Joutuuko itsemurhaaja helvettiin?

Onko_vastausta

Jos haetaan Raamatun näkemystä itsemurhaan, sieltä löytyy kuusi mainintaa itsemurhasta (Abimelek, Saul, Saulin aseenkantaja, Ahitofel, Simri ja Juudas Iskariot). Näiden yhteydessä ei mainita sitä, mikä oli heidän kohtalonsa kuoleman jälkeen. Viisi näistä oli miehiä, jotka olivat tehneet raskaita syntejä (aseenkantajasta ei tietoa).

Yleensä kristillinen käsitys on, että jos ihminen on aiemmin ollut uskossa, mutta sittemmin tehnyt erityisen raskaan synnin tai alkanut elää jatkuvaa syntielämää, Pyhä Henki jättää hänet ja hän menettää uskonsa ja toivonsa, niin että tekee itsemurhan. Pidetään itsestäänselvänä, että tämän jälkeen hän päätyy helvettiin.

Mutta mutta... Miten on asian laita silloin, kun ihminen on vuosia elänyt uskossa, mutta sairastunut masennukseen, kokenut avioeron tai elänyt läpi jotain niin raskasta, ettei vain jaksa enää elää? Jos hän ei ole alkanut elää syntielämää eikä ole esim. pilkannut Pyhää Henkeä, joutuuko hän silti helvettiin?

Voi ehkä tuntua oudolta ajatella, että itsemurhan tekijä kaikesta huolimatta luottaisi Jumalaan ja uskoisi sydämen uskolla Jeesuksen pelastaneen hänet, että hän silti olisi uskossa tehdessään itsemurhan, mutta eikö näin voi olla?

Syvä masennus voi viedä ihmiseltä toivon, kun tulevaisuus näyttää synkältä. Avioero pitkän liiton jälkeen voi olla shokki, joka vetää maton jalkojen alta. Työttömyys, köyhyys, yksinäisyys tai sairaus voivat ajaa ihmisen pyrkimään lopullisesti eroon tuskallisesta tilanteestaan. Silti hän voi uskoa Vapahtajaan ja syntien sovitukseen. Joutuuko hän silti helvettiin?

35

1950

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • werwerwerwre

      Itsemurhaaja murhaa ihmisen ja murhaajat eivät pääse taivaaseen. Tämä on pääsääntö, mutta Jumala voi pelastaa kenet haluaa. Lähtökohtaisesti on niin, että itsemurhaaja joutuu helvettiin.

      • Anonyymi

        Joutuuko abortin tehnyt helvettiin? Hän hän on murhaaja.


    • pitkäänhellari

      Itsemurha on tapahtunut Raamatussa aina tilanteissa, joissa sen tekijä on ollut epätoivoisessa tilassa ja poissa Jumalan suunnitelmista ja ei ole nähnyt enää muuta ulospääsyä.
      Jumala on sydänten tuntija ja näkee ihmisen ahdingon, hengellisen ymmärryskyvyn ja motiivin, miksi ihminen päätyy niin epätoivoiseen ratkaisuun ettei jaksa elää. Ei se Jumalan tahtoma ja suunnittelema ajallisen elämän loppu ole, mutta kuinka usein ihminen, uskovainenkaan onnistuu toteuttamaan elämässään sitä kurssia, mikä on tarkoitettu.

      Olen ollut joskus kauan sitten niin vaikeassa vuosia kestävässä piinassa, että ajattelin, että jos en uskonut iankaikkiseen elämään tai vastuuseen siitä, niin olisin voinut päätyä itsemurhaan. Jos en olisi uskonut, niin mene tiedä, minne suuntaa olisin mieleni antanut mennä. Kyllä se pelko, että entäs sitten karisti jo alkuunsa sellaisen vaihtoehdon.

      En lähde kenenkään iankaikkisuuskohtaloa määrittelemään lähimmäisen kuoleman syyn perusteella. Ei kaikilla ole tekohetkellä harkintakykyä vaan on ollut niin paha olla, ettei ole jaksanut. Ja tiedän tapauksia, että Jumala on jopa ihmeen kautta estänyt varman itsemurhayrityksen tai uhri on siitä selvinnyt. Ei kaikilla ole edes selvää tietoa uskonasioista.
      Ei tuomita lähimmäistä, mutta autetaan ja pyritään tukemaan toisiamme elämään ja selviytymään täällä siihen Jumalan säätämään lähtöhetkeen.

      • capiche

        Viisasta puhetta. Toisen ihmisen kärsimykseen on suhtauduttava nöyryydellä. Tämän läksyn oppii useimmiten vasta sitten kun on itse käynyt kestokykynsä rajoilla. Ja huomannut miten hauras kestämisen ja murtumisen välinen rajapinta voi olla.

