Monessa keskisuomalaisessa kunnassa tuskaillaan laajakaistasotkujen kanssa.
Pihtiputaalla taidetaan olla tyytyväisiä näiden asioiden tilaan, kun ei keskustelupalstalla näy "pihaustakaan". Päättäjät ovat hoitaneet homman hyvin?
Pihtiputaalla taidetaan olla tyytyväisiä näiden asioiden tilaan, kun ei keskustelupalstalla näy "pihaustakaan". Päättäjät ovat hoitaneet homman hyvin?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jokos on kunnalle lisämaksulasku tullut?
Rahaa on että ranteita pakottaa. Liittymän hinta kunnan takauksena 25 000€/ liittymä. Kyllä meidän kannattaa leuhkia laajakaistalla. Onneksi kaikki huono-osaiaset saivat tuon liittymän!
Verkkoyhtiö vaatii kunnilta lisää sijoituksia!
Alla oleva Keski-Suomen Verkkoholding yhtiön lisäsijoitusesitys on ensi viikolla Multian kunnanhallituksessa. Samat esitykset tulevat aivan varmasti myös jokaiseen Verkkoholding kuntaan. Kuntien osake-osuus määrittyy omistusoikeuden/ asukasluvun mukaan. Multian osuus tulisi olemaan 500 tuhatta euroa. Tästä on helppo laskea, että Pihtiputaan ja Karstulan summat ovat lähes miljoona euroa mieheen ja niin edelleen. Muistutuksena, että esimerkiksi Pihtipudas on jo sijoittanut ja lainoittanut hanketta 6 miljoonalla eurolla. Yhteensä kunnilta odotetaan saavan lisää noin 5 miljoonaa euroa. Ei todellakaan hyvältä näytä kannattamattoman verkkoyhtiön jatkuva pönkittäminen, koska näillä liittyjämäärillä ja kustannuksilla tästä hankkeesta ei tule omillaan toimivaa milloinkaan. Lisärahoitusta tullaan pyytämään taas muutaman vuoden päästä. Yksinkertaisesti Verkkoholdingyhtiön kanssa naimisissa olevien kuntien kantokyky ei kestä millään näitä lisämiljoona sijoituksia kannattamattomiin osakekauppoihin. Mistähän löytyisi sellainen taho joka katkaisisi tämän kuntia kyykyttävän ja pohjattoman kaivon velkasammon?
Multian kunnanhallitus:
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi
osakkeenomistajat ovat 26.4.2017 yksimielisesti päättäneet
maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen
osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding
Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään
esityksen mukaisen päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin
osallistumisesta toukokuun 2017 aikana.
Osakeannissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään 191.227 yhtiön
uutta osaketta. Merkintäoikeus jakautuu osakkeenomistajakuntien
kesken niiden nykyisen osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa
siten, että yksi osake oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen.
Osakkeiden merkintähinta on 26,15 euroa per osake, mikä jäljempänä
esitetyllä tavalla yhtiön käypää arvoa vastaava merkintähinta määräytyy
yhtiön rahoitustarpeen perusteella. Maksullisella osakeannilla
tavoiteltava rahoitus on yhteensä viisi miljoonaa (5.000.000) euroa,
mistä kunkin osakaskunnan enimmäissijoitus määräytyy
omistusosuuden mukaisesti tehtävän osakemerkinnän mukaan.
Näin ollen jokaisen omistajakunnan merkitessä osakkeita sille tarjotussa
enimmäismäärässä, osakeannilla ei ole vaikutusta osakkaiden
suhteellisiin omistus- ja vastuuasemiin. Sen sijaan elleivät kaikki
omistajakunnat merkitse osakkeita merkintäetuoikeutensa mukaisesti
omistustensa mukaisessa suhteessa, merkitsemättä jättäneen
suhteellinen omistusosuus laimenee, ja suhteelliset omistusosuudet
kokonaisuudessaan muuttuvat.
Multian kunnalla on 21.147 osaketta, jotka oikeuttavat merkitsemään
enintään saman määrän uusia osakkeita. Kunnan käyttäessä
merkintäoikeutensa täysimääräisesti on merkintähinta
kokonaisuudessaan 552.994,05 euroa (26,15 euroa/osake
Puttaalla ponnistellaan pian...
