Ihmisen ns. kaksijakoisuus, jossa uskotaan, että ihmisessä on sielu ja ruumis, on pelkkää muinaisuskoon perustuvaa uskomusta. Ihmisen tietoisuus, jota myös sieluksikin on kutsuttu, on puhtaasti fyysinen ilmiö. Siinä ei ole mitään yliluonnollista, jumalallista, kvanttisitäkvanttituotahömppää tms. Meistä moni vain haluaa kieltää miljardien vuosien kehityksen voiman ja sen sijaan edelleenkin haetaan lohtua uskomuksista, ikuisesta elämästä. Ts. kun ihminen kuolee, ihmiskehossa ei ole mitään, mikä siitä voisi irtautua ja vaeltaa, vaikkapa Taivaaseen, tai helvettiin. Kun ihminen kuolee, ihmisen fyysiset toiminnot pysähtyy ja tietoisuus fyysisenä ilmiönä myös. Jokainen meistä tulee "näkemään", että kuoleman jälkeen ei ole mitään. Asiaa on vaikea hyväksyä mm. uskontojen luomien uskomusten vuoksi. Samoin ihmismielelle tuottaa suuria vaikeuksia hahmottaa mitä on "ei mitään", joka sekin vaikuttaa siihen, miten kuoleman hyväksyy. Elämän rajallisuuden ahdistavan todellisuuden ymmärtäminen on väistämätöntä tapahtuma evoluutiossa. Kun ennen uskottiin, että ruumiissa on henki, tänä päivänä tiedetään, että tietoisuus on fyysinen luonnollinen ilmiö. Toki tieteellisen tiedon voi aina kieltää ja elää muinaisuskontoihin perustuvassa todellisuuskäsityksessä. Siihen kaikilla on lupa.
Sielua ei ole
realistiateisti
42465
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
”Ihmisen ns. kaksijakoisuus, jossa uskotaan, että ihmisessä on sielu ja ruumis, on pelkkää muinaisuskoon perustuvaa uskomusta.”
Substanssidualismin lisäksi yhtä lailla materialismi kuin toisensuuntainenkin tietoisuuspohjainen monismi ovat muinaisia uskomuksia.
Toisin kuin usein annetaan ymmärtää ja näytetään aidosti luulevan, ei ole ollut sellaista historiallista aikakautta, jolloin materialismin uskoa ei olisi ollut olemassa. On katsottu ulkomaailmaan ja ajateltu, että tässä on kaikki mitä on.
”Ihmisen tietoisuus, jota myös sieluksikin on kutsuttu, on puhtaasti fyysinen ilmiö.”
Todisteet pöytään sitten vain julistuksen tueksi.
”Siinä ei ole mitään yliluonnollista, jumalallista, kvanttisitäkvanttituotahömppää tms.”
Mitä tarkoitat yliluonnollisella? Jo aivan normaali jokapäiväinen toiminnan ohjaus edellyttää periaatteita, jotka ovat materialistisessa maailmankatsomuksessa ”yliluonnollisia”, koska ei ole olemassa mekanismeja, joilla ne materialismin pohjalta selittyisivät. Materialismi onkin tässä suhteessa "aliluonnollista" tai subnormaalia, jos luonnollisella tarkoitetaan tavallista tai jokapäiväistä.
Mutta jos julistat materialismin totuutta, niin todisteita pöytään vain.
”Meistä moni vain haluaa kieltää miljardien vuosien kehityksen voiman ja sen sijaan edelleenkin haetaan lohtua uskomuksista, ikuisesta elämästä.”
Todistamattomista uskomuksista tosiaan haetaan lohtua, myös materialismista.
Materialistit näyttävät usein ajattelevat, että koska on olemassa miljardien vuosien kehitys, niin kaikki on ainetta. Selvää on, että kyseinen päätelmä on täysin invalidi.
