Tuonnempana joku leikillään puhui "Tohmajärven suojeluskunnasta", mutta kun palataan kohta 100 vuoden takaisiin tapahtumiin, niin todeta pitää, että 1918 suojeluskuntia oli sekä Tohmajärvellä että Värtsilässä.
Värtsilän taistelu 8.2.1918 oli tiettävästi Pohjois-Karjalan ainoa yhteenotto sisällissodan valkoisten ja punaisten välillä.
Valkoisten puolen kaatuneista yksikään ei ollut paikkakuntalaisia, vaan Joensuun ja Sortavalan suojeluskuntien johdolla saapuneita toispitäjäläisiä. Punaiset kaatuneet ja myöhemmin teloitetut sen sijaan olivat vahvasti paikallisia. Monia myös pakeni tilannetta Venäjän puolelle palatakseen sieltä myöhemmin takaisin.
Suurin osa pidätetyistä punasympatioista epäillyistä lähetettiin junalla Joensuun suojeluskunnan keskusesikunnan jatkokäsiteltäviksi. Sinne katkesi muutaman taival, ja kymmeniä lähetettiin eteenpäin vankileireille Seinäjoelle ja sieltä sitten Tammisaareen, joka jäikin monen viimeiseksi etapiksi.
Eräitä värtsiläläisiä jäi kirjanpidon ulkopuolelle kadoksiin. Ei montaa, mutta joku sentään. Ehkä he joutuivat pidätystilanteessa ammutuiksi ja ruumiinsa sitten metsään kätketyksi?
Tietääkö kukaan, koottiinko teloitettuja jälkikäteen kotiseurakunnan multiin? Olen törmännyt muutamaan kirkonkirjamainintaan, että 1918 joulukuussa olisi joitakin teloitettuja punaisia saatettu haudan lepoon - vaikka teloitukset tapahtuivatkin jo keväällä ja hautapaikka on ollut toinen?
Värtsilä 1918?
15
1350
Vastaukset
- kiinnostaaminuakin
Laitappa tämä teksti Värtsi-verkkolehteen. Lukijakunnalla voisi olla tietoa.
- Plitbyroo
Varmasti Värtsi-lehteen kannattaakin kokeilla saada juttu. Jos onnistut niin olet todella etevä. Värtsi-lehdessä kun on aikamoinen politbyroo ensin vastaanottokomiteana ja suoraan sanottuna ei kaikista ystävällismielisin sakki ole ollenkaan. Onnea matkaan..kerro jos onnistuit
- kiinnostaaminuakin2
Höpsistä. Kopioit tekstisi, pistät kommenttina viikon puheeaiheisiin. Katsotaan miten käy.. Luulen, että viriää keskustelu! Olisi kerrankin jotakin oikeata asiaa. Onhan se totta, että siellä on politbyroo vastassa ja ammattitaidoton porukka, mutta silti.
- 1918jäljillä
Vuoden 2018 lähestyessä vuoden 1918 tapahtumat tulevat olemaan yhä enemmän esillä.
Vaikka Värtsilän taistelu 8.2.1918 tapahtuikin nykyisen rajan tuolla puolen, perimätietoa on täytynyt jäädä tällekin puolen rajaa. Monia silloisia sukuja asuu paikkakunnalla yhä.
Valkoisten ja punaisten oikeassa/väärässäolemisen väittelyyn en halua mennä, mutta koska taistelussa ja varsinkin sen jälkiselvittelyissä kuolleet olivat nimenomaan paikkakuntalaisia, asian luulisi yhä kiinnostavan.
Värtsiläläisiä ja tohmajärveläisiä kuoli toki myös valkoisten puolella, mutta heistä yksikään ei Värtsilässä/Tohmajärvellä. - Tietytsuvutestävät
Niinpä, tätä on aiemminkin yritetty selvitellä j tietyt ihmiset antavat käsittää siellä, että tietoja kyllä on ja löytyy, mutta niistä on parempi vaieta, koska tietyt suvut haluavat niiden pysyvänkin selvittelemättä sen laajemmin. Tämä sama henki on pienellä paikkakunnalla edelleen voimissaan ja asioita ei siksi lähdetä tuomaan esiin. Pitkäaikaiset paikkakunnan mahtisuvut pitävät siitä huolen.
- 1918jäljillä
Nimiä en lähde tässä yhteydessä esille vetämään, mutta eihän nuo ainakaan uhrien puolella salaisuuksia ole.
