhka...
Ja tuo, että toinen on kiinni omalla reviirillään, vieras koira taas saa painellä auki, voi laukaista kränää.

Juu, kukaan ei tiedä, ojensiko narttu pentua syyttä. Mutta ei myöskään tiedä, oliko mitään syytä.
Kuvaillun kaltainen ojentaminen on kyllä melkoisen rajua, kun vastapuoli on pentu. Mielestäni aikuinen kyllä tajuaa viimeistään silloin, jos pentu "hulluna ulisee", lopettaa kurittamisen. Jos se pennun kanssa sopiva aikuinen on.
Minulla kyllä on omat isot mm. heti reagoineet, jos pennut/pienet koirat on pienenkin äännähdyksen päästäneet, esim. leikin yhteydessäkin.

Aikuinen koira saa komentaa pentua, mutta liika on aina liikaa. Pentu voi saada traumoja ihan ilman, vaikkei siihen ole hampaita käytettykkään, riittävän kovaa rökittäminen riittää.

Tilannetta muuttaa myöskin se, että ei ole oman lauman koirista kyse. Kun nähdään vaan silloin tällöin, niin jännitteitä voi syntyä jo siitäkin. Jos narttu ei ole ns. "takuuvarma".

Itse en veisi missän nimessä pentua tuonlaisen ojentajan luo enää. Jos haluttaisiin jotain jännitteitä purkaa, niin korkeintaan vaikka lähdettäisiin yhteiselle remmilenkille.

Hyvä olisi, jos nyt löytyisi pennulle joku kiva leikkikaveri. Pentu tai aikuinen. Mutta ehdottomasti aikuinen, josta varmasti tietää, että kestää pennun sähläilyn ja ylipäätään on varma.

Huolestunutomistaja kirjoitti:

Ja vielä sen verran, että olen edelleenkin pentuni kanssa täällä anoppilassa, jotta koirat ovat saaneet tilanteen jälkeenkin haistella toisiaan yms mutta tätä vanhempaa koiraa ei olla päästetty liian lähelle jotta vastaavanlaista komentelua (jonka tulkitsin hyökkäämiseksi) ei enää sattuisi. Mutta kun täältä lähden niin en nyt heti huomenna ajatellut tulla käymään vaan ennemmin antaa pentuni tavata naapureittemme koiria joita ollaankin jo muutamaan kertaan nähty, koska ne ovat käyttäytyneet kiltisti pentuani kohtaan ja näin haluan antaa pennulle mukavempia kokemuksia muista koirista. Enkä aio pitää monen viikon taukoja tästä tuttumme koirasta, mutta pieni tauko on mielestäni tarpeen.

Lue lisää

Hyvin ajateltu..

Huolestunutomistaja kirjoitti:

Ja vielä sen verran, että olen edelleenkin pentuni kanssa täällä anoppilassa, jotta koirat ovat saaneet tilanteen jälkeenkin haistella toisiaan yms mutta tätä vanhempaa koiraa ei olla päästetty liian lähelle jotta vastaavanlaista komentelua (jonka tulkitsin hyökkäämiseksi) ei enää sattuisi. Mutta kun täältä lähden niin en nyt heti huomenna ajatellut tulla käymään vaan ennemmin antaa pentuni tavata naapureittemme koiria joita ollaankin jo muutamaan kertaan nähty, koska ne ovat käyttäytyneet kiltisti pentuani kohtaan ja näin haluan antaa pennulle mukavempia kokemuksia muista koirista. Enkä aio pitää monen viikon taukoja tästä tuttumme koirasta, mutta pieni tauko on mielestäni tarpeen.

Lue lisää

Miksi pennun pitää tavata kaikkia koiria???? Ei sen tarvi olla kenenkään muun kaveri kuin omistajiensa. Opeta koirasi suhtautumaan neutraalisti toisiin koiriin, kuin ilmaa, ne ei ole kavereita eikä uhkia, näin pääset paljon helpommalla.