"Ts. kun ihminen kuolee, ihmiskehossa ei ole mitään, mikä siitä voisi irtautua ja vaeltaa, vaikkapa Taivaaseen, tai helvettiin. Kun ihminen kuolee, ihmisen fyysiset toiminnot pysähtyy ja tietoisuus fyysisenä ilmiönä myös."
Ja tässä on jälleen sivuutettu ja mitä luultavimmin myös denialisoitu kaikki empiria.
""Jokainen meistä tulee "näkemään", että kuoleman jälkeen ei ole mitään."
Empiria ei vahvista tätä väitettä, vaan pikemminkin päinvastoin. Mutta jos niin väität, niin todistapa julistuksesi oikeaksi.
"Asiaa on vaikea hyväksyä mm. uskontojen luomien uskomusten vuoksi."
Materialismin uskonto tekee mahdottomaksi hyväksyä sitä, mitä empiriaan kuuluu.
"Samoin ihmismielelle tuottaa suuria vaikeuksia hahmottaa mitä on "ei mitään", joka sekin vaikuttaa siihen, miten kuoleman hyväksyy. Elämän rajallisuuden ahdistavan todellisuuden ymmärtäminen on väistämätöntä tapahtuma evoluutiossa."
Varmaan elämän ahdistavuuden kokeminen on väistämätön tapahtuma ja välivaihe kunkin meidän evoluutiossamme.
"Kun ennen uskottiin, että ruumiissa on henki, tänä päivänä tiedetään, että tietoisuus on fyysinen luonnollinen ilmiö."
Tiedetään? No sitten todisteet pöytään.
"Toki tieteellisen tiedon voi aina kieltää ja elää muinaisuskontoihin perustuvassa todellisuuskäsityksessä."
Jokaisen tulisi ymmärtää, että materialismi ei ole sama asia kuin tiede. Materialismi on uskonto, tiede on tiedon lisäämisen menetelmä. Tiede on 1900-luvun viimeiseltä neljännekseltä alkaen yhä enenevässä määrin kerännyt dataa, joka ei ole yhteensopivaa materialistisen ontologian kanssa. Moni materialisti nimenomaan kieltää tieteen tulokset muinaisuskomuksensa takia.
"Siihen kaikilla on lupa."
Toki uskonnonvapaus on olemassa. Mutta jos vakaumuksellisia julistuksia esitetään, niin ne on kyettävä myös todistamaan, mikäli halutaan pysyä rationaalisen kirjoissa.
Jumala loi ihmisen maantomusta,puhalsi häneen elämän hengen niin ihmisestä tuli elävä sielu/henki.Lankeemusken seurauksena yhteys katksesi Jumalaan.
Siinä toinen täysin vailla todisteita oleva julistus, joka on jumaluskoa lukuunottamatta ihmeen materialistinen sekin: iankaikkinen elämä on ruumiin ikuista elämää, me olemme pelkkiä ruumiita joille on annettu henki (mitä se sitten sellaisessa annetussa muodossa lieneekin), "maasta olet sinä tullut ja maaksi olet sinä jälleen tuleva" on vakioliturgia (ruumiista oikein sanottu mutta minuuteen sovellettuna johtaa ruumiilliseen ihmiskuvaan), jne.
Lihalla elää vain tämän elämä ajan,ei ole ijankaikkisessa elämässä.
Vegetaristinakin pärjää hyvin ja terveenä. Kalaa kannattaa laittaa ainakin kerran viikossa.
Et muuten pysty sinäkään todistaa väitettäs.
Ketä tarkoitat?
ketjun alottajaa
" Voi teitä, te kyykäärmeiden sikiöt. Itse te ette mene taivasten valtakuntaan, ettekä tahdo muidenkaan sinne menevän".
Jumala puhalsi ihmiseen henkeään ja kuolemassa ruumis menee maan tomuun, mutta henki palajaa Jumalan luokse, joka sen on antanutkin.
Antanut kelle? Ruumiille? Minä on siis ruumis? Ruumis kuitenkin hajoaa mentyään maan tomuun.
