Haluan isäksi

Hei.
Oon 25v ja olen jo pidemmän aikaa halunnut isäksi keinolla tai toisella. Silti nais markkinoilla ei ole Onni potkaissut, irtosuhteita kyllä harrastanut jonkun verran.

Olen tullut tulokseen että ryhdyn NS. Siitos oriksi. Haluan vain saattaa naisen raskaaksi ja olla lapsen elämässä isänä mukana. Ei tarvitsisi välttämättä olla edes suhteessa kunhan saisin olla isä.

Mua ei haittaisi vaikka nainen olisi itseäni useita vuosia vanhempi eikä myöskään nuorempi haittaa.

Eli jos samanlaisia tuntemuksia on niin pistäkää tähän ketjuun yhteystietoja mistä tavoittaa jos jotain kiinnostaa. Asun Pirkanmaalla.
Ilmianna
Jaa

8 Vastausta



Moi. Törmäsin jotenkin tähän viestiin ja ajattelin nyt sitten kirjottaa jotakin, kun itsellä vähän samanlaisia fiiliksiä ja samankaltaisessa tilanteessa^^. Olis ihan mielenkiintoista ainakin keskustella aiheesta? Oon nainen 26v ja kantahämeestä. nnhhjj(ät)suomi24.fi.
Ilmianna
Jaa
Elatusmaksut luonnollisesti maksat myös!Niillä rahoilla maksaisit myös 10 vuoden maksuajalla uutta mersua,mut jos se lapsi on tärkein...?
Ilmianna
Jaa
Tuossa systeemissä on melkoisen epävarmaa saatko edes olla lapsesi elämässä mukana. Jos et, niin koko lapsenhankinta on ollut aivan turhaa. Joudut ainoastaan maksajaksi. Täysin järjetöntä. Tosiasiassa äidillä on kaikki valta lapsen asioissa.

Olet sitä paitsi aivan liian nuori tekemään sellaista johtopäätöstä, ettet tule koskaan löytämään naista, jonka kanssa perustaa perhe. 25-vuotias on käytännössä jolppi, pelkkä miehenalku. Olet lähes pelkkää potentiaalia. Älä pilaa sitä tuhlaamalla aikaa tuollaisten miettimiseen. Keskity ammatillisen menestyksen ja rahan hankkimiseen. Jos menestyt tarpeeksi hyvin, naisia riittää aivan varmasti. Silmät ja korvat auki. Sinulla on mahdollisuus oppia toistenkin ihmisten kokemuksesta. Osaat valita puolisonkin paremmin 5-10 vuotta vanhempana.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Näin juuri, ensin pitää olla toisistaan pitävät vanhemmat ja sujuva parisuhde. Tunnistatko itsesi vanhemmaksi sopivaksi henkilöksi yhdessä tyttöystäväsi kanssa. Pelattako yhteen myös puheissa, ette valehtele, petä toisanne tai muita. Osaatteko pitää sopivan etäisyyden röyhkeiden, juurettomien mies- ja naistyyppien seurasta, joilla ei ole mitään käytösrajoja, ei eettisiä sääntöjä koko elämässään?

Perheen perusta on jo pitemmän ajan kuluessa vanhempien välille muodostuneessa ihmissuhteessa, jossa kuunnellaan ja kerrotaan toisilleen omat asiat, suunnitelmat, haaveet, terveystiedot, ei petetä eikä käytetään riippuvuutta aiheuttavia asioita. Jos tunnepuolella on välillä vaikeita aallokoita tai muuta, on fiksua ihan oikeasti näin tarkasti tunteitaan erittelevien ihmisten yhteiskunnissa ja tässä nykyajassa , että tunnepatoutumia hoidetaan terapeutin kanssa. Terapeutti ei saa tulla liian läheiseksi, eikä alkaa vapaa-ajalla hoitamaan ja olemaan hoidettavan tukipylväänä, koska yleensä hoidettava on heikko ja alkaa kallistua liikaa terapeuttiin seksuaalisesti tai vain puheissa.

Netti koukuttaa, tänne ei pitäisi puhua periaatteessa yksin perhetoiveistaan vaan sen äiti-ehdokkaan kanssa kotona mieluiten ja jos on kyse yleisistä aiheista, molemmat sitten mukana jotenkin siinä, kumpikin tietää ja sopii siitä. Sopiminen on tärkeää. Lapsen tekoa pitäisi suunnitella ja luoda sellainen "etukäteen kotisuunnitelma", josta olisi mahdollista pitää mielessään kiinni, kun lapsi tuottaa tavallaan työtä, valvomista ja joskus sairastaa.

Ei se lapsen elämä toimi sen jälkeen tarpeeksi hyvällä luottamus- ja kiintymyspohjalla, kun lapsen murrosikä on ohi. Murrosikään asti lapsi uskoo täysin positiivisesti asioihin ja mm. jumalaan ja joulupukkiin. Sen jälkeen hän alkaa kyseenalaistaa ja ohjaamatta voi yksin itse tulkita asioita liian voimakkaasti tunnepohjalta väärin.