        Jokaisella on murtumispisteensä. Elämän kokonaiskuormitus vaikuttaa siihen missä kohtaa se sijaitsee. Ihmisiä ei voi näin ollen arvioida samoilla mittareilla. Ulospäin näkyvät asiat voivat olla kuin ruohonkorsia, joka katkaisevat painavaa taakkaa kantavan kamelin selän.


    • äläheitäpois

      Helvetti on asuinpaikka eli koti kadotetulle ihmiselle. Sen nimi voisi olla kadotuksen kaupunki ja sinne joutuva ihminen on valinnut osansa itse tässä ajassa. Tässä nykyajassa voimme miettiä, menenkö paineeni kanssa mieluimmin sairaalahoitoon vai päädynkö tekemään itsemurhan. Sairaalassa hoito ennen pitkää voittaa ja masennus vuosien saatossa helpottaa joko lääkkeiden vaikutuksesta tai ilman niitä. Jumalalle voi puhua suoraan ja hän kuuntelee. Niin minä teen. Itse elin aikaa, jolloin mietin, että vielä minä jaksan tämän tunnin, tämän minuutin, sitten vasta lopetan elämäni. Kun jaksoin tuskatilan kaltaista masennus-aikaa, päädyin lopulta asunnon ja kaveripiirin vaihtoon ja nyt jumalan ja uskoni uudelleen uudella tavalla löydettyäni olen tyytyväinen, en aina onnellinen. Tuskatilan kaltainen henkinen ahdistustila palasi ja söin rauhoittavia lääkkeitä kymmenen kuukautta. Sen jälkeen pääsin tasapainoon. Etsi elämällesi tarkoitus ja ala liikkumaan. Etsi tekemistä, matkustele vaikka yksin, ota yhteyttä vieraisiin ihmisiin ja kysele kuulumisia vanhuksilta. Pyydä äitisi ulos syömään, lue hyvä kirja tai ala neuloa jotain, opettele käsitöitä, tee itse ruokaa, kutsu naapuri syömään.
      Itsemurha on oman elämän päättämistä ennen aikojaan ja siihen jumala ei anna lupaa. Elämän tarkoitus on niinkin yksinkertainen asia, kuin että koska jumala loi minutkin kuvakseen, josta raamattu kertoo, niin minulla on oikeus elää hänen kuvanaan kirkastaen vaikka sairauteni kautta häntä. Sairaus voi olla lahja, jos sen osaa ottaa vastaan oikein ja hyväksyy itsensä sairaana ja antaa itselle luvan sekä sairastaa, että myöskin tervehtyä. Elämä on jumalan lahja sinulle ja vanhemmillesi. Älä heitä sitä pois minkään vaikeuden tai sairauden, ongelman vuoksi.

      • Onko_vastausta

        Miksi sinä nimim. äläheitäpois kirjoitat minulle näin: "Etsi tekemistä, matkustele vaikka yksin, ota yhteyttä vieraisiin ihmisiin ja kysele kuulumisia vanhuksilta. Pyydä äitisi ulos syömään..."? Olenko minä sanonut, että kyse olisi nimenomaan itsestäni? En, pohdin asiaa vain yleiseltä kannalta.

        P.S. Jos olisin miettimässä itsemurhaa vaikkapa siksi, että vanhempani olisivat juuri kuolleet onnettomuudessa, niin tuo "Pyydä äitisi ulos syömään..." ei olisi kovin rohkaiseva. No, onneksi minun äitini on kuollut jo 40 vuotta sitten.


      • capiche
        Onko_vastausta kirjoitti:

        Miksi sinä nimim. äläheitäpois kirjoitat minulle näin: "Etsi tekemistä, matkustele vaikka yksin, ota yhteyttä vieraisiin ihmisiin ja kysele kuulumisia vanhuksilta. Pyydä äitisi ulos syömään..."? Olenko minä sanonut, että kyse olisi nimenomaan itsestäni? En, pohdin asiaa vain yleiseltä kannalta.

        P.S. Jos olisin miettimässä itsemurhaa vaikkapa siksi, että vanhempani olisivat juuri kuolleet onnettomuudessa, niin tuo "Pyydä äitisi ulos syömään..." ei olisi kovin rohkaiseva. No, onneksi minun äitini on kuollut jo 40 vuotta sitten.

        Nämä pinnalliset kommentit vain osoittavat, ettei ihmisillä ole mitään tajua vaikeasta masennuksesta. Se ei ole fiilis, vaan aivokuvissa havaittava aivojen välittäjäaineiden häiriötila, jonka oireisiin kuuluu mm. itsetuhoisuus.

