Millaista kohtelua lääkärillä ?

endocrine on suomeksi
1. umpieritteinen anatomia
2. sisäeritteinen anatomia
3. endokriininen anatomia
www.sanakirja.org

Tuo teksti/ohjeistus avautuu eritavalla silloin, kun itsellä ei ole negatiivisia kokemuksia lääkärillä käynnistä vaihdevuosioireiden takia.

Ihminen on kokonaisuus ja naisilla on erilaisia käsityksiä ja yksilöllisiä kokemuksia siitä, millaista on olla vaihdevuosi-iässä: yhdelle se on helppoa, toiselle yhtä helvettiä, kolmannelle pelottavaa, jne.

Lääkärin vastaanotolle hakeudutaan siis eri syistä ja monenlaisella asenteella, joten totta kai lääkäreitä ohjeistetaan ottamaan huomioon kaikki mahdolliset ja tunnetut taustasyyt, joiden seurauksena vaihdevuosi-ikäinen nainen saattaa (jo/vihdoin) tulla heidän konsultaatioonsa.

Ja läkäritkin ovat ihmisiä, joten tuon tekstin lukeminen voisi tehdä hyvää esimerkiksi niille, jotka tarjoavat aina ensimmäisenä korvaushoitoa vähäisimpiikin oireisiin.

Aika vanha kirja ja tuon jälkeen on ilmestynyt uusia tutkimuksia vaihdevuosioireista ja niiden hoidosta. PubMedistä löytyy useita tutkimuksia mm. hakusanoilla depression and mood.

Kiitos vinkistä! PubMed olikin mielenkiintoinen tietopaketti erityisesti USA:n terveydenhuollosta. On siellä artikkeleita muistakin maista, Suomestakin! Viime vuosien artikkeleista kolmessa 290:stä on sama asenne kuin tuon tenttikirjan kirjoittajalla.

Sellaisia tutkimuksia löytyi, että paljon terveyspalveluita käyttävillä, eli ennestään muuta kroonista sairautta sairastavilla, on enemmän myös vaihdevuosioireita. (Katainen-Engblom-Siirtola-Erkkola&Polo-Kantola Maturitas 2016 Apr 86:17-24)

Samoin että elämäntilanne olisikin oireiden taustalla enemmän kuin pelkät hormonaaliset muutokset. Eli oikeastaan ihan samaa kuin tuossa tenttikirjassa. (Prairie ym. J Womens Health 2015 Feb 24(2):119-126) Tässä oli 1716 naista USA:sta. Enemmän oireita oli niillä, joilla oli alemmat tulot, vähemmän koulutusta, huono yleinen terveydentila, stressaavampia tapahtumia elämässä ja vähemmän sosiaalista tukea.

Sori, en jaksanut kirjoittaa artikkelien otsikoita. Ne löytyy kyllä tekijän nimellä. Tuli tunne, miksi näitä luen, kun joku muu on sen tehnyt puolestani. Eli kyllä se on melko puhtaasti aloituksessa olevan kirjan kirjoittajan omia näkemyksiään, kun vain noin pieni osa artikkeleista oli samasta aiheesta. Suurimmaksi osaksi PubMed oli hormonikorvaushoidosta, sen vaihtoehdoista, oireista, joista erityisesti unettomuudesta ja sen hoidosta. (Huom. Hakusana menopause mukana haussa) Senkin tiedon löysin, että vaihdevuosia tosiaan lääkitään myös mielialalääkkeillä, ei vain hormonikorvaushoidolla, ja mm. niiden tehoa kuumiin aaltoihin on selvitetty.

Kyseinen tenttikirja on ollut vuosia tenttivaatimuksissa. Kuinkahan moni lääkäri on sen jälkeen lukenut uudempia artikkeleita PubMed:sta... Eli ehkä jäänyt mieleen, että syytä pohtia oireiden johtuvankin jostain muusta kuin vaihdevuosista.

Huom. Perimenopaussinainen. Kirjoitan aloituksessa yleisesti oireista, en mitenkään erityisesti masennuksesta tai mielialasta (depression mood). Muutkin oireet voi lääkäri ohittaa olankohautuksella ja väittää elintavoista tai elämäntilanteesta johtuviksi.

Oikeastaan lähteen tuoreuden sijaan kiinnostaa enemmän:
- millaista kohtelua on tullut lääkärillä ?

Itse olen kokonaisuudessani kokenut, että minut otetaan vakavammin yhtä lailla lääkärissä kuin muissa palvelutilanteissa nyt keski-iässä kuin nuorena aikuisena. Eli aikuisena olisin vakavammin otettava. Siitäkin huolimatta, että minulla on ongelmia, ja en ole todellakaan pärjännyt elämässäni hyvin. Onneksi nykyään voi vaikuttaa lääkärin valintaan. Jos yhden kassa ei kemiat pelaa, niin voi mennä toiselle.

