pyöreä maa , paljonko kaartaa kilometrillä?

Käytin äsken turhan paljon aikaa ja laskin, että joa kiitorata sijaitsee päiväntasaajalla, piiri 40 075 km ja säde 6 371 km niin vastaus on 78,305mm eli juurikin tuo n. 8 cm

Savoriinen sano että maa on litteä!

Tuohan merkitsisi, että maapallon sivu olisi tasainen. Mutta ei, se on kaartuva eli "paimuma" kasvaa nopeammin kuin matka..

Se kaava koskee toista asiaa, ja voi kiinnostaa lähinnä lentokentän rakennusinsinööriä.

Kaava: 6 371 km - (cos( (x km) / (40075 km / 360) ) * 6371 km)

6371 km säde
40075 km piiri
x:n tilalle etäisyys
Ja vastaus tulee kilometreinä.

"Tuolla joku laski 4:lle kilometrille noin 31 senttiä, joten kilometrin matkalla lienee suunnilleen 1/4 siitä eli sen 8 cm. "

Väärin meni (vanha viesti, mutta kommentoin). Putoama on, kuten laskettu, karkeasti 8 cm/km.
Putoamaa 4 km matkalla voidaa likimääräisesti arvioida paloittain.
- ensimmäisellä kilomertilla 8 cm.
- toisella kilometrillä pudotus 1 km pisteen tangenttiin on 16 cm ja kaareutuvuus 1-2 km välillä liss vielä 8 cm, yhteensä 24 cm.
- kolmannella kilometrillä vastaavasti alkupisteen ja 1km tangentin ero on 24 cm ja 1 km ja 2 km pisteiden tangemttien ero on 16 cm, lisäksi kaareutuvuus välillä kahdesta kolmeen km on 8 cm. Yhteensö sii 40 cm.
- neljän kilometrin matkalla vastaavasti 4*8 + 3*8 + 2*8 + 8 = 80 cm.
Tarkkaanottaen tämä antaa aavistuksen liian korkean arvon, koska nuo yhteenlaskettavat eivät ole täysin yhdensuuntaisia.
Siispå esim. 3,5 km mittaisella kiitoradalla kaareutuminen on vajaat 60 cm, mikäli kiitorata olisi rakennettu tasan vaakatasoon kaikkialta. Näin ei tietenkään käytännössä ole.

"Kilometriä kohti"... Niinhän se kyllä on, kun jokaista kilometriä katsotaan erikseen. Mutta lyhyemmistä ja pitemmistä jaksoista se ei sano mitään.

Kukaan ei koskaan maininnut koulussa että maan kaarevuus pitää ottaa huomioon mitään raketaessa. maa on litteä ja paikallaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei koskaan maininnut koulussa että maan kaarevuus pitää ottaa huomioon mitään raketaessa. maa on litteä ja paikallaan.

Niin, apukoulun tarkkailuluokalla sitä ei varmaan mainitakaan, mutta jos esim. insinööriksi kouluttaudut, niin kyllä todellakin.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei koskaan maininnut koulussa että maan kaarevuus pitää ottaa huomioon mitään raketaessa. maa on litteä ja paikallaan.

Juuri niin

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei koskaan maininnut koulussa että maan kaarevuus pitää ottaa huomioon mitään raketaessa. maa on litteä ja paikallaan.

No mitäpä oot rakentanu? Talon ehkä. Mitäs sinne alle tulee? Joo, soraa ym. Ja mitäs sille tehdään? Hyvä, se tasotetaan ja kyllä mitataan, että se on suora 👍
Muutenki sillä matkaa tuo kaarevuus on melko vähäistä, esim. 20m omakotitalo kaarevuus olisi suorassa maastossa 1,6mm 😅 siihen ku lyöt sorat päälle, niin saapi unohtaa.

Siltojen rakennusta tuskin sielä yläasteella tarkemmin opeteltiin... 🥴

Ei laskeudu, ole huoletta.

Kyllä kone voi laskeutua mihin tahansa. Katselin flightradarilla laskeutuvaa liikennekonetta ja huomasin, että metsään menee. Akkiä kone nostikin korkeutta ja teki uuden kierroksen ja laskeutui sitten ihan oikein kentälle.
Koneessa oli tuttu, joka oli tulossa koneella ja saavuttuaan hän kertoi, että ensimmäisellä yrityksellä kone oli todella vähällä laskeutua metsään. puidenlatvat näkyi hyvin läheltä ennen kuin kone nousi uuteen yritykseen.

