Uudet kiikarit hankinnassa

Vakaajista on iloa tiettyyn rajaan asti, lähinnä poistaa käsien tärinän mutta ei tietenkään kykene tyynnyttämään aallokkoa. Huonona puolena sitten huonompi valovoima eli hämäräkäyttö, ja pienestä ulostulopupillista johtuva katselun vaikeus heiluvassa paatissa (silmän oltava just kohdallaan, eikä melkien), josta oli puhetta edellisessä postauksessani.

mm. Fuji tekee ammattikäyttöön järeitä gyrovakaajakiikareita, joita käytetään mm pelastushelikoptereissa jne. Eli kyllä vakajasysteemeillä on paikkansa, mutta toisaalta 7x50 on muodostunut standardiksi varsin hyvästä syystä: yksinkertainen ja toimiva.

Vene-lehden arvokiikareiden testissä (Vene 11/2008) Kamakura Sea Master oli joka mittauksessa joko parempi tai vähintään yhtä hyvä kuin Nikon Action EX. Nikon voitti pari numera aikaisemmin julkaistun alle 250 eur kiikareiden testin (Vene 4/2008), mutta Kamakuraa vastaan ainoastaan kiikarin paino menee Nikonin eduksi.

Jes! Mulla on vielä kymmenkunta vuotta jäljellä Steinerilla. Tosin käyttö ei ole niin uv:lle herkkää kuin seppomartilla. Vaimolla on hyvälaatuinen Fujinon, joskin vaikeissa (vähän valoa tai sumetta) olosuhteissa Steinerilla erottaa kohteen tarkemmin. Merkki ei sinänsä paljoa kerro, kun valmistajilla on useita malleja, mutta ns. laatumerkit ei ihan sutta voi päästää markkinoille.

Normaalissa retkikäytössä päiväsaikaan ei tarvita huippukiikareita. Asialliset riittävät hyvin, kunhan ovat käteen mukavat. Alle satasen kevyet kiikarit eivät mielestäni kuulu asiallisiin.

Tärkeetä merikiikarissa on, ettei sitä tarvitsisi tarkentaa. Ja 7 x on maksimi ilman vakaajaa.
Minun kiikarit on ollut nyt 37 vuotta käytössä, okulaarin kumisuojat on pitänyt uusia, nyt on prismat himmeneet niin, että ostan lähivuosina uudet.

Ilman keskitarkennusta olevat kiikarit on tarkennettu äärettömään, eli niillä ei pysty katsomaan paria kymmentä metriä lähempänä olevia kohteita.

Keskitarkennuksella varustetulla kiikarilla pystyy katsomaan kaikilla etäisyyksillä olevia kohteita, mutta siinä on aina tarkennuksen vaiva kohteesta toiseen siirryttäessä.

Tarkennettavissa kiikareissa on diopterikorjaus yleensä vain toisessa putkessa. Se säädetään niin, että ensin katsotaan ilman diopterisäätöä olevalla putkella jotain kaukana olevaa kohdetta ja suljetaan toinen silmä siksi aikaa. Keskitarkennuksella haetaan kohta, jossa kohde näkyy terävimmillään. Sitten vaihdetaan toinen silmä käyttöön, katsotaan edelleen samaa kohdetta keskitarkennukseen koskematta ja diopterisäädöllä haetaan kohde mahdollisimman tarkaksi. Sen jälkeen saman henkilön ei tarvitse enää koskea diopterisäätöön, vaan pelkkä keskitarkennuksen käyttö riittää. Jos toisella käyttäjällä on erilainen näöntarkkuus silmissä, niin diopterisäätö pitää tehdä uudestaan.

nettipurjehtija kirjoitti:

Ilman keskitarkennusta olevat kiikarit on tarkennettu äärettömään, eli niillä ei pysty katsomaan paria kymmentä metriä lähempänä olevia kohteita.

Keskitarkennuksella varustetulla kiikarilla pystyy katsomaan kaikilla etäisyyksillä olevia kohteita, mutta siinä on aina tarkennuksen vaiva kohteesta toiseen siirryttäessä.

Tarkennettavissa kiikareissa on diopterikorjaus yleensä vain toisessa putkessa. Se säädetään niin, että ensin katsotaan ilman diopterisäätöä olevalla putkella jotain kaukana olevaa kohdetta ja suljetaan toinen silmä siksi aikaa. Keskitarkennuksella haetaan kohta, jossa kohde näkyy terävimmillään. Sitten vaihdetaan toinen silmä käyttöön, katsotaan edelleen samaa kohdetta keskitarkennukseen koskematta ja diopterisäädöllä haetaan kohde mahdollisimman tarkaksi. Sen jälkeen saman henkilön ei tarvitse enää koskea diopterisäätöön, vaan pelkkä keskitarkennuksen käyttö riittää. Jos toisella käyttäjällä on erilainen näöntarkkuus silmissä, niin diopterisäätö pitää tehdä uudestaan.

Lue lisää

VIimeksi käyttämissäni merikiikareissa oli kylläkin tarkennus kummassakin okulaarissa. Tarkoitus on tarkentaa putket käyttäjän silmille äärettömään kerran, sitten jättää silleen. Tämä on paljon järkevämpää kuin äärettömään lukittu tarkennus, koska sellaisilla ei rillipäät pysty ilman rillejä katsomaan kunnolla.

Tsiikare kirjoitti:

VIimeksi käyttämissäni merikiikareissa oli kylläkin tarkennus kummassakin okulaarissa. Tarkoitus on tarkentaa putket käyttäjän silmille äärettömään kerran, sitten jättää silleen. Tämä on paljon järkevämpää kuin äärettömään lukittu tarkennus, koska sellaisilla ei rillipäät pysty ilman rillejä katsomaan kunnolla.

Lue lisää

Juuri näin, mutta se ei ole tarkennus, vaan diopterikorjaus erilaisia silmiä varten ja se säädetään vain kerran per käyttäjä. Jokaista kohdetta ei tarkenneta erikeen. Putkien välissä olevalla säätöpyörällä varustettua kiikaria joutuu tarkentamaan joka kerta kohteen vaihtuessa, mutta siinäkin diopterikorjaus tehdään vain kerran per käyttäjä.

Yksi kiikarin tarkennustarve, mitä ei ole mainittu, on maston huipun katselu. Kiikari täytyy olla myös lähelle tarkentuva. Monet kerrat olen tähystellyt aamulla, miten fallit on yöllä sotkettu. Ja pitkällä spinnulegillä fallin kulumaa maston huipussa. Tai murtumia saalingin tyvessä ym.

seppomartti kirjoitti:

Yksi kiikarin tarkennustarve, mitä ei ole mainittu, on maston huipun katselu. Kiikari täytyy olla myös lähelle tarkentuva. Monet kerrat olen tähystellyt aamulla, miten fallit on yöllä sotkettu. Ja pitkällä spinnulegillä fallin kulumaa maston huipussa. Tai murtumia saalingin tyvessä ym.

Lue lisää

Sama kohde on minulla tuottanut ongelmia kiinteän fokuksen kanssa. Ja siihen on törmännyt paljon useammin kuin kerran.

sama.kohde kirjoitti:

Sama kohde on minulla tuottanut ongelmia kiinteän fokuksen kanssa. Ja siihen on törmännyt paljon useammin kuin kerran.

Oculaarit pluspuolelle pohjaan, silloin voi tarkistus toimia.

Itselläni on veneessä kakkoskiikarina lintuharrastajien suosimat laadukkaat 10 kerta suurentavat. Taisi olla joku 10x40. Ideana oli, että ne tulisi otettua maihin (saareen) helpommin mukaan kuin veneen 7x50 kiikarit. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että 7x50 kiikareita käytän vain suunnan ottamiseen, veneessä enempi käytän 10x40 kiikareita merimerkkien yms katseluun. ELi tuo 10x on ainakin minun veneessä vielä toimiva suurennos.

Mikä se automaattitarkennus oikein on kiikareissa? Suristaako moottori tarkennuksen kohdalleen kuvan kontrastin mukaan, vai onko kyseessä äärettömään lukittu halpakiikari jossa ei ole tarkennusta ollenkaan vaan luotetaan silmien ponnisteluun?

En nimittäin koskaan ole nähnyt automaattitarkennuskiikareita, mutta halpoja paskoja kyllä joilla huijataan tietämättömiä.

Ei automaattitarkennuksessa ole automatiikkaa tai sähkömoottoreita vaan syvyystarkkuutta. Esimerkiksi neulansilmäoptiikka tarkistuu äärettömästä senttietäisyydelle ilman linssejäkin. Ostin toissapäivänä 7x50 Steinerin. Vanhoilla silmilläni tarkistuu n 40m päähän pimeässä. Valossa varmaan hieman lähemmäksi. Mastoa katsellessa pitää vääntää okulaarista :aa.

Seppomartti kirjoitti:

Ei automaattitarkennuksessa ole automatiikkaa tai sähkömoottoreita vaan syvyystarkkuutta. Esimerkiksi neulansilmäoptiikka tarkistuu äärettömästä senttietäisyydelle ilman linssejäkin. Ostin toissapäivänä 7x50 Steinerin. Vanhoilla silmilläni tarkistuu n 40m päähän pimeässä. Valossa varmaan hieman lähemmäksi. Mastoa katsellessa pitää vääntää okulaarista :aa.

Lue lisää

Ei yksissä kiikareissa ole syvyystarkkuutta sen enempää kuin toisissakaan samoilla optisilla arvoilla (kuten 7x50). Kiikareissa ei ole himmennintä kuten kameroissa, jota pienentämällä saadaan lisää syvyysterävyyttä.

Automaattitarkenteisia kiikareita ei siis ole olemassa, ne ovat huijausta. Jos otat tavalliset tarkennettavat kiikarit ja tarkennat ne äärettömään, voi niillä silmän tarkennusta muuttamalla katsoa lähemmäksikin aivan samalla tavalla kuin "automaattitarkennuskiikareillakin", joista on niitten halpuuttamiseksi jätetty tarkennus pois kokonaan. Tosin silmän tarkennuskyky vaihtelee ihmisten välillä ja nuorempi pystyy tarkentamaan laajemmalle alueelle kuin vanha.

Jos jollain ihmekonstilla kiikareihin saataisiin halvalla "syvyystarkkuutta", se ominaisuus olisi taatusti Swarovskeissakin.

Kaikissa optisissa järjestelmissä on syvyystarkkuutta vaihtelevassa määrin. Steiner 7x50 kiikarissa se on hämärässä 40m:stä äärettömyyteen. Arvaan lähipisteeksi 20-30m valoisassa akkomodoimattomalla silmälläni. En nyt pysty kokeilemaan.
Normaalikäytössä ei tarvita mitään säätöä etäisyyden tarkistamiseksi, eikä tarkistusrullaa ole olemassakaan. Halpiskiikarini toimii samoin. Jos optinen järjestelmä on pidempi, huononee syvyystarkkuus. En osaa arvioida, onko se syynä siihen, että osassa kiikareita on ollut keskellä tarkistusruuvi eri etäisyyksiä varten.

