Miksi sodat 1939---1945.

Hitler oli syypää, Stalin alkoi varustautua natsismin nousun takia.
Natsismi on populismia eikä se ole hävinnyt mihinkään, se sai voimaa -30 luvun lamasta nyt epävarmoina aikana se nostaa päätään.

Mistä moista päättelet "valvontateam"?

Ehkä sekä Stalin että Hitler olivat aatteitensa keulakuvia, todellisuudessa Saksan kansallissosialismia pyöritti teollisuus. Saksa ei ole historian ainut maa, joka on saanut "rullat pyörimään" aseteollisuudella, koska siihen liittyy välittömästi myös huoltoporras lähes samoilla resusseilla. Aatu naiviutensa vuoksi kasvoi tietyllä tavalla keulakuvaksi ja juopui vallasta. (toivottavasti Trump ei tee samaa virhettä!) Stalinin hovissa oli pari mielenkiintoista kasvoa, joiden katseet olivat kohdistuneet Ruotsiin mahdollisuuksien maana, Molotov sekä Otto Ville Kuusinen. Malmikentän takana olisi Narvik, koko vuoden sulana pysyvä satama Atlantilla ja valmis rautatie malmikentiltä sinne.
Stalinin ongelmana olivat maan viisivuotissuunnitelmiin jumiutuneet tuotantotavoitteet ja oma henkinen tasapaino( näki kaikkialla pettureita,mm. armeijan ylin johto, oma kenraalikunta, joka varautuneisuutensa vuoksi oli poistettava ja korvattava suosikeilla. Loppujen lopuksi näyttävä suunnitelmakahdesta mahtivaltiosta alkoi kehittyä tasolle, jota ei voinut enää hallita: Suuri ja mahtava Neuvostoliitto ja Deutschlans, Deutschland über alles.

Aiotko kirjoittaa historian uusiksi. Kirjoituksesi täynnä asiavirheitä ja kummallisia johtopäätöksiä

vaalierkki kirjoitti:

Aiotko kirjoittaa historian uusiksi. Kirjoituksesi täynnä asiavirheitä ja kummallisia johtopäätöksiä

Komppaan vaalierkkiä.
Samoin ylempänä "Ei.sen.kummempaa" höpisee propagandan uhrina.

vaalierkki kirjoitti:

Aiotko kirjoittaa historian uusiksi. Kirjoituksesi täynnä asiavirheitä ja kummallisia johtopäätöksiä

Kerro, mitä asiavirheitä?

Petsamoa lukuun ottamatta nuo oli menetetty jo talvisodassa. Lisäksi Hankoniemi oli vuokrattu.
Jatkosodassa me lisäksi Petsamo ja Hankoniemi vaihtui Porkkalaan.

Stalinin strategiana oli katkaista Suomi kahtia Suomussalmelta Ouluun. Tais siinä kenraali Talvikin olla suomen puolella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raatteen_tien_taistelu

tuomo.nostoväki kirjoitti:

Stalinin strategiana oli katkaista Suomi kahtia Suomussalmelta Ouluun. Tais siinä kenraali Talvikin olla suomen puolella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raatteen_tien_taistelu

Lue lisää

Kenraali Talvi oli tosiaan suomalaisten puolella, ennätyspakkaset estivät venäläisen panssarikaluston täysmittaisen toiminnan. Suomi olisi hävinnyt totaalisesti talvisodan, ellei Saksa olisi vaatinut venäläisiä solmimaan välirauhan mahdollisimman nopeasti.
Englantilais-ranskalainen "15000 sotilaan vapaaehtoisjoukko" oli valmiina suorittamaan maihinnousun Narviikkiin, viralliseti "auttamaan" suomalaisia taisteluyksiköitä. Todellisuudessa tarkoitus vallata retken välitavoitteena Ruotsin malmikentät ja edetä välittömästi Muurmanskiin. Saksalaisten tiedustelupalvelu sai vihiä suunnitelmasta, jonka totteutuksen esti Neuvostoliiton ja Suomen välirauha maaliskuussa 1940.

Kiitos vaalierkki historian tietämyksestäsi.

"Oma lukunsa oli Terijoen hallitus ja Mainilan laukaukset, Tosiassa venäläispommittajat suuntasivat Helsinkiä kohden jo ennen mainittuja laukauksia,"

Vihdoinkin jotain muuta, kuin nuo Mainilan laukaukset, joista muka sota alkoi.