Kyllä, kuten mekin kaatuilemme koko ajan kävellessämme kun se pyörii niin lujaa 😅
Tutkippa termi asemaenergia 👍 ehkä se avaa vähä.
Vähä kuten autossa, tunnet kiihdytyksen, tunnet jarrutuksen, mutta tasaisella nopeudella kroppasi matkustaa auton kanssa samaa vauhtia, etkä tunne mitään 🥳 eikö ollu simppeli esimerkki?

Mikään ei pidä lentokonetta ilman muuta jatkuvasti tarkalleen samalla lentokorkeudella. Kyllä niitä täytyy ohjata jatkuvasti. Joko lentäjä tai autopilotti tarkkailee korkeutta jatkuvasti ja tosiaan korjailee suuntaa sekä pysty- että vaakasuunnassa. Eihän autokaan edes suoralla pysy tiellä, jos ohjausta ei jatkuvasti hienosäädä. Ihminen tai ymmärtääkseni edes kone ei näet pysty täysin tarkkaan ohjaukseen, vaan kulkuväline heilahtelee hieman edestakaisin oikean suunnan molemmin puolin.

Lentokonetta ohjattaessa joudutaan tuon ohjausliikeiden karkeuden aiheuttaman hienosäädön lisäksi jatkuvasti ohjaamaan hiukkasen alaspäin, jotta se seuraisi maan kaartumista alaspäin. Sitä ei tosin ole välttämätöntä tehdä aivan jatkuvasti, koska ilmassa on aina sen verran tilaa. Mutta aina silloin kun korkeusmittari osoittaa koneen nouseen, sitä täytyy ohjata hieman alaspäin. Mutta yhtä hyvin kone on voinut ohjauksen epätarkkuuden vuoksi laskeakin, sillä maan kaartuminen on esimerkiksi kilometrin matkalla vain kahdeksan senttiä, mikä käytännössä hukkuu muuhun pystysuunnan korjaustarpeeseen.

Höpöjä. Äänen nopeudella lentävää hävittäjää ei voida ohjata niin tarkasti että se pysyy parin metrin korkeudella veden pinnasta koko ajan. Pähkäile välillä aivoillasi.
Löytyy noista videoitakin. Etsin paremmalla ajalla.

pihkailija kirjoitti:

Höpöjä. Äänen nopeudella lentävää hävittäjää ei voida ohjata niin tarkasti että se pysyy parin metrin korkeudella veden pinnasta koko ajan. Pähkäile välillä aivoillasi.
Löytyy noista videoitakin. Etsin paremmalla ajalla.

Lue lisää

Tuossahan tuota pintaliitoa olikin:
https://www.youtube.com/watch?v=unILqRkZGKQ

pähkäilijä kirjoitti:

Mikään ei pidä lentokonetta ilman muuta jatkuvasti tarkalleen samalla lentokorkeudella. Kyllä niitä täytyy ohjata jatkuvasti. Joko lentäjä tai autopilotti tarkkailee korkeutta jatkuvasti ja tosiaan korjailee suuntaa sekä pysty- että vaakasuunnassa. Eihän autokaan edes suoralla pysy tiellä, jos ohjausta ei jatkuvasti hienosäädä. Ihminen tai ymmärtääkseni edes kone ei näet pysty täysin tarkkaan ohjaukseen, vaan kulkuväline heilahtelee hieman edestakaisin oikean suunnan molemmin puolin.

Lentokonetta ohjattaessa joudutaan tuon ohjausliikeiden karkeuden aiheuttaman hienosäädön lisäksi jatkuvasti ohjaamaan hiukkasen alaspäin, jotta se seuraisi maan kaartumista alaspäin. Sitä ei tosin ole välttämätöntä tehdä aivan jatkuvasti, koska ilmassa on aina sen verran tilaa. Mutta aina silloin kun korkeusmittari osoittaa koneen nouseen, sitä täytyy ohjata hieman alaspäin. Mutta yhtä hyvin kone on voinut ohjauksen epätarkkuuden vuoksi laskeakin, sillä maan kaartuminen on esimerkiksi kilometrin matkalla vain kahdeksan senttiä, mikä käytännössä hukkuu muuhun pystysuunnan korjaustarpeeseen.

