Laajakaistat kunnossa

Jokos on kunnalle lisämaksulasku tullut?

Rahaa on että ranteita pakottaa. Liittymän hinta kunnan takauksena 25 000€/ liittymä. Kyllä meidän kannattaa leuhkia laajakaistalla. Onneksi kaikki huono-osaiaset saivat tuon liittymän!

Verkkoyhtiö vaatii kunnilta lisää sijoituksia!

Alla oleva Keski-Suomen Verkkoholding yhtiön lisäsijoitusesitys on ensi viikolla Multian kunnanhallituksessa. Samat esitykset tulevat aivan varmasti myös jokaiseen Verkkoholding kuntaan. Kuntien osake-osuus määrittyy omistusoikeuden/ asukasluvun mukaan. Multian osuus tulisi olemaan 500 tuhatta euroa. Tästä on helppo laskea, että Pihtiputaan ja Karstulan summat ovat lähes miljoona euroa mieheen ja niin edelleen. Muistutuksena, että esimerkiksi Pihtipudas on jo sijoittanut ja lainoittanut hanketta 6 miljoonalla eurolla. Yhteensä kunnilta odotetaan saavan lisää noin 5 miljoonaa euroa. Ei todellakaan hyvältä näytä kannattamattoman verkkoyhtiön jatkuva pönkittäminen, koska näillä liittyjämäärillä ja kustannuksilla tästä hankkeesta ei tule omillaan toimivaa milloinkaan. Lisärahoitusta tullaan pyytämään taas muutaman vuoden päästä. Yksinkertaisesti Verkkoholdingyhtiön kanssa naimisissa olevien kuntien kantokyky ei kestä millään näitä lisämiljoona sijoituksia kannattamattomiin osakekauppoihin. Mistähän löytyisi sellainen taho joka katkaisisi tämän kuntia kyykyttävän ja pohjattoman kaivon velkasammon?

Multian kunnanhallitus:
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi
osakkeenomistajat ovat 26.4.2017 yksimielisesti päättäneet
maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen
osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding
Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään
esityksen mukaisen päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin
osallistumisesta toukokuun 2017 aikana.
Osakeannissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään 191.227 yhtiön
uutta osaketta. Merkintäoikeus jakautuu osakkeenomistajakuntien
kesken niiden nykyisen osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa
siten, että yksi osake oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen.
Osakkeiden merkintähinta on 26,15 euroa per osake, mikä jäljempänä
esitetyllä tavalla yhtiön käypää arvoa vastaava merkintähinta määräytyy
yhtiön rahoitustarpeen perusteella. Maksullisella osakeannilla
tavoiteltava rahoitus on yhteensä viisi miljoonaa (5.000.000) euroa,
mistä kunkin osakaskunnan enimmäissijoitus määräytyy
omistusosuuden mukaisesti tehtävän osakemerkinnän mukaan.
Näin ollen jokaisen omistajakunnan merkitessä osakkeita sille tarjotussa
enimmäismäärässä, osakeannilla ei ole vaikutusta osakkaiden
suhteellisiin omistus- ja vastuuasemiin. Sen sijaan elleivät kaikki
omistajakunnat merkitse osakkeita merkintäetuoikeutensa mukaisesti
omistustensa mukaisessa suhteessa, merkitsemättä jättäneen
suhteellinen omistusosuus laimenee, ja suhteelliset omistusosuudet
kokonaisuudessaan muuttuvat.

Multian kunnalla on 21.147 osaketta, jotka oikeuttavat merkitsemään
enintään saman määrän uusia osakkeita. Kunnan käyttäessä
merkintäoikeutensa täysimääräisesti on merkintähinta
kokonaisuudessaan 552.994,05 euroa (26,15 euroa/osake

Puttaalla ponnistellaan pian...