Seppomartti kirjoitti:

Kaikissa optisissa järjestelmissä on syvyystarkkuutta vaihtelevassa määrin. Steiner 7x50 kiikarissa se on hämärässä 40m:stä äärettömyyteen. Arvaan lähipisteeksi 20-30m valoisassa akkomodoimattomalla silmälläni. En nyt pysty kokeilemaan.
Normaalikäytössä ei tarvita mitään säätöä etäisyyden tarkistamiseksi, eikä tarkistusrullaa ole olemassakaan. Halpiskiikarini toimii samoin. Jos optinen järjestelmä on pidempi, huononee syvyystarkkuus. En osaa arvioida, onko se syynä siihen, että osassa kiikareita on ollut keskellä tarkistusruuvi eri etäisyyksiä varten.

Lue lisää

Kunnollisissa kiikareissa on aina tarkennusjärjestelmä kahdesta syystä:

1) Kiikari voi tarkentua vain yhdelle etäisyydelle kerrallaan. Jos kiikarilla haluaa katsella sekä lähelle (jopa alle 2 m) ja kauas, pitää se voida tarkentaa. Silmän akkommodaatiokyky ei lähimainkaan pysty kattamaan näin laajaa aluetta, vaikka se äärettömään tarkennetulla kiikarilla voi tarkentaa jonkin verran lähemmäksikin, henkilöstä riippuen. Siinä se "automaattitarkennuskiikari" siis.

2) Ihmisillä on sekä liki- että pitkänäköisyyttä. Siksi kiinteästi äärettömän tarkennettu kiikari sopii vain sellaiselle, jolla on osapuilleen täydellinen näkö. Jo pari diopteria miinusta tai plussaa tarkoitaa sitä, että sellainen ihminen ei (ilman rillejä) pysty "automattikiikareita" käyttämään. Samasta syystä kunnolliset kiikarit tarkentuvat jonkin matkaa äärettömän taakse, jotta kohtuumäärin (alle -4d) likinäköiset pystyvät myöskin tarkentamaan ne äärettömään.

Sitten vielä toisessa okulaarissa on säätö, jolla silmien erilaiset taitot voidaan tasata. Tästä olikin ylempänä jotain juttua.

Merikiikareissa ei välttämättä ole keskustarkennusta (halvempi, helpompi tehdä vesitiiviiksi), koska niillä tyypillisesti katsellaan vain horisonttiin. Sen sijaan kummassakin okulaarissa on oma tarkennuksensa, joitten avulla tarkennetaan kumpikin putki omille silmille sopiviksi.

Jos kiikarissa ei ole tarkennusta ollenkaan, ovat ne totaalista huijausta.

Tsiikare kirjoitti:

Kunnollisissa kiikareissa on aina tarkennusjärjestelmä kahdesta syystä:

1) Kiikari voi tarkentua vain yhdelle etäisyydelle kerrallaan. Jos kiikarilla haluaa katsella sekä lähelle (jopa alle 2 m) ja kauas, pitää se voida tarkentaa. Silmän akkommodaatiokyky ei lähimainkaan pysty kattamaan näin laajaa aluetta, vaikka se äärettömään tarkennetulla kiikarilla voi tarkentaa jonkin verran lähemmäksikin, henkilöstä riippuen. Siinä se "automaattitarkennuskiikari" siis.

2) Ihmisillä on sekä liki- että pitkänäköisyyttä. Siksi kiinteästi äärettömän tarkennettu kiikari sopii vain sellaiselle, jolla on osapuilleen täydellinen näkö. Jo pari diopteria miinusta tai plussaa tarkoitaa sitä, että sellainen ihminen ei (ilman rillejä) pysty "automattikiikareita" käyttämään. Samasta syystä kunnolliset kiikarit tarkentuvat jonkin matkaa äärettömän taakse, jotta kohtuumäärin (alle -4d) likinäköiset pystyvät myöskin tarkentamaan ne äärettömään.

Sitten vielä toisessa okulaarissa on säätö, jolla silmien erilaiset taitot voidaan tasata. Tästä olikin ylempänä jotain juttua.

Merikiikareissa ei välttämättä ole keskustarkennusta (halvempi, helpompi tehdä vesitiiviiksi), koska niillä tyypillisesti katsellaan vain horisonttiin. Sen sijaan kummassakin okulaarissa on oma tarkennuksensa, joitten avulla tarkennetaan kumpikin putki omille silmille sopiviksi.

Jos kiikarissa ei ole tarkennusta ollenkaan, ovat ne totaalista huijausta.

Lue lisää

" Tsiikari" ei nyt tunne asiaa.
" Kunnplöisissa kiinareissa on aina takenmusjärjestelmä". VÄÄRIN. Kannattaa mennä kauppaan katsomaan. Ilman keskustarkennusta saa hyviä merikiikareita, halpoja (100-200) ja kalliita (600-1300). Käytän molempia. Ja lisäksi kuvanvakaajalla 12x40 käsitarkennuksen kera. En ole koskaa kokenut tarvetta katsella 2m päähän. Mastoon katsominen sen sijaa on rutiinia.
" Kiikari ei voi tarkentua kuon yhdelle matkalle kerrallaan " . VÄÄRIN. Tarkentuu 30 40mstä äärettömään ilman akkomodaatiota tai okulaarien säätöä. Kattaa siis normaalin kiikarpinnin merellä.

Seppomartti kirjoitti:

" Tsiikari" ei nyt tunne asiaa.
" Kunnplöisissa kiinareissa on aina takenmusjärjestelmä". VÄÄRIN. Kannattaa mennä kauppaan katsomaan. Ilman keskustarkennusta saa hyviä merikiikareita, halpoja (100-200) ja kalliita (600-1300). Käytän molempia. Ja lisäksi kuvanvakaajalla 12x40 käsitarkennuksen kera. En ole koskaa kokenut tarvetta katsella 2m päähän. Mastoon katsominen sen sijaa on rutiinia.
" Kiikari ei voi tarkentua kuon yhdelle matkalle kerrallaan " . VÄÄRIN. Tarkentuu 30 40mstä äärettömään ilman akkomodaatiota tai okulaarien säätöä. Kattaa siis normaalin kiikarpinnin merellä.

Lue lisää

Merikiikareissa on tarkennus kummassakin okulaarissa erikseen, ei keskustarkennusta. Näinhän minä kirjoitin. Tarkennusjärjestelmä se erillinen okulaaritarkennuskin on. Älä sotke selvää asiaa. Kerropa nyt missä kunnollisessa merikiikarissa ei ole tarkennusta ollenkaan?

Kiikari (tai ylipäätään optinen laite) tarkentuu täsmälleen yhteen pisteeseen kerrallaan. Silmän akkommodaatio pystyy tätä tarkennustasoa jonkin verran kiikarissa siirtämään. Kamerassa objektiivi myös tarkentuu vain täsmälleen yhteen tasoon, mutta aukon suuruudesta ja kuvan terävyysvaatimuksesta riippuva terävyysalue antaa riittävän terävää kuvaa hieman laajemmalta alueelta.

Optiikan lainalaisuudet eivät täällä jänkkäämällä miksikään muutu.

Tässäpä vähän lähdettä aiheesta. Minunkin kokemukseni mukaan ne on aivan hyviä kiikareita, joilla näkee riittävän kauas ja lähelle veneessä. Omat kiikarini maksoivat 75 euroa vuonna 2006 ja ovat vieläkin mainiossa kunnossa. Ostin pari vuotta sitten kalliimmat tavalliset kiikarit, mutta ne ovat jääneet lopulta vähemmälle käytölle kuin nämä "automaatit".

http://www.bestbinocularsreviews.com/self_focusing_binoculars.php

Bossu kirjoitti:

Tässäpä vähän lähdettä aiheesta. Minunkin kokemukseni mukaan ne on aivan hyviä kiikareita, joilla näkee riittävän kauas ja lähelle veneessä. Omat kiikarini maksoivat 75 euroa vuonna 2006 ja ovat vieläkin mainiossa kunnossa. Ostin pari vuotta sitten kalliimmat tavalliset kiikarit, mutta ne ovat jääneet lopulta vähemmälle käytölle kuin nämä "automaatit".

http://www.bestbinocularsreviews.com/self_focusing_binoculars.php

Lue lisää

Siellähän juuri kerrotaan sama mitä minä olen jankannut: mitään automaattitarkennusta tai "itsetarkennusta" ei ole olemassa. Kiikarit tehdään halvemmalla ilman keskiötarkennusta ja keksitään markkinointijippo.

Siinä sivusto on väärässä, että mitään syvyysterävyyden lisäystä ei tarkennuksen poisjättö kyllä aiheuta. Sen harhaluulon voi ehkä saada siitä, että (keskus)tarkennettavilla kiikareilla tulee tarkennettua jos kuva on vähänkin epäterävä, ja siinä huomaa miten pieni terävyysalue oikeasti on. Kiinteätarkenteisilla kiikareilla silmän on pakko akkommodoitua että kuvasta saisi selvää ja tuntuu siltä, kuin terävysaluetta olisi enemmän.

Tsiikare kirjoitti:

Siellähän juuri kerrotaan sama mitä minä olen jankannut: mitään automaattitarkennusta tai "itsetarkennusta" ei ole olemassa. Kiikarit tehdään halvemmalla ilman keskiötarkennusta ja keksitään markkinointijippo.

Siinä sivusto on väärässä, että mitään syvyysterävyyden lisäystä ei tarkennuksen poisjättö kyllä aiheuta. Sen harhaluulon voi ehkä saada siitä, että (keskus)tarkennettavilla kiikareilla tulee tarkennettua jos kuva on vähänkin epäterävä, ja siinä huomaa miten pieni terävyysalue oikeasti on. Kiinteätarkenteisilla kiikareilla silmän on pakko akkommodoitua että kuvasta saisi selvää ja tuntuu siltä, kuin terävysaluetta olisi enemmän.

Lue lisää

Mulla on kiinteäfokuskiikareissa tarkempi kuva kuin tavallisissa tarkennettavissa, jotka myös maksoivat enemmän. Oletko oikeasti käytössä kokeillut noita kiinteäfokuksisia? En väitä, että ne kaikkialle sopivat, mutta en ole merikäytössä huomannut ongelmia. Yksi ongelmahan on käyttäjävirhe tarkennuksessa, mikä jää pois kun ei ole tarkennusta.