        Onko (kristitty) ihminen vastuussa mielenterveyden häiriöstä, joka muuttaa hänen käsityksensä todellisuudesta? Entä jos todellisuus on se, että lamauttava sairaus ei ole reagoinut vuosiin lääkkeisiin? Entä jos kyseessä on kestämätön fyysinen kipu, jota ei pystytä hoitamaan?

        Kenellä on oikeus antaa tuomio siitä missä pisteessa ihminen saa murtua? Raamatussa luvataan, että särkynyttä ruokoa Hän ei muserra. Jumala yksin tietää mitä se yksittäisessä tapauksessa tarkoittaa.

        Kristittyjen hurskastelu on joskus vertaansa vailla. Kun kaverini parikymppinen poika kuoli nukkuessaan, niin eräs uskonveli sanoi hänen äidilleen: kai tiedät, että itsemurhaajat eivät peri Jumalan valtakuntaa. Tämä mies oli päätellyt kuolinsyyn suuressa viisaudessaan ilman mitään faktoja. Oikeaksi kuolinsyyksi selvisi myöhemmin aivoverenvuoto.

        Miten tuollainen typeryys auttaa surevaa äitiä hänen elämänsä vaikeimmalla hetkellä? Oli kuolinsyy mikä tahansa, hänellä ei ole sitä valtaa muuttaa. Uskonnollisuus ja julmuus kulkevat valitettavan usein käsi kädessä.


      • Anonyymi
        capiche kirjoitti:

        Nämä pinnalliset kommentit vain osoittavat, ettei ihmisillä ole mitään tajua vaikeasta masennuksesta. Se ei ole fiilis, vaan aivokuvissa havaittava aivojen välittäjäaineiden häiriötila, jonka oireisiin kuuluu mm. itsetuhoisuus.

        Onko (kristitty) ihminen vastuussa mielenterveyden häiriöstä, joka muuttaa hänen käsityksensä todellisuudesta? Entä jos todellisuus on se, että lamauttava sairaus ei ole reagoinut vuosiin lääkkeisiin? Entä jos kyseessä on kestämätön fyysinen kipu, jota ei pystytä hoitamaan?

        Kenellä on oikeus antaa tuomio siitä missä pisteessa ihminen saa murtua? Raamatussa luvataan, että särkynyttä ruokoa Hän ei muserra. Jumala yksin tietää mitä se yksittäisessä tapauksessa tarkoittaa.

        Kristittyjen hurskastelu on joskus vertaansa vailla. Kun kaverini parikymppinen poika kuoli nukkuessaan, niin eräs uskonveli sanoi hänen äidilleen: kai tiedät, että itsemurhaajat eivät peri Jumalan valtakuntaa. Tämä mies oli päätellyt kuolinsyyn suuressa viisaudessaan ilman mitään faktoja. Oikeaksi kuolinsyyksi selvisi myöhemmin aivoverenvuoto.

        Miten tuollainen typeryys auttaa surevaa äitiä hänen elämänsä vaikeimmalla hetkellä? Oli kuolinsyy mikä tahansa, hänellä ei ole sitä valtaa muuttaa. Uskonnollisuus ja julmuus kulkevat valitettavan usein käsi kädessä.

