Torqeedolta sähkömoottoreita purjeveneeseen

konevaansatamakäyttöön

Torqeedolta tullut melko kompakteja sähkömoottoreita purjevene käyttöön:

http://www.torqeedo.com/en/products/pod-drives

Hieman kun laskisi noiden akkujen hinnat, niin tuo alkaisi olla todellinen vaihtoehto diesel koneen korvaajaksi.

51

1458

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hönsse

      Näin jossain videon Torqeedon liitettynä Hansen? peräsinlapaan. Pyöri paatti melkein paikallaan.

      • konevaansatamakäyttöön

      • kuis.se.on

        Ylemmän linkin kuvasta ilmenee, että potkuri on asennettu aivan ylös lähes vesirajaan. Tästä seuraa että potkuri ventiloi aina aallokossa ja mahdollisesti veneestä riippuen myös kallistuneena, aivan kuten perämoottoriasennuksissakin. Tuollaisena ei siis mitenkään houkutteleva vaihtoehto sisäkoneen korvikkeena edes lyhyillä matkoilla, satamakäytössä varmasti pätevä jos akut saa riittävän usein maasähköön lataukseen.
        Linkistä ei ilmennyt miten sähköt on vedetty peräsimeen:
        1) Ontto akseli jossa reikä johdoille moottorin kohdalla heikentämässä akselin lujuutta vai
        2) johto menee moottorilta alaspäin ja sisään onttoon akseliin sen alapäästä rakennetta heikentämättä, mutta lisäten sähköjohdon pituutta ja siten jännitehäviötä.
        3) Umpinainen akseli toimii toisena johtimena ja toinen on vedetty mariveden kautta, eli ei toimi järvessä tai joessa ollenkaan.
        4) jotenkin muuten, mutta miten?


    • Olisihan tuollainen sähkömoottori kiva, mutta kalliiksi tulee ja ominaisuuksista uupuu. Vaikka veneen lataisi täyteen akkuja, niin silti toimintamatka olisi liian rajoitettu, kun huomioi, että suurten akkujen lataaminen on erittäin hidasta ilman tarkoitukseen tehtyjä latauspaikkoja.

      Torqeedon tarjoama hybridiratkaisu olisi kiva, mutta se vasta kalliiksi tulisikin.

    • apumoottori

      Toki kaikille ei varmasti sähkömoottori sovellu. Toisaalta voisi ajatella, että lyhyt toimintamatka tekisi jälleen purjeveneistä perinteisiä purjeveneitä. Vastatuuleenkin kannattaisi edetä purjein ;)

      Tuolla Hansen mallilla toimintamatka moottorilla on 30nm 4,5kn nopeudella, joten ei se ihan turhake ole, mutta apumoottori kylläkin vaan.

    • "Vastatuuleenkin kannattaisi edetä purjein ;)"

      Täytyykin kysyä aiheesta.

      Kuinka paljon moottorilla voi auttaa nousemista tuuleen tai nousunopeutta? Joskus muistelen lukeneeni, että pienestäkin tehosta on todellista apua, mutta saatan muistaa väärin. Jos on, niin tuollaiseksi apumoottoriksi sähkömoottori olisi omiaan hiljaisuutensa vuoksi. Vai kuinka?

      • laiskuusValtaa

        Montako venettä olet tänä kesänä nähnyt kryssillä?


    • aurajuusto

      On kyllä huvittavaa lukea vuosi toisensa jälkeen , että akkuteknologia kehittyy. Jo 80 - luvulla oli sama virsi , " kunhan akut kehittyy" , niin loppuu/vähenee tuo öljyn / bensan kulutus. Ja näin puhuttiin varmasti jo aiemminkin , mutta meikä ei ollut paikalla. Vähän väliä luetaan lehdistä että "akkuteknologia kehittyy". Kauhea hypetys. Mutta mitään merkittävää teho-painosuhteessa ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin. Eikä tapahdukaan. Kun tuo kevyt energialähde keksitään , se ei ole akku , vaan joku muu generaattori tms. En mitenkään vastusta sähköenergiaa veneilyssä tai muuallakaan , itsekin veneilen akun voimin. Mutta ärsyttää tuo hypetys.

      • PienempiKionnostaa

        Onhan ne kehittyneet, jos mietitään vaikka varhaisia kännyköitä ja sitten uusimpia littanoita.