Aikojen alussa, kun Jumala loi ihmisen maan tomusta, puhalsi hän ihmiselle elämän hengen. Jumala loi toisen ihmisen ensimmäisen kylkiluusta. Jokainen joka syntyy lihasta on saava automaattisesti hengen, joka palajaa takaisin Jumalalle, kun ihminen kuolee. Henkeä ei haudata, vaan eloton ruumis josta henki on poistunut. Toisin sanoen ihminen on pelkkä tomumaja, mutta henki tekee hänet eläväksi ja hengen poistuminen tekee hänen tomumajansa hajoavaksi.
Kumpi olet: henki vai tomumaja?
5Moos.12:23. Ole vain luja siinä, ettet syö verta; sillä veri on sielu, ja sielua sinun ei pidä syömän lihan kanssa. Biblia (1776). Vaan ainoasti kavahda, ettes verta syö; sillä veri on henki, sentähden ei sinun pidä syömän henkeä lihan kanssa.
Kvanttifysiikkaa tutkivat tiedemiehet ovat sitä mieltä, että tietoisuus jatkaa elämää "sieluna". Siinä materialisteille pohdittavaa.
En jaksa antaa linkkiä, etsikää itse.
Kvanttifysiikassa ilmeisesti ajatellaan informaation säilyvän. Onko asialla mitään tekemistä sielun kanssa, sitä saa jokainen itse pohtia.
http://tinyurl.com/hzl3nmv
Vaikka aineelliset rakenteet hajoavat, ehkä informaatio silti säilyy:
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/avaruus/hawking-julkaisi-ratkaisun-mustien-aukkojen-paradoksiin-informaatio-sailyy-pehmeissa-hiuksissa-6245015
"Jumala puhalsi ihiseen hengen ja ihmisestä tuli elävä sielu!" Raamattu 1. Mooseksen kirja
Mitä asiasta sanoo Kalevala, tuo Suomalainen kansalliseepos eikä juutalaisen lahkon.
>>Jokainen meistä tulee "näkemään", että kuoleman jälkeen ei ole mitään.<<
Pikemminkin niinpäin, että kukaan meistä ei tule näkemään, että kuoleman jälkeen olisi jotain.
Näinpäinhän se tietysti olisi, jos kuoleman jälkeen ei olisi mitään.
Siksi sana näkemään oli lainausmerkeissä ;)
Ihminen ilman sielua on ruumis, eloton kasa atomeiksi hajoavaa materiaa eli "maan tomua". Sielu "rakentuu" informaatiosta. Ilman infoa ei ole materiaakaan (kvanttifysiikka todistaa tämän).
Olemme materiasta syntyneet. Kaikki muu on scifiä tai uskontoa. Mitään todisteita muunlaisista todellisuuksista ei ole.
Todisteita eli ihmisten kokemuksia on kyllä valtava määrä, niitä ei vaan voi kuvata ja äänittää, dokumentoida muidenkin katseltavaksi. Totuus on usein scifiäkin ihmeellisempää
Toki jokainen saa kuvitella mitä haluaa. Sehän on vaan tavallaan jännää, että nämä asiat eivät ole liian näkyviä, sillä siitä syntyy vain monimuotoisuutta ja kaikkea mielenkiintoista. Emme enää voisi etsiä totuutta ja se tekisi elämästämme tylsempää.
Se on vain kokijan kertomaa, ja ihmisillä on taipumus luoda taruakin ihmeellisempiä kertomuksia. Se, että kertomuksissa on paljon yhteistä, johtuu puhtaasti siitä, että aivot ja aivotoiminta on samat kaikilla.
Voidaanko kaverin kokemus näinolen heittää roskakoriin koska se ei jostain syystä sovi omaan kokemuspiriin?
Mitä sielu on muuta kuin jonkun kokemus jostakin. Toinen asia on se mitä sinä tai hän märittelette sieluksi.
Jos sielu on haamuntapainen varjo silloin se on sinun näkemäsi haamun tapainen varjo.