Seppomartti kirjoitti:

" Tsiikari" ei nyt tunne asiaa.
" Kunnplöisissa kiinareissa on aina takenmusjärjestelmä". VÄÄRIN. Kannattaa mennä kauppaan katsomaan. Ilman keskustarkennusta saa hyviä merikiikareita, halpoja (100-200) ja kalliita (600-1300). Käytän molempia. Ja lisäksi kuvanvakaajalla 12x40 käsitarkennuksen kera. En ole koskaa kokenut tarvetta katsella 2m päähän. Mastoon katsominen sen sijaa on rutiinia.
" Kiikari ei voi tarkentua kuon yhdelle matkalle kerrallaan " . VÄÄRIN. Tarkentuu 30 40mstä äärettömään ilman akkomodaatiota tai okulaarien säätöä. Kattaa siis normaalin kiikarpinnin merellä.

Lue lisää

Kunnplöisissa?

Suomeksi?

Seppomartti kirjoitti:

" Tsiikari" ei nyt tunne asiaa.
" Kunnplöisissa kiinareissa on aina takenmusjärjestelmä". VÄÄRIN. Kannattaa mennä kauppaan katsomaan. Ilman keskustarkennusta saa hyviä merikiikareita, halpoja (100-200) ja kalliita (600-1300). Käytän molempia. Ja lisäksi kuvanvakaajalla 12x40 käsitarkennuksen kera. En ole koskaa kokenut tarvetta katsella 2m päähän. Mastoon katsominen sen sijaa on rutiinia.
" Kiikari ei voi tarkentua kuon yhdelle matkalle kerrallaan " . VÄÄRIN. Tarkentuu 30 40mstä äärettömään ilman akkomodaatiota tai okulaarien säätöä. Kattaa siis normaalin kiikarpinnin merellä.

Lue lisää

Seppomartti ei koskaan katsele 2 metrin päähän 😂😂😂

Tiedän kyllä, että on olemassa (meri)kiikareita joissa ei ole tarkennusta laisinkaan. En kylläkään koske niihin pitkällä tikullakaan. Ensinnäkin siksi, että toinen silmä on -3,5 ja toinen nykyisellään 0. Toisekseen siksi, että erillisiä merikiikareita en tarvitse, ja vaikka tarvisisinkin, ostaisin vähintään okulaaritarkennettavat. Kolmanneksi siksi, että täysin tarkennusta vailla olevat kiikarit ovat todennäköisesti juuri semmoiset "automaattitarkenteiset", joissa prismojen tilalla liimatut peilit ja hinta 4,99€ tai sitten tulee hormooni/lehti/sukka/potenssilääketilauksen kylkiäisenä.

Tavallisia kiikareita löytyy kaapista ja mökkisaunan seinältä 8x20 (Leitz), 8x22 (ED Nikon), 8x32 (ED Nikon) , 8,5x42 (Swarovski) ja 10x40 (Zeiss Dialyt) kokoisina, enköhän pärjää niillä vielä seuraavatkin 30 vuotta.

Tsiikari kirjoitti:

Tiedän kyllä, että on olemassa (meri)kiikareita joissa ei ole tarkennusta laisinkaan. En kylläkään koske niihin pitkällä tikullakaan. Ensinnäkin siksi, että toinen silmä on -3,5 ja toinen nykyisellään 0. Toisekseen siksi, että erillisiä merikiikareita en tarvitse, ja vaikka tarvisisinkin, ostaisin vähintään okulaaritarkennettavat. Kolmanneksi siksi, että täysin tarkennusta vailla olevat kiikarit ovat todennäköisesti juuri semmoiset "automaattitarkenteiset", joissa prismojen tilalla liimatut peilit ja hinta 4,99€ tai sitten tulee hormooni/lehti/sukka/potenssilääketilauksen kylkiäisenä.

Tavallisia kiikareita löytyy kaapista ja mökkisaunan seinältä 8x20 (Leitz), 8x22 (ED Nikon), 8x32 (ED Nikon) , 8,5x42 (Swarovski) ja 10x40 (Zeiss Dialyt) kokoisina, enköhän pärjää niillä vielä seuraavatkin 30 vuotta.

Lue lisää

No lopulta selvisi, mikä on inttämisesi taustalla. Ei mitään merikiikareita!. Siitä se varmuus syntyykin. Oletin, että lopulta paljastat omistavasi Zeiss merikiikarin 7x50 keskustarkennuksella. Se onkin erinomaisem hyvä, jos kukkaro kestää.
PS : kaikkiin kiikareihin voit vääntää okulaareihin silmiesi taittoarvot.
PPS : kaikissa halvoissakin tapaamissani merikiikaeissa on ollut prismat. Kalliimmat mallit ovat vesitiiviitä, iskunkestäviä, typpitäytettyjä, kelluvia, valaistylla lompassilla, kuvanvakaajalla jne. Niistä ja optisesta laadusta se hintaero syntyy eikä tarkennuksrn poistosta tai korvikepeileistä.

Seppomartti kirjoitti:

No lopulta selvisi, mikä on inttämisesi taustalla. Ei mitään merikiikareita!. Siitä se varmuus syntyykin. Oletin, että lopulta paljastat omistavasi Zeiss merikiikarin 7x50 keskustarkennuksella. Se onkin erinomaisem hyvä, jos kukkaro kestää.
PS : kaikkiin kiikareihin voit vääntää okulaareihin silmiesi taittoarvot.
PPS : kaikissa halvoissakin tapaamissani merikiikaeissa on ollut prismat. Kalliimmat mallit ovat vesitiiviitä, iskunkestäviä, typpitäytettyjä, kelluvia, valaistylla lompassilla, kuvanvakaajalla jne. Niistä ja optisesta laadusta se hintaero syntyy eikä tarkennuksrn poistosta tai korvikepeileistä.

Lue lisää

No jopa on änkkäämistä. Seppomartti naama peruslukemilla väittää että okulaaritarkenteisessa merikiikarissa ei ole tarkennusta, ja toisella lauseella kumoaa aiemmin väittämänsä "PS : kaikkiin kiikareihin voit vääntää okulaareihin silmiesi taittoarvot."
Siis miten voi "vääntää okulaareja" jos kiikari ei ole okulaaritarkenteinen. Kuten taas Tsiikari kirjoitti "Merikiikareissa on tarkennus kummassakin okulaarissa erikseen, ei keskustarkennusta." Näinhän se on.
Ja sitten on ne halpiskiikarit joissa ei ole tarkennusmahdollisuutta ensinkään, eli "automaattitarkenteiset" - eikä niihin voi "vääntää okulaareihin taittoarvoja", eli Seppomartti haastaa ja haastaa vaikkei ole edes ymmärtänyt mistä puhutaan :-/

Seppomartti kirjoitti:

No lopulta selvisi, mikä on inttämisesi taustalla. Ei mitään merikiikareita!. Siitä se varmuus syntyykin. Oletin, että lopulta paljastat omistavasi Zeiss merikiikarin 7x50 keskustarkennuksella. Se onkin erinomaisem hyvä, jos kukkaro kestää.
PS : kaikkiin kiikareihin voit vääntää okulaareihin silmiesi taittoarvot.
PPS : kaikissa halvoissakin tapaamissani merikiikaeissa on ollut prismat. Kalliimmat mallit ovat vesitiiviitä, iskunkestäviä, typpitäytettyjä, kelluvia, valaistylla lompassilla, kuvanvakaajalla jne. Niistä ja optisesta laadusta se hintaero syntyy eikä tarkennuksrn poistosta tai korvikepeileistä.

Lue lisää

Se, että en omista merikiikareita (ei ole tarpeeksi tarvetta moisille) ei tarkoita sitä, ettenkö olisi moisia käyttänyt. Valitettavasti esimerkiksi viime reissulla joka kesti yli 2 viikkoa, aluksen kiikarit olivat okulaaritarkenteiset, ja jouduin veivaamaan tarkennuksia kohdalleen aina sen jälkeen kun joku muu vahdissa oleva oli niitä käyttänyt. Ja tietysti päinvastoin. Ja kiikarit olivat aika lailla silmillä koko ajan kun tonnikalaverkkoja piti väistellä päiväkausia.

Okulaaritarkenteiset ovat siis aika lailla yhden miehen kiikarit, ellei sitten kaikilla miehistön jäsenillä ole samanlaiset silmät.

Tsiikari kirjoitti:

Se, että en omista merikiikareita (ei ole tarpeeksi tarvetta moisille) ei tarkoita sitä, ettenkö olisi moisia käyttänyt. Valitettavasti esimerkiksi viime reissulla joka kesti yli 2 viikkoa, aluksen kiikarit olivat okulaaritarkenteiset, ja jouduin veivaamaan tarkennuksia kohdalleen aina sen jälkeen kun joku muu vahdissa oleva oli niitä käyttänyt. Ja tietysti päinvastoin. Ja kiikarit olivat aika lailla silmillä koko ajan kun tonnikalaverkkoja piti väistellä päiväkausia.

Okulaaritarkenteiset ovat siis aika lailla yhden miehen kiikarit, ellei sitten kaikilla miehistön jäsenillä ole samanlaiset silmät.

Lue lisää

Yhä edelleen aivan hakoteillä.

seppomartti kirjoitti:

Yhä edelleen aivan hakoteillä.

Yllä kirjoitit tälläviisiin: "Ei automaattitarkennuksessa ole automatiikkaa tai sähkömoottoreita vaan syvyystarkkuutta."

Jos ihminen on niin tietämätön että kuvittelee vailla tarkennusmahdollisuutta olevissa halpiskiikareissa olevan enemmän "syvyystarkkuutta" kuin saman verran suurentavissa kunnollisissa, tarkennuksella varustetuissa kiikareissa, niin eipä sen jälkeen voi mihinkään tämän debiilin optiikkaa käsitteleviin juttuihin luottaa.

Kerropa nyt lopultakin mikä optinen ratkaisu tuo vailla tarkennusta oleviin halpakiikareihin enemmän "syvyystarkkuutta", ja miksi sitä samaa konstia ei käytetä kalliissa kiikareissa?

Ja missä asiassa olen hakoteillä?

Tsiikari kirjoitti:

Tiedän kyllä, että on olemassa (meri)kiikareita joissa ei ole tarkennusta laisinkaan. En kylläkään koske niihin pitkällä tikullakaan. Ensinnäkin siksi, että toinen silmä on -3,5 ja toinen nykyisellään 0. Toisekseen siksi, että erillisiä merikiikareita en tarvitse, ja vaikka tarvisisinkin, ostaisin vähintään okulaaritarkennettavat. Kolmanneksi siksi, että täysin tarkennusta vailla olevat kiikarit ovat todennäköisesti juuri semmoiset "automaattitarkenteiset", joissa prismojen tilalla liimatut peilit ja hinta 4,99€ tai sitten tulee hormooni/lehti/sukka/potenssilääketilauksen kylkiäisenä.