Olen juuri lukenut Mikko Porvalin kaksi kirjaa, joissa käsitellään vuosia 1918-1940, mutta pääasiassa 1920-1940, silloista "sotaa" kommunistien kanssa. Tietenkin kieltolaki ja sen seurannaiset ovat vahvasti kuvassa. "Romsku on romsku", ja totta on vain silloiset poliisimurhat ja niistäkin käsitellään vain muutamia tapauksia. Ei silloin eletty todellakaan missään "lintukodissa", kuten on annettu ymmärtää lapsukaisille.

Totta´kai olen lukenut muitakin kirjoja noista ajoista ja minun kansakoulun (mikäli muistan mitään) historian tietoni on mennyt totaalisesti uusiksi, joten hyvä on kertaus, mutta parempi uusin tieto, kun arkistot ovat avautuneet.

Kristiina23 kirjoitti:

Kiitos vaalierkki historian tietämyksestäsi.

"Oma lukunsa oli Terijoen hallitus ja Mainilan laukaukset, Tosiassa venäläispommittajat suuntasivat Helsinkiä kohden jo ennen mainittuja laukauksia,"

Vihdoinkin jotain muuta, kuin nuo Mainilan laukaukset, joista muka sota alkoi.

Olen juuri lukenut Mikko Porvalin kaksi kirjaa, joissa käsitellään vuosia 1918-1940, mutta pääasiassa 1920-1940, silloista "sotaa" kommunistien kanssa. Tietenkin kieltolaki ja sen seurannaiset ovat vahvasti kuvassa. "Romsku on romsku", ja totta on vain silloiset poliisimurhat ja niistäkin käsitellään vain muutamia tapauksia. Ei silloin eletty todellakaan missään "lintukodissa", kuten on annettu ymmärtää lapsukaisille.

Totta´kai olen lukenut muitakin kirjoja noista ajoista ja minun kansakoulun (mikäli muistan mitään) historian tietoni on mennyt totaalisesti uusiksi, joten hyvä on kertaus, mutta parempi uusin tieto, kun arkistot ovat avautuneet.

Lue lisää

Sisällissota oli lyhyt, mutta siitä seurasi raakaa kostomeininkiä puolin ja toisin talvisotaan asti.
20-luvun maaudistus tasoitti asetelmia. Oliko se kirjassa esillä? Millä nimellä se tunnettiin?

Thabo kirjoitti:

Sisällissota oli lyhyt, mutta siitä seurasi raakaa kostomeininkiä puolin ja toisin talvisotaan asti.
20-luvun maaudistus tasoitti asetelmia. Oliko se kirjassa esillä? Millä nimellä se tunnettiin?

Lue lisää

"Oliko se kirjassa esillä? "

Ei ollut, joten luettavaa riittää, mikäli kaikki luettu ei menisi, kuin "vesi hanhen selästä" , sillä niin paljon on uutta ymmärrettävää nykytiedon valossa.

Paljon olen jäänyt historian tiedoista vaille nuoruudessani, sillä isäni ei suostunut kertomaan sodasta mitään meille lapsille (edes aikuisina) ja kaikki oli "suut`tukittu" silloinkin, kun hän istui peräkamarissa sotakavereidensa kanssa.

Sen sain tietää, että "valkoisia" hän oli, mutta ei synnyinseudullani mitään "teurastuksia" tapahtunut, kuten ei kommunistien vainojakaan, ....tietääkseni? Maatkin oli jo jaettu siellä ja ilmeisesti tämä "maauudistus" koski vain rikkaita, ei meitä.??

Jotain valaistusta sain isäni muistoksi, kun hänen sotapäiväkirjansa tuli luettavaksi hänen kuolemansa jälkeen.

Thabo; Halusit ilmeisesti näpäyttää minua, koska mainitsin vaalierkin, jota tulin kiitelleeksi historian tietämyksestä, mutta minä en epäile, että vaalierkkikin ei olisi tietoinen näistä asioista?

Kaikki tiedot ei mahdu edes yhteen (100) romaaniin, mutta palasia sieltä voi lukea ja nykyisin ennenkaikkea korjailla vääriä tietoja, mitä minunkin lapsuudessa kerrottiin.

