Filosofejakin on usein kiinnostanut kysymys: mistä tiedämme, että aurinko nouse idästä (ja laskee länteen). Itä on itä ja länsi on toki länsi, kuten taide on taide - eikö niin?
Mutta nouseeko (ja laskeeko) aurinko oikeasti? Entäpä jos aurinko pysyykin paikallaan ja se on maa(pallo) - oliko se muuten pallo lainkaan? - joka kiertäessään aurinkoa vain pyörii tai toisinajateltuna pyöriessään kiertää aurinkoa (miten päin tässä tulisi ajatella?).
Eli nouseeko aurinko lainkaan? Kuten usein ajattelemme, kun puhumme auringonnoususta. Osaamme me edes ajatella?
Vai mihin sanonnalla "Ja aurinko nousee ..." oikein viitataan?
Miten maa makaa - vai makaako se lainkaan?
standardiajatussaastetta
7
146
Vastaukset
- F.Ilosofi
Pieni annos tieteen historiaan tutustumista voisi auttaa.
- erityissaastetta
Niin. Ja sitten sanotaan myös, että aurinko paistaa. Mitä se paistaa?
- saastettamyös
Tietysti valo vain loistaa. Ei se paista. Hehkulamppukin vain loistaa, ei se paista. Miksi valoa ei arvosteta?
Noin yksinkertaiset kysymykset ei kuulu filosofiaan, vaan pikkulasten oppimisprosessiin. Varttuneemmat jo tietävät, että sanoilla on erilaisia merkityksiä. Samalle kehityksen asteelle kuuluu myös lättämaauskomus.
Aurinko nousee idästä ja laskee länteen ensimmäisen persoonan näkökulmasta katsottuna. Asia saattaa näyttää erilaiselta kolmannen persoonan näkökulmasta katsottuna.
- HirvennäköinenHillokauha
turha ketju.
- alfa123om22
"Osaammeko me edes ajatella"
Intialainen filosofia auttaa ymmärtämään asiaa enemmän kuin mitä muut. Osaamme me ajatella.
Ajattelu - muodot, kuvat, patsaat - mielen hienojakoisuus
Tunteet - leikkiminen
Tahdonvoima, tahtominen - seurue, joukko ja sen suhteet johon kuuluu
Muodoista ajattelua eniten stimuloi epäsymmetriset muodot. Symmetrisiä palloja ei edes Intiassa kutsuta muodoiksi.
Ajattelu on mielen hienojakoista toimintaa, joka perustuu muotoihin.
Jos ei olisi mitään muotoa, vaan putoaisimme kovaa vauhtia alaspäin tyhjässä tilassa kuin vuoristoradassa niin se stimuloisi TUNTEITA, TUNTEMISTA JA TUNNE-ELÄMÄÄ, koska se olisi ikään kuin leikkimistä. Emme ajattele ilman muotoja, vaan esim. tunnemme silloin tai tahdomme.
Seurueet ja niiden välisten jäsenten suhteet esim. kokoerot tai ikäerot puolestaan stimuloivat tahtomista. Jos näemme taivaalla samaan aikaan auringon ja kuun niin tahdonvoima nousee pintaan???
Mutta on olemassa kolme mayaa eli harhaa: Hyvyys, intohimoisuus ja tietämättömyys. Nämä estävät tajuamasta ympäristöä oikeassa valossa.
Hyvyys harha voi olla esim. aurigon kirkkaus. Emme näe tuon kirkkauden takia itse aurinkoa. Tietämättömyys harha voi olla esim. pimeys; pimeässä metsässä olemme tietämättömiä ympäristön luonteesta. Intohimoisuus voi olla esim. auringon kuuma lämpötila. Siitä johtuen emme voi lähestyä aurinkoa ja olemme tietämättömiä siihen liittyvistä seikoista.
Jos ajatellaan mitä harhoja avaus käsittelee, niin: Koon, liikkeen ja ajan suhteellisuutta. Hyvyys - kokoharha, Intohimoisuus - liikkeen tiedostamisen harhat, Tietämättömyys - ajan suhteellisuuden harhat.
Intialainen filosofia tietää AJATTELEMISEN perusteet ja väittää, että Perusharhoja eli ns. gunaa on kolme erilaista, joille se on antanut nimet: Hyvyys, Intohimoisuus ja Tietämättömyys.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo666014Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per533011- 312193
- 131807
Osuuspankki Kuhmo!
Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto191773- 181750
- 181519
Rakkaalleni!
Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus131512- 481486
- 91453