Kyllä se KSVV:n toimari hattuineen Puttaallekin tulee. Euroja kuuluu kyselevän, eikä vähään tyydykään.

hohhoijaa. jokohan vois siirtyä asioissa eteenpäin. turha junkata samasta asiasta vuosikausia. tätä kuntaa ei kartalla ole kuitenkaan tulevaisuudessa. ja kunnan talousasiat ei ole kenenkään henkilökohtaisia velkoja

Mite männöö Puttaalla kaistojen kanssa? Onko velat muuttunu saataviksi?

KSML 05.07.2017 13:42
Elisa laajensi 4G-yhteyksiään Keski-Suomessa
Jyväskylässä parannuksia on tehty tänä vuonna yli 80 kohteessa.
Jyväskylässä Elisa on tehnyt 4G-verkon parannuksia yli 80 kohteessa tänä vuonna. Kuva: Sami Saarenpää
Teleoperaattori Elisa on tänä vuonna laajentanut 4G-verkkoaan useilla paikkakunnilla Keski-Suomessa.
Yhtiö on laajentanut 4G-verkon kapasiteettia ja saatavuutta Jyväskylässä sekä Hankasalmella, Joutsassa, Jämsässä, Keuruulla, Kuhmoisissa, Konnevedellä, Petäjävedellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Uuraisilla, Viitasaarella ja Äänekoskella.
Talven ja kevään aikana 4G-verkkoa on laajennettu ja kapasiteettia parannettu etenkin Jyväskylässä, jossa parannuksia on tehty kaikkiaan jo yli 80 kohteessa, muun muassa keskustassa, Nisulassa, Kekkolassa, Kuokkalassa, Mannilassa, Pupuhuhdassa ja Kangaslammella sekä Keljossa, Kaunisharjussa ja Kanavuoressa.
Aluejohtaja Juha Peltomäen mukaan verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistä sujuvammat ja varmemmat palvelut
– Suomalaiset ovat maailman eniten mobiilidataa käyttävä kansa ja tämä näkyy myös Keski-Suomessa. Keskisuomalaiset ovat ahkeria surffaajia, ja verkossa liikkuvat datamäärät huimia, Peltomäki kertoo.
Elisa investoi Suomeen vuosittain lähes 200 miljoonaa, josta suurimman osan verkkoihin.
Yhtiön 4G-verkon alueella asuu tällä hetkellä 99 prosenttia suomalaisista.
– Nykyisten verkkojen laajennusten lisäksi tutkimme ja testaamme jatkuvasti myös uusia teknologioita, kuten 5G:tä. Seuraavan sukupolven 5G-verkon myötä esimerkiksi virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja roboteista ihmisten apuna tulee arkipäivää, Peltomäki kertoo.
Jorma Rahkonen

Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja valvovat, että päätökset ovat kunnissa päättäjille lainmukaisia ja lain mukaan esiteltyjä. Muistelisin, että kun Viitasaaren päätös laajakaista-asiassa Hallinto-oikedessa kumottiin, niin vastaavanlaisia päätöksiä oli lähes kaikilla kuituyhtiöön liittyvillä Keski-Suomen kunnilla. Karstula taisi olla ainut kunta joka muutti päätösesitystään. Kuka valvoo, että kunnissa noudatetaan Hallinto-oikeuksien päätöksiä? Tietääkseni, jos Hallinto-oikeus tekee ennakkopäätöksen, se koskee siitä eteenpäin kaikkia kuntia. Samoin myös johdannaissopimus-ja osakekauppapäätöksiä tulisi kaikkien kuntien noudattaa, eli päätöksiä ei saisi laittaa täytäntöön ennenkuin Hallinto-oikeus on antanut lopulliset päätökset. Päätökset koskevat myös tytäryhtiöitä.

