Mistä kannattaa tilata betonia

Mistäbetonia

Onko Rudus absoluuttisesti paras ja edullisin, vai tuleeko lähin betoniasema aina halvemmaksi kun ottaa huomioon rahdit, ventat yms. pumppauksen sivukulut. Sain Rudukselta kiinteän hinnan pumpattuna seinään rahteineen kaikkineen 6m3 erissä. 180€/m2 alv... pumppaus saa tässä kestää max. 30 min. Ja sen jälkeen 15€ alv/5min. Onko hinta kohdallaan?

15

1033

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • beton

      Kannattaa kysyä tarjoukset muiltakin. Riippuu tietysti matkasta, mutta itse betonin voi toiselta saada niin paljon halvemmalla, että kannattaa vaikka 15km kauempaakin ajaa. Ota huomioon myös, miten hyvin toimitukset pysyy aikataulussa eli tuleeko kuormat siihen aikaan, kun on tilattu. Tuntuma on, että ainakin pääkaupunkiseudulla Ruduksen toimitukset pysyvät parhaiten aikataulussa.

    • Otahetituo

      Jos tuo hintasi on kiinteä, niin tartu heti.. on meinaan melko edullinen

      • Lähiassarionpop

        Meillä meni 60m3 betonia talomme seiniin. Samoilla erillä Rudus tuli maksamaan n. 250€/m3 kun pienempi, 5km kauempana olleen aseman betoni maksoi 230€/m3.. eli eroa tuli lähinnä rahdista ja pumppauksesta näin paljon. Betoni itsessään oli lähes saman hintaista. Eli taitaa olla niin, että Rudus on tarkempi kellon ja lisäkulujen kanssa... kallistahan tuo seinään valaminen on, joten suosittelisin pienempää lähiasemaa niin saa edes vähän pois kuluista.


    • Lammitalo

      Syrjän Betoni on Jyväskylän yläpuolella täysi ykkönen. Ko firman pumppuautokuskilla on asenne kohdillaan työtään ja asiakasta kohtaan.

    • Paskaa.betonia

      Vakavat betoniongelmat löivät rakennusalan ällikällä

      Betonirakentamisessa on tänä vuonna tullut ilmi poikkeuksellisen pahoja laatuongelmia. Aalto-yliopiston betonirakentamisen professori Jouni Punkki uskoo, että uusia tapauksia paljastuu vielä.

      Suomessa on tänä vuonna paljastunut poikkeuksellisen vakavia puutteita betonirakentamisen laadussa. Paljastuneet lujuusongelmat ovat yllättäneet niin alan yritykset kuin valvovat viranomaisetkin keskellä kuumaa rakennusbuumia.

      Heinäkuussa Kemijärvellä jouduttiin purkamaan juuri valmistunut rautatiesilta, kun betoni havaittiin liian hauraaksi. Marraskuussa vakavat ja laajat lujuusongelmat keskeyttivät Turun keskussairaalan laajennustyöt. Tälläkin työmaalla joudutaan purkamaan suuri määrä betonirakenteita, minkä vuoksi työt myöhästyvät lähes vuodella.

      Lujuusongelmia löytyi myös toisella turkulaisella työmaalla sekä työvoimalan rakennustyömaalla Pohjanmaalla.

      Rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä kuvaa ongelmia hyvin poikkeuksellisiksi.

      ”En muista, milloin rakennustöiden aikaan Suomessa olisi purettu noin merkittäviä kohteita.”

      Rakennustuotteiden laatua valvovassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa uutiset tulivat yllätyksenä. Ryhmäpäällikkö Kurt Kokon mukaan betonia on totuttu pitämään rakentamisen turvallisimpana osana.

      ”Kyllä tämä meillekin oli herätys. Joudumme nyt ihan eri tavalla miettimään myös valmisbetonin valvontaa”, Kokko sanoo.

      Pelkona on, että paljastuneet ongelmat ovat vain jäävuoren huippu. Ongelmien syitä selvittävät nyt sekä Tukes että toimiala itse.

      Julkisuuteen tulleet lujuusongelmat ovat liittyneet ennen kaikkea niin kutsuttuun P-lukubetoniin. Kyseessä on korroosiota ja jäätymistä kestävä betonilaatu, jota käytetään lähinnä infrarakentamisessa. Lujuusongelmat johtuvat siitä, että betonin joukkoon on päässyt liikaa ilmaa.

      P-lukubetonin liian suurista ilmamääristä Liikennevirastolle selvityksen tehnyt Aalto-yliopiston betonirakentamisen professori Jouni Punkki kertoo, että liian suuret ilmamäärät taas johtuvat betoniin sekoitettavista lisäaineista. Ilmamäärä kasvaa vasta sekoittamisen jälkeen. Vaikutus on tullut yllätyksenä.

