Kaupan myyjä kysyi asikkaalta, mitä saisi olla:

Historiaa-

" Pitskua pratsku da tuhmuilu".
Tämä tapahtui kirkonkylän osuuskaupassa niihin aikoihin, kun Salmilaisia asutettiin Savon sydänmaihin.
Koita ratkaista ostokset.

14

743

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lyötyjä-lyötiin

      ga pitiähäi suovattana kyly panna lämpiämäh ja sen vuoksi oli kauppaan lähdettävä ostamaan tulitikkuaski ja saippuaa.
      Näin eri murrealueet kohtasivat savon sydämmessä.
      Ja arvatkaapa ketä naurettiin, mutta me kestimme emmekä alistuneet ojuuteen.

      • murrekielikielimurre

        Viime sodissa kotinsa menettäneistä evakkokarjalaisista vain vähemmistö oli karjalankielisiä (käytännössä ainoastaan Raja-Karjalan pitäjissä asuneet ortodoksit). Ylivoimainen enemmistö evakoista oli suomenkielisiä ja kuuluivat luterilaiseen kirkkoon kuin muutkin tavalliset suomalaiset.

      • luulinväärin
        murrekielikielimurre kirjoitti:

        Viime sodissa kotinsa menettäneistä evakkokarjalaisista vain vähemmistö oli karjalankielisiä (käytännössä ainoastaan Raja-Karjalan pitäjissä asuneet ortodoksit). Ylivoimainen enemmistö evakoista oli suomenkielisiä ja kuuluivat luterilaiseen kirkkoon kuin muutkin tavalliset suomalaiset.

        Minä kun olen kuullut ettei siellä ollut paljonkaan suomalaisia.

      • niinluulit
        luulinväärin kirjoitti:

        Minä kun olen kuullut ettei siellä ollut paljonkaan suomalaisia.

        Niin sanotut rajakarjalaiset, kuten esim. salmilaiset, eivät olleet etnisesti suomalaisia, vaan karjalaisia - samaa kansaa, joka asusteli rajan itäpuolella.

        Tuo käsite "karjalainen" on hämääntynyt, kun suomalaiset ovat nimittäneet karjalaisiksi kaikkia Karjalan maakunnan asukkaita.

        Stolbovan rauhassa Ruotsi sai itselleeen oikeiden karjalaisten asuttamat alueet ja sen seurauksena karjalaiset pakenivat pois luterilaisia valloittajia. Stolbovan rauhan rajojen sisälle jäi vain Suojärven, Salmin ja osittain Suistamon pitäjissä asuvia oikeita karjalaisia. Muut Ruotsin valloittamat alueet asutettiin suomalaisten toimesta ja heitä alettiin kutsua karjalaisiksi, koska he asuivat "Karjalassa". Osaa heistä alettiin kutsua inkeriläisiksi.

        Venäjän vallattua Ruotsin itäisen maakunnan aina Tornion jokea myöten, Venäjä perusti autonomisen Suomen Suuriruhtinaan maan ja liitti siihen sata vuotta aiemmin valloittamansa Ruotsin alueet eli niin sanotun "Wanhan Suomen". Silloin Suomen Suuriruhtinaanmaahan tuli ortodoksinen etninen karjalaisvähemmistö yllä mainitsemiini rajapitäjiin. Nämä rajat pidettiin voimassa Tarton rauhansopimuksessa, kun Suomi oli itsenäistynyt.

        Ortodoksisia karjalan kieltä puhuvia rajakarjalaisia ei kuitenkaan ennen sotia pidetty suomalaisina, vaan pikemminkin juuri "ryssinä". Jatkosodan aikana Suomen valloittaessa Itä-Karjalan, virallinen politiikka muuttui ja etnisiä karjalaisia ei enää tunnustettu omaksi kansakseen. "Karjalan kieli" eli vain lingvistikkojen kirjastojen uumenissa, muutoin virallinen Suomi ja kaikki suomalaiset puhuivat vain "karjalan murteesta". Tämä oli poliittinen päätös.