Harmittava on peruskouluille ilmestynyt Karttakirja 1992, jossa ei ole näitä silloisia "sotatantereita" ja Venäjän puoleiset alueet ovat vain pienenä kuvana.

Kristiina23 kirjoitti:

"Oliko se kirjassa esillä? "

Ei ollut, joten luettavaa riittää, mikäli kaikki luettu ei menisi, kuin "vesi hanhen selästä" , sillä niin paljon on uutta ymmärrettävää nykytiedon valossa.

Paljon olen jäänyt historian tiedoista vaille nuoruudessani, sillä isäni ei suostunut kertomaan sodasta mitään meille lapsille (edes aikuisina) ja kaikki oli "suut`tukittu" silloinkin, kun hän istui peräkamarissa sotakavereidensa kanssa.

Sen sain tietää, että "valkoisia" hän oli, mutta ei synnyinseudullani mitään "teurastuksia" tapahtunut, kuten ei kommunistien vainojakaan, ....tietääkseni? Maatkin oli jo jaettu siellä ja ilmeisesti tämä "maauudistus" koski vain rikkaita, ei meitä.??

Jotain valaistusta sain isäni muistoksi, kun hänen sotapäiväkirjansa tuli luettavaksi hänen kuolemansa jälkeen.

Thabo; Halusit ilmeisesti näpäyttää minua, koska mainitsin vaalierkin, jota tulin kiitelleeksi historian tietämyksestä, mutta minä en epäile, että vaalierkkikin ei olisi tietoinen näistä asioista?

Kaikki tiedot ei mahdu edes yhteen (100) romaaniin, mutta palasia sieltä voi lukea ja nykyisin ennenkaikkea korjailla vääriä tietoja, mitä minunkin lapsuudessa kerrottiin.

Harmittava on peruskouluille ilmestynyt Karttakirja 1992, jossa ei ole näitä silloisia "sotatantereita" ja Venäjän puoleiset alueet ovat vain pienenä kuvana.

Lue lisää

En ketään halunnut näpäyttää. Päinvastoin komppasin tuota sanomaasi

"""Olen juuri lukenut Mikko Porvalin kaksi kirjaa, joissa käsitellään vuosia 1918-1940, mutta pääasiassa 1920-1940, silloista "sotaa" kommunistien kanssa. Tietenkin kieltolaki ja sen seurannaiset ovat vahvasti kuvassa. "Romsku on romsku", ja totta on vain silloiset poliisimurhat ja niistäkin käsitellään vain muutamia tapauksia. Ei silloin eletty todellakaan missään "lintukodissa", kuten on annettu ymmärtää lapsukaisille."""

20-luvulla oli jokin maanjakouudistus(?), joka antoi etuja pien- tai vuokraviljelijöille tms., mutta en löydä siitä nyt aikaisemmin lukemaani dokkaria ja se nyt vallan kamalasti harmittaa.
Tuolla uudistuksella oli mielestäni vaikutusta siihen etteivät köyhimmätkään viljelijät sodassa tunteneet puolustavansa pelkästään suuromistajien omaisuutta.
Eikö kukaan muista?

Ylen venäjänkieliset uutiset on hyvä asia. Esim. lasten huostaanottokiistassa Suomen venäläisväestö sai oikeaa tietoa asiasta venäläisen median vääristyneen tiedottamisen sijaan. Venäjällä väitettiin mitä karmeimpia asioita huostaanottoon liittyen.

Ei koskaan selvinnyt oliko se Venäjän lapsiasiamiehen omaa keksintöä vai valtion taholta ohjattua propagandaa.

Jos ne väitteet olisivat olleet totta, niin siinä olisi ollut aineksia vaikka sotaan 2000-luvulla säädetyn lain mukaan. Ja Venäjähän ei koskaan hyväksy mitään tekaistuja syitä vaan on aina ollut erityisen tarkka totuudenmukaisista perusteluista kuten Mainilasta tiedämme.

Niin, tuon pommituksen muistan, olin Helsingissä 4 vuotias ja äidin lähettämä maitokauppaan, kun pommi rikkoi kaupan suuren ikkunan ja sain sirpaleen päähäni. Hätätilaan oli rakennettu ensiapuasema jossa sain herätä tikkien jälkeen, ja jo ennen joulua olimme evakoituina avokuorma-auton lavalla hirveässä pakkasessa Lohjan saareen.