Suomen sotasurmat 1914-1922 -projektin hakusivulla pääsee vähän alulle, vaikka näin:
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input
Kohtaan "kirjoillaolokunta" kirjoitetaan Tohmajärvi - tuloksena tasan 50 nimeä 1918 sodassa kuolleita tohmajärveläisiä sisältäen myös värtsiläläiset. Tämä 50 nimen lista sisältää sikin sokin sekä punaiset että valkoiset tohmajärveläiset.
Eräitä ottoja tärkeimpien kuolinpaikkojen mukaan:
-kirjoillaolokunta Tohmajärvi, kuolinkunta Tohmajärvi : 5 kuollutta.
-kirjoillaolokunta Tohmajärvi, kuolinkunta Joensuu: 1 kuollut
-kirjoillaolokunta Tohmajärvi, kuolinkunta Tammisaari: 1 kuollut
Värtsilän kohdalla päästäänkin ihan eri lukuihin:
-kirjoillaolokunta Värtsilä, kuolinkunta Tohmajärvi: 6 kuollutta
-kirjoillalokunta Värtsilä, kuolinkunta Joensuu: 6 kuollutta
-kirjoillalokunta Värtsilä, kuolinkunta Tammisaari: 18 kuollutta
-kirjoillaolokunta Värtsilä, kuolinkunta Viipuri: 1 kuollut
-kirjoillaolokunta Värtsilä, kuolinkunta Sortavala: 1 kuollut
Näissä tapauksissa kuolleet olivat tavallisimmin punaisiksi katsottuja, teloitettuja tai vankileireillä kuolleita. Valkoisia vapaaehtosia kuoli monissa rytinöissä eri puolilla maata.
Mainittakoon, että itse Värtsilän taistelussa kuoli varsin vähän ihmisiä, ja kaikki valkoiset kuolleet olivat ulkopaikkakuntalaisia. Värtsilän punaisten joukoissa taisteli myös muualta tulleita, etenkin pälkjärveläisiä, jotka eivät edellisessä otoksessa näy. - Tietoeikatoamihinkään
Kiitos, hien portaali, josta löytyikin tietoa. Myös ne mahtisuvut, jotka eivät halua tietojen leviävän.
- 1918jäljillä
Tiedäpä siitä "mahtavuudesta". Joitakin 1918 tapahtumissa kuolleiden sukulaisia paikkakunnalla yhä asuu. Syyttelemään ei näin 100 vuotta jäljessä kannata lähteä - tekijät ovat aikoinaan tekojensa taakan kantaneet.
Sukulaisen päätyminen teloitettujen ja pidätettyjen joukkoon ei pitäisi olla 1918 mitenkään vaiettava tai hävettävä asia. Ilmeni, että monia oli pidätetty ja jopa teloitettu heppoisin perustein. Vuoden 1918 keväällä paikallisilla suojeluskunnilla oli suuremmat valtuudet kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen. - 1918jäljillä
Tietoeikatoamihinkään kirjoitti:
Kiitos, hien portaali, josta löytyikin tietoa. Myös ne mahtisuvut, jotka eivät halua tietojen leviävän.
Mainittakoon sekin, että jos joku keksii pohjalaisia pahimmiksi lahtareiksi haukkumaan, niin niistä noin puolestasadasta värtsiläläisestä punavangista, jotka Joensuun suojeluskunta lähetti Seinäjoen vankileirille, ei Seinäjoella kuollut tai tapettu yhtä ainutta! Viljava seutu kykeni ruokkimaan myös vieraansa.
Sen sijaan myöhemmin eteenpäin Tammisaareen lähetettyinä ilmeisesti ainakin 18 värtsiläläistä kuoli tuolla pahamaineisella nälän ja tautien riivaamalla vankileirillä Dragsvikissä. - 1918jäljillä
Tietoeikatoamihinkään kirjoitti:
Kiitos, hien portaali, josta löytyikin tietoa. Myös ne mahtisuvut, jotka eivät halua tietojen leviävän.
Tiettävästi Tohmajärven kaatuneista valkoisista yksikään ei kaatunut taisteluissa Tohmajärvellä tai edes lähiseudulla. Siis tohmajärveläiset valkoiset ja tohmajärveläiset punaiset eivät oikeastaan koskaan kohdanneet taistelussa. Tohmajärven ja Värtsilän omat suojeluskunnat olivat taistelun aikoihin lamassa, ja aktivoituivat epätoivottujen tohmajärveläisten ja värtsiläläisten mustalistaamiseen vasta taistelun jälkeen.
Tohmajärven/Värtsilän punaisista - tai sellaisiksi väitetyistä - suurin osa kuoli ulkopaikkakuntalaisten kädestä. Värtsilän taisteluun 8.2. saapunut valkoinen osapuoli saapui Joensuusta ja Sortavalasta - nekin joukot olivat monen eri kunnan alueelta. Sattuipa sekin tilastollinen epätodennäköisyys, että Joensuun suojeluskunnan johtaman joukon kaatuneista yksikään ei ollut joensuulainen.