      Sitä Punkki ihmettelee, että ongelmat tulevat ilmi juuri nyt. Nyt käytössä olevia uuden polven lisäaineita on käytetty jo 10 vuotta.

      ”Tuntuisi, että jotain muutoksia on tapahtunut joko työtavoissa tai lisäaineissa.”

      Tämä viittaa siihen, että ongelmia voi ilmetä enemmänkin.

      ”En usko, että kyse on yksittäistapauksista. Veikkaan, että kohonneita ilmamääriä löydetään useammasta kohteesta”, Punkki sanoo ja korostaa, että kohonnut ilmamäärä ei kaikissa tapauksissa johda lujuusongelmiin.

      Ilmeisesti ongelmia on osattu epäillä. Liikennevirasto tilasi Punkilta selvityksen P-lukubetonin kohonneista ilmamääristä silloissa jo ennen kuin Kemijärven tapaus tuli julkisuuteen.

      Sen jälkeen Liikennevirasto on tilannut lujuustestit 18 lähivuosina rakennetusta sillasta eri puolilla maata.

      Lujuusongelmat ovat aiheuttaneet merkittäviä kustannuksia. Vastuukysymyksistä riideltäneen pitkään.

      Tukes yrittää selvittää, missä toimitusketjun vaiheessa ongelmat ovat aiheutuneet. Kokon mukaan viranomaisilla alkaa olla syystä alustava näkemys, mutta hän ei halua sitä vielä kertoa.

      ”Tehokkuus on se, mistä firmat elävät. Jotain tällaista siellä taustalla on. Mutta heikompaa turvallisuutta ei ole tavoiteltu.”

      Kemijärven tapauksessa ongelmien taustalla oli laadunvalvonnan laiminlyönti, kertoo Liikenneviraston tilaama raportti. Raportin mukaan lujuusongelmat olivat niin vakavia, että ne kertovat ”megaluokan” virheestä.

      ”Jos kaikkia Liikenneviraston asettamia betonin laatuvaatimuksia ja laadunvalvonnan toteutuksesta annettuja määräyksiä olisi noudatettu, virhettä ei olisi päässyt syntymään”, raportissa todetaan.

      Raportin mukaan tapa, jolla betonin kelpoisuus Suomessa todistetaan, on nyt osoittautunut epäluotettavaksi ja on jopa altis manipuloinnille. Raportti nostaa esiin huolen siitä, että kyseessä voi olla huomattavasti laajempi ilmiö.

      ”Tapaus antaa oikeutetusti syyn epäillä, esiintyykö Suomen siltakohteissa laajemminkin tapauksenkaltaista piittaamattomuutta asetetuista ohjeista ja määräyksistä, tilaajan valvonnassa, betonin valmistuksessa ja työmaatoteutuksessa.”

      Jarno Hartikainen / HS

      • Ongelmatalojabetonista

        ... olenkin aina pitänyt esimerkiksi pientalon rakentamista paikalla valuna niin betoni, kuin EPS-muotteihin hulluna suomalaisena ilmiönä, mille ei löydy mitään järkiperäistä selitystä. Jos aiemmin ne ratkaisut olivat työmäärää ja hintaa nostavia, nyt niissä piilee myös huonon laadun leima... Onneksi tuolla systeemillä on tehty pientaloja vasta toistakymmentä vuotta, eikä vahinkoa ole ehtinyt rapahtumaan kuin muutaman tuhannen tulevan ongelmatalon verran.


    • RKM48

      Pientalon ja sillan rakentamisessa käytetyn betonin laadussa ja vaadittavissa lujuuksissa valovuosien ero.
      Omakotitaloa ja tuulimyllyn perustusta tai ydinvoimalassa käytettävät betonilaadut ovat täysin erillaisia.
      Mikäli valetaan eristemuottiin on betonisydän aina reilusti plussan puolella ja mitään huokoistettuja betoneita ei tarvita.
      Betonista on valettu pientaloja, niiden kellareita ja perustuksia vuosikymmeniä, jopa satoja ja homma on kustannustehokas, sekä toimiva.
      Nykyisin betonirakenteet tarvittaessa paalutetaan, routaeristetään jne... Työvirheet ovat vallan oma asiansa ja niitä voidaan löytää kaikista taloista. Puurakenteet kestävät paljon huonommin työvirheitä ja kosteusongelmiakin.
      Suomen rakentaminen ei tule luopumaan betonista rakennusaineen, vaan päinvastoin käyttö lisääntyy kiivasta vauhtia.

      • Vainharkosta

        Turhaa kustannuksia nostavaa hommaa valaa betonia muuhun kuin anturaan pientalotyömailla. Harkkorakenteet riittävät pientaloon hyvin.