        Ja veneessäkään lyijyakku ei enää ole ainoa vaihtoehto.

        Tuuli- ja aurinkovoima talteenotto on tehostunut huomattavasti. Mietin juuri että jos veneeseen laittaisi isostibautinkopaneelia, tuollainen pikku-torqueedo voisi selvitä vähät satamamanööverit lähes ilman latauksia. Mutta pitkät vastatuuliajot voisi kyllä sitten unohtaa.

        Mitähän tuo pienempi maksaa? En löytänyt hintaa.


      • konevaansatamakäyttöön

        Hinnat näkyy torqeedon Saksan sivuilla. Pienempi 2kW malli on 3150e ja 4kW malli on 3550e.


    • TuulaJärvenppästä

      Hienoa että uutta sähkömoottorit yleistyvät. Ne ovat saasteettomo ia, hiljaisia ja vääntävät hyvin.
      Itse kun mietin oman moottorin käyttöä nii varmaankin puolet tunneista käytän akkujen lataamiseen.
      Miten tämä hoidetaan sähkömoottorilla?

      • konevaansatamakäyttöön

        Maasähköllä, aurinkopaneeleilla ja hydrogeneraattorilla. Oceanvoltin moottoreissa tuo hydrogeneraattori on jo valmiina sisäänrakennettuna. Hätätilassa voisi käyttää myös polttoainekäyttöistä sähkögeneraattoria.


    • Model3

      Eikös se teho-painosuhde ole kehittynyt melkoisesti 80-luvulta? Kaiketi läppärien ja varsinkin matkapuhelimien ansiosta. Tuo torqeedonkin 2,5kWh akku x2 (50kg) on riittävä satamakikkailuihin ja pieniin siirtymiin, mutta 5000e hinta siitä ei ole kiva.

      Joo samaa mieltä hypetyksestä, labroissa on tehty monia läpimurtoja, mutta kauppojen hyllyillä ei niitä läpimurtoja näy.

      Toivottavasti Muskin porukka saisi jotain edistystä aikaiseksi.

    • 25-jalkaa
      • konevaansatamakäyttöön

        Teslan akun kWh hinta on kyllä melko edullinen verrattuna torqeedoon.

        Melko hyvä hyötysuhde noissa sähkomoottoreissa on. Tuo 5kWh vastaa energia sisällöltään n. 0,5l dieseliä. Kulutus per maili on sinun tapauksessa 0,025l


      • Joakim1
        konevaansatamakäyttöön kirjoitti:

        Teslan akun kWh hinta on kyllä melko edullinen verrattuna torqeedoon.

        Melko hyvä hyötysuhde noissa sähkomoottoreissa on. Tuo 5kWh vastaa energia sisällöltään n. 0,5l dieseliä. Kulutus per maili on sinun tapauksessa 0,025l

        Hiukan kyllä epäilen tuota 25-jalkaa väittämää 5 kWh 20 nm 5 solmua. Ellei sitten kyse ole jostain erittäin kevytkulkuisesta 25-jalkaisesta, kuten Platu 25 tms.

        Teekkaripurjehtijoiden FE83:lle sanotaan 40 nm 4 solmulla ja 25 nm 5 solmulla 10,8 kWh akustolla. Tuo siis tarkoittaisi lähes tuplatehoa 5 solmulla (1,25 kW vs. 2,16 kW). 4 solmulla menisi 1,08 kW. Mailia kohti siis 5 solmulla 0,43 kWh/nm ja 4 solmulla 0,27 kWh/nm.

        Dieselillä FE83 kuluttaa suuruusluokkaa 0,5 l/h 5 solmun vauhdissa eli 0,1 l/nm eli polttoainetehona 1 kWh/nm.

        Siis dieseli kuluttaa 5 solmussa n. 2,3-kertaisesti polttoainetehoa vs. sähkömoottori sähköä.

        Mistä se akun sähkö sitten on peräisin? Pahimmillaan se on tehty veneessä polttomoottorigeneraattorilla, jonka hyötysuhde on suuruusluokkaa 30% (diesel). Tuolloin siis sähkömoottori kuluttaa dieseliä 5 solmulla ehkä 0,14 l/nm. Myös ydinvoiman hyötysuhde on 30% suuruusluokkaa. Polttovoimaloista sähköä voidaan saada n. 45% hyötysuhteella, jolloin sähkömoottorin polttoainehyötysuhde olisi suunnilleen sama kuin dieselmoottorin.