Jos opettaja näkee oppilaan ONGELMANA silloin se on opettajalle sitä. Jos toinen näkee oppilaan mahdollisuutena silloin se on hänelle sitä.
Voiko havainto koskaan todistaa mitään muille kuin havaitsijalle ja hänellekin vain sen mitä havaitsija pitää mahdollisena nähdä.
Oivallus on mahdollinen jopa todennäköinen. Mitään ei koskaan olisi keksitty ellei olisi keksitty.
Entä keksinnöt jotka on tehty likimain samoihin aikoihin eri puolilla maailmaa toisistaan tietämättömien henkilöiden toimesta. Onko vain niin ettei vielä ole kehitetty mittaria jolla havaittaisiin mielessä olevat värähtelyt hiukan kauempaa.
Uskomukseni on että fyysinen ihminen kuvittelee oman kehonsa mittojen vuoksi maapallon toiselta puolelta etäisyyden niin "suureksi" ettei voi kuvitella mielen tuotaman värähtelyn "ulottuvan" niin kauas?
Aika oma napa ajattelua.. sanoisin, naurettavaa.
nykyinen tiedeyhteisö on jo todistanut että kaikki on energiaa
aivoissa on mahdollisuus vastaanottaa energiaa - nykysilläkin mittareilla pystytän mittaamaan aivoissa tapahtuvia sähköilmiöitä. näkö kuulo haju maku, mitä muuta kuin solujen välistä energian siirtoa.
joten mikä olikaan mittarin herkkyys. Onko linnunrata liian suri solu ettei sen sisällä aivosähköilmiöt siirtymään muutamaa tuhatta kilometriä .....
Tai toisinpäin jos havaitsija on hiukan "pienempi" eikö silloin hermosolu ole hänelle linnunrata eli liian "suuri"
tänä päivänä tiedetään, että tietoisuus on fyysinen luonnollinen ilmiö.
kiinostais nähdä joitain tutkimustuloksia olen laiska itse googlamaan
"Kun ihminen kuolee, ihmisen fyysiset toiminnot pysähtyy ja tietoisuus fyysisenä ilmiönä myös. Jokainen meistä tulee "näkemään", että kuoleman jälkeen ei ole mitään. Asiaa on vaikea hyväksyä mm. uskontojen luomien uskomusten vuoksi. Samoin ihmismielelle tuottaa suuria vaikeuksia hahmottaa mitä on "ei mitään", joka sekin vaikuttaa siihen, miten kuoleman hyväksyy. Elämän rajallisuuden ahdistavan todellisuuden ymmärtäminen on väistämätöntä tapahtuma evoluutiossa. Kun ennen uskottiin, että ruumiissa on henki, tänä päivänä tiedetään, että tietoisuus on fyysinen luonnollinen ilmiö. "
Kyllä minä pystyn hahmottamaan mitä on tuo "ei mitään". Se on se tietoisuus, mikä on ja pysyy kun ajatukset riisutaan. Ei ole aikaa, ei paikkaa, ei ongelmia, eli ei mitään sellaista mitä aloittaja tuo esiin. On ihan yhdentekevää missä lillut kuoleman jälkeen, koska siinä olotilassa ei ole mitään ongelmia, miksi siis tehdä siitä ongelmaa? Aloittaja haluaa ratkaista kuolemanjälkeisen olotilan omien toiveiden mukaiseksi.
"Kyllä minä pystyn hahmottamaan mitä on tuo "ei mitään". Se on se tietoisuus, mikä on ja pysyy kun ajatukset riisutaan. "
Huomasitko muuten juuri ratkaisseesi kuolemanjälkeisen olotilan omien toiveiden mukaiseksi :)
Jos ihminen pyörtyy, silloin filmin pitäisi mennä poikki, flop! Ei mitään tietoisuutta pitäisi olla, ei edes unta? Mutta olen pyörtynyt kerran, himmailin ihan täysin tietoisena kotonani enkä tajunnut olevani edes pyörtynyt, paitsi vasta sitten kun palauduin takaisin salamana kehooni kun tulin tajuntaani, siinä vasta tiesin että hitto minähän pyörryin, säikähdin tilannetta kun olin kahdessa paikassa samaan aikaan.