Lue lisää

Tuo 8 cm kilometrillä vastaa n. 1/200 kulma-astetta. Sen verran siis poikkeaa lentokoneiden pystykorjausliikkeiden keskiarvo siis aina nollasta ja nimenomaan alaspäin.
Mutta tässä jäa arveluttamaan ilmanpaineen vaikutus. Kun lentokone nousee, sen kantokyky heikkenee eli kone ei nousekaan aivan suuntaa vastaavasti, ja samalla nopeus hidastuu, mikä vaikuttaa samaan suuntaan. Alaspäin mennessä tapahtuu päinvastoin. Tämä mutkistaa asiaa. Tämä mutkistanee asiaa. Enpä rupea sitä pohtimaan.

pihkailija kirjoitti:

Höpöjä. Äänen nopeudella lentävää hävittäjää ei voida ohjata niin tarkasti että se pysyy parin metrin korkeudella veden pinnasta koko ajan. Pähkäile välillä aivoillasi.
Löytyy noista videoitakin. Etsin paremmalla ajalla.

Lue lisää

Mikä tai kuka sitä siis pitäisi niin tarkasti veden pinnan tuntumassa?

pähkäilijä kirjoitti:

Mikä tai kuka sitä siis pitäisi niin tarkasti veden pinnan tuntumassa?

Autopilotti kyllä tutkan avulla.

Eikä keinohorisontti(artificial horizon) jota lentäjät käyttää lentämiseen kyllä huomioi mitään kaarevuutta, ja lisäksi tuo keinohorisontti on viivasuora.

"For every mile, it's 8 inches squared of curve."

Eli 1,6 km:llä 20 cm. Vastaa meidän laskelmiamme. Sillä 1,6:n neliö on 2,56 ja 2,56*8 cm = 20,5 cm. Likimääräiset alkuarvot huomioiden sama luku.

Asiallisin kommentti moiselle epäasiallisuudelle olisi: "Elä hyvä mies höpäjä...", sama englanniksi sopivassa murreasussa videonhöpisijälle.

Siirrä pitkä viivotin vesi pinnalla joka kaartuu voimakaasti edellä esitettyjen laskelmien mukan.
Tässä video mitataan 4.65 milen matkalla.
8"xdxd=8x4,65x4,65=172,98"=14,4feet (4.4 meters)
https://www.youtube.com/watch?v=2GDhVoWSrMg

Löyytä toinen 31.63 miles:

https://www.youtube.com/watch?v=S4oT2EbDONs

Anteksi huono Suomi.

Minä laskisin sen niin, että kuinka korkea esineen pitää olla kaarevuuden takana, jotta se juuri katoaa näkyvistä. Tällä tavalla ajateltuna se pudotus kasvaa likimääräisesti:

~7,8cm *n^2 = pudotus sentteinä, missä n on etäisyys kilometreinä

Hyödyllisiksi idiooteiksi sanotaan mm. valetietojen hyväuskoisia levittäjiä. Tässäkin tapauksessa viesti sisältää pelkkää vääristelyä ja vainoharhaisuutta.

Paa kamera maahan ja ota kuva kilometrin päästä tikkuaskista 👍 ei näjy ei 🤷‍♂️ 8cm/km ✌️

Miksi sä sinne torniin nouset jos haluat kaarevuutta kuvata? 😅 Eihän kaarevuus kumoa edes tuota lintutornin korkeutta tuossa sun höpinässä. Tottahan ne kohteet sillon näkyy.
Meeppä kuvaamaan uudestaan sama kohta. Aseta kamera 10cm vedenpinnasta ja valitse alle 6m korkea kohde rapakon toiselta rannalta. Sitte räppäse muutama otos ja vertaa näihin sun järisyttäviin todistekuviin 👍
Postaa ne kuvat sitte rinnakkain tänne 💪 päästään yhessä tarkastelemaan teoriaa lähemmin....

Vähän epäilen että et halua niitä kuvia ottaa, koska pelkäät lopputulosta. Muista, että jos leikit tieteilijää, et voi pelätä tulosta, eikä sinun tuli valveellisesti myöskään pyrkiä haluamaasi lopoutulokseen, kuten nyt teit. Se ei ole objektiivista 😔
Ei mulla muuta, kuullaan sitte uudestaan ku saadaan kattella kuvia yhessä 🥳

Niillä oli todellinen ongelma kun ne yrittivät keksiä minkälainen määrä on 300 metriä maata.

Great Bitter Lake se se on tämä vedenjakaja .

Siellä oli järvi jonka kautta kanava voitiin rakentaa , ilman sulkuja , vittu !

Anonyymi kirjoitti:

Great Bitter Lake se se on tämä vedenjakaja .