Kyllä se KSVV:n toimari hattuineen Puttaallekin tulee. Euroja kuuluu kyselevän, eikä vähään tyydykään.
hohhoijaa. jokohan vois siirtyä asioissa eteenpäin. turha junkata samasta asiasta vuosikausia. tätä kuntaa ei kartalla ole kuitenkaan tulevaisuudessa. ja kunnan talousasiat ei ole kenenkään henkilökohtaisia velkoja
Mite männöö Puttaalla kaistojen kanssa? Onko velat muuttunu saataviksi?
KSML 05.07.2017 13:42
Elisa laajensi 4G-yhteyksiään Keski-Suomessa
Jyväskylässä parannuksia on tehty tänä vuonna yli 80 kohteessa.
Jyväskylässä Elisa on tehnyt 4G-verkon parannuksia yli 80 kohteessa tänä vuonna. Kuva: Sami Saarenpää
Teleoperaattori Elisa on tänä vuonna laajentanut 4G-verkkoaan useilla paikkakunnilla Keski-Suomessa.
Yhtiö on laajentanut 4G-verkon kapasiteettia ja saatavuutta Jyväskylässä sekä Hankasalmella, Joutsassa, Jämsässä, Keuruulla, Kuhmoisissa, Konnevedellä, Petäjävedellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Uuraisilla, Viitasaarella ja Äänekoskella.
Talven ja kevään aikana 4G-verkkoa on laajennettu ja kapasiteettia parannettu etenkin Jyväskylässä, jossa parannuksia on tehty kaikkiaan jo yli 80 kohteessa, muun muassa keskustassa, Nisulassa, Kekkolassa, Kuokkalassa, Mannilassa, Pupuhuhdassa ja Kangaslammella sekä Keljossa, Kaunisharjussa ja Kanavuoressa.
Aluejohtaja Juha Peltomäen mukaan verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistä sujuvammat ja varmemmat palvelut
– Suomalaiset ovat maailman eniten mobiilidataa käyttävä kansa ja tämä näkyy myös Keski-Suomessa. Keskisuomalaiset ovat ahkeria surffaajia, ja verkossa liikkuvat datamäärät huimia, Peltomäki kertoo.
Elisa investoi Suomeen vuosittain lähes 200 miljoonaa, josta suurimman osan verkkoihin.
Yhtiön 4G-verkon alueella asuu tällä hetkellä 99 prosenttia suomalaisista.
– Nykyisten verkkojen laajennusten lisäksi tutkimme ja testaamme jatkuvasti myös uusia teknologioita, kuten 5G:tä. Seuraavan sukupolven 5G-verkon myötä esimerkiksi virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja roboteista ihmisten apuna tulee arkipäivää, Peltomäki kertoo.
Jorma Rahkonen
Taisi tulla lunta tupaan myös Puttaalla.
Multia ja Karstula saivat hallinto-oikeden päätöksen eilen, jossa määrättiin täytäntöönpanokielto ylimääräiselle osakeannille.
On mielenkiintoista seurata, miten puttaalaiset selviytyvät aiheuttamistaan sotkuista kuiville.
Kovin kauan ei päde se asenne, että "sehän on vain kunnan rahhoa", jos lakisääteiset velvoitteet jäävät hoitamatta.
Onnea ja menestystä vaan järkeville valtuutetuille!
Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja valvovat, että päätökset ovat kunnissa päättäjille lainmukaisia ja lain mukaan esiteltyjä. Muistelisin, että kun Viitasaaren päätös laajakaista-asiassa Hallinto-oikedessa kumottiin, niin vastaavanlaisia päätöksiä oli lähes kaikilla kuituyhtiöön liittyvillä Keski-Suomen kunnilla. Karstula taisi olla ainut kunta joka muutti päätösesitystään. Kuka valvoo, että kunnissa noudatetaan Hallinto-oikeuksien päätöksiä? Tietääkseni, jos Hallinto-oikeus tekee ennakkopäätöksen, se koskee siitä eteenpäin kaikkia kuntia. Samoin myös johdannaissopimus-ja osakekauppapäätöksiä tulisi kaikkien kuntien noudattaa, eli päätöksiä ei saisi laittaa täytäntöön ennenkuin Hallinto-oikeus on antanut lopulliset päätökset. Päätökset koskevat myös tytäryhtiöitä.