Tavallisia kiikareita löytyy kaapista ja mökkisaunan seinältä 8x20 (Leitz), 8x22 (ED Nikon), 8x32 (ED Nikon) , 8,5x42 (Swarovski) ja 10x40 (Zeiss Dialyt) kokoisina, enköhän pärjää niillä vielä seuraavatkin 30 vuotta.

Lue lisää

Minulla on Nikonin 7x50 merikiikarit. Niissä on kiinteä polttoväli. Olen luulut aina, että ne ovat hyvät ja tarkentuu kunnolla. Ainakin pimeässä niillä näkee hyvin ja tarkasti, myös auringon valossa. Olen siis väärässä? Lintukiikareihin (10x40) verrattuna (käsi tarkennus keskellä) ei noissa ole tarkennuksessa eroja, mutta tykkään vaan enemmän suurentavaa nykyisin käyttää.

Lintubongariveneessä kirjoitti:

Minulla on Nikonin 7x50 merikiikarit. Niissä on kiinteä polttoväli. Olen luulut aina, että ne ovat hyvät ja tarkentuu kunnolla. Ainakin pimeässä niillä näkee hyvin ja tarkasti, myös auringon valossa. Olen siis väärässä? Lintukiikareihin (10x40) verrattuna (käsi tarkennus keskellä) ei noissa ole tarkennuksessa eroja, mutta tykkään vaan enemmän suurentavaa nykyisin käyttää.

Lue lisää

Jos sinulla on Nikonin merikiikarit, niin niissä on tarkennusmahdollisuus.
Onko ne mahdollisesti nämä: http://scopeviews.co.uk/NikonMarine7x50.htm

Jos ei ole, ja sinulla on todellakin Nikonin kiikarit joissa ei ole tarkennusta - toivoisin että laitat kiikarin mallin tiedoksi että osaan hämmästyä

Jurristikko kirjoitti:

No jopa on änkkäämistä. Seppomartti naama peruslukemilla väittää että okulaaritarkenteisessa merikiikarissa ei ole tarkennusta, ja toisella lauseella kumoaa aiemmin väittämänsä "PS : kaikkiin kiikareihin voit vääntää okulaareihin silmiesi taittoarvot."
Siis miten voi "vääntää okulaareja" jos kiikari ei ole okulaaritarkenteinen. Kuten taas Tsiikari kirjoitti "Merikiikareissa on tarkennus kummassakin okulaarissa erikseen, ei keskustarkennusta." Näinhän se on.
Ja sitten on ne halpiskiikarit joissa ei ole tarkennusmahdollisuutta ensinkään, eli "automaattitarkenteiset" - eikä niihin voi "vääntää okulaareihin taittoarvoja", eli Seppomartti haastaa ja haastaa vaikkei ole edes ymmärtänyt mistä puhutaan :-/

Lue lisää

Jurristikko, juuri niin, samaa mieltä. Seppomartti väittelee jopa itsensä kanssa ja kumoaa omia puheitaan 😂

Joopa joo - tässä ois Seppomartille ihan aidot "automaattitarkenteiset" (kiinteä fokus) eikä maksa ko 36 euroo
https://www.marnela.com/product/1613001/kiikari Optisan First 7x50 Autofocus

Edelleenkin jätit vastaamatta tähän olennaiseen kysymykseen: " mikä optinen ratkaisu tuo vailla tarkennusta oleviin halpakiikareihin enemmän "syvyystarkkuutta", ja miksi sitä samaa konstia ei käytetä kalliissa kiikareissa?"

Sinähän sanoit yllä, että: "Ei automaattitarkennuksessa ole automatiikkaa tai sähkömoottoreita vaan syvyystarkkuutta."

Tämä enää kiinnostaa, muut (väärät ja oikeat) käsityksesi ovat käyneet ajan mittaan selviksi.

Tsiikari kirjoitti:

Edelleenkin jätit vastaamatta tähän olennaiseen kysymykseen: " mikä optinen ratkaisu tuo vailla tarkennusta oleviin halpakiikareihin enemmän "syvyystarkkuutta", ja miksi sitä samaa konstia ei käytetä kalliissa kiikareissa?"

Sinähän sanoit yllä, että: "Ei automaattitarkennuksessa ole automatiikkaa tai sähkömoottoreita vaan syvyystarkkuutta."

Tämä enää kiinnostaa, muut (väärät ja oikeat) käsityksesi ovat käyneet ajan mittaan selviksi.

Lue lisää

Ei tämä kiikariaihe ole kiinostanut aikaisemminkaan osaa vastaväittäjistä, jotka ovat fiksoituneet kahteen väärään väittämään:
1. Kiikari voi olla tarkka vain yhdelle etäisyydelle ilman keskustarkennusta. Totuus on 20 metristä äärettömyyteen säätämättä mitään.
2. Kun ei ole keskustarkennusta niin on pakko säätää fokus okulaareista. Ei tarvitse fokusoida okulaareista eri etäisyyksille. Okulaareista säädetään omilla silmissä molempien silmien kuva tarkaksi herisonttiin- siis kaikilla kiikareila, jos oikein toimitaan.
Kirjoitin jo 12.9.. että ilman keskustarkennusta on sekä halpoja, että kalliita merikiikareita. 39 euron hintaluokkaa en ole käyttänyt, mutta 100-200 on ihan käypänen ja Steiner 7x50 merikiikarin rankkaan jo hyväksi. Käsitys jonkin asian kalleudesta taas enemmänkin viittaa ostajan rajalliseen maksukykyyn.
" "syvyystarkkuutta", ja miksi sitä samaa konstia ei käytetä kalliissa kiikareissa?"= Käytetään

Tsiikari kirjoitti:

Edelleenkin jätit vastaamatta tähän olennaiseen kysymykseen: " mikä optinen ratkaisu tuo vailla tarkennusta oleviin halpakiikareihin enemmän "syvyystarkkuutta", ja miksi sitä samaa konstia ei käytetä kalliissa kiikareissa?"

Sinähän sanoit yllä, että: "Ei automaattitarkennuksessa ole automatiikkaa tai sähkömoottoreita vaan syvyystarkkuutta."

Tämä enää kiinnostaa, muut (väärät ja oikeat) käsityksesi ovat käyneet ajan mittaan selviksi.

Lue lisää

"Sinähän sanoit yllä, että: "Ei automaattitarkennuksessa ole automatiikkaa tai sähkömoottoreita vaan syvyystarkkuutta." Näin se juuri on.
Syvyystarkkuutta voi opiskella vaikka Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Depth_of_focus

seppomartti kirjoitti:

"Sinähän sanoit yllä, että: "Ei automaattitarkennuksessa ole automatiikkaa tai sähkömoottoreita vaan syvyystarkkuutta." Näin se juuri on.
Syvyystarkkuutta voi opiskella vaikka Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Depth_of_focus

Lue lisää

Kiteytänpä tämän keskustelun lopputason näin: Typeryyttä vastaan yksin Jumalatkin turhaan taistelevat.

seppomartti kirjoitti:

"Sinähän sanoit yllä, että: "Ei automaattitarkennuksessa ole automatiikkaa tai sähkömoottoreita vaan syvyystarkkuutta." Näin se juuri on.
Syvyystarkkuutta voi opiskella vaikka Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Depth_of_focus

Lue lisää

No voi hyvänen aika kun Seppomartti ei nyt tajua ensinkään mitä tsiikari haastaa, vaan änkkää sitä samaa soopaa yrittämättäkään ymmärtää.
Vännetään rautalankaa:
- kaikissa kunnollisissa kiikareissa on tarkennusjärjestelmä
- keskustarkennus on yleisempi, siinä molemmat okulaarit liikkuvat keskellä olevaa säätöpyörää käyttäen, ja oikean okulaarin säädöllä korjataan silmien taittoero
- erillistarkenteisissa kiikareissa molempien silmien tarkennus säädetään erikseen
- kiikarin optiikan syvätarkkuus ei ole riippuvainen siitä onko kiikari keskus- vai erillistarkenteinen
- optisesti kiikari on tarkka vain yhdelle etäisyydelle - silmän mukautumisen vuoksi äärettömään tarkennettu kiikari antaa terävän kuvan 20 metristä eteenpäin
- kun ihminen vanhenee, silmän mukautumiskyky heikkenee jolloin kiikarin kuvan syvätarkkuus myös pienenee
- automaattitarkenteisia kiikareita ei ole myytävänä, automaattitarkenteisia silmiä on ihmisten päissä
- on ns. "automaattitarkenteisia" kiikareita joissa ei ole tarkennusmahdollisuutta vaan ne on kiinteästi tarkennettu normaalinäköisen ihmisen silmillä niin että äärettömän kohteet ovat lähes tarkkoja ja 15-20 m päässä olevat kohteet ovat lähes tarkkoja. Nämä ovat halpoja, joten ei ihme ettei Seppomartti ole joutunut näistä kärsimään.
- erillistarkenteisen kiikarin molempia okulaareja voi kääntää, kun pitää nähdä lähemmäs, esim. se onko fokan falli kiertynyt rullalaitteen ylälaakerin jumituksessa
- erillistarkenteisten kutsuminen kiinteätarkenteisiksi tai automaattitarkenteisiksi osoittaa asiantuntemattomuutta
En nyt kehtaa laittaa linkkejä, kun kyse on kuitenkin niin triviaalista kysymyksestä että jokainen voi itse nuo asiat googlata vaikka hakusanoilla "kiikari" ja "tarkennus"

"toinen pääkeskustelija on tunnettu ja arvostettu silmäkirurgi "

Pelottavaa jo ajatuksena.

Joo, mielenkinntoinen keskustelu. Googlaamalla "binoculars depth of field" löytää paljon vastaavanlaisia keskusteluja esim. lintuharrastajien foorumeilta. Google-tieteen perusteella vaikuttaisi siltä, että:
- kiikarin suurennus on eniten (optisessa mielessä ainoa?) syvyystarkkuuteen vaikuttava tekijä
- kuitenkin joitain kiikarimalleja pidetään yleisesti syvyystarkkuudeltaan parempina verrattaessa toisiin saman suurennuksen kiikareihin.

Esim:

https://www.cloudynights.com/topic/17656-depth-of-field/

https://www.cloudynights.com/topic/530716-depth-of-field/

Depthoffield kirjoitti:

Joo, mielenkinntoinen keskustelu. Googlaamalla "binoculars depth of field" löytää paljon vastaavanlaisia keskusteluja esim. lintuharrastajien foorumeilta. Google-tieteen perusteella vaikuttaisi siltä, että:
- kiikarin suurennus on eniten (optisessa mielessä ainoa?) syvyystarkkuuteen vaikuttava tekijä
- kuitenkin joitain kiikarimalleja pidetään yleisesti syvyystarkkuudeltaan parempina verrattaessa toisiin saman suurennuksen kiikareihin.