Ei tietenkään kaikkien, eihän se ole koiraeläimille luonnollista eikä siitä mitään ole kysyttykään. Ihmettelen vain, miksi noinkin läheisen kuin anoppilan koiran kanssa pitää ratkaista asia ennaltaehkäisevästi? Mitään ihmeempiä ei kuitenkaan ole tapahtunut eikä välttämättä ole tapahtumassakaan. En tietenkään sano, että huolissaan ei saa olla tai vasta sitten saa ottaa aikuisen koiran antamista vinkeistä vaarin kun pentu on jo hengetön. Mutta kyllä tämä annettujen tietojen perusteella on minusta turhan vainoharhaista hätävarjelun liioittelua. Eri asia, jos kyseessä olisi kummin tyttären kaiman koira, mutta anoppilan koiran kanssa olisi ihan aiheellista tulla toimeen. En siis luovuttaisi yhden tapauksen jälkeen ja toteaisi, ettei anoppilan koira vain osaa käyttäytyä pennun kanssa. Sitä meistä ei kukaan voi perustellusti väittää, joten menisin itse väittämään sellaista vasta sitten kun näyttöä asiasta ihan oikeasti olisi. Ei verta nenästään pidä tietenkään kaivaa, mutta kyllä minä olen koirien kanssa oppinut, ettei ylireagointikaan kannata.

Anoppilan koiran kanssa ehtii kaveerata isompanakin esim.6-12kk iässä kun pentu hajuakin on vielä tallessa. Pientä en jättäisi kahden yhden varoituksen jälkeen. Tietenkin jos haluaa väen väkisellä saada pelkoaggren kasvatettua niin ottaa riskin ja antaa höykyttää lisää. Meillä on kasvanut tasapainoisia ja luottavaisia koiria kun samat rajat sekä kunnioitus kaikilla.

hienoaatosmut kirjoitti:

Anoppilan koiran kanssa ehtii kaveerata isompanakin esim.6-12kk iässä kun pentu hajuakin on vielä tallessa. Pientä en jättäisi kahden yhden varoituksen jälkeen. Tietenkin jos haluaa väen väkisellä saada pelkoaggren kasvatettua niin ottaa riskin ja antaa höykyttää lisää. Meillä on kasvanut tasapainoisia ja luottavaisia koiria kun samat rajat sekä kunnioitus kaikilla.

Lue lisää

Ei kait kukaan ole ehdottanutkaan kahden jättämistä, jestas sentään.

Tasapainoisia ja luottavaisia koiria on meilläkin kasvanut, vaikka niitä ei kaikelta olla kauhusta kankeana suojeltukaan. Vasta sitten olen puuttunut peliin kun se on aiheellista, mutta etukäteen en ala jossittelemaan ja pelko persauksen alla elämään. Mutta kukin tyylillään.

Yrittäisinvielä kirjoitti:

Ei kait kukaan ole ehdottanutkaan kahden jättämistä, jestas sentään.

Tasapainoisia ja luottavaisia koiria on meilläkin kasvanut, vaikka niitä ei kaikelta olla kauhusta kankeana suojeltukaan. Vasta sitten olen puuttunut peliin kun se on aiheellista, mutta etukäteen en ala jossittelemaan ja pelko persauksen alla elämään. Mutta kukin tyylillään.

Lue lisää

Juuri näin. Nimenomaan sillä niitä hermoheikkoja pelkoaggreja saa aikaiseksi kun mamma tai pappa tulee väliin hyssyttelemään joka pikkujutusta. Kyllä meillä vaaditaan koirilta sen verran oma-aloitteisuutta, luottoa ja normaaleja hermoja, ettei niillä ole sormi suussa ja mammaa ikävä joka käänteessä. Kyllä ne silti tietävät, että tositilanteessa voivat luottaa kaksijalkaisten harkintakykyyn, joten kultainen keskitie tässäkin. Ihan turha panikoida turhasta ja vedellä höpöhöpö johtopäätöksiä puoleen taikka toiseen. Panikoitukaa vasta kun aihetta ilmaantuu niin ette turhaan opeta koiristakin samanlaisia hermoheikkoja.

Taidat olla vähän tyhmä?

Otapas nyt silmä käteen, käy keskustelu uudelleen läpi ja kerro sitten minkä kohdan olen ymmärtänyt niin, että anna toki höykyttää, mitä useammin ja rajumpaa höykytetään sen parempi! Juuri tuollaisin ylireagoivia, paniikkikohtauksen partaalla olevia pösilöitä tässä ollaan yritetty rauhoitella ja todeta toistaiseksi, ettei sitä anoppilan koiraa tarvitse kerran perusteella demonisoida. Jos näyttää, että siitä muodostuu tapa, niin katsotaan sitten uusiksi. Meneekö nyt viimeinkin perille vai vieläkö revit tukkaa päästäsi ja pelkäät pahinta, mahdollisesti täysin turhaan.