Kiinnostuin vähän tutkimaan, missä ja mistä asioista Keski-Suomen kunnissa viime vuosien aikana Hallinto-oikeus tai joku muu viranomainen ovat kumonneet tai estäneet kunnissa tehtyjä laittomia päätöksiä. Kuituverkon rakentamiseen liittyviä kumottuja kuntien päätöksiä on ylivoimaisesti eniten. Multialla on kiinnitetty huomiota kiitettävästi kunnanvaltuuston päätöksien lainmukaisuuksiin. Multian Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä johdannaissopimuksesta ja osakekaupoista ovat Hallinto-oikeuden välipäätöksillä täytäntöönpanokiellot. Yli vuosi sitten Hallinto-oikeus kumosi Multian kunnan päätöksen laajakaistaverkon rakentamisen taajamaan julkisella tuella. Tästäkin päätöksestä taisi olla täytäntöönpanokielto. Asia on vielä Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa. Tiettävästi Multian laajakaistan rakentamispäätökset eivät ole muutenkaan aivan oikein, koska lainatakaukset ja kustannukset eivät täsmää laskuopillisesti mitenkään.
Viitasaari nousee myös kärjen tuntumaan. Hallinto-oikeus on kumonnut kyseisen kunnan laajakaistastaan liittyviä valtuustopäätöksiä jo lähtömetreillä ja lisäksi Hallinto-oikeus ja poliisikin on todennut Ijäs jutussa kaupungin tekemän tutkintapyynnön perusteettomaksi. Tiettävästi asia koski laajakaistarakentaja Kuuskaistan haastamista oikeuteen.
Pihtiputaalla ja Karstulassa on myös Hallinto-oikeuden kieltävät välipäätökset kuntien Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä osakemerkinnöistä. Keuruu ja Saarijärvi ovat myös listassa mainittava. Myös näissä kunnissa on laajakaista-asioiden päätökset hiertäneet. Kaikissa laajakaista valituksissa oli kiinnitetty huomiota liiallisen julkisen tuen antamiseen, ja rakentamisen markkinaehtoisuuteen sekä EU:n lakien noudattamiseen. Myös jatkuvan tappiollisen yrityksen rahoitus ihmetyttää. Lisäksi aiemmin Viitasaari, Saarijärvi ja Jyväskylä ovat voittaneet operaattori Kuuskaistan käräjäoikeudessa sopimusrikkomuksen takia. Kuuskaista tuomittiin maksamaan kuntien maksamat etumaksut korkoineen takaisin. Asia jatkuu vielä Hovi-oikeudessa. Liittymän etukäteen maksaneet kuntalaiset eivät tule saamaan rahojaan milloinkaan takaisin. Kuuskaista liittyy tiiviisti Holdingyhtiön ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen perustamiseen. Kuuskaistan aloittaman verkon rakentamisen velat ja olemattomat varat siirtyivät kyseiseen yhtiöön yhdellä eurolla. Yhtiössä on kymmenen Keski-Suomen kuntaa. Viitasaari ja Saarijärvi eivät ole mukana.
Eikö jo ole riittävästi kunnille päätöksiä oikeusasteilta mikä on mennyt verkkoasiassa pahasti pieleen? Kuinka kauan kunnat jatkavat rahoitusta rahoitusvaikeuksissa olevalle Verkkoyhtiölle? Minusta on ihmeellistä, että Maakuntaliiton voimakkaasti tukemana kunnissa edelleen viedään Valokuituverkkojen kanssa verkon rakentamista eteenpäin, vaikka Hallinto-oikeus on puuttunut jo useita kertoja laittomiin päätöksiin. Kummallisinta on myös se kun Valokuituverkoissa olevat muut kunnat ja yhtiö eivät lotkauta korvaansa mitenkään Hallinto-oikeuden päätöksille, vaikka kuntien päätökset ovat olleet aina laajakaista asioissa lähes identtisiä. Minusta Hallinto-oikeuden päätökset koskevat kaikkia Valokuituverkoissa olevia kuntia samalla lailla. Missä on esittelijöiden vastuu esitellessään virheellisiä päätösesityksiä? Missä on se luottamus, joka pitäisi olla kaikilla kuntajohtajilla? Kuka on se rohkea lakia tunteva henkilö, joka tämän leikin katkaisee? Muistutan vielä, että yhtiössä olevilla kunnilla on papereissa kymmenien miljoonien lainatakaukset. Yksi tärkeimmistä asioista on vielä Verkkoyhtiön ja sen tytäryhtiön tilinpäätökset? Miksi niitä salataan? Ps. Pistäkää tähän ketjuun lisää tai korjatkaa, jos kirjoituksessani on virheellisyyksiä
Olen kunnan veronmaksajana erittäin huolissani. Eikö meillä pitäisi olla jonkunsorttinen talousjohtajakin? Kuituvelkoja on laskujeni mukaan 7 miljoonaa euroa. Kun tarkastelen alla olevia laskelmia, niin kuinka nämä mahdolliset lankeavat velat hoidellaan? Annetaanko taas lisää rahoitusta. Alennusmyynnillä verkkoyhtiö vetelee pitkin Keski-Suomea verkkojaan. Millä nämä maksellaan? Eikö konserni ole jo aika huonossa jamassa?