Esim:

https://www.cloudynights.com/topic/17656-depth-of-field/

https://www.cloudynights.com/topic/530716-depth-of-field/

Lue lisää

SM kirjoitti: "Jos optinen järjestelmä on pidempi, huononee syvyystarkkuus." ja Depthoffield: "kiikarin suurennus on eniten (optisessa mielessä ainoa?) syvyystarkkuuteen vaikuttava tekijä"
Ilmeisesti molemmat ovat oikeassa, eli "optisen järjestelmän pituus (?)" = kiikarin suurennus
Selkeämmin tämä tulee esiin kameraoptiikassa, jossa objektiivin pituus ilmoitetaan (polttopisteen etäisyys filmillä äärettömään tarkennettuna), mitä pitempi polttoväli, sitä suurempi suurennus ja pienempi syväterävyys samalla aukolla eli himmentimen asetuksella.
Kiikari ei toimi samoin, koska filmiä vastaa verkkokalvo, ja silmän linssi on osa optista järjestelmää. Eli syväterävyyttä parantava himmennin puuttuu, ja jää vain optisen järjestelmän pituus jota kiikareissa ei ilmoiteta millimetreinä vaan suurennuksena.
Onko jotain muuta optiseen järjestelmään liittyvää jolla voisi kiikareissa parantaa syväterävyyttä - tätä en ole löytänyt.
Sillä että onko kiikarissa tarkennusmahdollisuus (=okulaarien ja objektiivin välisen välimatkan muuttaminen) vai ei, ja onko tarkennus keskustarkennus tai erillistarkennus molemmissa okulaareissa - sillä ei kait ole mitään vaikutusta syväterävyyteen? Liikkuvat okulaarit (=tarkennus) eivät kait estä syväterävyyttä parantavia pinnotteita tai muita optisen järjestelmän hienouksia, joilla syväterävyys kasvaa - jos se ihan oikeasti jollain konstilla saadaan paremmaksi. Ehkä nämä ovat joko ns. uskon asioita tai markkinamiesten soopaa tai liikesalaisuuksia, koska en ole löytänyt teknisiä tietoja siitä miten kiikarin syväterävyyttä voi parantaa.
Silti on myös kalliimman hintaluokan valmistajien kiikareissa "fixed focus" tai "permanent focus" malleja - mutta "autofocus" viittaa muutaman kympin hintaisiin.
Ja vastauksena ketjun aiheeseen: Olen ollut tyytyväinen Nikonin kiikareihin. Muutaman vuoden oli 7*50 CF (central focus) WP kompassilla, kunnes hajosivat. Keskustarkennuksen akseli katkesi eli okulaarit tipahtivat pois. Vaikka ne oli ostettu Hollannista, niin ostokuitti mukaan ja suomalaisesta huoltoliikkeestä tuli tilalle uudet kiikarit. Nikonilla näes on aika hyvä takuu tuotteissaan. Itse asiassa se ei ole takuu vaan vakuutus, eli jos tuote rikkoutuu 10 vuoden (tjsp.) sisään, niin uuden vastaavan saa tilalle eikä kysellä että missäs tämä nyt sitten särkyi ja miten.
Tilalle tuli 7*50 IF (individual focus) WP kompassikiikarit, ilman mitään selitystä miksi. No, en käynyt valittamaan koska Nikonilla erillistarkenteiset merikiikarit ovat kallimmat kuin keskustarkenteiset. Molemmat optisesti erinomaisia.
Meikäläisen case, jossa keskustarkenteisen akseli katkesi kiikarin tiputtua sitlootan penkiltä tai sen päälle astuttua tai... mistä sen tietää kun rikkoutuminen tapahtui yöpurjehduksen aikaan, kertoo yhden syyn siihen miksi merikiikarit tai ainakin purjehtijan kiikarit on parempi olla erillistarkenteisia: keskustarkenteinen on mekaanisesti monimutkaisempi ja siksi alttiimpi rikkoutumiselle.
Haittana tietysti se, että molemmat putket joutuu säätämään jos kiikarille on useampia käyttäjiä. Minulla onkin itelle toiset venäjän armeijan kolhot erillistarkenteiset - niistä olen teipannut okulaarit eli tehnyt niistä "fixed focus" mallin. Keväisin otan teipit irti ja tarkennan jotta silmien rappeutuminen tai kiikarin kolhituminen vuosien mittaan ei muuttaisi tarkkuutta.

IndividualFocus kirjoitti:

SM kirjoitti: "Jos optinen järjestelmä on pidempi, huononee syvyystarkkuus." ja Depthoffield: "kiikarin suurennus on eniten (optisessa mielessä ainoa?) syvyystarkkuuteen vaikuttava tekijä"
Ilmeisesti molemmat ovat oikeassa, eli "optisen järjestelmän pituus (?)" = kiikarin suurennus
Selkeämmin tämä tulee esiin kameraoptiikassa, jossa objektiivin pituus ilmoitetaan (polttopisteen etäisyys filmillä äärettömään tarkennettuna), mitä pitempi polttoväli, sitä suurempi suurennus ja pienempi syväterävyys samalla aukolla eli himmentimen asetuksella.
Kiikari ei toimi samoin, koska filmiä vastaa verkkokalvo, ja silmän linssi on osa optista järjestelmää. Eli syväterävyyttä parantava himmennin puuttuu, ja jää vain optisen järjestelmän pituus jota kiikareissa ei ilmoiteta millimetreinä vaan suurennuksena.
Onko jotain muuta optiseen järjestelmään liittyvää jolla voisi kiikareissa parantaa syväterävyyttä - tätä en ole löytänyt.
Sillä että onko kiikarissa tarkennusmahdollisuus (=okulaarien ja objektiivin välisen välimatkan muuttaminen) vai ei, ja onko tarkennus keskustarkennus tai erillistarkennus molemmissa okulaareissa - sillä ei kait ole mitään vaikutusta syväterävyyteen? Liikkuvat okulaarit (=tarkennus) eivät kait estä syväterävyyttä parantavia pinnotteita tai muita optisen järjestelmän hienouksia, joilla syväterävyys kasvaa - jos se ihan oikeasti jollain konstilla saadaan paremmaksi. Ehkä nämä ovat joko ns. uskon asioita tai markkinamiesten soopaa tai liikesalaisuuksia, koska en ole löytänyt teknisiä tietoja siitä miten kiikarin syväterävyyttä voi parantaa.
Silti on myös kalliimman hintaluokan valmistajien kiikareissa "fixed focus" tai "permanent focus" malleja - mutta "autofocus" viittaa muutaman kympin hintaisiin.
Ja vastauksena ketjun aiheeseen: Olen ollut tyytyväinen Nikonin kiikareihin. Muutaman vuoden oli 7*50 CF (central focus) WP kompassilla, kunnes hajosivat. Keskustarkennuksen akseli katkesi eli okulaarit tipahtivat pois. Vaikka ne oli ostettu Hollannista, niin ostokuitti mukaan ja suomalaisesta huoltoliikkeestä tuli tilalle uudet kiikarit. Nikonilla näes on aika hyvä takuu tuotteissaan. Itse asiassa se ei ole takuu vaan vakuutus, eli jos tuote rikkoutuu 10 vuoden (tjsp.) sisään, niin uuden vastaavan saa tilalle eikä kysellä että missäs tämä nyt sitten särkyi ja miten.
Tilalle tuli 7*50 IF (individual focus) WP kompassikiikarit, ilman mitään selitystä miksi. No, en käynyt valittamaan koska Nikonilla erillistarkenteiset merikiikarit ovat kallimmat kuin keskustarkenteiset. Molemmat optisesti erinomaisia.
Meikäläisen case, jossa keskustarkenteisen akseli katkesi kiikarin tiputtua sitlootan penkiltä tai sen päälle astuttua tai... mistä sen tietää kun rikkoutuminen tapahtui yöpurjehduksen aikaan, kertoo yhden syyn siihen miksi merikiikarit tai ainakin purjehtijan kiikarit on parempi olla erillistarkenteisia: keskustarkenteinen on mekaanisesti monimutkaisempi ja siksi alttiimpi rikkoutumiselle.
Haittana tietysti se, että molemmat putket joutuu säätämään jos kiikarille on useampia käyttäjiä. Minulla onkin itelle toiset venäjän armeijan kolhot erillistarkenteiset - niistä olen teipannut okulaarit eli tehnyt niistä "fixed focus" mallin. Keväisin otan teipit irti ja tarkennan jotta silmien rappeutuminen tai kiikarin kolhituminen vuosien mittaan ei muuttaisi tarkkuutta.

Lue lisää

Jälleen väärin: focus free, fixed focus, fix focus ja joskus harhaanjohtavasti myös autofocus ei tarkoita, että etäisyys tarkennus tapahtuu oculaareista. Tarkenusta ei tehdä etäisyyden mukaan laisinkaan. Tämä tuntuu osalle lukijoista olevan täysin ylivoimaista ymmärtää. Kun ei tällaisista kiikareista ole omaa kokemusta niin jututkin pyörii ympyrää väärien olettamuksien ympärillä.
Tällaisia kiikareita on ollut markkinoilla yli puoli vuosisataa, ilmeisesti jo ainakin 40-lvulta.
Noin 1975 ostamani kiikari maksoi yli 1000mk maahantuojan markkinointihintana. Vähittäismyyntihinta nykyrahassa olisi käsittämättömän kallis. Eli keskussäädön puuttuminen ei kytkeydy halpoihin kiikareihin. Tämä kiikarinion edelleen painetyppitäytteisenä vesitiivis ja huurtumaton. Silikonilla kiinnitetyt prismat ja optiikka ovat olleet tärähdyksen kestäviä ja erinomaisessa kunnossa. Kumiosat ova murentuneet. Aikanaan mainostettiin kelluvana, kestäisi ajaa Landroverilla yli ja elinikäinen takuu. Kirjoittelin kirjeen Saksaan, että olisi restauroinnin aika seuraavaa puolivuosisataista käyttöä varten. Jos onnistuu niin sitten kallis onkin halpa per käyttövuosi.