      • amatöörientouhuja

        Se on vaan laadukas betoni oikein tehtynä, toimitettuna ja pumpattuna pientalon seinään niin perkuleen kallis homma, että oikein mitään järjellistä perustetta valita paikalla valettu pientalo suhteessa vaikka ranka- tai harkkorakenteiseen taloon ei pitäisi olla. Paikalla muottiin valetun pientalon rungon hinta teetettynä on lähes tuplat vaikka umpiharkoista muurattuun runkoon verrattuna... kolmanneksen kalliimpi jos rungon tekee itse. Pientalojen rakentamisen kustannuksia pitäisi laskea, mutta markkinavoimat jylläävät ja tietämättäänkin pientaloja rakennuttavat rakentamisen amatöörit itse nostavat kuluja... Ammattilaiset, kuten vaikka rakennusmestarit tai arkkitehdit eivät enää viitsi/jaksa/halua asiaan puuttua, koska markkinavoimat jylläävät yli ja kuluttajat kärvistelevät lainojensa kanssa mieluummin kuin miettivät miten homma oikeasti kannattaisi hoitaa. Antaa mennä kunhan rakennuttaja maksaa... vastuuta tai vastuuntuntoa mestareilla tai pääsuunnittelijoilla ei enää ole. Mutu vie ja järki jättää.


      • pahajuttu

        betonista tehty taloja?Miten?
        Kellarit ja sokkelit kylläkin.
        Muoti-ilmiö tosiaan latoa jostain betonilimpuista seiniä.
        Edelliset olivat kommentteja ylläolevista viesteistä
        Ei sitten tule muurareille töitä,joilla muuten voisi muurauttaa seinät,onko tarkoituksena se..
        Kuitenkin,ei taatusti tule halvemmaksi nykytapa.
        Ja lopputulosta voi kukin arvioida.


      • Anonyymi
        Vainharkosta kirjoitti:

        Turhaa kustannuksia nostavaa hommaa valaa betonia muuhun kuin anturaan pientalotyömailla. Harkkorakenteet riittävät pientaloon hyvin.

        Varoitus: hurjan paljon on noita valubetoniharkoista tehtyjä katastrofiprojekteja. Kun Googlettaa vaikka villa painajainen paljastuu iso ongelma jota johtavat pienet rakennusliikkeet jotka laskuttavat hurjia summia ja ajavat y-tunnukset alas heti kun tulee ongelmia. Pöytälaatikossa odottaa jo seuraava tunnus. En suosittele ostamaan miltään parin miehen pajalta asennuspalveluita ilman pankkivakuutta, joka vapautetaan vasta kahden vuoden kuluttua valmistumisesta. Nimim. kokemusta on.


    • betonia
    • Anonyymi

      Hyvää betonia vääntää tohtori Daegolax.

    • Anonyymi

      Ja tässä on väännetty nosto

      • Anonyymi

        Ripuli kannattaa raudoittaa kestää sukupolvelta toiselle.

        Betoni tieteiden keisari daeg


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mites meillä nainen tämä yhteys

      Onko se yhteistä se kokemus siitä, että tunnemme syvästi toisemme? Tunnemme vetoa ja sielunyhteyttä, jotain kuin toisest
      Ikävä
      67
      1390
    2. Miltä kaivattusi näyttää

      Kehtaako esitellä kenellekään? 🤣🙆‍♂️
      Ikävä
      54
      1072
    3. Aikakone-yhtyeestä tuttu Maki Kolehmainen kuollut

      Kuoli tänään aamuyöstä nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli 58-vuotias.
      Maailman menoa
      35
      944
    4. Se viime kohtaaminen

      Oli naine vähän sellainen kohmea. Nopeasti yritin etsiä merkkejä sinusta mutta en saanut mitään ilmi. Ajattelin että ny
      Ikävä
      54
      933
    5. Olen lihonut vähän

      Sekin nolottaa. Onneksi ei nähdä ihan heti. Ehdin palata ennalleni.
      Ikävä
      105
      855
    6. Ihan rakentavassa mielessä

      Haluaisin nainen kysyä sinulta ja myös itseltäni että mitä me oikein odotellaan? Olisiko aika jo käydä edes treffeillä?
      Ikävä
      57
      799
    7. Taidan olla ihan sairas

      Kun mietin jo meidän yhteisen lapsen nimeä 😄
      Ikävä
      84
      794
    8. Tiedät, että ottaisin yhteyttä heti

      Ja ihan kevyesti, jos vain tietäisin, että se on toivottua. Miehelle naiselta.
      Ikävä
      31
      711
    9. Toivoisin niin

      Että edes kerran heräisin vierestäsi uuteen aamuun.. 💔
      Ikävä
      41
      700
    10. Miksi, siis miksi haluat kirjoitella minun kanssa?

      En vain oikeen ymmärrä. Onko sulla tylsää, vai mikä homma?
      Ikävä
      56
      693
    Aihe