        Sähkö voi olla peräisin myös tuulivoimalasta, aurikovoimalasta tai sähköä tehdään samalla potkurilla purjehdittaessa. Kaikkien näiden hyötysuhde on huono (15-30%).


      • konevaansatamakäyttöön

        Kun otit puheeksi tuon sähköntuotannon hyötysuhteen, niin yksi näkökulma asiaan voisi olla paljon puhutut CO2 päästöt. Tässäpä listaa mitä olisivat grammoina C02 päästöt, kun otetaan tuo FE83 esimerkiksi 5 solmun nopeudella.

        Sähköä kuluu 0,43kWh/nm ja dieseliä 0,1l/nm.

        Diesel koneella ajettaessa päästöt ovat:
        0,1l dieseliä = 266g C02 /nm

        Sähkömoottori, kun sähkö on tuotettu:
        tuulivoima = 4,7g CO2/nm (maalla)
        ydinvoima = 5,2g CO2/nm
        vesivoima = 10,32g CO2/nm
        aurinkosähkö 17,6g CO2/nm
        hiilivoima = 357g CO2/nm

        Ainoastaan hiilivoimalla tuotetulla sähköllä CO2 päästöt ovat suuremmat, kuin diesel koneella ajettaessa. Nuo sähköntuotannon päästötaseet ovat IPCC:n tuoreesta raportista.

        Tuossa linkki taulukkoon:
        https://kaikenhuippu.files.wordpress.com/2016/08/sc3a4hkc3b6ntuotannon-pc3a4c3a4stc3b6tase.png


      • konevaansatamakäyttöön kirjoitti:

        Kun otit puheeksi tuon sähköntuotannon hyötysuhteen, niin yksi näkökulma asiaan voisi olla paljon puhutut CO2 päästöt. Tässäpä listaa mitä olisivat grammoina C02 päästöt, kun otetaan tuo FE83 esimerkiksi 5 solmun nopeudella.

        Sähköä kuluu 0,43kWh/nm ja dieseliä 0,1l/nm.

        Diesel koneella ajettaessa päästöt ovat:
        0,1l dieseliä = 266g C02 /nm

        Sähkömoottori, kun sähkö on tuotettu:
        tuulivoima = 4,7g CO2/nm (maalla)
        ydinvoima = 5,2g CO2/nm
        vesivoima = 10,32g CO2/nm
        aurinkosähkö 17,6g CO2/nm
        hiilivoima = 357g CO2/nm

        Ainoastaan hiilivoimalla tuotetulla sähköllä CO2 päästöt ovat suuremmat, kuin diesel koneella ajettaessa. Nuo sähköntuotannon päästötaseet ovat IPCC:n tuoreesta raportista.

        Tuossa linkki taulukkoon:
        https://kaikenhuippu.files.wordpress.com/2016/08/sc3a4hkc3b6ntuotannon-pc3a4c3a4stc3b6tase.png

        Miten voi tulla 266 grammaa CO2:sta, kun polttaa desin eli alle 100 grammaa dieseliä?


      • konevaansatamakäyttöön

        Tuo oli itellekin uusia asia, mutta suoran lainauksen mukaan se menee näin:

        "Polttoaineen yksi hiiliatomi yhtyy ilmassa olevaan kahteen happiatomiin. Vain 1/3 hiilidioksin (C02) atomeista on peräisin polttoaineesta. 2/3 tulee ilmasta. Siksi massakin kolminkertaistuu." (Lähde luotettava SUOMI24)

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Dieselöljy

        Wikipediassa mainitaan, että dieselin käytöstä tulee CO2 päästöjä 2,6kg/l.

        266g CO2/0,1l otin tuolta:
        http://luonto.v-smol.fi/kulutusvalinnat/bensiini.html


      • vanhalukiolainen
        Bossu kirjoitti:

        Miten voi tulla 266 grammaa CO2:sta, kun polttaa desin eli alle 100 grammaa dieseliä?

        Mielenkiintoinen kysymys.