    • mennyzii_aigoi

      Nygöi eule äijän karjalazie kudamat maltettas putilleh paista karjalakse...

    • KansallisRuokaa

      Karjalanpiirakoita halusi.

      • mennyzii_aigoi

        Silloin Salmin evakko olisi pyytänyt omalla kielellään: "Ongo teil myvvä šipainiekkoi?".

      • Savon_Priha

        Šipanniekkua da jäiččyvoidu oli egläi stolal vuottamas. Onnuako karjalan kielen päivän (27. kylmykuudu) kunnivokse...

    • rodnat-maltettih-pagista
    • talvisovat-iäre
    • RÖHRÖHKÖH

      Mutta totuus tulee hampaattomasta suusta Pielaveden Nesteellä, totuus kyllä vaihtelee sen mukaan kuka sattuu olemaan kuuntelemassa, eikä pieni vilppi ole poissuljettu.

    • Selkeästi-selitetty

      Karjalan kielestä on viime aikoina keskusteltu Pohjois-Karjalassa kotiseutualuehankkeen ja katukylttialoitteen vuoksi yleisönosastoja myöten. Kieli itsessään tunnetaan kuitenkin suomalaisten keskuudessa epämääräisesti. Kun puhutaan karjalasta tai ”Karjalan murteesta”, tarkoitetaan usein suomen itämurteita: Etelä-Karjalan tai Karjalan kannaksen kaakkoismurteita tai Pohjois-Karjalan savolaismurteita. Karjala ei kuitenkaan ole suomen murre vaan erillinen suomen sukukieli, jota on puhuttu ja puhutaan sekä Venäjällä että Suomessa. Karjala muistuttaa tosin paljon suomen itämurteita, sillä molemmat kielimuodot polveutuvat yhteisestä muinaiskarjalasta.

      Suomessa karjalan puhujia on erityisesti Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Heidän sukujuurensa ovat Raja-Karjalassa, jonka Suomi luovutti sotien jälkeen Neuvostoliitolle. Kaikkiaan luovutetuilta alueilta tuli noin 430 000 evakkoa, joita nimitetään yleisesti siirtokarjalaisiksi. Nimitys on kielen kannalta harhaanjohtava, sillä suurin osa evakoista oli suomen kaakkoismurteiden puhujia; rajakarjalaisia karjalan kielen puhujia oli vain noin 29 000.

      Vaikka Pohjois-Karjala on yksi karjalan kielen puhuma-alueista, monikaan joensuulainen ei ole kuullut karjalaa esimerkiksi kaupungilla liikkuessaan. Syynä on se, että karjala on ollut lähinnä perheiden ja suvun parissa käytetty kieli. Lisäksi monet nuorempien polvien rajakarjalaisista ovat omaksuneet karjalan vain osittain. Aikuisiässä Raja-Karjalasta muuttaneet siirtokarjalaiset ovat säilyttäneet äidinkielensä parhaiten, mutta tämä ikäpolvi on jo lähes kadonnut. Heidän lapsensa omaksuivat uudella asuinalueella nopeasti suomen kielen.

      Vuosina 2013–2014 haastattelimme rajakarjalaistaustaisia pohjoiskarjalaisia saadaksemme selville, missä määrin karjalaa vielä muistetaan. Haastateltujen sukujuuret olivat Impilahdella, Salmissa, Suistamolla, Suojärvellä ja Ilomantsin itäkylissä. Kuulimme monenlaisia kertomuksia karjalankielisten sopeutumisesta suomenkielisten joukkoon. Tavallista oli, että sodan jälkeen karjalaa käytettiin kotikielenä mutta uusien naapureiden kanssa pyrittiin puhumaan suomea. Vanhimmat siirtolaiset puhuivat karjalaa kaikissa tilanteissa, eikä ollut tavatonta, että asioitaessa uudella asuinpaikalla tarvittiin nuorempaa perheenjäsentä tulkiksi. Koulussa karjalankielisiä lapsia saatettiin kiusata ja nimitellä, mikä nopeutti kielenvaihtoa suomeen.