Eräs Värtsilän suojeluskunnassa vaikuttanut metsätyöpäällikkö syyllistyi tuona keväänä useammankin värtsiläläisen murhaan. Jo pian 1918 kesän jälkeen hän joutui kuitenkin myös omiensa epäsuosioon. Hänen myöhemmistä vaiheistaan tiedän vain huhuja. - IsosetäKateisiin1918
1918jäljillä kirjoitti:
Tiettävästi Tohmajärven kaatuneista valkoisista yksikään ei kaatunut taisteluissa Tohmajärvellä tai edes lähiseudulla. Siis tohmajärveläiset valkoiset ja tohmajärveläiset punaiset eivät oikeastaan koskaan kohdanneet taistelussa. Tohmajärven ja Värtsilän omat suojeluskunnat olivat taistelun aikoihin lamassa, ja aktivoituivat epätoivottujen tohmajärveläisten ja värtsiläläisten mustalistaamiseen vasta taistelun jälkeen.
Tohmajärven/Värtsilän punaisista - tai sellaisiksi väitetyistä - suurin osa kuoli ulkopaikkakuntalaisten kädestä. Värtsilän taisteluun 8.2. saapunut valkoinen osapuoli saapui Joensuusta ja Sortavalasta - nekin joukot olivat monen eri kunnan alueelta. Sattuipa sekin tilastollinen epätodennäköisyys, että Joensuun suojeluskunnan johtaman joukon kaatuneista yksikään ei ollut joensuulainen.
Eräs Värtsilän suojeluskunnassa vaikuttanut metsätyöpäällikkö syyllistyi tuona keväänä useammankin värtsiläläisen murhaan. Jo pian 1918 kesän jälkeen hän joutui kuitenkin myös omiensa epäsuosioon. Hänen myöhemmistä vaiheistaan tiedän vain huhuja.Värtsi-lehteenkin päätyi aiemmin keskustelua 1918 asioista:
http://www.vartsi.net/2013/02/27/vartsilan-valtaus-2/
Mainittua huhua Jouhtenusjärven liepeillä olevasta suonsilmästä punaisten hautapaikkana en ihan purematta niele. Lopultakin kadoksiin ei jäänyt montaakaan värtsiläläistä.
Itseäni harmittaa vain, että juuri yksi isosetäni oli yksi kadoksiin jääneitä. Hautapaikka tuntematon. Sellaisia ei koko Pohjois-Karjalankaan mittakaavassa ollut montaa.
- Rouva59
Ei kannata käyttää Hainarintie 2 oikotietä, jouduin taas mainitsemaan asiasta.
- teemaantakas
Voi kauheeta. Onko 1918 hautoja sielläkin?
- 1918jäljillä
Joensuun Siilaisilla teloitetun uskonnonopettaja Johannes Karhapään kävivät tämän omaiset siirtämässä. Vainaja kuulemma tunnistettiin villasukkiensa perusteella. Karhapää haudattiin Ilomantsiin ortodoksihautausmaalle 13.12.
Kuolinilmoitusten mukaan myös ainakin nämä Värtsilän taisteluun liittyvät, punaisina teloitetut päätyivät kotiseurakunnan multiin:
Samuli Mannerheimo - merkitty haudatuksi Värtsilään 13.10.
Matti Durchman - merkitty haudatuksi 22.12.
Antti Kempas - merkitty haudatuksi 22.12.
Mahdollista, että lupa heltisi Värtsilän pitkäaikaiselta kirkkoherralta Julius Karstenilta. Tohmajärven kirkonkirjat saattaisivat tietää siirroista.- 1918jäljillä
” Suurella surulla ja kaipauksella ilmoitan, että rakas mieheni, matkustava uskonnonopettaja Johannes Karhapää synt. 23.7. 1884, ammuttu luultavasti Joensuussa 8p. maaliskuuta 1918. Haudattu Ilomantsin kreikkalaiskatoliseen hautausmaahan 13.p. joulukuuta 1918. Vainajaa lähinnä suremaan jäivät minä, 1 poika vanha pappa ja 2 veljeä sekä suuri sukulais- ja tuttavapiiri."
Anna Karhapää o.s. Toraskainen
(Kuolinilmoitus Suomen Sosiaalidemokraatissa 21.1.1919)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik83276MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar681838Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5401549Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin751156Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja60966Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s32940Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt208861- 170813
Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o59796Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3758