Lakot ovat perseestä

juristitpeliin

Lakot osoittavat ay-liikkeen kyvyttömyyden neuvotella. Ei kiristys ole mitään neuvottelua. Se on vähä-älyisyyden tunnustamista. IAU ei ole kotona kuin kokonaisen kuukauden jälkeen. Kysytään sitten, mitä kuuluu ja kuka käskee.

Laittomien lakkojen järjestäjät pitää saada henkiläkohtaiseen edevastuuseen. Ryhmäkanne on yksi työkalu. Aiheutuneet ylimääriset kustannukse lakon takia maksuun korkoineen!

21

412

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kekemusta

      Työnantajasta johtuu lakot kun eivät halua neuvotelle kun painostuksen edessä.
      ovat vaan neuvottelevinaan, mutta siihen se jää.
      Avaajalla on vähän nuo ajatukset nyt pahasti hukassa.

    • AySikaOnHullu

      Mielisairas aaa yyy sika haluaa lakoilla aiheuttaa surua ja ikävyyksiä syyttömille ihmisille. Lakoista kärsivät eniten palkansaajat.

      • pärjäillään

        "Lakoista kärsivät eniten palkansaajat."
        No,sittenhän se ei kosketa sinua.


    • Repe12322

      Täällä ei selvästikkään tiedetä mikä edes on laiton lakko, IAU lakot ovat kaukana laittomasta.

    • osalakkoliikettä

      Kyllä työläisten asiat on ajettu aina lakko uhan alla .Eihän Työnantajalla ole mitään menetettävää vaikka ei sopimuksia olekkaan .Vielä kun porvaripuolueita äänestäneet sen tajuaisivat,mutta luulen että pikku hiljaa tajuavat kun Sipilän hallitus siellä aikansa huseeraa .

    • hghghkjkjbk

      Kylä Ay puoli eli työntekijät ovat neuvotelleet varsin jouheasti. Elinkeino elämän eli Ek :n vaatimuksisita hallituksen tuella saatiin aikaiseksi Kiky eli kilpailukykysopimus,joka oli edesmenneen työreformin kaltainen läpivienti yritys kokonaisuudessaan.Tuon lopputulos ei näytä riittäneen Ek osapulelle,vaan sanoivat sopimuksille piut paut:

      http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005089484.html

      http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ek-irtisanoi-sopimuksia-ammattiliittojen-kanssa-aika-on-ajanut-naiden-ohi/751832/

      Ei se ole sopimista,että yksipuolisesti ilmoitetaan että sopimukset ei ole vopimassa . Miten ihmeessä sellaisen osapuolen kanssa on yklipäätänsä mitään sovittavissa,jolla ei ole kuin vaatimuksia heikentää sopimuksia ,eikä tarjottavissa mitään vastikkeeksi ja joka ei pidä sovituista asioista kiinni vaikka niistä sovittaisiin?

      Ei työntekijät voi iänkaiken joustaa,heidän on tultava palkoilla toimeen ja jos eivät edes palkoilla pärjää ,niinn kuinka sitten eläkepäivinä,kun eläkkeet on 60% palkoisa. Tuollaisilla työreformimaisila toimilla joita EK vie eteenpäin,murretaan eläkejärjestelmä ja heikennetään palkoilla toimeentulo mahdollisuutta ,sekä tehdään vähänkin toimeen tulon mahdollisuus aina vaikeamammaksi ,sillä yleiset palkkatasot tippuvat ja ansio ajat pitenevät ansaitakseen sen vähäisemmänkin palkan. Kaikkea tuota pyritään edistämään viemällä sopimiset paikallisiksi ,jolla pyritään alas ajamaan sopimusta yleissitovuus ja niiden tuomat minimirajat. Kaikki tuo tehdään kuitenkin ymmärtämättä,että yritysten toimeentulo vaikeutuu myös toimien myötä ,levottomuuksien lisääntyessä työmarkkinoilla ja työmotivaatioiden kadotessa. Onneksi Suomalaisilla yrityksillä yrityksillä ja yrittäjillä on itsellään korkea moraali vastuuntuntoa ,jota Ek:lta ei tunnu löytyvän ,Ek :n tehdessä karhunpalveluksen yrityksille toimillaan.