Kuinka käy kun Hallinto-oikeuksissa olevat valitukset laukeavat. Ovatko kaikki omistajakunnat vastuussa?
Alla olevat laskelmat osoittavat aivan suoraan, että yritys on taloudellisissa vaikeuksissa ja ei selviä veloistaan milloinkaan. Näillä lukemilla julkinen tuki on automaattisesti kieletty. Taloudellisissa vaikeuksissa olevaa yritystä ei voida myöskään valita enää valokuidun toimittajaksi. Kyläkuntalaiset olkaapa tarkkoina ette taas lyö päätänne Karjalan mäntyyn. Pyytäkää taloustiedot koko konsernin osalta. Riskeihin kuuluu myös eri kuntien seitsemän Hallinto-oikeuden valitusta, joista suurinosa koskee johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Näissä sumplittiin 26 000 000€ kuntien takauksia osakkeiksi ja kuntien pussilla käytiin lisäksi miljoonien pääomituksien myötä.Todennäköisesti näiden valitusten myötä tulee loppu tälle kuitujutulle.
Tässä tilitietoja jotka on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista.
TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöstää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaa liiketoimintaa.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätös tietojen mukaan.
Tase 2016:
Oma pääoma
Tytäryhtiö: Emoyhtiö:
KSVV: 24 567613,88 € Holding: 248221,54 €
Yhteensä: 24 815835,42 €
Vieras pääoma
KSVV: 1 509390,67€ Holding: 28 711747,00 €
Yhteensä: 30 221137,67 €
Konserni:
Oma pääoma - Vieras pääoma= -5 405302,25 €
Kumulatiivinen voitto/-tappio
KSVV:-1 219649,69 € Holding:-159000,21€
Konserni: -1 378649,9 €
Konsernilla on omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa – 5 405302,25 € ja kumulatiivista tappiota on -1 378649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.
Oletko mukana kunnallisessa päätöksenteossa?
Olen mukana veronmaksajana ja haluan ainoastaan rehellisyyttä.
Viime viikon keskisuomalainen kirjoitti jutun Keski-Suomen Valokuituverkkojen tilanteesta. Lehtijutussa mainittiin että kymmenessä omistajakunnassa lainatakauksia on yhteensä n. 29 milj. euroa. Viime syksynä osakeannilla kerättiin omistajakunnilta lisää 3,1 milj. euroa. Alkupääomaa kunnat olivat sijoittaneet yhteensä puoli milj. euroa.
Osakkeiden osto on Pihtiputaalla, Karstulassa ja Multialla jäissä Hallinto-oikeuteen tehtyjen valituksien takia. Näiden kuntien jäissä oleva summa on yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
EU- rahaa yhtiö on saanut vain 3,2 milj. euroa.
4,6 milj. euroa tukea on Viestintävirasto jäädyttänyt.
Multian valokuituhankkeen 443 000 euron tuesta on Viestintävirasto tehnyt kielteisen päätöksen.
Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna tilinpäätöksen mukaan 693 723 euroa, henkilöstökulut olivat 353 086 euroa ja tappiota oli 1,2 milj. euroa.
Alla velkalaskelmat kunnittain perustuen valtuustopäätöksiin.