        Lääkkeet masennuksen ja ahdistuksen hoidossa tuhosivat elämäni ja saivat minut tuntemaan oloni kidutetuksi omassa kehossani. Ne mitään parantaneet vaan saivat aikaan itsemurha-ajatuksia. Sairaalahoito oli kamalaa ja kylmäkiskoista, jossa ei kohdattu ihmistä vaan diagnoosi jolle itseisarvo oli tunkea lääkkeitä siitä viis mitä ihminen halusi. Pikemminkin uskon, että psyykenlääkkeisiin ei kristityn ja uskovaisen pitäisi koskea vaan pyrkiä henkiseen kasvuun muuten. Muutkin päihdyttävät mieltä muokkaavat aineet kannattaa jättää käyttämättä. Ne voi vaikuttaa meihin arvaamattomalla tavalla, tunne-elämäämme ja käytökseemme. Psykiatrian ihmiskäsitys on epähumaani ja mielestäni kyseisestä ammattikunnasta kannattaa kristityn pysyä erossa. Koko lääketieteen ala perustuu lääkitsemiselle jossa rahanahneet lääkeyhtiöt hieroo käsiään yhteen, kun suuri osa kansasta on lääkkeissä. Ihmisiä turrutetaan typerryttävillä lääkkeillä, ja he menettää kontaktin sisimpäänsä, pahimmillaan käyttäytyvät lääkkeissä itselleen haitallisin tavoin mitä eivät ilman niitä käyttäytyisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeet masennuksen ja ahdistuksen hoidossa tuhosivat elämäni ja saivat minut tuntemaan oloni kidutetuksi omassa kehossani. Ne mitään parantaneet vaan saivat aikaan itsemurha-ajatuksia. Sairaalahoito oli kamalaa ja kylmäkiskoista, jossa ei kohdattu ihmistä vaan diagnoosi jolle itseisarvo oli tunkea lääkkeitä siitä viis mitä ihminen halusi. Pikemminkin uskon, että psyykenlääkkeisiin ei kristityn ja uskovaisen pitäisi koskea vaan pyrkiä henkiseen kasvuun muuten. Muutkin päihdyttävät mieltä muokkaavat aineet kannattaa jättää käyttämättä. Ne voi vaikuttaa meihin arvaamattomalla tavalla, tunne-elämäämme ja käytökseemme. Psykiatrian ihmiskäsitys on epähumaani ja mielestäni kyseisestä ammattikunnasta kannattaa kristityn pysyä erossa. Koko lääketieteen ala perustuu lääkitsemiselle jossa rahanahneet lääkeyhtiöt hieroo käsiään yhteen, kun suuri osa kansasta on lääkkeissä. Ihmisiä turrutetaan typerryttävillä lääkkeillä, ja he menettää kontaktin sisimpäänsä, pahimmillaan käyttäytyvät lääkkeissä itselleen haitallisin tavoin mitä eivät ilman niitä käyttäytyisi.

        Minulla taas on täysin toisenlainen kokemus psykiatreista, psykologeista sekä psyykenlääkkeistä, jotka todella toimivat, yhdessä pitkähkön terapiajakson jälkeen, ja ilman niitä olisi jokseenkin varmasti romahtanut lopullisesti, itsemurhan näyttäessä ainoalta mahdollisuudelta.
        Nykyään elän täyttä elämää käyttäen edelleen päivittäin otettavaa lääkettä.
        Tämä vain muistutuksena siitä, ettei ole samanlaisia ihmisiä tai yhdenmukaisia mielen sairauksia.
        Jos hampaaseen särkee, auttaa siihen lähes sataprosenttisesti normaali hoito kaikille potilaille, mutta mielen järkkymisessä onkin jo jotain yksilöllisiä eroja.
        Ehdottomuuksia on näin ollen turha julistaa, vaan asioita täytyy katsoa ihmiskohtaisesti.


      • Anonyymi

        Elämä ei ole lahja.Jos elämä olisi lahja,ihminen voisi sen lopettaa,milloin tahtoo rangaistuksetta.
        Loppujen lopuksi ihminen on kirottu elämään kirouksen alla.Kirous poistetaan vasta tuhatvuotisen valtakunnan alussa,jolloin saatana heitetään tuhanneksi vuodeksi vankeuteen.
        Lyhyesti sanottuna elämä on täyttää paskaa,ja turhuuksien turhuutta kuten saarnaajakin sanoi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeet masennuksen ja ahdistuksen hoidossa tuhosivat elämäni ja saivat minut tuntemaan oloni kidutetuksi omassa kehossani. Ne mitään parantaneet vaan saivat aikaan itsemurha-ajatuksia. Sairaalahoito oli kamalaa ja kylmäkiskoista, jossa ei kohdattu ihmistä vaan diagnoosi jolle itseisarvo oli tunkea lääkkeitä siitä viis mitä ihminen halusi. Pikemminkin uskon, että psyykenlääkkeisiin ei kristityn ja uskovaisen pitäisi koskea vaan pyrkiä henkiseen kasvuun muuten. Muutkin päihdyttävät mieltä muokkaavat aineet kannattaa jättää käyttämättä. Ne voi vaikuttaa meihin arvaamattomalla tavalla, tunne-elämäämme ja käytökseemme. Psykiatrian ihmiskäsitys on epähumaani ja mielestäni kyseisestä ammattikunnasta kannattaa kristityn pysyä erossa. Koko lääketieteen ala perustuu lääkitsemiselle jossa rahanahneet lääkeyhtiöt hieroo käsiään yhteen, kun suuri osa kansasta on lääkkeissä. Ihmisiä turrutetaan typerryttävillä lääkkeillä, ja he menettää kontaktin sisimpäänsä, pahimmillaan käyttäytyvät lääkkeissä itselleen haitallisin tavoin mitä eivät ilman niitä käyttäytyisi.