Asiasta kukkaruukkuun: Sinähän olet pahempi kuin dog hater! Yksi koira puri = kaikki koirat puree. Anoppilan koira ojensi kerran aika rajusti = anoppilan koira on seko eikä sitä pidä päästää pilaamaan pentua. Joku sanoi ettei siinä mitään, oppiipahan pentu paikkansa = anna höykyttää niin vaan perkeleesti ja mielellään joka päivä. Kuulostaako tutulta? Rauhoitu ja oleta pahinta vasta sitten kun siltä alkaa ihan oikeasti näyttämään. Siihen asti kaikki on ihan ok eikä panikoida tarvitse saati tehdä panikoidessaan ylireagoituja päätöksiä. Kuulen kyllä mieluusti itse aloittajalta, jos anoppilan koira varmistuu niin hermoheikoksi kuin jotkut täällä tuntuvat pelkäävän, mutta yhden ojentamisen jälkeen en sellaista johtopäätöstä suostu tekemään.

Mulla on tukka ja silmätkin tallella toisin kuin sinulla näemmä lähtee jo näppäimistökin irti ;)
Eläimet on eläimiä niihin ei voi luottaa 100% koska niillä ei ole moraalia kuten meillä ihmisillä. Siksi on moraalin omaavan on katsottava perään ettei vaistoja toteuta liikaa ja ohjattava oikeeseen suuntaan.

Ap. sanoi että ennen ovat leikkineet ilman suurempaa draamaa ja nyt koira kävi kunnolla kiinni mahdollisesti jännitteet purkaantui nyt tai sitten ei.
En ala enää toistamaan selviä signaaleja näyttävistä koirista ja ei selvistä (naksahtajista). Huolestuisin enemmin siitä ettei kukaan porukassa osaa perus eleitä lukea ja näin ollen puuttua. Seuraavalla vierailu kerralla mikäli asia on näin voisi joukkio tutustua signaaleihin ja koira ohjaamiseen haluttuun suuntaan.

Lopuksi: saavut keskustelupalstalle ja hermostut kun joku on eri mieltä jopa väittelee? Some on täynnä sanaa mieltä olevien ryhmiä jos ei halua väittää vastaan ;)
Minusta on mukavaa väitellä taas <3

Luetun ymmärtäminen kunniaan, kiitos!

Näetkö sinä ihan oikeasti jossain sanottavan, että jos tilanne toistuu/pahenee, niin siitä huolimatta se on normaalia, näyttää vain rajulta plaa plaa plaa. Jos näet, niin sitten ei ehkä kannattaisi täällä mitään kysellä tai ainakaan kenenkään ei kannattaisi sinulle mitään vastailla kun väärinymmärrykseltä/liioittelulta ei kerran voida välttyä useamman yksilön toimesta.

Jos osa on sitä mieltä, että kyseinen tilanne oli vain pentuni ojentamista mikä on normaalia niin silloinhan samanlaisen ojentamisen sattuessa se on edelleen osan mielestä täysin normaalia koirille, jotka fyysisesti komentavat toisiaan niin kyllä näen silloin sanottavan näin. Sitä en toki näe sanottavan että jos tilanne pahenee niin silloin olisi normaalia eikä tuosta enää voi kovin paljoa tilanne pahemmaksi muuttua. Ja voit itse vaikka lukea ylempää mielipiteitä siitä, että koirat ojentavat toisiaan mikä on täysin normaalia. Joten kiitos vain huolenpidosta, mutta luetunymmärtämisessäni ei ole mitään vikaa.

Huolestunutomistaja kirjoitti:

Jos osa on sitä mieltä, että kyseinen tilanne oli vain pentuni ojentamista mikä on normaalia niin silloinhan samanlaisen ojentamisen sattuessa se on edelleen osan mielestä täysin normaalia koirille, jotka fyysisesti komentavat toisiaan niin kyllä näen silloin sanottavan näin. Sitä en toki näe sanottavan että jos tilanne pahenee niin silloin olisi normaalia eikä tuosta enää voi kovin paljoa tilanne pahemmaksi muuttua. Ja voit itse vaikka lukea ylempää mielipiteitä siitä, että koirat ojentavat toisiaan mikä on täysin normaalia. Joten kiitos vain huolenpidosta, mutta luetunymmärtämisessäni ei ole mitään vikaa.