        Tämän lähteen mukaan joissakin automalleiissa syntyy vielä tuotakin enemmän CO2 litrasta dieseliä:
        http://comcar.co.uk/newcar/companycar/poolresults/co2litre.cfm?clk=1&fueltype=diesel

        Itse en heti keksinyt, miten tuo on mahdollista, kun Wikipediasta kaivellen:
        Hiilen atomimassa: 12,0107 u ± 0,0008 u
        Hapen atomimassa: 15,9994 u ± 0,0004 u
        Vedyn atomimassa: 1,00794 u ± 0,00001 u
        Ja dieselin tiheys tosiaankin on alle yksi.


      • vanhalukiolainen kirjoitti:

        Mielenkiintoinen kysymys.

        Tämän lähteen mukaan joissakin automalleiissa syntyy vielä tuotakin enemmän CO2 litrasta dieseliä:
        http://comcar.co.uk/newcar/companycar/poolresults/co2litre.cfm?clk=1&fueltype=diesel

        Itse en heti keksinyt, miten tuo on mahdollista, kun Wikipediasta kaivellen:
        Hiilen atomimassa: 12,0107 u ± 0,0008 u
        Hapen atomimassa: 15,9994 u ± 0,0004 u
        Vedyn atomimassa: 1,00794 u ± 0,00001 u
        Ja dieselin tiheys tosiaankin on alle yksi.

        Muistelin, että happi olisi kevyempi alkuaine kuin hiili, mutta se onkin raskaampi. Hapessa on 8 protonia ja hiilessä 6. Siitäpä se tulee.


      • kak3

        Teslan Powerwallin nimellisjännite on 390v, torpeedon 26-104:sen taas 25.9V.


    • nettipurjehtija
    • Nimimerkkiw

      Minulla on ollut erinäisiä vuosia sähkömoottori apukoneena (akselivetoinen) purjeveneessä. Viime kesänä laitoin enemmän aurinkokennoa (24 v akuilla, siis vastaavasti kennoja) ja pieneksi yllätyksekseni en tarvinnut laiturisähköä kertaakaan... tosin seiluut jäi muista syistä vähäisiksi. Ja vaikka vene ei ole kovin nopea niin jaksan kyllä odotella tuultakin...

    • hiii-o-hoi

      >>Hieman kun laskisi noiden akkujen hinnat

      EIhän tuossa ole mikään pakko käyttää Torqeedon omia akkuja.
      Motonetistä kaksi 180Ah tunnin akkua, 269€ kpl, yhdestä 1300Wh, kahdessa siis 2600Wh eli samanverran kuin Torqueedon 2499€ maksavassa litiumakussa Power 26-104.
      Lyijyakut tietysti vievät kaksi kertaa enemmän tilaa ja painavat 4 kertaa enemmän (98kg / 24kg).
      http://www.motonet.fi/fi/tuote/909411/Exide-Equipment-ET1300-180Ah900A-akku-P515xL225xK225
      http://exide.fi/batteri/et1300-exide-equipment/

      • konevaansatamakäyttöön

        Lyijyakkuja tarvisi 4kpl, tuon 4kW (48V) moottorin kanssa, jolloin painoa olisi jo 196kg vs. 48kg. Menisi yksi etu pois lyijyakkujen kanssa, kun tuo painon säästö olisi myös kiva. 4kW mootori 5,4kWh akut = 65kg vs. VP MD2020 sail drive = 145kg.


      • konevaansatamakäyttöön kirjoitti:

        Lyijyakkuja tarvisi 4kpl, tuon 4kW (48V) moottorin kanssa, jolloin painoa olisi jo 196kg vs. 48kg. Menisi yksi etu pois lyijyakkujen kanssa, kun tuo painon säästö olisi myös kiva. 4kW mootori 5,4kWh akut = 65kg vs. VP MD2020 sail drive = 145kg.

        Säästäisithän myös dieseltankin painon 50 kiloa plus starttiakun painon 30 kiloa plus dieselin painon 50-200 kiloa.


      • Joakim1
        Bossu kirjoitti:

        Säästäisithän myös dieseltankin painon 50 kiloa plus starttiakun painon 30 kiloa plus dieselin painon 50-200 kiloa.

        No ei kai nyt sentään!