Mielestäni naista ei voi syyllistää automaattisesti kaikesta. Jokainen tekee valintansa parhaalla ymmärryksellään. 15-vuotias, joka aloittaa tupakoinnin, kokee olevansa ikuisesti nuori ja terve. Hän ei ota vastaan tietoa, että tupakoinnista on haittaa, vaikka se hänelle kerrotaan. Tupakointi itsessään aiheuttaa nuorelle aivoihin muutoksia, ja tupakoinnin lopettaminen on vaikeampaa kuin aloittaminen. Itselläni on tästä karvas kokemus. Sairastuin työssäni, ja minua syyllistettiin, kun olin alaikäisenä tehnyt väärän ammattivalinnan. En ollut ymmärtänyt, että atoopikko sairastuu hoitotyössä invalidisoivaan käsi-ihottumaan. Ihotautilääkärin mukaan minulla oli asennevamma, ja minun olisi pitänyt työskennellä rikkonaisella iholla infektio-osastolla (lopetin hoitotyöt siihen - minua oli petetty karkeasti, kun en ollut itse oikeutettu asialliseen tukeen).

Toisin sanoen ihminen kantaa aina mukanaan myös menneisyyttään ja menneisyydessä puuttellisella älyllä ja kokemuksella tekemiään valintoja. Syyllistäminen ei auta mitään. On lääkärin asennevammaisuutta olettaa, että potilas tuosta vaan simpsalapim muuttaa asenteitaan. Ehkä lääkärin, jolla kaikki elämässä on itsellään mennyt kuin juokseva vesi, ilman ongelmaa. Ihminen on kuin tiilitalo. Kaikki uusi rakennetaan entisen päälle. Jos perustus on heikko, niin rakennus romahtaa, vaikka kuinkan ladottaisiin hienoja kuvioita tiileistä ylimpään kerrokseen. Syviä henkisiä heikkouksia ei voi noin vain parantaa jollakin oikealla asenteella. Se vaatii pitkän psykoterapian. Eli älkää syyllistykö, vaikka olisittekin henkisesti heikompaa tekoa. Niin olen minäkin, ja koetan silti puolustaa olemassaoloni oikeutusta.

Asioista voi myös kertoa kahdella eri tavalla. Hyökkäävä asenne tuntuu aina epämukavalta. Lääkärikin voi hyökkäävyyden sijaan kertoa asiansa lämpimällä tavalla. Tosin on helpompaa olla tyly. Se vaatii vähemmän enegiaa.

Farmaseutin näkökulma asiaan. Jos käyt terveyskeskuslääkärillä valittamassa unettomuutta, kuumia aaltoja, mielialavaihteluja saat Mirtazapin, Escitalopraami ja tai Imovane reseptin. Jos vielä nivelvaivoja tulee lisäksi Cartexan. Jos menet Gynekologille saat estrogeeniä tai jopa testosteronia. Tältä tilanne näyttää apteekissa. Myös työterveyslääkärit ovat hieman nihkeitä hormonikorvauhoitojen suhteen.

Luin nyt läpi löytämäni tekstit vaihdevuosista lähteinä
-yleislääkärien tenttikirjat ja lehdet (yksi kurssi naistentaudit ja synnytykset) vrt.
- gynegologien tenttikirjallisuuden (6 vuoden erikoistumisopinnot) ja pääosan lehdistä

Ja lisäksi selasin pubmed:sta tuoreimmat artikkelit parilta viime vuodelta.

Suomenkielisissä lääkärilehdissä ei puhuta juuri mitään vaihdevuosista (duodecim, lääkärilehti), vain pari artikkelia hormonikorvaushoidosta. Tenttikirjoissa on vain vähän tekstiä vaihdevuosista.

Naistentaudit ja synnytykset -erikoislääkärin opinnoissa / gynegologien opinnoissa on 10 lehteä/lehtiartikkelikokoelmaa, jotka löytyy netistäkin, ainakin tiivistelmät artikkeleista. Tenttikirjoja on kolme, joista yhden voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Uusia painoksia on tullut osasta mm.2015, löytyy e-kirjana.

Aloituksessa on yksi tenttikirja (pakollinen kolmesta), joka on ollut sama ainakin vuodesta 2011.

Noissa gnegologien tenttikirjoissa on enemmän tekstiä vaihdevuosista, mutta suunnilleen samat tiedot saa lukemalla suomenkielisen esim. Duodecimin painaman kirjan vaihdevuosista, joita löytyy ihan tavallisista kirjastoista.

Sitä en tiedä, mitä luennoilla puhutaan vaihdevuosista. Ei varmaan paljoakaan ainakaan lääketieteen lisensiaatin/terveyskeskuslääkärin opinnoissa ennen erikoistumista, kun yhteen naistentautien kurssiin täytyy mahduttaa perustiedot gynegologiasta ja synnytyksistä.

Netin www.terveyskirjasto.fi antaa perustiedot. Sieltä voi jokainen lukea perusasiat vaihdevuosista. Siellä mainitaan mielialaoireita.

Aika huomattava tuo ero resepteissä!