Tämä on jo semantiikkaa: tarkoitetaanko diopterisäätöä vai etäisyyden mukaan tehtävää tarkennusta. Vai molempia. Optisesti sama asia, käyttötarkoitus ei.

seppomartti kirjoitti:

Jälleen väärin: focus free, fixed focus, fix focus ja joskus harhaanjohtavasti myös autofocus ei tarkoita, että etäisyys tarkennus tapahtuu oculaareista. Tarkenusta ei tehdä etäisyyden mukaan laisinkaan. Tämä tuntuu osalle lukijoista olevan täysin ylivoimaista ymmärtää. Kun ei tällaisista kiikareista ole omaa kokemusta niin jututkin pyörii ympyrää väärien olettamuksien ympärillä.
Tällaisia kiikareita on ollut markkinoilla yli puoli vuosisataa, ilmeisesti jo ainakin 40-lvulta.
Noin 1975 ostamani kiikari maksoi yli 1000mk maahantuojan markkinointihintana. Vähittäismyyntihinta nykyrahassa olisi käsittämättömän kallis. Eli keskussäädön puuttuminen ei kytkeydy halpoihin kiikareihin. Tämä kiikarinion edelleen painetyppitäytteisenä vesitiivis ja huurtumaton. Silikonilla kiinnitetyt prismat ja optiikka ovat olleet tärähdyksen kestäviä ja erinomaisessa kunnossa. Kumiosat ova murentuneet. Aikanaan mainostettiin kelluvana, kestäisi ajaa Landroverilla yli ja elinikäinen takuu. Kirjoittelin kirjeen Saksaan, että olisi restauroinnin aika seuraavaa puolivuosisataista käyttöä varten. Jos onnistuu niin sitten kallis onkin halpa per käyttövuosi.

Lue lisää

"Tarkenusta ei tehdä etäisyyden mukaan laisinkaan."
OK - siis okulaarit ovat kiinteät, eikä niitä voi säätää (tarkentaa). Ilmeisesti tämä liittyy teknisesti jotenkin siihen että kiikarin syvätarkkuus on parempi kuin sellaisen jossa okulaareja voi säätää. Muutenhan tuo tavoiteltu syvätarkkuus olisi kaikissa (kalliissa) kiikareissa yhtä hyvä.
Tietääkö joku teknisiä yksityiskohtia siitä miten kiikarin syvätarkkuutta parannetaan ja miten kiinteät okulaarit liittyvät tähän tekniikkaan?

Semantiikkaa kirjoitti:

Tämä on jo semantiikkaa: tarkoitetaanko diopterisäätöä vai etäisyyden mukaan tehtävää tarkennusta. Vai molempia. Optisesti sama asia, käyttötarkoitus ei.

Siis, kiinteätarkenteiset (fixed focus) kiikarit eivät olekaan kiinteätarkenteiset, vaan niiden okulaareja voi säätää - diopterisäätö ja etäisyyssäätö ovat täsmälleen sama asia! Molemmissa muutetaan objektiiviivin ja okulaarin välistä etäisyyttä, eli tarkennetaan optiikka jollekin etäisyydelle.
No nyt vielä enemmän ihmetyttää se että miten fixed focus kiikarin syvätarkkuus eroaa vaikkapa individual focus kiikarin syvätarkkuudesta - eikö niissä voi olla ihan samat sisuskalut? Jos ei, niin miksi ei? Miksi ei tehdä (vai tehdäänkö sittenkin) individual focus kiikareita joissa on yhtä suuri syvätarkkuus kuin fixed focus kiikareissa?

Minusta tämä on aivan pässinlihaa: samalla suurennuksella olevissa kiikareissa, riippumatta edes ulostulopupillin koosta (eli optiikan halkaisijassta) ON OLTAVA SAMA "syvyysterävyys". Laitan tuon syvyysterävyyden lainausmerkkeihin, koska kiikareissa se riippuu katsojan silmien akkommodaatiokyvystä. Kamerassahan se määritellään sopimuksenvaraisesti sen mukaan, paljonko suttua hyväksytään "teräväksi", tavallisesti silmän erottelukyvyn verran (olen ammatiltani valokuvaaja, joten optiikan lait ovat jotakuinkin hanskassa).

Jos jollain ihmeellisellä konstruktiolla saataisiin aikaan enemmän "syvyysterävyyttä", niin kyllä se heti pulpahtaisi ilmoille asiallisilla kiikarisivustoilla ja Wikipediassa. Kun asiasta ainostaan jänkätään netissä amatöörien toimesta, niin voi turvallisesti olettaa että ensimäinen kirjoittamani lause on totta.

Mukava huomata, että täällä on sentään myös jokunen tolokun ihminen tätä keskustelua seuraamassa.

Hyvä huomio, että okulaaritarkenteinen konstruktio on merikiikareissa perusteltu lujuussyistä.

Kyllä minunkin seuraavat kiikarit on kiinteällä fokuksella. Käyttömukavuus on sen verran hyvä. Merikäytössä fokuksen säädöllä ei ole kauheasti tekoa, ja se tuottaa paljon käyttäjävirheitä.

IndividualFocus kirjoitti:

"Tarkenusta ei tehdä etäisyyden mukaan laisinkaan."
OK - siis okulaarit ovat kiinteät, eikä niitä voi säätää (tarkentaa). Ilmeisesti tämä liittyy teknisesti jotenkin siihen että kiikarin syvätarkkuus on parempi kuin sellaisen jossa okulaareja voi säätää. Muutenhan tuo tavoiteltu syvätarkkuus olisi kaikissa (kalliissa) kiikareissa yhtä hyvä.
Tietääkö joku teknisiä yksityiskohtia siitä miten kiikarin syvätarkkuutta parannetaan ja miten kiinteät okulaarit liittyvät tähän tekniikkaan?

Lue lisää

Et lukenut aikaisempia. Okulaarilla tarkistetaan kaikissa kiikareissa katsojan omien silmien kuva taivaanrantaan. Ilman keskussäätöä olevia fix focus kiikareita ei säädellä sen jälkeen mitenkään, jos matka on 20m pitempi.

Tsiikari kirjoitti:

Minusta tämä on aivan pässinlihaa: samalla suurennuksella olevissa kiikareissa, riippumatta edes ulostulopupillin koosta (eli optiikan halkaisijassta) ON OLTAVA SAMA "syvyysterävyys". Laitan tuon syvyysterävyyden lainausmerkkeihin, koska kiikareissa se riippuu katsojan silmien akkommodaatiokyvystä. Kamerassahan se määritellään sopimuksenvaraisesti sen mukaan, paljonko suttua hyväksytään "teräväksi", tavallisesti silmän erottelukyvyn verran (olen ammatiltani valokuvaaja, joten optiikan lait ovat jotakuinkin hanskassa).

Jos jollain ihmeellisellä konstruktiolla saataisiin aikaan enemmän "syvyysterävyyttä", niin kyllä se heti pulpahtaisi ilmoille asiallisilla kiikarisivustoilla ja Wikipediassa. Kun asiasta ainostaan jänkätään netissä amatöörien toimesta, niin voi turvallisesti olettaa että ensimäinen kirjoittamani lause on totta.

Mukava huomata, että täällä on sentään myös jokunen tolokun ihminen tätä keskustelua seuraamassa.

Hyvä huomio, että okulaaritarkenteinen konstruktio on merikiikareissa perusteltu lujuussyistä.

Lue lisää

Tsiikari on ajatuksineen edelleen ihan metsässä. Eikä optiikan laitkaan ole lujasta uskosta huolimatta hanskassa Kamerasta pitäisi sinunkin tietää, ettei syvyystarkkuutta määritellä erituskyvyn perusteella. Ei ole mikään temppu tehdä fix fokus kameraa, jonka syvyystarkkuus ulottuu äärettömästä muutamaan senttiin. Lyhennetään polttoväliä tarpeeksi. Se taas vaatoi hyvän optiikan, ettei resoluutio kärsi. Huonolla optiikalla kätsii. Mutta syvyystarkkuus on sama. Mietippä sitä ensi yö.
Muistele vanhoja mustia matolaatiloita, joissa ei ollut etäisyyden säätöä laisinkaa tai vain vain lähi- ja kaukoasento. Nekin toimivat syvyystarkkuutta hyödyntämällä.

Seppomartti kirjoitti:

Et lukenut aikaisempia. Okulaarilla tarkistetaan kaikissa kiikareissa katsojan omien silmien kuva taivaanrantaan. Ilman keskussäätöä olevia fix focus kiikareita ei säädellä sen jälkeen mitenkään, jos matka on 20m pitempi.

Lue lisää

Okulaarilla ei tarkisteta kuvaa vaan tarkennetaan. Siksi niitä kiikareita kutsutaan erillistarkententeisiksi eli lontooksi Individual Focus. Tässä vähän selitetään sitä miten hölmöjä kusetellaan erikoisilla nimityksillä vaikka kyse on samasta asiasta:
Individual Focus (IF) System Binoculars
This is the focus system that allows you to focus each eye individually. These types of binos are also known as:
•no-focus
•focus-free
•self-focusing
•auto-focus
•fixed focus
•permanent focus
Tip
No-focus and focus-free binos are low-budget versions of the IF system. They’re typically fixed somewhere between 40-60 feet and that’s it. You can’t adjust for any further distances and you can’t calibrate for different eye strengths.
Beware of Marketing Hype
The terms auto-focus and self-focus are misnomers. There is no internal mechanism that adjusts for focus automatically.
Confused? Yes, that can happen when marketing tactics get in the way trying to make an informed binocular buying decision. You’ll often times find that auto-focus and self-focus binoculars are marketed as separate products from individual eyepiece systems because of the fancy terminology.
Don’t get sucked in by paying more for a marketing strategy. Pay attention to the actual description of the function of the binocular before you decide to buy. You can save yourself a lot of cash!

Seppomartti kirjoitti:

Tsiikari on ajatuksineen edelleen ihan metsässä. Eikä optiikan laitkaan ole lujasta uskosta huolimatta hanskassa Kamerasta pitäisi sinunkin tietää, ettei syvyystarkkuutta määritellä erituskyvyn perusteella. Ei ole mikään temppu tehdä fix fokus kameraa, jonka syvyystarkkuus ulottuu äärettömästä muutamaan senttiin. Lyhennetään polttoväliä tarpeeksi. Se taas vaatoi hyvän optiikan, ettei resoluutio kärsi. Huonolla optiikalla kätsii. Mutta syvyystarkkuus on sama. Mietippä sitä ensi yö.
Muistele vanhoja mustia matolaatiloita, joissa ei ollut etäisyyden säätöä laisinkaa tai vain vain lähi- ja kaukoasento. Nekin toimivat syvyystarkkuutta hyödyntämällä.

Lue lisää

"Kamerasta pitäisi sinunkin tietää, ettei syvyystarkkuutta määritellä erituskyvyn perusteella."

Syvyystarkkuus määritellään nimenomaan siten, että ensin sovitaan sallittu epäterävyys pisteen kuvalle (circle of confusion Lontooksi), joka vielä voidaan katsoa teräväksi. Tämä riippuu kuvan suurennusasteesta ja katseluetäisyydestä. Normaalisti tämä laskelmissa käytettävä epäterävyyden taso on silmän erottelukyky. Sen jälkeen yksinkertaisesti lasketaan optisilla laskukaavoilla sen alueen laajuus, jolla tuo pisteen kuva on enintään sovitun kokoinen a.o. polttovälillä ja käytetyllä suhteellisella aukolla kun objektiivi tarkennetaan etäisyydelle X. Silloin silmä näkee a.o. terävyysalueen terävänä. Kysymys ei siis ole absoluuttisesta totuudesta, vaan riippuu sovitusta epäterävyyden määritelmästä. Vain tarkennustaso on täysin terävä (optiikan laadun rajoissa).