        100 litraa olisi jo todella suuri tankki MD2020:lla, joka kuluttaa kaasu pohjassa 4,5 l/h ja järkevällä matkavauhdilla enintään 2 l/h. Tuosta terästankki 1,5 mm pellistä painaa 17 kg ehkä kilo lisää hitsisaumoista ja liittimistä:
        https://www.shop4tanks.co.uk/standard-stainless-steel-water-tanks/100-litre-tank.html
        110 l muovitankki painaa 9 kg: http://www.vetus.com/fuel-systems/tanks-for-diesel-fuel/all-purpose-tank-110l.html#product_tabs_technicalspecification_contents

        Starttiakuksi riittää hyvin 50-60 Ah, joka painaa 15-20 kg.

        100 l dieseliä painaa 83 kg.

        Useimmissa purjeveneissä painosta on vain hyötyä siellä missä yleesä moottori, akut ja tankit ovat.


      • kak3

        Tässä täytyy ottaa huomioon että lyijy/agm vs lithium-akku niin tarviit melkein tuplat kapasiteettia agm:mään jotta ovat vertailua kelposia.
        "Based on all this it is reasonable to say that an AGM battery will need to be twice the Ah rating of a Lithium one."

        Lyijyakku kestää max 50% purkautumisen, lithium 80-90%.

        https://www.victronenergy.com/blog/2015/03/30/batteries-lithium-ion-vs-agm/


    • Sähkövenehaaveilija

      Voisikohan akkuja ladata vierasvenesatamien sähkötolpista, vai pamahtaisivatko sulakkeet? Tulisiko satamavahti kiskomaan johdon irti? Ainakaan tuota 1700 W:n pikalaturia ei varmaan katsottaisi hyvällä.

      • Joakim1

        Lämminvesivaraajien vastukset ovat yleensä 500-1000 W ja päälle 100-700 W maasahkölaturi. Kun tolpat ovat täysin käytössä noilla palaa joistain paikoista sulakkeet toisista eivät. Tietysti 1700 W maasähkölaturi ja 1000 W lämminvesivaraaja ovat jo aika lähellä 16 A maksimitehoa. Toinen vene lämminvesivaraajalla ja maasähkölaturillla rikkoo jo sulakkeen.


    • Laturi veisi vain jonkin aikaa sen huipputehon. Itse kun tuollaista järjestelmää aikoinaan suunnittelin, oli ongelmana löytää 48 V laturi, mutta löytyi jostain sellainenkin. Autojen akkusysteemit on ratkaisu sähköveneisiin. Niitä vain on nyt myynnissä ainoastaan Teslalla.

    • volttiamppeeri

      Missähän hintahaarukassa nuo oceanvoltin moottorit ovat, esim. SD6 tai SD8?

      • Nimimerkkiz

        Aikanaan oceanvootin moottori, säätimet, työ maksoi suunnilleen saman verran kuin pienimmät dieselit. En tiedä nykyhintoja, mutta kokonaisuuden kuuluu paljon muutakin kuin moottori...


    • Sähkövenehaaveilija
      • konevaansatamakäyttöön

        Niin wattitunteja tuossa on hieman vähemmän kuin torqeedon akussa, mutta painoa on huomattavasti enemmän. Hinta on lähes sama, joten torqeedon akku vie pitemmän korren.


      • konevaansatamakäyttöön

        Joo tuo olisi kohtuu edullinen vaihtoehto. Kuinkahan lie turvallisia meriympäristössä? Noista puuttuu ainakin sisäiset suojaukset.


      • kak3
        konevaansatamakäyttöön kirjoitti:

        Joo tuo olisi kohtuu edullinen vaihtoehto. Kuinkahan lie turvallisia meriympäristössä? Noista puuttuu ainakin sisäiset suojaukset.

        Tosiaan nää Litium-rautafosfaattiakut (LiFePo4, LiFeYPo4) ovat litium akuista mielestäni se paras valinta meriympäristöihin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Litium-rautafosfaattiakku). Vaikkapa tästä voi katsella lisää https://batterybro.com/blogs/18650-wholesale-battery-reviews/34311235-the-marine-battery-and-the-lifepo4-battery-chemistry

        Ja toi torqeedon akkupaketti olikin näemmä tyyppiä litium-(nikkeli-mangaani-koboltti)-oksidi (LI NMC). Ei niin vakaa kuin toi lifepo...


    • ariel371

      Akut kun saisi köliin, saattaisi hommassa olla vielä enemmän järkeä. Rock 20 -veneessä on muistini mukaan romurautatäytteinen köli. Romut pois ja lyijyakusto sinne tilalle? Tai joku moderni vene jossa painolasti on pohjalla ja köli on pelkkä (nosto)siipi.

    • LIPokkkks

      Sähkömoottoripurjehtijakonsepti vaatisi ihan oman venesuunnittelun, koska akkuja voi käyttää paarlastina. Ei niitä tietty missään pilssissä voi kuitenkaan pitää ja Li-Ion akku ei oikein pidä vedestä. Olettekö nähdeet mitä käy kun litiumia heittää veteen? Taloudellisinta olisi käyttää ihan perus Golfkärrin syväpurkausakkuja sarjaan kytkettynä, mikäli ne toimisivat painovakavuutta antaen.

    • Electric_power_
      • Joakim1

        Hiukan ihmettelen tuota Torqeedon voittoa Cruise FP vetolaitteellaan. Tuossahan on uudehkoa se, että moottori on vetolaitteessa, toisin kuin OceanVoltilla, jolla on ollut tuon teholuokan vetolaite jo pitkään. Itse asiassahan tuo Cruise FP on vain Cruise-perämoottorin alaosa pohjaan kiinnitettynä, joten aika vähäinen uutuusarvo.

        Noin isolla kone vetolaitteen sisällä ei enää ole kovinkaan hydrodynaaminen. Möykky on varsin suuri ja ei edes hyvin muotoiltu.

        Kymmenkunta muutakin erilaista vetolaiteratkaisua oli METSissä. Osassa moottori veneen sisällä osassa vetolaitteessa.


      • Black_friday_in_my_xxx

        Samaa mieltä. Peräsimeen integroidussa moottorissa on jo hieman enemmän uutta ja se olisi voitu palkita.


      • kolum_bus
        Joakim1 kirjoitti:

        Hiukan ihmettelen tuota Torqeedon voittoa Cruise FP vetolaitteellaan. Tuossahan on uudehkoa se, että moottori on vetolaitteessa, toisin kuin OceanVoltilla, jolla on ollut tuon teholuokan vetolaite jo pitkään. Itse asiassahan tuo Cruise FP on vain Cruise-perämoottorin alaosa pohjaan kiinnitettynä, joten aika vähäinen uutuusarvo.

        Noin isolla kone vetolaitteen sisällä ei enää ole kovinkaan hydrodynaaminen. Möykky on varsin suuri ja ei edes hyvin muotoiltu.

        Kymmenkunta muutakin erilaista vetolaiteratkaisua oli METSissä. Osassa moottori veneen sisällä osassa vetolaitteessa.

        Verkkosivuilla on varsin houkutteleva ja myyvä kuva, joka osoittaa kuinka paljon tuo FP-vetolaite vapauttaa uutta hyötytilaa veneen sisällä. Ja kolhon muotoilun voi kätevästi ohittaa viittaamalla taittopotkurin virtaviivaisuuteen, joka kompensoi.
        Varmasti myös asennus halpenee läpimenevään verrattuna.
        Sama ilmiöhän on myös laivoissa, missä azipodit tekevät tuloaan.

        Kilpapurjehtijallehan tuo on ihan onneton ratkaisu, siltä osin samaa mieltä.


      • Joakim1

        Tilansäästössä ero sisällä olevaan sähkömoottoriin on olematon. Vaikkapa Oceanvoltilla sisälle tulee 27 cm korkea ja 37 cm halkaisijainen moottori: https://www.dropbox.com/sh/mqqpd1pt30tnx07/AADBawv58pM8ZCig6RMbuKaEa/Motors/SD/SD_Oceanvolt.PDF?dl=0

        Kyllä FP:ssäkin näyttää joku kaapeliputki törröttävän ja varmasti se vaatii jonkinlaisen pukin tai palkiston ottamaan voimat vastaan.

        Azipod on aika eri asia. Sillä korvataan akseliveto eli sinänsä se on verrattavissa vetolaitteeseen. Etuna on parempi hyötysuhde, kun poistuu akselin tuomat rajoitteet potkurin sijaintiin, kulmaan ja akselin vaatimat muutokset runkomuotoon. Lisäksi se on aina kääntyvä, jolloin päästään eroon peräsimistä ja saavutetaan merkittävä etu manöövereissä.

        METSillä oli Yanmarin kääntyvä purjevenevetolaite. Tuo on mielestäni lähempänä azipodia kuin FP, vaikka onkin dieselvetoinen. No sitähän on azipodikin, tosin generaattorin välityksellä.


      • Kolum_bus
        Joakim1 kirjoitti:

        Tilansäästössä ero sisällä olevaan sähkömoottoriin on olematon. Vaikkapa Oceanvoltilla sisälle tulee 27 cm korkea ja 37 cm halkaisijainen moottori: https://www.dropbox.com/sh/mqqpd1pt30tnx07/AADBawv58pM8ZCig6RMbuKaEa/Motors/SD/SD_Oceanvolt.PDF?dl=0

        Kyllä FP:ssäkin näyttää joku kaapeliputki törröttävän ja varmasti se vaatii jonkinlaisen pukin tai palkiston ottamaan voimat vastaan.

        Azipod on aika eri asia. Sillä korvataan akseliveto eli sinänsä se on verrattavissa vetolaitteeseen. Etuna on parempi hyötysuhde, kun poistuu akselin tuomat rajoitteet potkurin sijaintiin, kulmaan ja akselin vaatimat muutokset runkomuotoon. Lisäksi se on aina kääntyvä, jolloin päästään eroon peräsimistä ja saavutetaan merkittävä etu manöövereissä.

        METSillä oli Yanmarin kääntyvä purjevenevetolaite. Tuo on mielestäni lähempänä azipodia kuin FP, vaikka onkin dieselvetoinen. No sitähän on azipodikin, tosin generaattorin välityksellä.

        Markkinointi 101: Esitystapa voittaa faktat 6-0. Tuosta kuvasta on vieläpä "häivytetty" tuo mikälie kaapeliputki kätevästi lähes näkymättömiin pois muistuttamasta todellisuudesta.

        Mutta fakoissa pysyen, kyllä minusta jo 27 cm korkeus voi pienemmässä veneessä olla aivan rajoilla sen suhteen, voiko peräpunkan sijoittaa moottorin päälle, mikä on koko veneen asuttavuuden kannalta aika oleellinen etu. Ainakin omissa veneissäni punkan korkeus on ollut juuri tuota luokkaa.

        Itse kuvittelen, että tuskin siinä mitään isompaa tukipalkistoa tarvita, jos pohjalaminaatin vahvuus on normaalitasoa. Ehkä joku 5 cm korkea palkisto. Onhan tuollainen podi aika paljon kevyempi kuin perinteinen kone ja kiihtyvyysvoimat sen mukaiset. Ja jos koko moottorin asennus hoituu ulkoapäin kahdella pultilla, uskon että työtunteja säästyy todella reippaasti perinteiseen asennukseen verrattuna. Olisikin mielenkiintoista lukea sen FP:n asennusohje.

        Azipod-vertaus tuli siitä, että siinäkin on moottori sijoitettu rungon ulkopuolelle vetolaitteen sisälle. Vetolaitteen kääntyvyydellähän ei ole tässä merkitystä, kun purjeveneessä täytyy kuitenkin olla peräsin.

        Itse en ole ennen nähnyt havainnekuvia veneistä, jotka on alun perin suunniteltu hyödyntämään sähkömoottorin ja/tai tuollaisen podin etuja. Varmasti niitäkin jo on, mutta eivät nuo kuvat ainakaan vähennä FP:n innovatiivista vsikutelmaa.


    • karvakartioroikkumaan

      Kaikkea sitä voi purjehtijan mielessä liikkua...laittakaa hankaimet laitoihin ja hommatkaa airot, niin säästyy luonto ja on hiljaista ja perinteikästä ja ei tuota co2 enempää ja muistakaa laitta kartio roikkumaan, kun ajatte kuitenkin purjeet ylhällä konetta käyttäessänne

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      192
      4622
    2. Mopomiitti onnettomuus

      Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä
      Kokkola
      122
      2883
    3. Pääsit nainen todella

      lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t
      Ikävä
      137
      2294
    4. Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:

      Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.
      Maailman menoa
      332
      2290
    5. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      55
      1962
    6. En saa unta kun ajattelen

      Sinua mies. Sydäntä ahdistaa meidän välit 😌😞
      Ikävä
      81
      1536
    7. YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille

      "Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https
      Pyöräily
      114
      1451
    8. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      32
      1370
    9. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      24
      1200
    10. Vieläkö pidät minusta

      Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.
      Ikävä
      105
      1081
    Aihe