Eli siis ihan oma kokemusta on siitä kun tietoisuus oli irti ruumiistani, tämän takia en usko ateistien kertomuksiin että tietoisuus on aivoissa.
Ateisti luulee että kuva on telkkarin sisällä, särkee telekkarin ja ihmettelee missä se kuva on? Se ei tajua että kuva tulee television ulkopuolelta telkkariin.
Miksi koko tällainen "show", jos olemme vain kertakäyttöolentoja?
Jotain jatkuvuutta odottais tämän kaiken takana olevan.
Mietin sitä mikä sen takana voi olla, että joku haluaa intohimoisesti kieltää sielun, tai kuoleman jälkeisen todellisuuden olemassaolon. Todellista tietoahan ei tällä kieltäjälläkään ole, vaan pelkkä mutu.
Ehkä kieltäjä haluaa kovasti vain kadota maailmasta. Onko hän siis itseinhon vallassa vai missä? Vai inhoaako hän muita niin paljon, että haluaa heidän vain katoavan?
Ihminenhän perustaa näkemyksensä aina johonkin, vaikka välillä hän ei taida tietää itsekään mihin. Kieltäjät ovat aivan oma ihmistyyppinsä. Kriitikothan ovat usein niitä, jotka eivät muuhun pysty. Heidän täytyy vain tyytyä muiden tekemisten arvostelemiseen.
"Todellista tietoahan ei tällä kieltäjälläkään ole, vaan pelkkä mutu. "
Niin, todellista tietoa ei ole. Kenelläkään.
Niin, mutta aina voidaan miettiä onko tämän kaiken takana jokin järki ja tarkoitus. Mielestäni se ei oikein tunnu järkevältä, että olemme kertakäyttöisiä, kuin tietokonepelin bittejä, jotka tulevat ja menevät, syntyvät ja katoavat saman tien. Kokemukset maailmasta ja elämästä viittaisivat siihen, että olemme jatkumossa, joka saattaa olla jopa ikuinen. Jatkumoon uskominen saa meidät miettimään enemmän tekojamme ja ovat innoittajana monille asioille. Se tekee elämästä mielekästä ja mielenkiintoista ja siksi ihmiset niitä erilaisia jatkumoita keksivätkin.
Denialismikin tuottaa uskojalleen selvästi jotain tyydytystä. Se ei siis ole puhtaasti mutua, vaan siinä on tätä huumeeseenkin verrattava tyydytys. Tuntuu vaan niin pirun mukavalta olla asioiden kieltäjä.
Fyysikot väittävät että kaikki on energiaa. Miksi se ei toimi ihmiskehossa??
Keho, ajattelu, mieli on nykyisin mitattavissa. Miksi siihen ei pystytä soveltamaan energian pysyvyyttä. Ei tietenkään kun se on ns. uskovaisten totuus olut jo aikojen alusta.
Kaikki mikä liittyy ihmiseen häviää ikuisiksi ajoiksi heti kehon "kuollessa"
Mikä tahansa muu sähkövärähtely pysyy ikuisesti, muuttaen vain muotoaan aineesta energiaksi ja päin vastoin.
Joku huomannee tässä jonkinlaisen ristiriidan?? Ja kirehtii selittämään pois. eihän aivoaaltoja tai kehon materiaa voi Fysiikan lait koskea eihän?
Aivoaallot "sammuu" kaikki muu energia pysyy..uskokanytjumalauta
Ruumiista irtoaa....pieru, muuta ei tapahdu, mutta "ikuinen elämä" (tosin joka tapauksessa rajallinen) toteutuu lapsissa. Elämä jatkuu aina uusissa sukupolvissa, ei kuolemassa, elämä päättyy kuolemaan.
Nämä ovat faktoja, kaikki muu on haihattelua.