Lue lisää

Mikä tässä sitten on ongelma? Sinä pyysit neuvoja ja niitä myöskin sait mm. siinä muodossa, että kerrottiin ojentamisen olevan normaalia. Jos pentuun ei tullut reikiä, niin silloin ei toinen koira ole tosissaan ollut, vaikka se ei ihan toivotulla tavalla reagoinutkaan. Piste. Jos kuitenkin itse tiedät parhaiten, niin mitäpä vaivaudut kyselemään. Onnea vain.

Joo sain neuvoja, mutta tarkoittaako se, että mun täytyisi muuttaa mielipidettäni asian suhteen vaikka osa on sitä mieltä että se oli vain ojentamista? Ja en ainoastaan pyytänyt neuvoja tämän vanhemman koiran käyttäytymisen suhteen vaan kyselin jos jollakulla olisi vastaavanlaisia kokemuksia ja siitä miten se on mahdollisesti pentuun jälkeenpäin vaikuttanut. Näköjään ei ole sitten muille käynyt vastaavanlaista tilannetta tai sitten asia vain jäi pyörimään ainoastaan tämän toisen koiran käyttäytymiseen ja sen selittelyihin.

Joten anteeksi vain, jos haluan kuulla onko muilla henk.kohtaisia kokemuksia tämmöisestä ja siitä millaiset jäljet pentuun on jäänyt vai jäikö mitään. Ja nyt varmaan ajattelet, että odota kunnes pentu on aikuinen ja näe miten se silloin käyttäytyy muiden koirien kanssa tai muuta vastaavaa, mutta ehkä olen vain malttamaton ja haluan henkisesti valmistautua siihen, että pennulle jäi pysyvästi niin huono kokemus koirista että aikuisena saattaa rähjätä toisille yms tai sitten vain helpottua jos jonkun pentu on tälläisen kokemuksen jälkeen aikuisena kuitenkin ystävällinen kaikenlaisille koirille. Ja kyllä aion tutustuttaa sitä muihin koiriin enkä jäädä tuleen makaamaan ja vain odotella että millaiseksi pentu kasvaa.

En ymmärrä mikä ongelma itselläsi on kun niin paljon napaa kaivaa se, että joku täällä kyselee neuvoja ja mahdollisia omia kokemuksia, vaikka itsellään olisikin jo tietty mielipide asiasta.

On käynyt monellekin, mutta se on koirien elämää ja harvemmin jos tilanne hoidetaan oikein pennulle jää mitään traumoja. Normaalia tuo on että pennut saa rökitystä.

Jos pelottaa niin ette todellakaan mene laittamaan kuonokoppaa sille vanhemmalle koiralle, jättäkää pentu kotiin, sitä ei toisten reviirille tartte väkisin viedä, jos ette kestä sitä selkäsaunaa, koira kestää mutta niin pitää teidänkin kestää.

Ihan siis samaa mieltä nimim.pentuontärkein kanssa.

Siis jos aloittaja on oikeasti sitä mieltä (itsehän on tilanteen nähnyt) ja tiedetään, että vanhempi koira ei ole ylipäätään kovin sosiaalinen, niin en näe mitään järkeä ottaa riskejä ja opettaa pennulle huonoa käytösmallia. Sillä sitähän se saa, jos se on kovakouraisen kanssa tekemisissä, joka sitä pääsee tirvaisemaan. Yksi kerta ei välttämättä merkkaa mitään, mutta jokainen mahdollisesti tuleva vahvistaa huonoa kokemusta.
Ja riippuen pennun rodusta/luonteesta, se hyvinkin saattaa sitten alkaa itse käyttäytymään vanhempana vähemmän mukavasti. Missä määrin ja miten, niin sen näyttää vaan sitten aika...

Ja siis yhä edelleen. Pennulle huonoon muistijälkeen ei tarvita hampaitten jälkiä. Liian kova pöllytys ajaa ihan saman asian. Sen kovemmin, mitä pehmeempi koira(pentu) on kyseessä tai toinen puoli, jos on vähemmän sosiaalisesta rodusta kyse.. Joten kuonokoppa EI pelasta kuin tikeiltä, ei huonoilta kokemuksilta ja mallista.
Turhat pöllytykset/liian kovat myös stressaa pentua. Ja se ei taatusti tee hyvää koiran ja omistajan suhteelle, jos omistaja ne sallii pennulle...
Luottamus omistajaan on tärkeimpiä asioita, ja se luodaan heti pennusta.