        Älä vertaa omia kokemuksiasi muihin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla taas on täysin toisenlainen kokemus psykiatreista, psykologeista sekä psyykenlääkkeistä, jotka todella toimivat, yhdessä pitkähkön terapiajakson jälkeen, ja ilman niitä olisi jokseenkin varmasti romahtanut lopullisesti, itsemurhan näyttäessä ainoalta mahdollisuudelta.
        Nykyään elän täyttä elämää käyttäen edelleen päivittäin otettavaa lääkettä.
        Tämä vain muistutuksena siitä, ettei ole samanlaisia ihmisiä tai yhdenmukaisia mielen sairauksia.
        Jos hampaaseen särkee, auttaa siihen lähes sataprosenttisesti normaali hoito kaikille potilaille, mutta mielen järkkymisessä onkin jo jotain yksilöllisiä eroja.
        Ehdottomuuksia on näin ollen turha julistaa, vaan asioita täytyy katsoa ihmiskohtaisesti.

        Ihan niin se mikä hoitomuoto sopii yhdelle ei sovi toiselle.
        Kiva että näitä positiivisiakin kokemuksia kirjoitetaan, koska useat vaan valittavat ja syyttelevät muita olostansa ,
        Moni jolla on syvät ennakkoluulot diagnoosiinsa ja siihen tarvittaviin lääkkeisiin ei tule koskaan terveeksi sillä jossain ihmisen sisällä pitäisi olla halu tulla terveeksi.
        Ja eka ehtiikö on luottamus hoitoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin se mikä hoitomuoto sopii yhdelle ei sovi toiselle.
        Kiva että näitä positiivisiakin kokemuksia kirjoitetaan, koska useat vaan valittavat ja syyttelevät muita olostansa ,
        Moni jolla on syvät ennakkoluulot diagnoosiinsa ja siihen tarvittaviin lääkkeisiin ei tule koskaan terveeksi sillä jossain ihmisen sisällä pitäisi olla halu tulla terveeksi.
        Ja eka ehtiikö on luottamus hoitoon.

        Olen ollut vuodesta 2011 vaikeasti masentunut. Kaikki tunnetut erikoislääketieteen hoidot on kokeiltu, eikä mikään auta. Jumala haluaa minun olevan sairas. Uskon, että elämäni tulee päättymään jossakin vaiheessa itsemurhaan. En usko, että joutuisin sen takia kadotukseen. En edes usko mihinkään ikuiseen kidutuksen liekeissä. Minun loppuni on nopea palaminen liekeissä.


    • KTS--

      Noi Vanhan Testamentin kuninkaiden kunnia-itsemurhat armeijan tappion hetkellä eivät oikein ole tavallisen tallaajan elämänkokemukseen soveltuvia esimerkkejä.

    • niinvainseon

      Älä tapa on käsky.Jumala päättää miten asiat tulee menemään javiimeiset tuomiot.Meillä ei ole lupa sanoa kenestäkään viimeistä sanaa ja langettaa kadotustuomiota.

    • ölkgkdfgnfdgbfdjh

      helluntailaiset ovat porukka jonka tiedän ajaneen monta ihmistä itsemurhaan,.

      Niilo Ylivainion kokoukissa ei parantunut kukaan, mutta ne jotka väittivät parantuneensa - heidän keskuudessaan itsemurha oli yleisempi kuin muussa kansassa keskimäärin.

      Ylivainio suggeroi nämä herkät ihmiset uskomaan. että ovat parantuneet ja he saattoiva suggeroitua siinä tilanteessa tuntemaan jotain lämpöä sisällään tai kuka mitäkin - vaikka kaatua.,

      Kun sitten arki koitti ja suggerointi hävisi vanha tauti tuli uudelleen esiin ja ihmiset kokivat että Jumala on heidät pettänyt vaikka pettäjä oli vain huijari saarnaaja. Tällöin ihmiset tekivät itsemurhan

      Tämän tutkimuksen ovat tehneet helluntailähtöiset akateemiset tutkijat ja he kertoivat tutkimuksen tuloksen radio DEI ssä ja varmaan heidän arkistostaan vieläkin saamitteilla.

      Myös minua helluntailaiset ovat vainonneet niin paljon että olen yrittänyt itsemurhaa.

      Raamatun mukaan tulisi toimia aivan toisin, Heikkoja ja sairaita ja avun tarpeessa olevia tulisi Jeesukseen uskovien auttaa ja tukea. Erityisesti meitä jotka Uskomme Jeesukseen Kristukseen mutta myös niitä jotka eivät vielä ole Jeesuksen omia. !

      Jeesuksen omien tulee toimia niin , ettei ketään jätetä yksin ja auttamaan ettei kukaan tee itsemurhaa !