    • yksityömies

      Lakon uhka on ainut keino pitää työnantajajärjestöt kurissa. Aloittaja ei tunne Euroopan ja Suomen historiaa. Työntekijöiden järjestäymistä on vastustettu iät ja ajat. Sotiin asti käytännössä niin olikin, että työnantajat pitkälti päättivät ja työntekijät taipuivat.

      Sotien jälkeen kuitenkin löytyi aseveljeyden kautta uusi suunta. Yhteiskunnan tasa-arvoistumisen ja hyvinvoinnin kasvun takasivat nimenomaan työntekijöiden järjestäytyminen vahvoiksi liitoiksi, jotka yhteistyössä sopivat työnantajien kanssa reiluista työehdoista.

      Tämä loi kestävän pohjan koko yhteiskunnan kehittämiselle. Se loi vakautta ja turvallisuuttakin. Lakkoja käytettiin aika harvakseltaan, koska sopu yleensä aina löytyi.

      Nyt sitten 90-luvun lopulta lukien tilanteet ovat vain kärjistyneet. Kun vanhat sodan nähneet miehet ja naiset ovat alkaneet väistyä sivuun johtotehtävistä, niin ei ole enää ollut sopua ja halua reiluuteen. EK:ssa valtaa pitävät ns jupit, joilla ei ole sydäntä. Eivät he halua sopia, vaan sanella. Samoin eduskuntaan on noussut samaan sakkia.

      2000-lvulla kaikki on kärjistynyt ja lakkoilu lisääntynyt, koska sopimisesta on tullut niin vaikeaa. Työnantaja leirissä ei haluta enää tyytyä sovintoon, vaan halutaan putsata pöytä ja maksimoida voitto.

      Työntekijä on heille vain välttämätön paha ja kuluerä. Uuden EK:n ja uuden sipilän hallituksen missio on työntekijöiden järjestäytymisen estäminen ja vaikeuttaminen, siis vastarinnan murtaminen ja pitkälti hyvinvointiyhteiskunnan tuhoaminen.

      Kaipa työntekijäliittojakin nyt arvostellaan, koska ei ole muotia olla vasemmistolainen. On muotia olla pärjäävä, loistava ja ainutkertainen. Solidiaarisuus ja yhteisöllisyys on valitettavasti katoamassa. Siksi moni äänestää omaa etuaan vastaan, koska kuvittelee olevansa samaa sakkia pankkiireiden ja muiden sellaisten kanssa.

    • dsfghjok

      Eipä tuota voisi paremmin kertoa. Silti haluamme juppeja valtaan esim. Harkimo ja muut narsistit...sippilä

    • poweipowetelö

      Eipä noita lakkokeväitä ole nähty vuosikymmeniin. Liitot kertovat lakoilla uhkaillessa jäsenmääränsä, joissa on mukana eläkeläiset ja opiskelijat, joilla ei siis ole mitään virkaa lakkoillessa. Työssäkäyvätkään eivät lähde lakkoon 10%:sti. Niin moni kuuluu jo Loimaan kassaan ja liittoihinkin kuuluvat ovat kulutusluottojensa ja asuntolainojensa kanssa sellaisessa suossa, että lakkoilu ei todellakaan ole se vaihtoehto.

      Ei Suomi enää mene lakkoilemalla polvilleen. Ay-liike tylsytti lakkoaseen jämähtämällä paikoilleen ja menettämällä jäsenensä.