Lainatakaus osakkeiden osto alkupääoma
Pihtipudas n. 6 milj. euroa, osakkeiden ostosta valitus
Karstula n. 4, osakkeiden ostosta valitus
Kyyjärvi n. 3
Konnevesi n. 4,5
Toivakka n. 4
Kannonkoski n. 3
Petäjävesi n. 2,5
Kivijärvi n. 2,5
Multia n. 2 , osakkeiden ostosta valitus
Luhanka n. 1,5
Yht. 33 milj. euroa
Olen lukenut jostain, että rahoitus olisi ollut jo yhteensä yli 40 milj. euroa saatujen tukien kanssa. Aktiiviliittymiä olisi tällä hetkellä alle 2000 kpl. Onko kuntien panostus ja tuotos oikeassa suhteessa, koska konserni on tuottanut koko ajan tappiota ja menettänyt kaiken pääomansa
Itämerenkatu 3 A PL 313 00181 Helsinki Puhelin 09 69 661 www.viestintävir
Velkaisten ja huiputettujen pikkukuntien vähillä verorahoilla rakennetaan Keski-Suomen suurimpiin kuntiin 99 eurolla / kuituliitymiä. Tässä tuli ajatus, että isoimmat kunnat olivat todella järkeviä kun jättäytyivät hankkeesta pois. Ja myös ne liittymän varaajat jotka nyt saavat muutamalla kympillä verrattuna alkuperäiseen kauppaan. Keitähän on yhtiön hallituksessa näitä päätöksiä tekemässä. Ottakaa kunnat valta käsiinne, nyt teitä pyörittää kuituasiassa käsittämätön joukko.
Täällä+uudella+alemyynnillä+kuntien+vastuut+vaan+kasvavat.+Onko+kunnat+antaneet+alennusmyynnillä+lisävelkaantumiseen+luvan,+vai+onko+asiaa+viety+vain+yhtiön+päätöksillä.+Pohjanmaalla+ovat+jo+kunnat+joutuneet+sitoutumustensa+maksumieheksi.+Koska+joudutaan+täällä?
Onko laitettu jo uusi varaus Pihtiputaan talousarvioon ? Aleverkot pitää Viitasaarelle ja Keuruulle jollain maksaa. Saattaa tulla vielä muutakin maksettavaa tästä savotasta.
Lainaus Karstulan sivuilta.
Keskisuomalaisessa oli kattava juttu Keski-Suomen kuiturakentamisesta. Siitä kuitenkin puuttui erittäin tärkeä asia, nimittäin Hallinto-oikeuksissa on KSVV:n omistajakunnista seitsemän valitusta hankkeen erivaiheista. Tärkeimmät valitukset koskevat johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Myös valitus yhtiön kuidun rakentamisesta valtion tuilla kaupalliselle alueelle on lähes varmasti menossa läpi. Näiden valitusten menestyttyä se koskettaa miljoonien eurojen kohtaloa. Nämä riskit olisi pitänyt ehdottomasti julkistaa ja se ei ole vieläkään myöhäistä.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.
Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:
Tase vuonna 2016:
Oma pääoma
KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)
KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€ Holding 248 221,54€
Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.
Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:
KSVV: -1 219 649,69€ Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€
Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.
TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.
Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.
Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.
Alla oleva laki on verkkoasiassa unohdettu:
Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta
Noista kuntien omistusprosenteista ja mahdollisesta Holdingin 30 000 000 €: n lainoista ilmenee että kaikilla muilla kunnilla vastuut on lähes takausten määrissä mutta Multialla vastuut on noin 3 milj € vaikka takauksia on annettu alle 2 milj €
Nyt+Multian+laskennallinen+vastuu+omistusosuuden+perusteella+5,53%+ilman+osakeostoa+on+Holdingin+lainoista+noin+1,7+miljoonaa+ja+takaus+on+noin+1,9+milj.+Näin+jos+kaikki+382.456+kpl+osaketta+on+jaettu.++Nyt+vastuu+mahtuu+takaukseen.
Tilasin 99 eurolla kuidun täällä naapurikunnassa. On iloinen asia tietää vielä, että Puttaalaiset maksavat koko höskän. On ne aika pöljiä maksaessaan toisen kunnan kuituja. Kepukunnilla tuntuu olevan rahaa.
Joko+on+300:+n+liittymän+ostajan+raja+mennyt+rikki?+Kunnan+takauksia++ja+osakkeita+tietojen+mukaan+on+6+miljoonaa+euroa.+Kyllä+nykyaika+on+kallista+vai+onko+jo+mennyttä+aikaa?++Mikähän+on+Verkkoyhtiön+rahatilanne?+Ihmettelen+vieläkin+kuinka+on+mahdollista,+että+julkista+rahaa+on+käytetty+110+%+hankkeeseen.+Onneksi+joku+teki+valituksen+lisäosakkeiden+ostosta.+Pihtiputaan+ei+pidä+enää+rahoittaa+Verkkoyhtiötä+millään+muotoa.
Joko K-S Valokuituverkot on tilannut rahaa Puttaalta? Kirstu on tyhjä! Lissää pittää soaha!
Hei, jospa Valokuituverkot on ruvennu maksamaan osinkoja? Sellaisia miinusmerkkisiä!