Tuohan on pelkkä uskonnollinen julistus, joka sivuuttaa tosiasiat.
Todisteet-pöytään
Todista se että ihmisessä olevat (ihmisen käytössä - mielen käytössä) olevat energiat eivät ole fysiikan lakien alaisia. Kuvittelen myös ajatusten olevan energiaa. Ainakin ajatukset saavat valtavasti "tilaa" suomi24 sivuilla ja sivut. Monen kirjottajan keho työntää koiranputkea ja silti hänen ajatuksensa tuotavat työtä edelleen. Eikö se ole energiaa jos mikä. Arkkitehti katsoo kuinka hänen "tekemänsä" talo nousee päivä päivältä. Eikö suunnittelu ole energian yksi muoto. Suunnittelun hetkellä tuotettu värähtely on olemassa jos uskotaan että kakki on energian erilaisia värähtelymuotoja.
Tai sovitaan että mikään ei ole mitään ja ollaan sovinnossa.
"Todista se että ihmisessä olevat (ihmisen käytössä - mielen käytössä) olevat energiat eivät ole fysiikan lakien alaisia."
Jos olisin niin lähtenyt julistamaan, niin tietysti mielelläni myös todistaisin väitteeni. Mutta ei julistusta, ei todistuksen tarvetta julistukselle.
Katsos kun se ei mene niin, että lähdetään tekemään uskonnollisia julistuksia ja sitten vaaditaan muita todistamaan julistus vääräksi.
>>Katsos kun se ei mene niin, että lähdetään tekemään uskonnollisia julistuksia ja sitten vaaditaan muita todistamaan julistus vääräksi.<<
Onko ihmisen mielen toiminta energiaa vai uskontoa?
En ryhdy väittämään.
Asiasta en mitään ymmärrä, mutta silti tekee mieli kommentoida.
"Sielua ei ole" -aihetta onkin hyvä kommentoida Skepsiksen juttuun viittaamalla. Skepsiksen Einsteinistä kertovalta sivulta lainattua:
http://www.skepsis.fi/jutut/einstein.html
"Lainaisin Einsteiniä. Juuri ennen kuolemaansa hän sanoi: ”Fyysikoille ero menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä merkitsee vain – joskin itsepintaista – illuusiota”. Kaikkein ihmeellisintä on että tämä lause, joka tuntuu runolliselta allegorialta on jo suppean suhteellisuusteorian mukaan reaalinen fyysinen tosiasia."
Maallikon mielestä tuon mukaan "kuollut" on edelleen jollain tavalla olemassa, koska ero mennisyyden ja nykyisyyden välillä on illuusio. Miten "kuollut" on olemassa, sitä en osaa sanoa, ehkä kuitenkin jollain tavalla.
On olemassa jollain tavalla sinun mielessäsi. Kun kaikki mitä olet kokenut on mielessä, vaikka ei aivan välittömänä pintatietona niin on kuitenkin. Ovathan hekin olemassa jotka elävät, vaikka ei nyt juuri näkyvissä. Monissa toiminoissa jokainen ottaa huomioon aiemmat kokemuksensa vaikka toinen osapuoli ei olisi "elossa" Eikö se silloin ole edesmenneen osallistumista?
Olet sitä mitä olet vanhempiesi vuoksi, kuten heidän vanhempansa ja taas heidän vanhempansa....... Kaikki tuo on esillä ja vaikuttamassa sinun kauttasi, minun, jokaisen....
Joten jokainen on olemassa ikuisesti, toiset vain ilman kehoa tällä hetkellä.
En väitä mitään kunhan mietiskelen
Eikö juuri tiede todista perintötekijöiden vaikutuksesta. Sielu on yksi nimitys kaikelle sille jonka olen oppinut ja kokenut aiemmin.
No mennään "taakse päin" ja todetaan se hetki jolloin ei ollut aikaisempaa vaikutusta.
Kuka silloin totesi että aikaisempaa ei ollut?