      • vaihtoehtoisia_faktoja

        globalisaatiolla on ollut iso vaikutus ay-likkeen etujenajamiskykyyn. Vain rajatuilla osa-alueilla (lentoliikenne,kuljetus,satamat) ay-liikeellä on vielä jotain kykyä laittaa isommin kampoihin työnantajalle. Esimerkkiksi USAssa oli melko vahva ay-liike vielä 1950 luvulla. Nyt järjestäytymisaste on siellä luokkaa 11%. Jopa sen alle. Se näkyy työttömyytenä ja heikkoina palkkoina ja työehtoina. Etenkin USAn keskiluokan tosiasiallinen työttömyys on lisääntynyt ja palkat laskeneet. Tilastollisesti USAn työttömyys on alle 5%, mutta kun putoaa pois työttömyyskorvaukselta ( tyypillisesti USA max 26 viikkoa), niin sitten helposti putoaa liittovaltion työttömystilastoinnin ja työnhaun ulkopuolelle. USAssa työvoimasta jopa 35% tekee työtä keikkailemalla freelancer tyyppisesti. Tulot jäävät silloin monasti varsin heikoiksi. Eivät osaa raukat edes liittoutua yhteen ajaaksensa etujansa. Surkeata. On suurta liioittelua että ay-liike Suomessa haittaisi suurestikaan työantajien bisneksiä. Eihän Suomessa ole lakkoiltu kunnolla vuosikymmeniin. Suomalainen työnantaja on ollut varsin mielissään tilanteesta.


      • massaonvoimaa

        http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001106537.html
        Mikäli tuo toteutuu,liittopomo ei pyydä ketään neuvotteluun,liittopomoa pyydetään neuvotteluun.
        Toinen vahva,ehkä,kukaties, jos toteutuu on kuljetusalan (AKT,Merimies-Unioni,Veturimiehet,ym.) vastaava kimppa,


      • igbiubui
        vaihtoehtoisia_faktoja kirjoitti:

        globalisaatiolla on ollut iso vaikutus ay-likkeen etujenajamiskykyyn. Vain rajatuilla osa-alueilla (lentoliikenne,kuljetus,satamat) ay-liikeellä on vielä jotain kykyä laittaa isommin kampoihin työnantajalle. Esimerkkiksi USAssa oli melko vahva ay-liike vielä 1950 luvulla. Nyt järjestäytymisaste on siellä luokkaa 11%. Jopa sen alle. Se näkyy työttömyytenä ja heikkoina palkkoina ja työehtoina. Etenkin USAn keskiluokan tosiasiallinen työttömyys on lisääntynyt ja palkat laskeneet. Tilastollisesti USAn työttömyys on alle 5%, mutta kun putoaa pois työttömyyskorvaukselta ( tyypillisesti USA max 26 viikkoa), niin sitten helposti putoaa liittovaltion työttömystilastoinnin ja työnhaun ulkopuolelle. USAssa työvoimasta jopa 35% tekee työtä keikkailemalla freelancer tyyppisesti. Tulot jäävät silloin monasti varsin heikoiksi. Eivät osaa raukat edes liittoutua yhteen ajaaksensa etujansa. Surkeata. On suurta liioittelua että ay-liike Suomessa haittaisi suurestikaan työantajien bisneksiä. Eihän Suomessa ole lakkoiltu kunnolla vuosikymmeniin. Suomalainen työnantaja on ollut varsin mielissään tilanteesta.

        Niin, mitähän ovat ne työnantajan vihaamat asiat ay-liikkeen toiminnassa?

        Tasapäistäminen, yleistäminen:
        Samasta työtehtävästä pitäisi maksaa sama palkka koko valtakunnassa. Vaikeaa ja epäoikeudenmukaista, koska yritysten taloudellinen tilanne, koko jne. on erilainen. Esim. metalliteollisuus kattaa yritykset ruukeista muovituotteiden kokoonpanoon. Sama muotti ei sovellu kaikkiin tilanteisiin. Työntekijöiden henkilökohtaisia ominaisuuksiakaan ei arvioida riittävän tehokkaasti. Röökaava ja saikuttava lapamato saa melkein samaa palkkaa kuin se yritteliäs ja itseään kehittävä työntekijä. Ay-liikkeelle on perinteisesti ollut kunnia-asia, että mahdollisimman vähällä työllä saa mahdollisimman paljon palkkaa.

        Tarpeettomat työtaistelut:
        Oletetaan, että pihalla tappelee kaksi henkilöä. Toisen osapuolen tuttava huomaa tilanteen ja pahoinpitelee tuosta tappelusta tietämättömän ulkopuolisen henkilön. Viimeksimainittua ei rangaista teostaan. Onko oikein? Ei tietenkään, mutta tukilakossa on juuri tästä kyse. Työehtosopimuksia solmitaan, jotta työtaisteluja ei käytäisi. Tukilakon saa jostain ihmeen syystä julistaa vaikka sopimus olisi olemassa. Jopa jäsenistö ymmärtää tämän epäkohdan, mutta ay-pomot eivät.