    • Voimeitä

      Todellista yksinkertaisuutta väittää että itsemurhan tehnyt joutuisi välttämättä kadotukseen. Mistä kukaan voi sanoa toisen puolesta mikä on hengellinen tilanne kuollessa. Entä äiti jolla on synnytyksen jälkeinen masennus ja päätyy epätoivoiseen ratkaisuun? Entä jos sitä ennen on joku profetoinut kokouksessa että seuraavan kerran kokoonnuttaessa joku on porukasta pois? Nimim. Tälläisen äidin tytär

    • Jumalan_SANAA-Uskotko

      Kyllä. Jumalan tahto ei ole ihmisen itsemurha, vaan itsemurha on ihmisen synninteko.

      Ja Raamatussa selvästi on Kirjoitettu, että valehtelijat ja murhaajat eivät Taivaaseen pääse. Jos kiellät Jumalan Sanan, kiellät Kristuksen, koska Kristus on Jumalan Sana.

      Jumalan Sana Tuomitsee jokaisen ihmisen, myös uskovat ja "uskovat", uskotko?

      Jos uskot, niin tottelet Jumalan Sanaa, joka kieltää murhat, myös itsemurhat, eikö Totta? Tehtäväni ei ole tuomita sinua kadotuksen, vaan kertoa mitä Sana Sanoo.

    • Anonyymi

      En usko, että itsemurhaaja automaattisesti joutuisi Helvettiin. Jumala näkee eri tilanteet, mihin tuo kunkin oma epätoivon teko on perustunut.

      On jumalattomia, jotka, eri syistä kyllästyttyään elämään, silkasta vastuuntunnottomuudesta päättävät päivänsä.

      Sitten, uskoisin, valtaosalla on taustallaan sietämätöntä kärsimystä, johon eivät ole saaneet apua mistään, eivät ihmisiltä, myöskään Jumalalta, omia keinoja selviytyä ei usko itsellään olevan. On ollut koulu- tai työpaikkakiusaamista, on kokenut jonkin suuren menetyksen, kuten rakkaan ihmisen tai esim. omaisuutensa menetyksen. Nk. konkurssi on ollut laaja-alainen. Ihmisen äly ja keinot loppuvat, hän ei ymmärrä miten enää kykenisi jatkamaan elämää. Itselläni on lukuisa määrä kuolleita läheisiä, joista monet tehneet itsemurhan: työtovereita, naapureita, ystäviä / tuttavia, sukulaisia... Sitten myös paljon muutoin nuorena kuolleita, esim. sairauksiin tai onnettomuuksissa, yksi tapettiin.

      Olen itse muutamia kertoja ollut aikeissa tehdä, jopa suorastaan yrittänyt itsaria ja näistä selviytynyt. Jumala on auttanut, mutta monen kärsimyksen ja voisi sanoa: elämänkoulutuksen kautta. Olen myös ollut murhayritysten uhri ja näistäkin ihmeenkaupalla selvinnyt. Väittäisin, että (rankan pahoinpitelyn seurauksena) suorastaan herännyt kuolleista.

      Kun ihminen katsoo kuolemaa silmästä silmään, hän jo hengessään on jättänyt elämän, on kuollut. Selviytyminen tällaisesta on hirvittävä kokemus myöskin: "Minä kuolin. Miksi edelleen kuljen maan päällä? Kuin zombi..." Itselläni on joskus kulunut muutamakin viikko, että olen hyväksynyt sittenkin eläväni, eli nk. olen noussut haudasta, pakottanut itseni elämään.

      Moni itsaria yrittänyt tai muuta, vastaavaa väkivaltaa kokenut ja siitä takaisin elävien kirjoihin selviytynyt, varmastikin ymmärtää, mistä puhun.

    • Anonyymi

      KR 1933/-38, 1Joh. 3:15
      Jokainen,
      joka vihaa veljeänsä,
      on murhaaja;
      ja te tiedätte,
      ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää,
      joka hänessä pysyisi.

      Apostolien teot: 16:28
      Mutta Paavali huusi suurella äänellä sanoen:
      "Älä tee itsellesi mitään pahaa,
      sillä me kaikki olemme täällä."

    • Anonyymi

      Eihän helvettiä ole edes olemassa, niin eipä sinne kukaan voi joutua.

    • Anonyymi

      Raamattu kertoo, että tappo on synti. Silloin siis kaikki tappaminen, itsemurhakin, sitä olisi.

      Juudas Iskariotista sanotaan, että hän meni omaan paikkaansa. Annetaan siis ymmärtää, että hän olisi kadotuksessa. Mutta hän kyllä syyllistyi muuhunkin kuin pelkästään itsemurhaan.