Kiinnostuin vähän tutkimaan, missä ja mistä asioista Keski-Suomen kunnissa viime vuosien aikana Hallinto-oikeus tai joku muu viranomainen ovat kumonneet tai estäneet kunnissa tehtyjä laittomia päätöksiä. Kuituverkon rakentamiseen liittyviä kumottuja kuntien päätöksiä on ylivoimaisesti eniten. Multialla on kiinnitetty huomiota kiitettävästi kunnanvaltuuston päätöksien lainmukaisuuksiin. Multian Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä johdannaissopimuksesta ja osakekaupoista ovat Hallinto-oikeuden välipäätöksillä täytäntöönpanokiellot. Yli vuosi sitten Hallinto-oikeus kumosi Multian kunnan päätöksen laajakaistaverkon rakentamisen taajamaan julkisella tuella. Tästäkin päätöksestä taisi olla täytäntöönpanokielto. Asia on vielä Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa. Tiettävästi Multian laajakaistan rakentamispäätökset eivät ole muutenkaan aivan oikein, koska lainatakaukset ja kustannukset eivät täsmää laskuopillisesti mitenkään.
Viitasaari nousee myös kärjen tuntumaan. Hallinto-oikeus on kumonnut kyseisen kunnan laajakaistastaan liittyviä valtuustopäätöksiä jo lähtömetreillä ja lisäksi Hallinto-oikeus ja poliisikin on todennut Ijäs jutussa kaupungin tekemän tutkintapyynnön perusteettomaksi. Tiettävästi asia koski laajakaistarakentaja Kuuskaistan haastamista oikeuteen.
Pihtiputaalla ja Karstulassa on myös Hallinto-oikeuden kieltävät välipäätökset kuntien Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä osakemerkinnöistä. Keuruu ja Saarijärvi ovat myös listassa mainittava. Myös näissä kunnissa on laajakaista-asioiden päätökset hiertäneet. Kaikissa laajakaista valituksissa oli kiinnitetty huomiota liiallisen julkisen tuen antamiseen, ja rakentamisen markkinaehtoisuuteen sekä EU:n lakien noudattamiseen. Myös jatkuvan tappiollisen yrityksen rahoitus ihmetyttää. Lisäksi aiemmin Viitasaari, Saarijärvi ja Jyväskylä ovat voittaneet operaattori Kuuskaistan käräjäoikeudessa sopimusrikkomuksen takia. Kuuskaista tuomittiin maksamaan kuntien maksamat etumaksut korkoineen takaisin. Asia jatkuu vielä Hovi-oikeudessa. Liittymän etukäteen maksaneet kuntalaiset eivät tule saamaan rahojaan milloinkaan takaisin. Kuuskaista liittyy tiiviisti Holdingyhtiön ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen perustamiseen. Kuuskaistan aloittaman verkon rakentamisen velat ja olemattomat varat siirtyivät kyseiseen yhtiöön yhdellä eurolla. Yhtiössä on kymmenen Keski-Suomen kuntaa. Viitasaari ja Saarijärvi eivät ole mukana.
Eikö jo ole riittävästi kunnille päätöksiä oikeusasteilta mikä on mennyt verkkoasiassa pahasti pieleen? Kuinka kauan kunnat jatkavat rahoitusta rahoitusvaikeuksissa olevalle Verkkoyhtiölle? Minusta on ihmeellistä, että Maakuntaliiton voimakkaasti tukemana kunnissa edelleen viedään Valokuituverkkojen kanssa verkon rakentamista eteenpäin, vaikka Hallinto-oikeus on puuttunut jo useita kertoja laittomiin päätöksiin. Kummallisinta on myös se kun Valokuituverkoissa olevat muut kunnat ja yhtiö eivät lotkauta korvaansa mitenkään Hallinto-oikeuden päätöksille, vaikka kuntien päätökset ovat olleet aina laajakaista asioissa lähes identtisiä. Minusta Hallinto-oikeuden päätökset koskevat kaikkia Valokuituverkoissa olevia kuntia samalla lailla. Missä on esittelijöiden vastuu esitellessään virheellisiä päätösesityksiä? Missä on se luottamus, joka pitäisi olla kaikilla kuntajohtajilla? Kuka on se rohkea lakia tunteva henkilö, joka tämän leikin katkaisee? Muistutan vielä, että yhtiössä olevilla kunnilla on papereissa kymmenien miljoonien lainatakaukset. Yksi tärkeimmistä asioista on vielä Verkkoyhtiön ja sen tytäryhtiön tilinpäätökset? Miksi niitä salataan? Ps. Pistäkää tähän ketjuun lisää tai korjatkaa, jos kirjoituksessani on virheellisyyksiä