        Saavutettujen etujen betonointi:
        Maailma muuttuu, jopa Neuvostoliitto hajosi. Onko 40-vuotiaat sopimukset sellaisia, että niitä ei voisi ajanmukaistaa? Mitkä olivat pekkaspäivien ja lomarahojen alkuperäiset perusteet ja vieläkö ne vaatimukset ovat olemassa? Miksi palkkamalli ja ansio perustuu erilaisiin lisiin, kuten sunnuntai- ja saunalisät? Nykymaailmassahan nuo ovat lähes samanlaisia työpäiviä kuin arkipäivätkin. Miksi työviikko on yhä 6-päiväinen ja sitä joudutaan kompensoimaan viikkolevolla? Miksi julkisella puolella on paremmat lomaedut kuin yksityisellä? Miksi opettajia ei laiteta kouluttautumaan heidän "kesäkeskeytyksensä aikana"? Etenkin ammattioppilaitosten opettajien tulisi säännöllisesti tutustua oikeaan työelämään?

        Eikö toimiva, elinvoimainen ja kilpailukykyinen yhteiskunta ole tavoiteltava asia?


      • väsynyttä_lässytystä
        igbiubui kirjoitti:

        Niin, mitähän ovat ne työnantajan vihaamat asiat ay-liikkeen toiminnassa?

        Tasapäistäminen, yleistäminen:
        Samasta työtehtävästä pitäisi maksaa sama palkka koko valtakunnassa. Vaikeaa ja epäoikeudenmukaista, koska yritysten taloudellinen tilanne, koko jne. on erilainen. Esim. metalliteollisuus kattaa yritykset ruukeista muovituotteiden kokoonpanoon. Sama muotti ei sovellu kaikkiin tilanteisiin. Työntekijöiden henkilökohtaisia ominaisuuksiakaan ei arvioida riittävän tehokkaasti. Röökaava ja saikuttava lapamato saa melkein samaa palkkaa kuin se yritteliäs ja itseään kehittävä työntekijä. Ay-liikkeelle on perinteisesti ollut kunnia-asia, että mahdollisimman vähällä työllä saa mahdollisimman paljon palkkaa.

        Tarpeettomat työtaistelut:
        Oletetaan, että pihalla tappelee kaksi henkilöä. Toisen osapuolen tuttava huomaa tilanteen ja pahoinpitelee tuosta tappelusta tietämättömän ulkopuolisen henkilön. Viimeksimainittua ei rangaista teostaan. Onko oikein? Ei tietenkään, mutta tukilakossa on juuri tästä kyse. Työehtosopimuksia solmitaan, jotta työtaisteluja ei käytäisi. Tukilakon saa jostain ihmeen syystä julistaa vaikka sopimus olisi olemassa. Jopa jäsenistö ymmärtää tämän epäkohdan, mutta ay-pomot eivät.

        Saavutettujen etujen betonointi:
        Maailma muuttuu, jopa Neuvostoliitto hajosi. Onko 40-vuotiaat sopimukset sellaisia, että niitä ei voisi ajanmukaistaa? Mitkä olivat pekkaspäivien ja lomarahojen alkuperäiset perusteet ja vieläkö ne vaatimukset ovat olemassa? Miksi palkkamalli ja ansio perustuu erilaisiin lisiin, kuten sunnuntai- ja saunalisät? Nykymaailmassahan nuo ovat lähes samanlaisia työpäiviä kuin arkipäivätkin. Miksi työviikko on yhä 6-päiväinen ja sitä joudutaan kompensoimaan viikkolevolla? Miksi julkisella puolella on paremmat lomaedut kuin yksityisellä? Miksi opettajia ei laiteta kouluttautumaan heidän "kesäkeskeytyksensä aikana"? Etenkin ammattioppilaitosten opettajien tulisi säännöllisesti tutustua oikeaan työelämään?

        Eikö toimiva, elinvoimainen ja kilpailukykyinen yhteiskunta ole tavoiteltava asia?