      Toisaalta sitten vahingossa tappoon syyllistyneille oli Herran käskystä vanhassa liitossa jopa turvakaupungit, johon he saivat paeta. Ainakin muistaakseni. (Mikä oli muuten paljon armeliaampaa kuin mitä maallinen laki hengenlähdöstä tänäkin päivänä tuomitsee.)

      Ja sitten on näitä uskovia, jotka väittävät, kuinka heille on "laskettu rauha sydämeen" tai "annettu lohduttava uni" tai muuta vastaavaa itsemurhan tehneen kohdalla.

      Mutta voivatko tällaiset omaisten saamat tunteet, unet ym. riittää vakuudeksi siitä, että itsemurhaajakin voi pelastua?

      Itse ajattelen asiasta niin, että Herran tahtona on joka tapauksessa suoda omillensa rauha sydämeen ja elämään, olipa tilanne mikä tahansa edesmenneen kohdalla. En siis itse uskaltaisi pitää jotain tunnetta tai unta tai muuta vastaavaa luotettavana tietona siitä, että edesmennyt itsemurhaaja olisi silti pelastunut.

      Ajattelen, että tilanne on vähän sama kuin se tulee olemaan lopullisessa tuomiossakin. Tottahan pelastuneille varmasti silloinkin suodaan rauha sydämeen, vaikka omaisiammekin päätyisi iankaikkiseen kadotukseen. Kuinka muuten pystyisimme omasta pelastuksestamme edes nauttimaan?

      Mutta tietysti toivon ja rukoilen, että olen väärässä ja että Herra huomioisi esim. itsemurhaa edeltäneen sielun- ja mielentilan ja omaisten rukoukset ja kaiken muunkin mahdollisen ja pelastaisi itsemurhaajankin. Itsellänikin on lähipiirissä ollut itsemurhan tehnyt. Enkä ketään kadotukseen haluaisi.

      Onneksi en ole raamatunopettaja. Itsemurha on vaikea ja tuskallinen aihe, josta ei olla kristikunnassa yhtä mieltä.

      • Anonyymi

        Jumala on armollisempi kuin me osataan ajatella. Onneksi tuomiovalta ei ole meidän. Monesti ihminen tuomitsee liian kärkkäästi toisen ja on kova ja armoton. Monet uskovaisetkin. Mieluiten heittäydyn Jumalan käsiin ja en lausu kärkkäästi kadotustuomiota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jumala on armollisempi kuin me osataan ajatella. Onneksi tuomiovalta ei ole meidän. Monesti ihminen tuomitsee liian kärkkäästi toisen ja on kova ja armoton. Monet uskovaisetkin. Mieluiten heittäydyn Jumalan käsiin ja en lausu kärkkäästi kadotustuomiota.

        Kadotustuomioon johtavista asioista, joista raamattu meille kertoo, olemme oikeutetut ja velvollisetkin mainitsemaan, vaikka itse tuomiota emme saakaan lausua.

        Joka uskoo Jeesukseen, mutta peittelee muilta ihmisiltä sen tosiseikan, että ilman Jeesusta ei voi pelastua, ei siinäkään toimi oikein ja raamatun mukaisesti, jos ihminen vaikenee siksi, koska katsoo pelastustiestä kertomisenkin kadotustuomion lausumiseksi.

        Meidät on kutsuttu saarnamaan ja julistamaan sanaa. Jos ihminen ei edes tiedä, mistä hän tarvitsee pelastusta, ei hän välttämättä edes tunne tarvetta pelastua. Minultakin on suoraan kysytty, mistä muka pitäisi pelastua. Kyllä ihmisille pitää kertoa syyt ja kadotuksestakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kadotustuomioon johtavista asioista, joista raamattu meille kertoo, olemme oikeutetut ja velvollisetkin mainitsemaan, vaikka itse tuomiota emme saakaan lausua.

        Joka uskoo Jeesukseen, mutta peittelee muilta ihmisiltä sen tosiseikan, että ilman Jeesusta ei voi pelastua, ei siinäkään toimi oikein ja raamatun mukaisesti, jos ihminen vaikenee siksi, koska katsoo pelastustiestä kertomisenkin kadotustuomion lausumiseksi.

        Meidät on kutsuttu saarnamaan ja julistamaan sanaa. Jos ihminen ei edes tiedä, mistä hän tarvitsee pelastusta, ei hän välttämättä edes tunne tarvetta pelastua. Minultakin on suoraan kysytty, mistä muka pitäisi pelastua. Kyllä ihmisille pitää kertoa syyt ja kadotuksestakin.