Olen kunnan veronmaksajana erittäin huolissani. Eikö meillä pitäisi olla jonkunsorttinen talousjohtajakin? Kuituvelkoja on laskujeni mukaan 7 miljoonaa euroa. Kun tarkastelen alla olevia laskelmia, niin kuinka nämä mahdolliset lankeavat velat hoidellaan? Annetaanko taas lisää rahoitusta. Alennusmyynnillä verkkoyhtiö vetelee pitkin Keski-Suomea verkkojaan. Millä nämä maksellaan? Eikö konserni ole jo aika huonossa jamassa?
Kuinka käy kun Hallinto-oikeuksissa olevat valitukset laukeavat. Ovatko kaikki omistajakunnat vastuussa?

Alla olevat laskelmat osoittavat aivan suoraan, että yritys on taloudellisissa vaikeuksissa ja ei selviä veloistaan milloinkaan. Näillä lukemilla julkinen tuki on automaattisesti kieletty. Taloudellisissa vaikeuksissa olevaa yritystä ei voida myöskään valita enää valokuidun toimittajaksi. Kyläkuntalaiset olkaapa tarkkoina ette taas lyö päätänne Karjalan mäntyyn. Pyytäkää taloustiedot koko konsernin osalta. Riskeihin kuuluu myös eri kuntien seitsemän Hallinto-oikeuden valitusta, joista suurinosa koskee johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Näissä sumplittiin 26 000 000€ kuntien takauksia osakkeiksi ja kuntien pussilla käytiin lisäksi miljoonien pääomituksien myötä.Todennäköisesti näiden valitusten myötä tulee loppu tälle kuitujutulle.

Tässä tilitietoja jotka on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista.
TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöstää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaa liiketoimintaa.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätös tietojen mukaan.

Tase 2016:

Oma pääoma

Tytäryhtiö: Emoyhtiö:
KSVV: 24 567613,88 € Holding: 248221,54 €

Yhteensä: 24 815835,42 €

Vieras pääoma

KSVV: 1 509390,67€ Holding: 28 711747,00 €

Yhteensä: 30 221137,67 €

Konserni:

Oma pääoma - Vieras pääoma= -5 405302,25 €

Kumulatiivinen voitto/-tappio

KSVV:-1 219649,69 € Holding:-159000,21€

Konserni: -1 378649,9 €

Konsernilla on omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa – 5 405302,25 € ja kumulatiivista tappiota on -1 378649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

Olen mukana veronmaksajana ja haluan ainoastaan rehellisyyttä.

Velkaisten ja huiputettujen pikkukuntien vähillä verorahoilla rakennetaan Keski-Suomen suurimpiin kuntiin 99 eurolla / kuituliitymiä. Tässä tuli ajatus, että isoimmat kunnat olivat todella järkeviä kun jättäytyivät hankkeesta pois. Ja myös ne liittymän varaajat jotka nyt saavat muutamalla kympillä verrattuna alkuperäiseen kauppaan. Keitähän on yhtiön hallituksessa näitä päätöksiä tekemässä. Ottakaa kunnat valta käsiinne, nyt teitä pyörittää kuituasiassa käsittämätön joukko.

Täällä uudella alemyynnillä kuntien vastuut vaan kasvavat. Onko kunnat antaneet alennusmyynnillä lisävelkaantumiseen luvan, vai onko asiaa viety vain yhtiön päätöksillä. Pohjanmaalla ovat jo kunnat joutuneet sitoutumustensa maksumieheksi. Koska joudutaan täällä?