        Ota ne pillerit,niistä on vain hyötyä;)


      • oppoghkjghkj
        massaonvoimaa kirjoitti:

        http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001106537.html
        Mikäli tuo toteutuu,liittopomo ei pyydä ketään neuvotteluun,liittopomoa pyydetään neuvotteluun.
        Toinen vahva,ehkä,kukaties, jos toteutuu on kuljetusalan (AKT,Merimies-Unioni,Veturimiehet,ym.) vastaava kimppa,

        Entäpä sitten kun liittokokoukselta halutaan hyväksyntä? Saavatko aikaiseksi yhteistuumin?


      • ErkkiEsimerkkitön
        vaihtoehtoisia_faktoja kirjoitti:

        globalisaatiolla on ollut iso vaikutus ay-likkeen etujenajamiskykyyn. Vain rajatuilla osa-alueilla (lentoliikenne,kuljetus,satamat) ay-liikeellä on vielä jotain kykyä laittaa isommin kampoihin työnantajalle. Esimerkkiksi USAssa oli melko vahva ay-liike vielä 1950 luvulla. Nyt järjestäytymisaste on siellä luokkaa 11%. Jopa sen alle. Se näkyy työttömyytenä ja heikkoina palkkoina ja työehtoina. Etenkin USAn keskiluokan tosiasiallinen työttömyys on lisääntynyt ja palkat laskeneet. Tilastollisesti USAn työttömyys on alle 5%, mutta kun putoaa pois työttömyyskorvaukselta ( tyypillisesti USA max 26 viikkoa), niin sitten helposti putoaa liittovaltion työttömystilastoinnin ja työnhaun ulkopuolelle. USAssa työvoimasta jopa 35% tekee työtä keikkailemalla freelancer tyyppisesti. Tulot jäävät silloin monasti varsin heikoiksi. Eivät osaa raukat edes liittoutua yhteen ajaaksensa etujansa. Surkeata. On suurta liioittelua että ay-liike Suomessa haittaisi suurestikaan työantajien bisneksiä. Eihän Suomessa ole lakkoiltu kunnolla vuosikymmeniin. Suomalainen työnantaja on ollut varsin mielissään tilanteesta.

        Jenkiessä tuntuu olevan vallalla kummallinen ajatus, että työnantaja olisi hyväntekijä kun antaa työtä ja on maksavinaan siitä vielä palkkaa. Tosiasia kuitenkin on, että utottavuus on jenkeissä noussut kohisemalla mutta palkoissa se ei ole näkynyt käytännössä lainkaan, itseasiassa päinvastoin palkat ovat yhä josakin siellä 80-luvun tasoilla. Samalla on ns. keskiluokka käytännössä kadonnut kokonaan. Jenkkien on pysyäkseen kuluttamaan otettava velkaa, ja itseasiassa aikapaljon velkaa.

        Ilmeisesti omien etujen ajaminen on kommunismia,ja se ei ole missään muodossa hyvä asia. Paitsi tietenkin jos on suurpääoman edustaja, jolloin se on vähintäänkin välttämättömyys ellei jopa hyve.

        Nyt tätäkin ajattelu tapaa ollaan tuomassa suomeen, ja ilmeisesti jotkin tahot ovat siitä jopa innoissaan. Paitsi,että ns. keskiluokka pyörittää taloutta tuloillaan ja maksamillaan veroilla. Kun keskiluokka katoaa ei kenelläkään jolla ei ole takanaan suurta pääomaa hyvä olla. Jos on nykyisin heikoilla on tulevaisuus aika karua, jos tuohon jenkkimalliin ollaan menossa.


      • Kylders
        igbiubui kirjoitti:

        Niin, mitähän ovat ne työnantajan vihaamat asiat ay-liikkeen toiminnassa?