Kiikarissa asia ei ole sama, koska silmä voi vaihdella tarkennuspistettä vaikka kiikarin tarkennusta ei muuteta. Edelleen painotan sitä, että kiikari on myöskin tarkennettu vain yhteen tasoon kuten kamerakin, mutta silmän akkommodaatiokyky laajentaa jonkin verran terävästi nähtyä aluetta. Saman suurennuksen kiikareissa tämä alue on aina yhtä suuri, riippumatta tarkennusjärjestelmästä tai sen puutteesta.

Kamera laajakulmalla terävyysalue on suuri, samoin se olisi kiikarilla jossa ei ole suurennusta lainkaan (silmän oma akkommodaatio hoitaisi tarkennuksen 25 sentistä äärettömään) tai suurennus on negatiivinen, -7X50 kiikareilla "terävyysalue" olisi jo kolmesta sentistä äärettömään. Mutta eipä ne kiikareina olisi kovin häävit.

Seppomartti kirjoitti:

Tsiikari on ajatuksineen edelleen ihan metsässä. Eikä optiikan laitkaan ole lujasta uskosta huolimatta hanskassa Kamerasta pitäisi sinunkin tietää, ettei syvyystarkkuutta määritellä erituskyvyn perusteella. Ei ole mikään temppu tehdä fix fokus kameraa, jonka syvyystarkkuus ulottuu äärettömästä muutamaan senttiin. Lyhennetään polttoväliä tarpeeksi. Se taas vaatoi hyvän optiikan, ettei resoluutio kärsi. Huonolla optiikalla kätsii. Mutta syvyystarkkuus on sama. Mietippä sitä ensi yö.
Muistele vanhoja mustia matolaatiloita, joissa ei ollut etäisyyden säätöä laisinkaa tai vain vain lähi- ja kaukoasento. Nekin toimivat syvyystarkkuutta hyödyntämällä.

Lue lisää

Seppomartin retoriikasta meinaa tulla usan nykypressa mieleen. Kun jatkuvasti jaksaa jauhaa mustaa valkoiseksi, niin valeuutiset joissa musta onkin mustaa, alkavat kuulostaa vähän epäilyttäviltä.
Eikä kyse ole sen kummemmasta asiasta kuin terminologia, Seppomartti ei ymmärrä käsitettä erillistarkenteinen (individual focus) vaan käyttää termiä automaattitarkennus tai kiinteä tarkennus ja tarkoittaa samoja kiikareita kuin muutkin mutta vain eri nimityksillä.
Tästä sitten harmistuneena haukkuu muut keskustelijat asiantuntemattomiksi, silleesä noloa ja trumppimaista.
Sehän on selvä ettei merikäytössä kiikaria tarvitse tarkentaa, oli siinä kumpi tarkennusjärjestelmä tahansa, jos kiikarit on säädetty katsojan silmille sopiviksi ja tarkennettu lähelle ääretöntä (erillistarkenteisissa okulaarin /- asteikon keskiasento = normaalisilmillä tarkennuspiste 50-100 m etäisyydellä => tarkan näön alue 20-30 m - ääretön.
Ei tarvitse tarkentaa myöskään keskustarkenteisia, eli niitä joissa on se tarkennusruuvi jos ne on valmiiksi tarkennettu lähelle ääretöntä ja silmien ero kompensoitu oikean okulaarin säädöllä.
MUTTA - erillistarkenteisissa (Seppomartin käsitteistössä kiinteätarkenteinen jossa on diopterikorjaukset :) on tarkennusjärjestelmä, kumpaakin okulaaria voi säätää erikseen. Vaikka niitä ei normaalissa merikäytössä säädetä niin niitä VOI säätää. Lähin tarkennusetäisyys on kyllä pitempi kuin keskustarkenteisissa mutta mastonhuipun tähyily pienemmässäkin purkkarissa onnistuu.
Vaan ei Seppomartti millään voi myöntää että hänen hienot automaattitarkenteiset tai kiinteätarkenteiset tai itsetarkentavat kiikarinsa ovat rakenteeltaan ja optiikaltaan samat kuin meidän mistään mitään käsittämättömien tollojen erillistarkenteiset eli okulaaritarkenteiset. Mikä siellä S:n kiikarissa sitten tarkentaa ja lisää syväterävyyttä, joku mystinen kiikaritonttu varmaan vääntelee prismoja :-o Väittää kiven kovaan ettei voi tarkentaa, vaikka ensin tarkentaa kiikarin omille silmilleen sopivaksi. Ei se ole tarkentamista vaan diopterikorjausta, perustelee hän. Siis mitä tehdään, korjataan tarkennus silmälle sopivaksi molempia okulaareja pyörittämällä = muutetaan okulaarin ja objektiivin välistä matkaa = tarkennetaan erillistarkenteisia kiikareita!

IndividualFocus kirjoitti:

"Tarkenusta ei tehdä etäisyyden mukaan laisinkaan."
OK - siis okulaarit ovat kiinteät, eikä niitä voi säätää (tarkentaa). Ilmeisesti tämä liittyy teknisesti jotenkin siihen että kiikarin syvätarkkuus on parempi kuin sellaisen jossa okulaareja voi säätää. Muutenhan tuo tavoiteltu syvätarkkuus olisi kaikissa (kalliissa) kiikareissa yhtä hyvä.
Tietääkö joku teknisiä yksityiskohtia siitä miten kiikarin syvätarkkuutta parannetaan ja miten kiinteät okulaarit liittyvät tähän tekniikkaan?

Lue lisää

Eikös tähän ole yksinkertainen vastaus: valovoima. Himmennin on silmässä ja mitä enemmän valoa kiikarin läpi tulee, sen pienemmällä aukolla silmä katsoo. Siis niinkuin valokuvauksen termein asiaa selittäisi. Valovoima taas on paljoltikin kiinni kiikarien hinnasta.

Touché

"keskussäädön vuoksi ei mahdollisuutta vesitiiviyteen". No kummatkin täysin upotustiiviitä. Kaikki kunnon kiikarit ovat.

No mitä sanoinkaan nolosta trumppiretoriikasta, kun tarpeeksi selostaa niin musta muuttuu valkoiseksi, esimerkiksi näin mitenkään asiaan kuulumattomasti perustellen: "Jos lähipiste on 20cm niin (1/5=0,20m) niin tarvitaan 5 dioprian akkomodaatio. Ero on vain 1 d. Äärettömyydestä 1m etäisyydelle fokuksen siirto vaati yhden dioptrian (1/1=1). Jos kiikarinne lähipiste on 30m niin ette pysty 4-5 dioptriakkodaatiokyvyllänne fokusoimaan kuvaa metrin päähän, vaikka vaadittaisiin alle 1d, mikä vastaa n. 60v käisen akkomodaatiota."
Siis häh??? Mitä tuolla on sen asian kanssa tekemistä että merikiikarit ovat pääosin erillistarkenteisia eli kiinteätarkenteisia (kuten tuolla ylempänä joku kertoi hänellä olevan kiinteätarkenteisen Nikonin - vaikka Nikon ei tee sillä nimikkeellä kiikareita, vaan IF on se merikiikari eli Individual Focus)
Enkä ole viitannut Seppomartin halpiskiikareihin, vaan henkilön varakkuustason arvioiden olen luullut että ei ole ns. "Automaattitarkeinteisiin" halpiskiikareihin ikinä törmännyt, joka omalta osaltaan selittää hänen omat fiksoitumisensa - muutaman kympin "automaattitarkenteinen" on nimittäin sellainen jossa ei ole etäisyyden säätöä eli Seppomartin terminologialla "diopterikorjausta" vaan se on todellakin ihan jäykkä jöpökkä, ei säädy.
Kun taas Seppomartin "automaattitarkenteiset" hyvin todennäköisesti ovat sellaisia joissa voi okulaareja säätää, diopterikorjausta vai tarkentamista vai etäisyyden säätöä - se on sitten sitä semantiikkaa.
Yhtä kaikki, ne kiikarit joissa voi molempia okulaareja säätää ovat IF - individual focus - erillistarkenteisia, vaikka niitä käytetään merikiikareina fixed focus eli kiinteätarkenteisina - ellei sitten kaveri käytä niitä jolloin taas tarkennetaan silmille sopivaksi.
Ja kun voi säätää silmille sopivaksi, niin silloin voi säätää myös lähemmäksi tarkentavaksi, esim. maston huippuun.
Että sinä jaksat - en yhtään halveksi hienoja kiikareitasi, vaan yritän vaan selvittää että meillä köyhemmilläkin on nykyisin vastaavia hienoja optisia laitteita, kiitos massatuotannon ja teknologian kehityksen. Niitä ei vaan markkinatermillä "automaattitarkennus" tarvitse kutsua, riittää muutaman sadan euron hintalappu ja erillistarkennus niin saa optisesti samaa tavaraa kuin sinä omaisuuden hintaisilla 70-luvun kiikareillasi!
Hellitä hyvä immeinen - uppoavat vaan syvemmälle omaan tarpomaan lätäkköön!

Jurristikko kirjoitti:

No mitä sanoinkaan nolosta trumppiretoriikasta, kun tarpeeksi selostaa niin musta muuttuu valkoiseksi, esimerkiksi näin mitenkään asiaan kuulumattomasti perustellen: "Jos lähipiste on 20cm niin (1/5=0,20m) niin tarvitaan 5 dioprian akkomodaatio. Ero on vain 1 d. Äärettömyydestä 1m etäisyydelle fokuksen siirto vaati yhden dioptrian (1/1=1). Jos kiikarinne lähipiste on 30m niin ette pysty 4-5 dioptriakkodaatiokyvyllänne fokusoimaan kuvaa metrin päähän, vaikka vaadittaisiin alle 1d, mikä vastaa n. 60v käisen akkomodaatiota."
Siis häh??? Mitä tuolla on sen asian kanssa tekemistä että merikiikarit ovat pääosin erillistarkenteisia eli kiinteätarkenteisia (kuten tuolla ylempänä joku kertoi hänellä olevan kiinteätarkenteisen Nikonin - vaikka Nikon ei tee sillä nimikkeellä kiikareita, vaan IF on se merikiikari eli Individual Focus)
Enkä ole viitannut Seppomartin halpiskiikareihin, vaan henkilön varakkuustason arvioiden olen luullut että ei ole ns. "Automaattitarkeinteisiin" halpiskiikareihin ikinä törmännyt, joka omalta osaltaan selittää hänen omat fiksoitumisensa - muutaman kympin "automaattitarkenteinen" on nimittäin sellainen jossa ei ole etäisyyden säätöä eli Seppomartin terminologialla "diopterikorjausta" vaan se on todellakin ihan jäykkä jöpökkä, ei säädy.
Kun taas Seppomartin "automaattitarkenteiset" hyvin todennäköisesti ovat sellaisia joissa voi okulaareja säätää, diopterikorjausta vai tarkentamista vai etäisyyden säätöä - se on sitten sitä semantiikkaa.
Yhtä kaikki, ne kiikarit joissa voi molempia okulaareja säätää ovat IF - individual focus - erillistarkenteisia, vaikka niitä käytetään merikiikareina fixed focus eli kiinteätarkenteisina - ellei sitten kaveri käytä niitä jolloin taas tarkennetaan silmille sopivaksi.
Ja kun voi säätää silmille sopivaksi, niin silloin voi säätää myös lähemmäksi tarkentavaksi, esim. maston huippuun.
Että sinä jaksat - en yhtään halveksi hienoja kiikareitasi, vaan yritän vaan selvittää että meillä köyhemmilläkin on nykyisin vastaavia hienoja optisia laitteita, kiitos massatuotannon ja teknologian kehityksen. Niitä ei vaan markkinatermillä "automaattitarkennus" tarvitse kutsua, riittää muutaman sadan euron hintalappu ja erillistarkennus niin saa optisesti samaa tavaraa kuin sinä omaisuuden hintaisilla 70-luvun kiikareillasi!
Hellitä hyvä immeinen - uppoavat vaan syvemmälle omaan tarpomaan lätäkköön!