Lainaus Kivijärvi
Keski-Suomen Verkkoholding Oy
OSAKKEENOMISTAJIEN YKSIMIELINEN PÄÄTÖS (5:1.2 §)
Aika 19.4.2017
Osallistujat
Multian kunta, edustajanaan Erkki Pyökkimies
Toivakan kunta, edustajanaan Pirkko-Liisa Vesterinen
Konneveden kunta, edustajanaan Juha Jokitalo
Kannonkosken kunta, edustajanaan Markku Vehkaoja
Kyyjärven kunta, edustajanaan Eero Ylitalo
Pihtiputaan kunta, edustajanaan Ari Kinnunen
Karstulan kunta, Hilkka Hakala
Petäjäveden kunta, edustajanaan Eero Vainio
Kivijärven kunta, edustajanaan Pekka Helppikangas
Luhangan kuta, edustajanaan Reijo Urtti

1 § Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Todettiin, että kaikki osakkeenomistajat ovat tehneet päätöksen yksimielisesti.

2 § Maksullinen osakeanti osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin

Todettiin, että yhtiön pääoma- ja rahoitustilanteen turvaamiseksi yhtiön hallitus on esittänyt
maksullista osakeantia vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin.

Todettiin, että hallituksen ehdottaman osakeannin valtiontukielementtejä on selvitetty hallituksen päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla.

Päätettiin toteuttaa suunnattu maksullinen osakeanti seuraavasti:

1. Annettavien uusien osakkeiden määrä

Merkittäväksi tarjotaan yhteensä 191.227 yhtiön uutta osaketta.

2. Oikeus merkitä uusia osakkeita

Merkintäoikeus jakautuu merkintään oikeutettujen osakkeenomistajien kesken heidän osakkeenomistuksensa mukaisessa suhteessa siten, että yksi (1) osake oikeuttaa merkitsemään yhden (1) uuden osakkeen. Kymmenellä (10) vanhalla osakkaalla on oikeus merkitä osakkeita seuraavasti:

osakkeet (kpl)
Multian kunta 21.147
Toivakan kunta 21.789
Konneveden kunta 25.111
Kannonkosken kunta 17.322
Kyyjärven kunta 14.631
Pihtiputaan kunta 25.665
Karstulan kunta 24.464
Petäjäveden kunta 20620
Kivijärven kunta 12.511
Luhangan kunta 7.967

Tässä on lukuja joista voi laskea kunkin kunnan vastuut nostetuista lainoista ja muusta rahoituksesta. Lainaa on pikkusen vajaa 30 000 000 €

Vastuut noin 30 000 000€: n lainoista jos kaikki ostaa osakkeita ja kunnat joutuu maksamaan takuut
Multian kunta 11,05%
Toivakan kunta 11,39%
Konneveden kunta 13,13%
Kannonkosken kunta 9,06%
Kyyjärven kunta 7,65%
Pihtiputaan kunta 13,42%
Karstulan kunta 12,79%
Petäjäveden kunta 10,78%
Kivijärven kunta 6,54%
Luhangan kunta 4,17%

Tästä näkee että esim. Toivakan vastuut on 3 417 000€ ja Konneveden 3 939 000€. Multia , Pihtipudas ja Karstula ei ostaneet osakkeita. Mihinkähän ne osakkeet joutui? Näyttäisi siltä että vastuut kasvaa suhteessa osakkeita ostaneiden joukossa.


MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu 2.5.2017
______________________________________________________________________________________

Kunnanhallitus 108 § 02.05.2017 193.

OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:N MAKSULLISEEN OSAKEANTIIN
Khall. 108 § Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien yksimielinen
päätös vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin
toteutettavasta osakeannista

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi
osakkeenomistajat ovat 26.4.2017 yksimielisesti päättäneet
maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen
osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding
Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään
esityksen mukaisen päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin
osallistumisesta toukokuun 2017 aikana.

Osakeannissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään 191.227 yhtiön
uutta osaketta. Merkintäoikeus jakautuu osakkeenomistajakuntien
kesken niiden nykyisen osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa
siten, että yksi osake oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen.
Osakkeiden merkintähinta on 26,15 euroa per osake, mikä jäljempänä
esitetyllä tavalla yhtiön käypää arvoa vastaava merkintähinta määräytyy
yhtiön rahoitustarpeen perusteella. Maksullisella osakeannilla
tavoiteltava rahoitus on yhteensä viisi miljoonaa (5.000.000) euroa,
mistä kunkin osakaskunnan enimmäissijoitus määräytyy
omistusosuuden mukaisesti tehtävän osakemerkinnän mukaan.
Näin ollen jokaisen omistajakunnan merkitessä osakkeita sille tarjotussa
enimmäismäärässä, osakeannilla ei ole vaikutusta osakkaiden
suhteellisiin omistus- ja vastuuasemiin. Sen sijaan elleivät kaikki
omistajakunnat merkitse osakkeita merkintäetuoikeutensa mukaisesti
omistustensa mukaisessa suhteessa, merkitsemättä jättäneen
suhteellinen omistusosuus laimenee, ja suhteelliset omistusosuudet
kokonaisuudessaan muuttuvat.

Multian kunnalla on 21.147 osaketta, jotka oikeuttavat merkitsemään
enintään saman määrän uusia osakkeita. Kunnan käyttäessä
merkintäoikeutensa täysimääräisesti on merkintähinta
kokonaisuudessaan 552.994,05 eu

Onko laitettu jo uusi varaus Pihtiputaan talousarvioon ? Aleverkot pitää Viitasaarelle ja Keuruulle jollain maksaa. Saattaa tulla vielä muutakin maksettavaa tästä savotasta.

Lainaus Karstulan sivuilta.
Keskisuomalaisessa oli kattava juttu Keski-Suomen kuiturakentamisesta. Siitä kuitenkin puuttui erittäin tärkeä asia, nimittäin Hallinto-oikeuksissa on KSVV:n omistajakunnista seitsemän valitusta hankkeen erivaiheista. Tärkeimmät valitukset koskevat johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Myös valitus yhtiön kuidun rakentamisesta valtion tuilla kaupalliselle alueelle on lähes varmasti menossa läpi. Näiden valitusten menestyttyä se koskettaa miljoonien eurojen kohtaloa. Nämä riskit olisi pitänyt ehdottomasti julkistaa ja se ei ole vieläkään myöhäistä.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.

Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:

Tase vuonna 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)

KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€ Holding 248 221,54€

Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.

Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:

KSVV: -1 219 649,69€ Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€

Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.

Alla oleva laki on verkkoasiassa unohdettu:

Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta

Noista kuntien omistusprosenteista ja mahdollisesta Holdingin 30 000 000 €: n lainoista ilmenee että kaikilla muilla kunnilla vastuut on lähes takausten määrissä mutta Multialla vastuut on noin 3 milj € vaikka takauksia on annettu alle 2 milj €

Nyt Multian laskennallinen vastuu omistusosuuden perusteella 5,53% ilman osakeostoa on Holdingin lainoista noin 1,7 miljoonaa ja takaus on noin 1,9 milj. Näin jos kaikki 382.456 kpl osaketta on jaettu. Nyt vastuu mahtuu takaukseen.

Tilasin 99 eurolla kuidun täällä naapurikunnassa. On iloinen asia tietää vielä, että Puttaalaiset maksavat koko höskän. On ne aika pöljiä maksaessaan toisen kunnan kuituja. Kepukunnilla tuntuu olevan rahaa.

Joko on 300: n liittymän ostajan raja mennyt rikki? Kunnan takauksia ja osakkeita tietojen mukaan on 6 miljoonaa euroa. Kyllä nykyaika on kallista vai onko jo mennyttä aikaa? Mikähän on Verkkoyhtiön rahatilanne? Ihmettelen vieläkin kuinka on mahdollista, että julkista rahaa on käytetty 110 % hankkeeseen. Onneksi joku teki valituksen lisäosakkeiden ostosta. Pihtiputaan ei pidä enää rahoittaa Verkkoyhtiötä millään muotoa.

Joko K-S Valokuituverkot on tilannut rahaa Puttaalta? Kirstu on tyhjä! Lissää pittää soaha!

Hei, jospa Valokuituverkot on ruvennu maksamaan osinkoja? Sellaisia miinusmerkkisiä!