Tuolla joku mainitsi, että saanut emolta hammasta jo moneen kertaan.
Minulla on jokunen pentu ollut. Ja vahvatahtoisten emojenkin.
Yksikään ei ole noin kovaa pentujaan komentanut, kun mutterit on ollut kohdallaan. Ja kyllä, pennut on vielä olleet loppupuolella melkoisia riiviöitä.
Eli yhä edelleen, jos koira ei ole yleisesti ottaen aggre( syystä tai toisesta), sillä on ruuvit päässä vähänkin kohdallaan, se ei taatusti tuohon malliin pentua komenna. Siis pientä pentua, vielä vauvakoiraa ja vielä ilman syytä.
Junnukoiralle saatetaan alkaa koventaa otteita, jos vanhemman mielestä tarvetta. Mutta rajansa siinäkin. ja AINA vain tarvittaessa.

Jos noita koiria ei voi pitää erillään, tai esim. kytkettynä. niin en todellakaan menisi viemään pentuani toisen koiran pöllytettäväksi tieten tahtoen.

Jotkut käy pentutreffeillä pentujensa kanssa. Siis tapaamisissa. Sielläkin, jos on pätevä ohjaaja, niin hän jo puuttuu, jos joku pentukin liikaa rökittää toista, siis selvästi niin, että toisella on epämukava olo), jollei omistaja tajua.

Huolestunutomistaja kirjoitti:

Joo sain neuvoja, mutta tarkoittaako se, että mun täytyisi muuttaa mielipidettäni asian suhteen vaikka osa on sitä mieltä että se oli vain ojentamista? Ja en ainoastaan pyytänyt neuvoja tämän vanhemman koiran käyttäytymisen suhteen vaan kyselin jos jollakulla olisi vastaavanlaisia kokemuksia ja siitä miten se on mahdollisesti pentuun jälkeenpäin vaikuttanut. Näköjään ei ole sitten muille käynyt vastaavanlaista tilannetta tai sitten asia vain jäi pyörimään ainoastaan tämän toisen koiran käyttäytymiseen ja sen selittelyihin.

Joten anteeksi vain, jos haluan kuulla onko muilla henk.kohtaisia kokemuksia tämmöisestä ja siitä millaiset jäljet pentuun on jäänyt vai jäikö mitään. Ja nyt varmaan ajattelet, että odota kunnes pentu on aikuinen ja näe miten se silloin käyttäytyy muiden koirien kanssa tai muuta vastaavaa, mutta ehkä olen vain malttamaton ja haluan henkisesti valmistautua siihen, että pennulle jäi pysyvästi niin huono kokemus koirista että aikuisena saattaa rähjätä toisille yms tai sitten vain helpottua jos jonkun pentu on tälläisen kokemuksen jälkeen aikuisena kuitenkin ystävällinen kaikenlaisille koirille. Ja kyllä aion tutustuttaa sitä muihin koiriin enkä jäädä tuleen makaamaan ja vain odotella että millaiseksi pentu kasvaa.

En ymmärrä mikä ongelma itselläsi on kun niin paljon napaa kaivaa se, että joku täällä kyselee neuvoja ja mahdollisia omia kokemuksia, vaikka itsellään olisikin jo tietty mielipide asiasta.

Lue lisää

Kysyit onko vastaavaa tilannetta käynyt? Kyllä on, paitsi kyseessä oli oman lauman koirat.
Meille tuli 2v sitten ajokoiran pentu, täysi puupää. Vanhin koiristamme 8 narttu alkuun antoi pennun olla tyhmä pentu joka leikkii ja juoksee ympäriinsä, ja vahdimme vanhempaa narttua ja kielsimme kun alkoi jännitys kohota tarpeeksi. Kun pennulle tuli ikää n. 4kk se tapahtui. Pentu oli toki silloinkin pienempi kuin tämä vanha koira. Molemmat makoilivat ulkona, pentu oli n. 1,5m päässä vanhuksesta. Pentu nousi ylös ja lähti kävelemään vanhuksen ohi ja siitä se sitten alkoi.
Pentu huusi kuin syötävä ja jäi alimmeiseksi vanhemman koiran retuuttaessa sitä maatavasten. Huomattuamme tilanteen tultiim paikalle ja vanhuksen pannadts kiinni, irti jättö käsky ja sen jälkeen kenttään.
Mutta en päästäny pentua vanhuksen luo joka oli kyljellään maassa. Tutkin pennun, pieni vekki toisessa korvan lehdessä. Laitoin pennun jatkamaan hommia ja vapautin vanhemman koiran käskyn alta.
Tämän jälkeen eivät ole yhteen ottaneet, toki hampaita väläytelty, mutta ei kiinni menty.

