Yksinäisyys.

Yksinmä

Olen yksin jatkuvasti.

12

337

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mäyksin

      Niin minäkin.

    • zämää

      No olette sitten oikealla palstalla.

    • emmeoleyksin

      Ja tässä teille vastaa jo kolmas henkilö. Nyt meitä on jo trio.
      Me kommunikoimme nyt näin.
      Hyvää päivänjatkoa. Ollaan näkyvillä.

    • Suomessa ja länsimaissa kun on lisääntynyt tämä individualismi, niin on paljon yksinäisiä. Tämä on valtava ongelma jo, nykyään kaikki asiat kun pyörii materian ympärillä, aitoja arvoja kun ei usein enää ole, kaikkia asioita lasketaan rahassa. Itse olen vuosia ollut täysin yksin, muutin joskus suomalaiseen perheeseen 13-vuotiaana, mutta eivät he paljon yhteyttä minuun pitäneet. Tässä maassa jo nuoria ja lapsiakin (kuten vanhuksiakin) helposti lääkitään psyykenlääkkeillä ja monesti ongelmat saattavat johtua juurikin siitä yksinäisyydestä. Itse sain kymmeniä kiloja painoa, sokeritaudin 10 vuotta sitten niistä lääkkeistä. Itse tosi helposti vaivun kaikkien näiden ongelmien keskellä itsesääliinkin, lisäksi kun on traumaattinen lapsuus ollut myös.

      • yksinäiset

        Olen samassa jamassa en tiedä miten jaksan elää. 50 plus nainen . Kaipaan turvallista kainaloa.


      • 55v-mies

        Samassa jumissa ja jamassa ollaan, Yksinäisyysdokumentti http://areena.yle.fi/1-3397064 lohduttaa silti jonkun verran kun huomaamme, että emme ole Suomessa yksin tämän asian kanssa. Ongelma on globaali, yksinäisyydestä kärsii maailmassa kaikki ihmiset.

        Pahinta, tai koko ongelma on oikeastaan lähtöisin siitä, kun ihmiset vielä häpeävät yksinäisyyttä. Itse viihdyn yksin oikein hyvin, jo taiteenikin takia en halua ihmisiä häiritsemään työskentelyäni. Toisaalta olisi hyvä edes joskus saada tavata tuttuja tai harvoja ystäviä.


    • Otzgjki

      Itse taas nautin yksinäisyydestä ja olen ihmisiä karttava henkilö sekä hieman ihmisvihaaja.

      • lutuinenhöhlä

        Tunnen olevani olosuhteiden pakosta yksinäinen. Viimeisen n. viiden vuoden varrella ne, joita olen joskus pitänyt ystävinä, ovat vähitellen kaikonneet. Ärsytti, kun tuntui, että Facebook oli ystävyyttä ylläpitävä voima ja siksi poistuin sieltä, jotta näkisin, ketkä oikeasti ovat ystäviäni. Huomasin, että eihän niitä ole. Tasan yksi ihminen niistä 350:stä, jotka siellä olivat "kavereitani", on ottanut yhteyttä. Olen kasvanut yksinäisyyteeni ja oppinut hyväksymään sen ja oppinut elämään sen kanssa. En edes kaipaa ihmisiä elämääni ja siinä mielessä olen kasvanut myös vähän ihmisvihaajaksi. En ole ikinä edes lapsia halunnut. Kissat ovat paljon ihanampia ja ymmärtäväisempiä. :)


      • 55v-mies
        lutuinenhöhlä kirjoitti:

        Tunnen olevani olosuhteiden pakosta yksinäinen. Viimeisen n. viiden vuoden varrella ne, joita olen joskus pitänyt ystävinä, ovat vähitellen kaikonneet. Ärsytti, kun tuntui, että Facebook oli ystävyyttä ylläpitävä voima ja siksi poistuin sieltä, jotta näkisin, ketkä oikeasti ovat ystäviäni. Huomasin, että eihän niitä ole. Tasan yksi ihminen niistä 350:stä, jotka siellä olivat "kavereitani", on ottanut yhteyttä. Olen kasvanut yksinäisyyteeni ja oppinut hyväksymään sen ja oppinut elämään sen kanssa. En edes kaipaa ihmisiä elämääni ja siinä mielessä olen kasvanut myös vähän ihmisvihaajaksi. En ole ikinä edes lapsia halunnut. Kissat ovat paljon ihanampia ja ymmärtäväisempiä. :)

        Tuon saman jutun takia en ole koskaan käyttänyt Facea muuhun kuin Päiväkirjan käyttöön. Kun valitsee "Vain minä"-kommentoinnin F:sta niin kukaan muu ei pysty lukemaan mitä sinne on kirjoittanut ja linkittänyt. Sinunkin kokemus lisää vain varmuutta siitä, että tuskin kannattaakaan hakea "ystäviä", näitä niinsanottuja ystäviä Facebookista. Minullekin tullut satoja kaveripyyntöjä, ihan minulle ventovierailta ihmisiltä. Ihmisiltä, joiden kommenteista olen ehkä joskus tykännyt, tms. Naurettavaa.


    • Keissa

      Nuorempana oli ahdistavaa olla yksin ja kaipasin konkreettisesti ihan sitä kainaloa. Lienee jäänyt vajausta lapsena sylistä ja perusturvallisuudesta. Ei minua ihmisläheisyys ahdista, en vihaa ihmisiä, mutta nykyään oma koti on turvallinen pesä, keholle ja keho on näkymättömän minä koti.
      Kyllä onnellinen voi olla vaikka jakaa tilan vain itsensä kanssa.
      Kerron tämän siksi, että onnelliseen elämään on mahdollisuus ja toivoa, vaikka ei olisi puolisoa, lapsia tai kun tulee elämänvaihe, ettei heitä enää ole.
      Kyllä minä melkein joka päivä tapaan muutaman tunnin ajan ihmisiä ja se riittää ihan hyvin.
      Ihmisen pitää olla aktiivinen. Ei ne ihmiset kotiin tule. Nykyajan tapoihin kuuluu, ettei käydä kylässä ja vaan vierailut ja tapaamiset sovitaan aina erikseen.

    • justiina666

      sama täällä.toisaalta tykkään yksinolosta,mutta en aina :(

    • Kavereitayhteisö

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      89
      7259
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      35
      3841
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      45
      3440
    4. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      2572
    5. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      209
      2433
    6. rakastan sinua!

      Tule ja ota, kasvetaan yhdessä paremmiksi ❤️❤️❤️❤️ kaikki anteeksi ❤️❤️❤️
      Ikävä
      41
      2372
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      123
      2266
    8. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      2179
    9. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      24
      1888
    10. Siis hetkonen

      Rakastetaankohan me kummatkin toisiamme, ja aletaan tajuamaan se pikkuhiljaa 🤯
      Ikävä
      41
      1846
    Aihe