        Tasapäistäminen, yleistäminen:
        Samasta työtehtävästä pitäisi maksaa sama palkka koko valtakunnassa. Vaikeaa ja epäoikeudenmukaista, koska yritysten taloudellinen tilanne, koko jne. on erilainen. Esim. metalliteollisuus kattaa yritykset ruukeista muovituotteiden kokoonpanoon. Sama muotti ei sovellu kaikkiin tilanteisiin. Työntekijöiden henkilökohtaisia ominaisuuksiakaan ei arvioida riittävän tehokkaasti. Röökaava ja saikuttava lapamato saa melkein samaa palkkaa kuin se yritteliäs ja itseään kehittävä työntekijä. Ay-liikkeelle on perinteisesti ollut kunnia-asia, että mahdollisimman vähällä työllä saa mahdollisimman paljon palkkaa.

        Tarpeettomat työtaistelut:
        Oletetaan, että pihalla tappelee kaksi henkilöä. Toisen osapuolen tuttava huomaa tilanteen ja pahoinpitelee tuosta tappelusta tietämättömän ulkopuolisen henkilön. Viimeksimainittua ei rangaista teostaan. Onko oikein? Ei tietenkään, mutta tukilakossa on juuri tästä kyse. Työehtosopimuksia solmitaan, jotta työtaisteluja ei käytäisi. Tukilakon saa jostain ihmeen syystä julistaa vaikka sopimus olisi olemassa. Jopa jäsenistö ymmärtää tämän epäkohdan, mutta ay-pomot eivät.

        Saavutettujen etujen betonointi:
        Maailma muuttuu, jopa Neuvostoliitto hajosi. Onko 40-vuotiaat sopimukset sellaisia, että niitä ei voisi ajanmukaistaa? Mitkä olivat pekkaspäivien ja lomarahojen alkuperäiset perusteet ja vieläkö ne vaatimukset ovat olemassa? Miksi palkkamalli ja ansio perustuu erilaisiin lisiin, kuten sunnuntai- ja saunalisät? Nykymaailmassahan nuo ovat lähes samanlaisia työpäiviä kuin arkipäivätkin. Miksi työviikko on yhä 6-päiväinen ja sitä joudutaan kompensoimaan viikkolevolla? Miksi julkisella puolella on paremmat lomaedut kuin yksityisellä? Miksi opettajia ei laiteta kouluttautumaan heidän "kesäkeskeytyksensä aikana"? Etenkin ammattioppilaitosten opettajien tulisi säännöllisesti tutustua oikeaan työelämään?

        Eikö toimiva, elinvoimainen ja kilpailukykyinen yhteiskunta ole tavoiteltava asia?

        Ai että.

        Harvoin näillä palstoilla näkee järkipuhetta. 9/10 on kouluttamattomien työukkojen nutinaa siitä, kuinka työstä pitää maksaa kunnon palkka ja kuinka duunaria sorretaan kaikkialla, hallitus sitä ja hallitus tätä. Kaikista eniten vereni kiehuu kun kuulen, että "Herrojen taskuun menevät nämäkin--" tai "Tulisivat porvarit joskus kokeilemaan miltä oikea työ tuntuu" Ihan kuin kaikki nämä "Herrat" olisivat syntyneet siihen missä ovat. Eivät ole. Todella monilla on pitkä työ- ja opiskelu-ura takana ja ovat muutenkin olleet elämässään proaktiivisia, eivätkä reaktiivisia. Itsekin opiskelen korkeakoulussa ja käyn töissä samaan aikaan. Minun ei tarvitse töissä päästä röökille tai lahnata tietokoneella pelaten facebookin pelejä. Ainoa asia, mikä minua töissä ärsyttää on se, että ne jotka käyttäytyvät näin, saavat siitä samaa palkkaa kuin minä.

        Myöskään opiskelun haastavuutta ei tunnuta ymmärtävän. Aina kuulee kun joku duunari haluaa vaihtaa paikkaa kauppatieteiden tai oikeustieteiden maisterin kanssa vihjaten, että heidän työnsä on vaikeaa ja raskasta mutta kyllähän kuka tahansa voisi herrojen työt tehdä. Jos joku on tosissaan tätä mieltä annan mielelläni osan viikkotehtävistäni ratkaistavaksi. Suurin osa tuskin edes kykenisi ymmärtämään mistä on kyse de facto.