Ongelma on siinä, että tuo anoppilan aikuinen koira kuvittelee olevansa tai sitten on sen lauman pomo, eli jos ihminen sanoo tuolle aikuiselle koiralle ettei purra niin silloin ei perkele purra, pomo määrää ja muut tottelee, kaapin paikka näyttämättä aivan selvästi

Huolestunutomistaja kirjoitti:

Joo sain neuvoja, mutta tarkoittaako se, että mun täytyisi muuttaa mielipidettäni asian suhteen vaikka osa on sitä mieltä että se oli vain ojentamista? Ja en ainoastaan pyytänyt neuvoja tämän vanhemman koiran käyttäytymisen suhteen vaan kyselin jos jollakulla olisi vastaavanlaisia kokemuksia ja siitä miten se on mahdollisesti pentuun jälkeenpäin vaikuttanut. Näköjään ei ole sitten muille käynyt vastaavanlaista tilannetta tai sitten asia vain jäi pyörimään ainoastaan tämän toisen koiran käyttäytymiseen ja sen selittelyihin.

Joten anteeksi vain, jos haluan kuulla onko muilla henk.kohtaisia kokemuksia tämmöisestä ja siitä millaiset jäljet pentuun on jäänyt vai jäikö mitään. Ja nyt varmaan ajattelet, että odota kunnes pentu on aikuinen ja näe miten se silloin käyttäytyy muiden koirien kanssa tai muuta vastaavaa, mutta ehkä olen vain malttamaton ja haluan henkisesti valmistautua siihen, että pennulle jäi pysyvästi niin huono kokemus koirista että aikuisena saattaa rähjätä toisille yms tai sitten vain helpottua jos jonkun pentu on tälläisen kokemuksen jälkeen aikuisena kuitenkin ystävällinen kaikenlaisille koirille. Ja kyllä aion tutustuttaa sitä muihin koiriin enkä jäädä tuleen makaamaan ja vain odotella että millaiseksi pentu kasvaa.

En ymmärrä mikä ongelma itselläsi on kun niin paljon napaa kaivaa se, että joku täällä kyselee neuvoja ja mahdollisia omia kokemuksia, vaikka itsellään olisikin jo tietty mielipide asiasta.

Lue lisää

Osa pennuista kiljuu dramaattisesti vaikkei oikeasti mitään vaaraa ole, se kannattaa muistaa, ennenkuin alkaa toisten koirille heidän tontillaan kuonokoppaa sovittaan. Minun koira on sosiaalinen eikä pure toisia koiria, mutta on saanut pelkällä ärähdyksellä pennut kiljumaan, ei siis ole edes koskenut, mutta kun pentu änkeää vaan lähelle, tulee sanomista.

eiseääni kirjoitti:

Osa pennuista kiljuu dramaattisesti vaikkei oikeasti mitään vaaraa ole, se kannattaa muistaa, ennenkuin alkaa toisten koirille heidän tontillaan kuonokoppaa sovittaan. Minun koira on sosiaalinen eikä pure toisia koiria, mutta on saanut pelkällä ärähdyksellä pennut kiljumaan, ei siis ole edes koskenut, mutta kun pentu änkeää vaan lähelle, tulee sanomista.

Lue lisää

Näitä säikkyviä kiljuia riittää.
Tuttuni koiran pentu tekee tätä jos isompi koira juoksee vauhdilla ohi, ei edes koske pentuun, pentu huutaa silti kuin siltä leikattaisiin päätä irti.

Ja tämä juontuu ainoastaan siitä että , kun pentu juoksenteli pihalla ja törmäsi isompaan koiraan ja ulahti, niin heti hädissää tämä pennun omistaja menee pentua nostelemaan syliin ja on paniikin partaalla...
Tuon tapahtuman jälkeen aloitti tämän kiljumisem vaikkei toinen koira edes hipaise sitä....