Koko taivas punoitti tulipaloista muistan, ja paniikki oli tien varsilla, kun ei autoon mahtunut enempää ihmisiä,..joku ampuikin auton perään, kauhun muistan, mutta eniten hirveän kylmyyden.

Eipä kauaakaan mennyt niin olin jo Ruotsissa, Svea mamman hoivissa pois sodan jaloista 😌
Järkevä sotaleski äitikulta löysi vielä hyvän uuden aviokumppanin vuonna -45, josta tuli hyvä isä meille kahdelle tytöllekin , ja aikanaan lasteni rakastama Mufa, Mumin rinnalla 🌷⚓️

sini-sirkku kirjoitti:

Niin, tuon pommituksen muistan, olin Helsingissä 4 vuotias ja äidin lähettämä maitokauppaan, kun pommi rikkoi kaupan suuren ikkunan ja sain sirpaleen päähäni. Hätätilaan oli rakennettu ensiapuasema jossa sain herätä tikkien jälkeen, ja jo ennen joulua olimme evakoituina avokuorma-auton lavalla hirveässä pakkasessa Lohjan saareen.

Koko taivas punoitti tulipaloista muistan, ja paniikki oli tien varsilla, kun ei autoon mahtunut enempää ihmisiä,..joku ampuikin auton perään, kauhun muistan, mutta eniten hirveän kylmyyden.

Eipä kauaakaan mennyt niin olin jo Ruotsissa, Svea mamman hoivissa pois sodan jaloista 😌
Järkevä sotaleski äitikulta löysi vielä hyvän uuden aviokumppanin vuonna -45, josta tuli hyvä isä meille kahdelle tytöllekin , ja aikanaan lasteni rakastama Mufa, Mumin rinnalla 🌷⚓️

Lue lisää

Siinä on arvokasta muistitietoa.

Ensimmäisenä sotapäivänähän oli Helsingissä myös luultavasti iltapäivällä - ihmisten palatessa töistä - tuhoisa pommitus, joka suuntautui linja-autoaseman ja entisen Hankkijan väliselle alueelle. Siinä tuhoutui kymmeniä ihmisiä.

Sellainen mielikuva on, että Helsingissä menehtyi ensimmäisen sotapäivän pommitusten seurauksena 98 ihmistä.

Ihmisille oli annettu aivan vastuuttomasti ohjeita pommihyökkäysten varalta. Neuvottiin mm. menemään lastenvaunuja työnnellen puistoihin, sillä "eivät ne sellaisia pommittaisi". Ei tunnettu sodan julmia lakeja. Eniten sodan mahdollisuuteen uskoi ilmeisesti maan johto.

Mielenkiintoinen ohjelma tuli Teemalta to 2.3.klo 21,55 Kainuu, joka kertoi Juntusrannasta. Sota alkoi sieltä ja Mainilakin mainittiin. Googlesta löytyi myös sitä historiaa.

Nyt kyllä tulee "tuutintäydeltä" historiikkiä, kun vain osaisi seuloa "jyvät akanoista" ja muistaisi itsekin kuulemansa ja jopa ymmärtäisi! DD

havumetsäin_mies kirjoitti:

Siinä on arvokasta muistitietoa.

Ensimmäisenä sotapäivänähän oli Helsingissä myös luultavasti iltapäivällä - ihmisten palatessa töistä - tuhoisa pommitus, joka suuntautui linja-autoaseman ja entisen Hankkijan väliselle alueelle. Siinä tuhoutui kymmeniä ihmisiä.

Sellainen mielikuva on, että Helsingissä menehtyi ensimmäisen sotapäivän pommitusten seurauksena 98 ihmistä.

Ihmisille oli annettu aivan vastuuttomasti ohjeita pommihyökkäysten varalta. Neuvottiin mm. menemään lastenvaunuja työnnellen puistoihin, sillä "eivät ne sellaisia pommittaisi". Ei tunnettu sodan julmia lakeja. Eniten sodan mahdollisuuteen uskoi ilmeisesti maan johto.

Lue lisää

Minun mummuni oli Hankkijan aukiolla 30.11.39, johon putosi pommi. Siinä kasvanut salava pelasti mummoni sirpaleilta, mutta paineaalto heitti hänet katuun. Hän sai vamaankin aivovamman, johon menehtyi myöhemmin. Mummoni oli Talvisodan ensimäisiä uhreja.