        Lopettaisitte aikuiset ihmiset sen nutinan ja tutustuisitte vähän taloustieteen perusperiaatteisiin. Globalisaation aikana ei voida pitää yllä AY-liikkeiden jäykkiä työehtosopimuksia. Ei voida enää maksaa siitä, että jengin pitää päästä röökitauolle vartin välein ja muutenkin työnteosta 35% on paskanjauhantaa työkavereiden kanssa.
        Maailma ei ole enää 80-luvulla, älkää tekään.


      • mietinpävain

        Tämä on mielenkiintoinen näkökulma. Luodaan sellaista mielikuvaa, että nykymenolle ei olisi muka vaihtoehtoa. Ei talousjärjestelmä ole lopulta kuin, miten ihmiset toimivat ja miten ihmiset sopivat asioista. Globalisaatiokin on varsin nuori ilmiö ja jos katsoo maailman politiikkaa, niin sille on syntynyt jo varsin paljon vahvoja vastavoimia. Globaali talous nimittäin luo paljon kurjuutta ja vie ihmiset ahtaalle. Ei tarvitse katsoa kuin yhdysvaltoihin, jossa Trumpin kaltainen pelle nousee valtaan, koska ihmiset ovat kyllästyneitä globaaliin keinottelutalouteen ja vanhojen arvojen ja hyvän elämän polkemiseen.

        Yhteiskuntapolitiikkaa voidaan tehdä tehokkuuden ehdoilla tietysti ja niin on tehtykkin. Taloustieteen mantra tehokkuudesta on uponnut aika hyvin politikkoihin. No kuulosti se minustakin ihan kivalta taloustieteen peruskurssilla, mutta, kun asioihin perehtyy, näkee kyllä paljon vaihtoehtoisiakin malleja.

        Olisi aivan yhtä hyvin mahdollista asettaa onnellisuus, reiluus, vapaus ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnan päätavoitteeksi. Taloudellsen tehokkuuden tulisi olla alisteista näille arvoille. Me voisimme tyytyä vähempään monessa mielessä. Ei yhteiskunnan tarvitsi olla niin tehokas.

        Voisin jopa väittää, että jatkuva materian tavoittelu on tehnyt ihmisistä entistä onnettomampia. Ihmiset luulevat, että heillä on kaikenlaisia välttämättömiä tarpeita, jonka takia heidän tulee tehdä kovasti työtä ja rikastua. Moni asia on pelkästään illuusio. Aikansa voisi hyvin käyttää itensä sivistämiseen, opiskeluun ja asioiden kokemiseen. Ns. immateriaaliseen pääomaan.

        ps. oikeustieteen ja kauppatieteen opiskelu ei ole nyt oikeasti niin vaikeaa. :-)


    • Anonyymi

      ja lakkovahdit perseenjakajia.

    • Anonyymi

      Kyllä sen huomaa että porvarit ja niiden hännystelijät vapisevat peloissaan ja hyvä niin.

      Talkoo-Taavetti

    • Anonyymi

      Lakot on SAK:n ay-pomojen vastuutonta toimintaa. Mitä siellä SAK:n hallituksessa oikein tehdään? Onko siellä muitakin mielipiteitä kuin Riku Aallon mielipide? Miten 5 naista pärjäävät, kun paikalla on 14 lakkokiimaista ukkoa?

    • Anonyymi

      Nyt haukut koira väärää puuta. Orpopetteri tämän paskan on aikaan saannut.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?

      Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot
      Maailman menoa
      585
      3879
    2. Muuttaisiko viesti mitään

      Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j
      Ikävä
      48
      3318
    3. Jos sinulla kiinnostaisi

      Nyt, miten antaisit minun ymmärtää sen?
      Ikävä
      38
      2801
    4. Valpuri Nykänen elokapina

      Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.
      Maailman menoa
      66
      2759
    5. Oon vähän ihastunut suhun nainen

      Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)
      Ikävä
      19
      2144
    6. Jospa me nähtäisiin

      Sinne suuntaan menossa🤣
      Ikävä
      32
      2091
    7. Se että tavattiin

      Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni
      Ikävä
      12
      1967
    8. Elämä jatkuu

      Onneksi ilman sinua
      Ikävä
      29
      1865
    9. Oot pala mun sielua

      Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my
      Ikävä
      17
      1810
    10. Hei T........

      Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu
      Suhteet
      47
      1759
    Aihe