      Useimmat haastateltavamme muistivat lapsuudestaan ainakin yksittäisiä karjalankielisiä sanoja, kuten kartohka (peruna), riehtilä (paistinpannu) ja karzina (kellari). Monet muistivat pitempiäkin sanontoja, esimerkiksi hyväst jiäkeä (näkemiin), tulgoahai perttih (käykää sisään), a mis on muila (no missä on saippua) tai mäne matkuah siit (mene matkoihisi). Eräät pystyivät eläytymään vanhojen sukulaistensa rooliin ja improvisoimaan jopa kokonaisia keskusteluja karjalaksi, ja yksi haastateltavistamme puhui koko ajan karjalaa, vaikka haastattelija puhui suomea.

      Monet haastateltavat sanoivat, että eivät osaa puhua karjalaa, mutta heidän tuottamansa muistelut kuitenkin osoittavat, että karjalan kieli elää vielä useimpien mielessä enemmän tai vähemmän vahvoina muistikuvina. Karjala on nykyisellään vakavasti uhanalainen kieli, mutta kielen tulevaisuus ei kuitenkaan ole toivoton. Pohjois-Karjalassakin voi edelleen edes silloin tällöin paissa karjalakši (puhua karjalaksi).

      Marjatta Palander on suomen kielen professori ja Helka Riionheimo suomen kielen yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella.

      Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 13.3.2016.

      https://crosslingolkkari.wordpress.com/2016/03/15/paivystavat-humanistit-marjatta-palander-and-helka-riionheimo-kasittelevat-karjalan-kielta-pohjois-karjalassa/

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pystyisitkö pitämään

      Näppejä erossa jos tulisi siihen tilaisuus
      Ikävä
      45
      3453

    2. Riikka on siis suomalaisille velkaa 84 mrd

      Jos kauhukabinetti istuu vaalikauden loppuun. Keskimäärin yli 20 miljardia uutta velkaa rikkaiden veronalennuksiin jokai
      Maailman menoa
      69
      3201

    3. Luotathan siihen tunteeseen, joka välillämme on?

      Uskothan myös, että se kestää tämän? Kaipaan sinua valtavasti. Vielä tehdään yhdessä tästä jotain ihmeellistä ja kaunist
      Ikävä
      30
      2965

    4. Sanna on suomalaisille siis velkaa 24 mrd euroa

      Muistanette vielä kuinka Italian remonttirahoja perusteltiin sillä, että italialaiset ostaa suomalaisilta paidatkin pääl
      Maailman menoa
      159
      2748

    5. Tuntuuko ettet tiedä

      Enää miten toimia mun suhteen. Kun en taida tietää itsekään
      Ikävä
      25
      2259

    6. En saa sua mielestäni vaikka tekisin mitä

      Mikä tähän auttaa.. ei mikään. Edes aika. Kaivan sut kohta vaikka kivenkolosta että saan kysyä haluatko sinäkin💛
      Ikävä
      12
      2193

    7. Kirjotan ikävää ulos

      Haluaisin kuulla mitä ajattelet minusta. ihan mitä vaan mitä mietit. Voisit kertoa minulle, tai sitten kirjoittaisit run
      Ikävä
      14
      1688

    8. Sinä se vaan jaksat

      Suosittelen lopettamaan hyvissä ajoin, tuo toimintas ei auta unohtamiseen. Jossain vaiheessa asia julkistuu enkä usko et
      Ikävä
      23
      1547

    9. Onnettomuus

      Hukkajärventiellä kolaroi lavetti ja henkilöauto. Uutista ei missään! Hys hys ollaanko hiljaa tästäkin?
      Kuhmo
      3
      1427

    10. iltalehden uutinen poistettiin?

      Jämsässä koulussa rikosepäily avustaja juu
      Jämsä
      15
      1346
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt