Värtsilä 1918?

Varmasti Värtsi-lehteen kannattaakin kokeilla saada juttu. Jos onnistut niin olet todella etevä. Värtsi-lehdessä kun on aikamoinen politbyroo ensin vastaanottokomiteana ja suoraan sanottuna ei kaikista ystävällismielisin sakki ole ollenkaan. Onnea matkaan..kerro jos onnistuit

Höpsistä. Kopioit tekstisi, pistät kommenttina viikon puheeaiheisiin. Katsotaan miten käy.. Luulen, että viriää keskustelu! Olisi kerrankin jotakin oikeata asiaa. Onhan se totta, että siellä on politbyroo vastassa ja ammattitaidoton porukka, mutta silti.

Vuoden 2018 lähestyessä vuoden 1918 tapahtumat tulevat olemaan yhä enemmän esillä.

Vaikka Värtsilän taistelu 8.2.1918 tapahtuikin nykyisen rajan tuolla puolen, perimätietoa on täytynyt jäädä tällekin puolen rajaa. Monia silloisia sukuja asuu paikkakunnalla yhä.

Valkoisten ja punaisten oikeassa/väärässäolemisen väittelyyn en halua mennä, mutta koska taistelussa ja varsinkin sen jälkiselvittelyissä kuolleet olivat nimenomaan paikkakuntalaisia, asian luulisi yhä kiinnostavan.

Värtsiläläisiä ja tohmajärveläisiä kuoli toki myös valkoisten puolella, mutta heistä yksikään ei Värtsilässä/Tohmajärvellä.

Niinpä, tätä on aiemminkin yritetty selvitellä j tietyt ihmiset antavat käsittää siellä, että tietoja kyllä on ja löytyy, mutta niistä on parempi vaieta, koska tietyt suvut haluavat niiden pysyvänkin selvittelemättä sen laajemmin. Tämä sama henki on pienellä paikkakunnalla edelleen voimissaan ja asioita ei siksi lähdetä tuomaan esiin. Pitkäaikaiset paikkakunnan mahtisuvut pitävät siitä huolen.

Nimiä en lähde tässä yhteydessä esille vetämään, mutta eihän nuo ainakaan uhrien puolella salaisuuksia ole.

Suomen sotasurmat 1914-1922 -projektin hakusivulla pääsee vähän alulle, vaikka näin:

http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input

Kohtaan "kirjoillaolokunta" kirjoitetaan Tohmajärvi - tuloksena tasan 50 nimeä 1918 sodassa kuolleita tohmajärveläisiä sisältäen myös värtsiläläiset. Tämä 50 nimen lista sisältää sikin sokin sekä punaiset että valkoiset tohmajärveläiset.

Eräitä ottoja tärkeimpien kuolinpaikkojen mukaan:

-kirjoillaolokunta Tohmajärvi, kuolinkunta Tohmajärvi : 5 kuollutta.
-kirjoillaolokunta Tohmajärvi, kuolinkunta Joensuu: 1 kuollut
-kirjoillaolokunta Tohmajärvi, kuolinkunta Tammisaari: 1 kuollut

Värtsilän kohdalla päästäänkin ihan eri lukuihin:

-kirjoillaolokunta Värtsilä, kuolinkunta Tohmajärvi: 6 kuollutta
-kirjoillalokunta Värtsilä, kuolinkunta Joensuu: 6 kuollutta
-kirjoillalokunta Värtsilä, kuolinkunta Tammisaari: 18 kuollutta
-kirjoillaolokunta Värtsilä, kuolinkunta Viipuri: 1 kuollut
-kirjoillaolokunta Värtsilä, kuolinkunta Sortavala: 1 kuollut

Näissä tapauksissa kuolleet olivat tavallisimmin punaisiksi katsottuja, teloitettuja tai vankileireillä kuolleita. Valkoisia vapaaehtosia kuoli monissa rytinöissä eri puolilla maata.

Mainittakoon, että itse Värtsilän taistelussa kuoli varsin vähän ihmisiä, ja kaikki valkoiset kuolleet olivat ulkopaikkakuntalaisia. Värtsilän punaisten joukoissa taisteli myös muualta tulleita, etenkin pälkjärveläisiä, jotka eivät edellisessä otoksessa näy.

Kiitos, hien portaali, josta löytyikin tietoa. Myös ne mahtisuvut, jotka eivät halua tietojen leviävän.

Tiedäpä siitä "mahtavuudesta". Joitakin 1918 tapahtumissa kuolleiden sukulaisia paikkakunnalla yhä asuu. Syyttelemään ei näin 100 vuotta jäljessä kannata lähteä - tekijät ovat aikoinaan tekojensa taakan kantaneet.

Sukulaisen päätyminen teloitettujen ja pidätettyjen joukkoon ei pitäisi olla 1918 mitenkään vaiettava tai hävettävä asia. Ilmeni, että monia oli pidätetty ja jopa teloitettu heppoisin perustein. Vuoden 1918 keväällä paikallisilla suojeluskunnilla oli suuremmat valtuudet kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen.

Tietoeikatoamihinkään kirjoitti:

Kiitos, hien portaali, josta löytyikin tietoa. Myös ne mahtisuvut, jotka eivät halua tietojen leviävän.

Mainittakoon sekin, että jos joku keksii pohjalaisia pahimmiksi lahtareiksi haukkumaan, niin niistä noin puolestasadasta värtsiläläisestä punavangista, jotka Joensuun suojeluskunta lähetti Seinäjoen vankileirille, ei Seinäjoella kuollut tai tapettu yhtä ainutta! Viljava seutu kykeni ruokkimaan myös vieraansa.

Sen sijaan myöhemmin eteenpäin Tammisaareen lähetettyinä ilmeisesti ainakin 18 värtsiläläistä kuoli tuolla pahamaineisella nälän ja tautien riivaamalla vankileirillä Dragsvikissä.

Tietoeikatoamihinkään kirjoitti:

Kiitos, hien portaali, josta löytyikin tietoa. Myös ne mahtisuvut, jotka eivät halua tietojen leviävän.

Tiettävästi Tohmajärven kaatuneista valkoisista yksikään ei kaatunut taisteluissa Tohmajärvellä tai edes lähiseudulla. Siis tohmajärveläiset valkoiset ja tohmajärveläiset punaiset eivät oikeastaan koskaan kohdanneet taistelussa. Tohmajärven ja Värtsilän omat suojeluskunnat olivat taistelun aikoihin lamassa, ja aktivoituivat epätoivottujen tohmajärveläisten ja värtsiläläisten mustalistaamiseen vasta taistelun jälkeen.

Tohmajärven/Värtsilän punaisista - tai sellaisiksi väitetyistä - suurin osa kuoli ulkopaikkakuntalaisten kädestä. Värtsilän taisteluun 8.2. saapunut valkoinen osapuoli saapui Joensuusta ja Sortavalasta - nekin joukot olivat monen eri kunnan alueelta. Sattuipa sekin tilastollinen epätodennäköisyys, että Joensuun suojeluskunnan johtaman joukon kaatuneista yksikään ei ollut joensuulainen.

Eräs Värtsilän suojeluskunnassa vaikuttanut metsätyöpäällikkö syyllistyi tuona keväänä useammankin värtsiläläisen murhaan. Jo pian 1918 kesän jälkeen hän joutui kuitenkin myös omiensa epäsuosioon. Hänen myöhemmistä vaiheistaan tiedän vain huhuja.

1918jäljillä kirjoitti:

Tiettävästi Tohmajärven kaatuneista valkoisista yksikään ei kaatunut taisteluissa Tohmajärvellä tai edes lähiseudulla. Siis tohmajärveläiset valkoiset ja tohmajärveläiset punaiset eivät oikeastaan koskaan kohdanneet taistelussa. Tohmajärven ja Värtsilän omat suojeluskunnat olivat taistelun aikoihin lamassa, ja aktivoituivat epätoivottujen tohmajärveläisten ja värtsiläläisten mustalistaamiseen vasta taistelun jälkeen.

Tohmajärven/Värtsilän punaisista - tai sellaisiksi väitetyistä - suurin osa kuoli ulkopaikkakuntalaisten kädestä. Värtsilän taisteluun 8.2. saapunut valkoinen osapuoli saapui Joensuusta ja Sortavalasta - nekin joukot olivat monen eri kunnan alueelta. Sattuipa sekin tilastollinen epätodennäköisyys, että Joensuun suojeluskunnan johtaman joukon kaatuneista yksikään ei ollut joensuulainen.

Eräs Värtsilän suojeluskunnassa vaikuttanut metsätyöpäällikkö syyllistyi tuona keväänä useammankin värtsiläläisen murhaan. Jo pian 1918 kesän jälkeen hän joutui kuitenkin myös omiensa epäsuosioon. Hänen myöhemmistä vaiheistaan tiedän vain huhuja.

Lue lisää

Värtsi-lehteenkin päätyi aiemmin keskustelua 1918 asioista:

http://www.vartsi.net/2013/02/27/vartsilan-valtaus-2/

Mainittua huhua Jouhtenusjärven liepeillä olevasta suonsilmästä punaisten hautapaikkana en ihan purematta niele. Lopultakin kadoksiin ei jäänyt montaakaan värtsiläläistä.

Itseäni harmittaa vain, että juuri yksi isosetäni oli yksi kadoksiin jääneitä. Hautapaikka tuntematon. Sellaisia ei koko Pohjois-Karjalankaan mittakaavassa ollut montaa.

Voi kauheeta. Onko 1918 hautoja sielläkin?

” Suurella surulla ja kaipauksella ilmoitan, että rakas mieheni, matkustava uskonnonopettaja Johannes Karhapää synt. 23.7. 1884, ammuttu luultavasti Joensuussa 8p. maaliskuuta 1918. Haudattu Ilomantsin kreikkalaiskatoliseen hautausmaahan 13.p. joulukuuta 1918. Vainajaa lähinnä suremaan jäivät minä, 1 poika vanha pappa ja 2 veljeä sekä suuri sukulais- ja tuttavapiiri."

Anna Karhapää o.s. Toraskainen

(Kuolinilmoitus Suomen Sosiaalidemokraatissa 21.1.1919)