Pentu menee toisen koiran pihalle ! Silloin se tunkeutuu toisen reviirille, eikä ole tervetullut, vaikka tuntevat ennestään. Tietyssä vaiheessa nuo pennut alkavat saamaan opetusta muilta.

No eikös tuo jo ainakin likimain todista sen, ettei vanhemmalla koiralla sen ihmeemmin ole ruuvit löyhällä vaan siinä on ollut joku tilanne, jota sinä puolisokea et vaan tajunnut? Usko nyt jo tai lopeta täällä pyöriminen jos edelleen tiedät muita paremmin, vaikka nytkin annoit oikein hyvän vinkin siitä miten asian laita on.

On koiria, jotka vahtivat jokaista leivänmurenaa haukan lailla,eivät tosin syö niitä, ja kun pentu lähestyy sellaista,niin pöllytys alkaa.Sellaiset koirat keksii aina jotain syitä tapellaja ovat arvaamattomai,ja vaaraksikin muille koirille.
Millä lailla anoppilan koira käyttäytyy kun se pennun näkee?
Näyttääkö se iloiselta, innokkaalta haistelemaan ja leikkimään pennun kanssa?
Vai jäykisteleekö, kyyristeleekö kroppaansa, vaikuttaako vaivaantuneelta,vihaiselta jo pennun nähdessään?
Jos aikuinen koira on sosiaalinen,ja haluaa kaveerata kaikkien lenkilläkin näkemiensä koirien kanssa, niin tuskin tuollaisia ongelma tulisikaan.

Minä olisin sinuna tosi tarkkana, se koppakin olis varmuudeksi ok.Ja kun pentu kasvaa, näette tulevatko ne toimeen.Yhteiset kävelylenkit voisivat olla hyvä tapa totuttaa niitä toisiinsa, kunhan pentu kasvaa, ja jaksaa lenkkeillä.
Mitkä ovat koirien sukupuolet ? Se, myös vaikuttaa asiaan, urokset hyväksyvät nartut reviirilleen milteimpä aina, uroksia harvoin.Nartut taasen saattavat olla valikoivempia.Parasta olis et olisivat eriskukupuolta, niin sopu voisi onnistuakkin paremmin.
Pääasia on, ettet riskeeraa pennun turvallisuutta,etkä terveyttä missään kohtaa.Aikuisen koiran omistaja voi sitä komentaa, kun se käyttääytyy asiattomasti, omistajahan määrää, miten hänen koiransa saa käyttäytyä.Pentua hillitään, jos se riekkuu liikaa.

Voi kyllä aikuisen koiran omistaja omaansa komentaa, mutta pitää se pennuillekin opettaa missä vaiheessa lopettaa ettei tule niitä isoja vanhinkoja. Eikä todellakaan aleta sitä vanhempaa kuonokoppaan laittamaan, muuten tulee jossain vaiheessa ruumiita.

Jos koira olis kertomasi lainen,että kuonokoppaa pitämällä,se päästessään tekis jostain ruumiin......niin sellaista koiraa,ei koskaan saiskaan pitää kopatta missään.Noita hihnassakin puremaan tulijoita on ihan liikaa.Omistajat uskoo siedätykseen,joka lopulta aiheuttanut sen,ett koira on purrut useita koiria.Nykinyt hihnassa niin,ettei omistaja kyennyt estämään kiinni käyntiä.Juuri sellaisille koirille ne kuonokopat pitäs laittaa aina kun mennään alueelle jossa muita koiria ja ihmisiä.Muita ei pidä riskeerata yhden luonnevikaisen vuoksi.Luonnevikainen koira,joka pyrkii ohituksissa muita koiria puremaan ei muutu,ei yksi tietämäni ainskaan ole kuudessa vuodessa muuttunut.Kouluttaneet ovat,mutta silti,on arvaamaton.Kuonokoppa olisi pelastanut monet puremilta.Suodittelen niille,jotka ottaa sen aranpennun,tai rodun,jonka kanssa ei sitten pärjääkkään.Koira ei kärsi siitä,että sillä on ulkoillessaan koppa.Muiden koirat kärsii niistä puremista,kipua putemasta,rauhoitukset tikkaamisineen aiheuttavat useamman viikon kivut.Ja monille pelon vieraita koiria kohtaan.Kopalla,niiltä olis säästytty.