Lue lisää

Selostukseni siitä, ettei akkomodaatiolla ole merkitystä merikiikarin tarkennuksessa, toisin kuin yllä väiotetään, ei tavoittanut vastaanottajaa.
Merikiikareita ei tarkisteta normaalikäytössä eri matkoille, siitähän tässä alkuaan oli kyse.. Ehkä se selviää englannin kielellä hyvien merikiikareiden (Zeiss ja Steiner) käyttöopastuksesta yo linkeistä.
Kiikariasia lienee tarpeeksi vatvottu.

seppomartti kirjoitti:

Selostukseni siitä, ettei akkomodaatiolla ole merkitystä merikiikarin tarkennuksessa, toisin kuin yllä väiotetään, ei tavoittanut vastaanottajaa.
Merikiikareita ei tarkisteta normaalikäytössä eri matkoille, siitähän tässä alkuaan oli kyse.. Ehkä se selviää englannin kielellä hyvien merikiikareiden (Zeiss ja Steiner) käyttöopastuksesta yo linkeistä.
Kiikariasia lienee tarpeeksi vatvottu.

Lue lisää

Seppomartti haluaa luovuttaa, kun tietää häviävänsä 😂

Ehkä hän ostaa kahdet, hyvän ja halvan. Ainakin minulla on näin veneissäni 2kpl 7x50..Yksi hyvä ei ole hyä kaikkeen. Yritin yllä selittää miksi 10x40 Zeiss Dialyt on hyvä lintukiikari ja vähemmän hyvä merelle. Zeiss 7x50 Marine taas päin vastoin.

Typerää viisastelua, kysyjä ei missään puhu kaksista kiikareista. Suomen kielessä on näes sanoja, jotka ovat tyypillisesti monikollisia, vaikka tarkoittavat yhtä esinettä.

Kiikarit
Housut
Urut

Siinä muutama esimerkki.

SuomenKieliHallussa kirjoitti:

Typerää viisastelua, kysyjä ei missään puhu kaksista kiikareista. Suomen kielessä on näes sanoja, jotka ovat tyypillisesti monikollisia, vaikka tarkoittavat yhtä esinettä.

Kiikarit
Housut
Urut

Siinä muutama esimerkki.

Lue lisää

Viisastellaan lisää: yllä "Yksi hyvä kiikari luulisi riittävän. " ei ole hyvää suomea. Mutta:
Zeiss on hyvä kiikari - ei Zeiss on hyvät kiikarit tai Zeiss on hyvä kiikarit.
Meniköhän tuo monikko kiikareissa kuitenkaan ihan oikein.
Urut on loogisesti monikko kun on monta urkukertaa ja pillistöjä.
Kiikari on vähän siinä ja siinä koska on kaksi putkea ja yhtä ei kutsuta kiikariksi. Itse käytän yksikömuotoa, heittääkö kielikorvani?
Joitakuita nyppii kielentarkastustoiminta. Minä pidän suotavana, koska toisten nimittelyn soisi tapahtuvan mieluummin edes oikein kirjoitettuna. jos sitä ei pysty lopettamaan.

seppomartti kirjoitti:

Viisastellaan lisää: yllä "Yksi hyvä kiikari luulisi riittävän. " ei ole hyvää suomea. Mutta:
Zeiss on hyvä kiikari - ei Zeiss on hyvät kiikarit tai Zeiss on hyvä kiikarit.
Meniköhän tuo monikko kiikareissa kuitenkaan ihan oikein.
Urut on loogisesti monikko kun on monta urkukertaa ja pillistöjä.
Kiikari on vähän siinä ja siinä koska on kaksi putkea ja yhtä ei kutsuta kiikariksi. Itse käytän yksikömuotoa, heittääkö kielikorvani?
Joitakuita nyppii kielentarkastustoiminta. Minä pidän suotavana, koska toisten nimittelyn soisi tapahtuvan mieluummin edes oikein kirjoitettuna. jos sitä ei pysty lopettamaan.

Lue lisää

Molemmat oikein.

http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/kiikari-vai-kiikarit

seppomartti kirjoitti:

Viisastellaan lisää: yllä "Yksi hyvä kiikari luulisi riittävän. " ei ole hyvää suomea. Mutta:
Zeiss on hyvä kiikari - ei Zeiss on hyvät kiikarit tai Zeiss on hyvä kiikarit.
Meniköhän tuo monikko kiikareissa kuitenkaan ihan oikein.
Urut on loogisesti monikko kun on monta urkukertaa ja pillistöjä.
Kiikari on vähän siinä ja siinä koska on kaksi putkea ja yhtä ei kutsuta kiikariksi. Itse käytän yksikömuotoa, heittääkö kielikorvani?
Joitakuita nyppii kielentarkastustoiminta. Minä pidän suotavana, koska toisten nimittelyn soisi tapahtuvan mieluummin edes oikein kirjoitettuna. jos sitä ei pysty lopettamaan.

Lue lisää

"Zeiss on hyvä kiikarit." on tietysti väärin. Mutta oikein olisi: Zeissit ovat hyvät kiikarit.

Uruissa on pillistöjä ja niissä äänikertoja, ei urkukertoja.

""Zeissit ovat hyvät kiikarit." ei myöskään kuulosta hyvältä, koska Zeisseja on vain yksi."

Miltä kuulostaa: Audit ovat hyviä autoja. Mutta Audeja on vain yksi?

Vanhoissa kiikareissa pakkaa olemaan melko kapea näkökenttä, ja jos kuva laatu on laidoilta huono niin vielä pienempi alue on merkkien hakemiseen käyttökelpoinen. Ehkä uudet?

Kyllpä on teillä suomenkielen taivutukset jäykkänä! Viikonlopun ratoksi esimerkkejä siitä miten monikkomuodossa kirjoitettava yksi asia tai esine taivuttaa koko lausetta:
"Oikeankokoiset ja hyvin istuvat rintaliivit näyttävät ja tuntuvat hyviltä" Siis kaikki subjektiin viittaavat adjektiivit ja verbit taipuvat subjektiivin sijassa.
"Patriciat ovat hyvät rintaliivit" kuulostaa myös aika kökkösuomelta, mieluummin sanoisin "Patrician rintsikat ovat hyviä"
Nainen voi myös lähteä liiviostoksille (tässä liivi yksikössä), tarkoituksena on ostaa yhdet liivit.
Eletääs toivossa että viikonloppuna nähdään muitakin liivejä kuin pelastusliivejä, :-p vaikkakin pelastusliivit on selkeämmin yksikkötavara niin monikossahan niitäkin puhutellaan.

Ei kuva jähmety. Ei ole kuin "militääri optinen maalin lukitus" liikkumattomaksi. Kuva veltaa mutta sen verra hitaasti, että aivot kerkiää sen hyvin tulkita. Käsien tärinästä johtuva nopea kuvan vipatus jää kokonaan pois. Luultavasti paras suurennus kuvan vakaajan kera olisi merelle 7-12 välillä. Hämärä mielikuvani mukaan Canonilla voisi olla?

"Vielä näistä nykyisistä kiikareista, ongelma on siinä että koska näkökenttä on pieni niin ei löydä kohdetta," Nyt en ymmärrä. Uudemmissa kiikareissa on suurempi näkökenttä kuin vanhoissa, selkeä parannus käyttömukavuuteen. Kun katsoo vaikkapa vanhoilla Zeissin kiikareilla on kuin putkeen kurkkisi nykyisiin laajakulmakiikareihin verrattuna.

Tsiikari kirjoitti:

"Vielä näistä nykyisistä kiikareista, ongelma on siinä että koska näkökenttä on pieni niin ei löydä kohdetta," Nyt en ymmärrä. Uudemmissa kiikareissa on suurempi näkökenttä kuin vanhoissa, selkeä parannus käyttömukavuuteen. Kun katsoo vaikkapa vanhoilla Zeissin kiikareilla on kuin putkeen kurkkisi nykyisiin laajakulmakiikareihin verrattuna.

Lue lisää

Häiritsevän kapea näkökenttä ei kuulu asiaan. Varmaan jokin outo ja merelle sopimaton kiikari kuten 8x30?. Tavallisimmassa eli 7x50 kiikarissa kentän laajuus 1000m päässä on luokkaa 130m. Tässä kuvakoossa kohde löytyy suhteellisen helposti. Itse osta aina merikiikarit kompassin kera. Silloin voi plotterilta tarkistas tarkan suunnan tai silmämääräisesti likimääräisen suunnan, mistä hankalaa kohdetta voi etsiä. Kompassille on muutakin suuntimakäyttöä kiikarissa

Tsiikari kirjoitti:

"Vielä näistä nykyisistä kiikareista, ongelma on siinä että koska näkökenttä on pieni niin ei löydä kohdetta," Nyt en ymmärrä. Uudemmissa kiikareissa on suurempi näkökenttä kuin vanhoissa, selkeä parannus käyttömukavuuteen. Kun katsoo vaikkapa vanhoilla Zeissin kiikareilla on kuin putkeen kurkkisi nykyisiin laajakulmakiikareihin verrattuna.

Lue lisää

Tarkoitan että ne kiikarit mitkä minulla nyt on . Siis ne idän ihmeet .Kiitos kaikille kommentoijille.Se tuli ainakin selväksi että ensi kesäksi pitää olla uudet kiikarit.

Kallis ja sopimaton merelle