        Ei kaikista ole saarnaamaan ja julistamaan.
        Jokainen Suomessa tietää, kun plakaatissa lukee Jeesus pelastaa, että miltä se pelastaa.
        Jumalan täytyy vetää ihmistä puoleensa, että hän on syntinen ja tarvitsee pelastusta. Jos on ateisti, niin ei usko sen paremmin Jeesuksen sovitustyöhön, kuin helvetin olemassaoloonkaan.
        Silloin, kun ihminen on herätyksen tilassa, elävässä uskossa olevien on lähestyttävä häntä tukemalla ja rukoilemalla. Jos ihminen ei ole herätyksen tilassa, niin hän kokee vaivautuneisuutta, jos hänelle tullaan puoliväkisin kertomaan helvettiin joutumisesta, jos et nyt tässä anna elämääsi Jeesukselle tyyliin.
        Voin olla kaikessa väärässä, mutta näin ajattelen asiaa.


      • Anonyymi

        Kenen Raamattu mitäkin kertoo... alkutekstissä ei lue Älä tapa.


    • Anonyymi

      Tuo on ihmisen ja Jumalan välinen asia. En tiedä kuka joutuu helvettiin.

    • Anonyymi

      Miksi ei ole muuta keinoa päästä täältä pois kuin itsemurha. Itselläni ei ole mitään syitä enää elää.

    • Anonyymi

      Ilmeisesti joutuu hautaan kuten muutkin kuolleet

    • Anonyymi

      Eihän ole mitään helvettiä ! Eikö sinun uskossasi kerrota että kaikki pelastuvat ? En tiedä miltä mut jossain lukee noin ja te uskotte siihen .

      • Anonyymi

        >>>"jossain kerrotaan"<<<< , siis , raamatussa.

        "Joka on KAIKKIEN ihmisten vapahtaja, ja varsinkin uskovien." 1 Tim: 4: 10

        helvetti uskovaiset, vääntää edellisen raamatun sanan ,
        "ainoastaan uskovien",
        vaan minun raamatussani kirjoitettu "varsinkin", ei siis ainoastaan !!!


    • Anonyymi

      "Yleensä kristillinen käsitys on, että jos ihminen on aiemmin ollut uskossa, mutta sittemmin tehnyt erityisen raskaan synnin tai alkanut elää jatkuvaa syntielämää, Pyhä Henki jättää hänet ja hän menettää uskonsa ja toivonsa, niin että tekee itsemurhan. Pidetään itsestäänselvänä, että tämän jälkeen hän päätyy helvettiin."

      Meidän kirkkokunnassa ei opeteta mitään noin raamatunvastaista.

      "Jos hän ei ole alkanut elää syntielämää eikä ole esim. pilkannut Pyhää Henkeä, joutuuko hän silti helvettiin?"

      Ainoa Pyhän Hengen pilkka on se, että hylkää Jumalan.

      • Anonyymi

        ei Jeesus eikä Pyhä Henki jätä ketään, raamatussa kylläkin:

        "Älkää saattako MURHEELLISEKSI Jumalan Pyhää Henkeä, joka teille on annettu
        sinetiksi lunastuksen päivään saakka." Ef: 4: 30

        kyllä Pyhä Henki voi murehtua, jos toimimme Jumalan tahdon vastaisesti, mutta ei Pyhä Henki
        poistu , jätä ihmistä,
        raamattu: "lunastuksen päivään saakka."


    • Anonyymi

      Helvetti, se on mm. kristillinen konsepti, viitaten heillä ikuiseen, vaikken tosin ole raamatun asiantuntija. Kuolema jälkeen on kuolema, jos haluat faktat.

      Jos on huonossa mielentilassa ja kuolee, ei se hyvä ole, mutta seuraavassa hetkessä paremmin jopa. Itse teolla merkitys? Kun päättää elämänsä joka kuuluu Jumalalle? Teon perusteet on laissa määrittävät, eli jos ihan huvikseen tappaa itsensä, tai jopa murhaa itsensä, ei se hyvää tiedä, vaikkei älytämättä pahaakaan.

      Itsemurha on tie ulos, jos elämä on helvettiä, esim. saattohoidon lähetteellä jokusella tonilla eutanasia sveitsistä, hollannista tm.. Se on järkevää toimintaa samaten.

      Jos tappaa jonkun muun, eläimenkin, ilman hyviä perusteita, tai itsensä, niin ihan sama, paitsi itsensä koskee omaa elämänsä, joka kuitenkin voi olla Jumalan.

      • Anonyymi

        "Kun päättää elämänsä joka kuuluu Jumalalle? "

        Missäs niin lukee, että mun elämä kuuluu Jumalalle?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      66
      6382
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      25
      4106
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      265
      2529
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      1990
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1498
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      96
      1348
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1097
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      54
      1080
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      1026
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1001
    Aihe