Ainakin gynegologeilla on enemmän tietoa hoidoista ja hormoneista. Niistä on tosi monta artikkelia netissä, myös vaihtoehtohoidoista. Englannissa muuten uusien suositusten mukaan vaihdevuosioireisiin määrätään mm.SSRI mielialalääkkeitä rintasyöpä/rintasyöpäriskipotilaille.

Keskustelua on käyty mm. siitä, miten haasteellista hormonien mittaukset on, ja Englannissa ei enää suositella FSH:ta käytettäväksi vaihdevuosien määrittämisessä. Arvio vaihdevuosien alkamisesta tehdään oireiden ja kuukautisten välien muuttumisen perusteella. (2016 suositukset) Eiköhän noi suositukset ole luettu Suomessakin.

Paras artikkeli oli se, jossa luki ekaa kertaa vaihdevuosioireiden alkaessa ilmaantuneiden mielialaoireiden vähenevän/loppuvan kuukautisten loppumisen jälkeen.

Ehkä siis
1. Yleislääkärit eivät tiedä riittävästi vaihdevuosista ja vaihdevuosioireista, ja luulevat olevan kyse ihan vaan yleisesti mielialaoireista?
2. Jostain syystä pitävät parempana määrätä mielialalääkkeitä, vaikka voisivat määrätä muutakin?

Tutkimusten mukaan kuitenkin suurin osa vaihdevuosi-ikäisistä selviää ilman vaikeita vaihdevuosioireita. Kuumat aallot nyt luulisi jokaisen yleislääkärinkin tietävän.

Olispa hienoa lukea täältä lääkärin tai gynegologin kommentti aiheeseen.

Mutta siis edelleen nuohan on vain ns.suosituksia ja yleistietoa.

Tärkeää on se, mitä lääkärillä/gynegologilla tapahtuu ja millaisten ohjeiden tai reseptin kanssa sieltä lähdetään kotiin.

Itselle terveyskeskuksen sairaanhoitaja alkoi puhua, että pitäisi käydä yksityiseltä hormonikierukka, kun yhden kerran tuli kahdet kuukautiset samassa kuussa. Enpä ole mennyt.

Nyt on saanut odottaa seuraavia kuukautisia neljä viikkoa eli ihan normaaliin palattu. Jollei sitten jää kuukautiset kokonaan pian pois. Vaihdevuosioireet hävisi, kun söin yksityiseltä saadun antibioottikuurin sitkeään flunssaan. En alkanut puhua yksityisellä (päivystävällä yleislääkärillä) mitään vähäisistä vaihdevuosioireista, kun muutenkin sai maksaa itsensä kipeäksi, ja vaan siksi ettei terveyskeskuksessa edes päässyt lääkärin puheille. No, eipä palele enää, eikä ole kuumakaan.

Oli hemoglobiini laskenut aiemmin runsaista kuukautisista, niin toivoin sillä ekalla käynnillä sairaanhoitajalta pikatestiä sitä saamatta. Aika hätiköidysti suositteli hormonikierukkaa. Lääkäriin en silläkään kertaa päässyt, joten en tiedä mitä terveyskeskuslääkäri olisi sanonut.

Tuli vaan tunne, että ihan sama vaikka mitä puhui terveyskeskuksessa. Kukaan ei ottanut mitään tosissaan.

Toivottavasti muilla on ollut parempia kokemuksia?

Tai ehkä tää on vaihdevuosioire, että kiukuttaa koko turha käynti terveyskeskuksessa vaikka yskin ja pyyhin nenää siellä vähän väliä. ;) Olin kyllä varmaan kurja näky, kun olin yskinyt ja valvonut lähes kokonaan edellisen yön.

Olisin kuitenkin toivonut, että olis hoidettu flunssaa, mutta oma moka, mitä pyysin päästä hemoglobiinimittaukseen, kun ollut aiemmin paha anemia. Kai sit olin vaan liian vaativa asiakas?

Käyn ikäiselläni naisp. gynellä kerran vuodessa (yksit.). Arvauskeskuksessa käyn verikokeissa (kole diab) ja sitt terv.hoitajalla 2-3 krt vuodessa. Hoitaja puhuu kolesteroliaiheista ja valistaa ruokavalion suhteen t. ainakin yrittää. Gyne kirjoittaisi mielellään statiinireseptin, mutten ole suostunut syömään niitä. Progynovaa olen syönyt nelisen vuotta.
Voi olla, ett pikkulikkoja kohdellaan toisin kuin aikuisia rouvia. Muuttuuhan ne lääkäritkin; aiemmin olivat niin suuria jumalia, nykyään ovat lähempänä tavallista pulliaista. Ja onhan heilläkin oma elämänsä, millainen päiväkin on meneillään t. elämänvaihe.

Mitä suosittelisitte pahoihin ahdistusoireisiin vaihdevuosissa? Mikä on teillä auttanut parhaiten, gynekologin mukaan mielialaoireita ei estrogeenillakaan saa pois!