Siellä oli järvi jonka kautta kanava voitiin rakentaa , ilman sulkuja , vittu !

Jos järveä ei olisi olut niin sitten olisi tarvittu ainakin 300 m sulkuja.

Ajatelkaa teoreettisessa pallomaassa me liikkuisimme pallon pinnalla alaspäin lähdimme mihin suuntaan tahansa. Edes polttomoottoria ei tarvittaisi!

Delfine kirjoitti:

Ajatelkaa teoreettisessa pallomaassa me liikkuisimme pallon pinnalla alaspäin lähdimme mihin suuntaan tahansa. Edes polttomoottoria ei tarvittaisi!

Hei delfine.

Miksi tuulet elämääsi ja aikaasi harhoihin?

Delfine kirjoitti:

Ajatelkaa teoreettisessa pallomaassa me liikkuisimme pallon pinnalla alaspäin lähdimme mihin suuntaan tahansa. Edes polttomoottoria ei tarvittaisi!

Muista huomioida muut fysiikan lait 😅
8cm/km ei hirmunen mäki ole... Eikä kai tietkään aina ihan suoria, onneksi 🤣

Anonyymi kirjoitti:

Hei delfine.

Miksi tuulet elämääsi ja aikaasi harhoihin?

Koska hänellä ei ole avaruudellista hahmotuskykyä, yleistietoa tai älyä. Siksi hän ei ymmärrä mikä lättämaateorioissa on vikana.

Ei se olle tää vaan se edeltävä kippari. Se johtuu vaan siitä. Toivotavasti ei tuu tuli vuori jono vastaan

Kyllä näin on

Lisäys: tämä on siis viivottimen "näkymättömän " osan pituus.

Huomioitko maantieteellisen paikan ja onko viivotin itä-länsi- vai pohjois-etelä-suunnnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäys: tämä on siis viivottimen "näkymättömän " osan pituus.

Lisätään nyt vielä:
Olkoon viivottimen pituus l .Näkymättömän osan pituus z = 7,85 cm.Katsojan horisontin yläpuolella on siis viivotinta pituudelta l -z. Mutta tämä näkyy kulmassa ja sen katsojan horisonttia vasten kohtisuoraan olevan osan pituus on (l-z) cos(u) missä u = 1/6371.
Jos esim. l = 30 cm niin viivottimen yläkärki on katsojan nhorisontista korkeudella
(30 - 7,85) * cos(1/6371) = 22,15 cm. Kulma u on niin pieni että tulos on käytännössä sama kuin viivottimrn pituudesta näkyviin jäävän osan pituus.

Eipä toimi tuo litteässä Maassa. Vesi jää seisomaan vaakasuoralle pinnalle.

"Kannattaisi tehdä lentokentät viivotinsuoriksi, keskelle sitten viemärikaivo."

Pöljä puhuu lämpimikseen. 8 cm / km ei toimi. Vesi virtaisi niin hitaasti, että kentän kuivuminen veisi pari vuorokautta. Hitaassa vedensiirrossa kaltevuuden tulee olla 100-200 cm / km. Tällöin saadaan muutaman senttimetrin virtaama sekuntia kohden.

Sittee, että nokkas on littee ja soat sen viijellä pennillä pittee.

Helppo testi: Mitä jos menee tehokkaan laservalon kanssa talvella järven jäälle ja laittaa lasevalon 10 cm korkeuteen ja kaveri menee moottorikelkalla 5 kilometrin päähän metrin korkuisen levyn kanssa. Näkyykö kohti tuleva laservalo tuossa kaverin levyssä? Jos näkyy, niin maa ei kaareudu.

Anonyymi kirjoitti:

Helppo testi: Mitä jos menee tehokkaan laservalon kanssa talvella järven jäälle ja laittaa lasevalon 10 cm korkeuteen ja kaveri menee moottorikelkalla 5 kilometrin päähän metrin korkuisen levyn kanssa. Näkyykö kohti tuleva laservalo tuossa kaverin levyssä? Jos näkyy, niin maa ei kaareudu.

Lue lisää

Ei tartte edes olla tehokas laser. Riittää että on voimakas valonlähde lähellä järven jäätä ja sitä sitten katsoo kiikarilla eri korkeuksilta. Valoa vilkuttamalla tai peittämällä saa sen tunnistettua kun on puhelinyhteys.

Millä korkeudella valo alkaa näkyä kertoo sen kuinka paljon pinta kaareutuu.