Ellei vanhemmilla ole ensin oma pesä sisäisesti varsinkin kunnossa. Pitää olla rehellinen, eikä iskeä työmatkoillakaan eniten kapakassa käänneääntyviä hempukoita, joilta ns. "taju lähtenyt" jo loppuillasta. Näille ei anneta mitään viinoja ja vahvistavia aineita, jotta se taju lähtisi ja sen jälkeen pääsisi vieressä maatessaan raiskaamaan ketään salaa. Suomessa jää kaikesta kiinni.

Niistä pitää itsensä selvittää ulos henkisestikin, eli niitä ei tule koskaan, kun on hyvä moraali ja viisas harkinta tulevasta, erittäin pitkästä elämästä, jos varsinkin elämä on omaan tyhmyyttään ja typeryyttään jo nuorena mennyt aivan älyttömyyteen.

Lisäksi pikkulapsivaiheen jälkeen ei voi olla olematta yhtä tärkeä vanhempi kuin sitä ennen, teini kyseenalaistaa asioita ja hakee rajoja, joten kun suhde on liian kevyellä perustalla, se ei aina kestä. Vahva perusta on lapsen elämälle suuri etu, sitten myöhemmin aikuisuus vie hänet omaan perheeseen ja elämään, mutta kiintymyssuhde isovanhempiin saakka säilyy muutenkin kuin riidoissa. Riidatkin peilaavat sitä tunnetta, että ollaan kiinnostuttu ja halutaan olla perhettä kaikki.

Ei silti ole epäilystä, etteikö miespuolinen, joka sosiaalinen kyky vieraan perheen nuoren naisen kanssa ei ole aina yhtä helppoa ilmaisultaan eikä vuorovaikutus toimi kuin omassa, itseä hyväksyvässä perheessään. Minusta voisi työstään sitä suhdetta tyttöön, sisäinen toimivuus puheiden tasolla, ei pidä olla hiljaa ja aggressiivinen silloin kuin harvoin suostuu juttelemaan enemmän. Näitä pitää valmistella kuin tekisi soppaa vihanneksista, kootaan niitä asioita, ennen pitkään on ulkoisesti ok, mutta sitten sisäinen on vielä poikasasteella, kun on tehnyt kankean aikansa työtä ja vetänyt poikien kanssa "ikiteinin roolia".

Perheen suunnitelman kasaaminen voisi alkaa siitä, että tutkitettaisiin, onko siittiöitä ja munasoluja tarpeeksi. Kun sitä työstetään tulevan perheen yhteisenä suunnitelmana, sitä mukaa kasvetaan olemaan perhettä. Kaikkea ei voi teoriassa etukäteen valmistella ja opetella, osaa aina joutuu "paikkailemaan", koska ihmisen biologinen lasten hankkimisen aika on rajallinen. Moni jopa 20:nen on saanut lapsen ja perhe on saatu toimimaan. Aloita nyt se puhe tyttöystävän kanssa, voisiko olla lääketieteellinen syy, jos ei ole syntynyt yhtään lasta. Siitäkin kasvetaan yhteen. Yhteiset projektit kasvattavat aikuistumaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minä olen 27 vuotias nainen joka haluaisi valkoihoista ja punatukkaista ja pisamaista miestä jotta saisin punapäisen tyttären. Jos ulkonäkö kriteerit passaa nii ruetaan lapsentekohommiin :)
Ilmianna
Jaa
Hanki ensin ammatti että pystyt elättämään uuden ihmisen. Sitten adoptoi tai ryhdy sijaisvanhemmaksi tai "isoveljeksi" tai apuopettajaksi kouluun,leireille.
Voit toimia vanhempana niin monella eri tavalla. Sinun ei välttämättä tarvitse edes itse lisääntyä kenen tahaansa kanssa ja hankkia itsellesi parikymmentä vuotta kestävää riitataakkaa
Ilmianna
Jaa
Jotkut pojat kasvatetaan tavallaan enemmän ymmärtämään perhettä, vaikka heidän sosiaalisuus on vajaata, koska pitää kouhkata trendi-menossa teininä. Naiset saatetaan pelotella täysin perheenperustamisajatuksista. Katsokaa vaikka, ne jotka huutelevat suurena "TOTUUTENA", ettei nyky-Suomeen kannata hankkia yhtään lasta ovat pitkälle niitä pois peloteltuja tyttäriä.

Ne, jotka ovat aikuisena tehneet kuitenkin lapsia syystä tai toisesta, esim. mies saattoi haluta lapsia ja nainen koko, että teoriassa voisikin tulla feminismin puute tai ihan mitä vaan, siis peloteltu, ettei ajatus ole fiksun puhetta. Kun sitten on kuitenkin lapsi hankittu , ei se niin hirveä feminismin menetys tai hyväksikäyttö loppujen lopuksi ollut. Ainut huomattava asia tuli eteen, lasten hankkiminen on pitkäaikainen kasvatusprosessi, alussa vaatii täyspainoisempaa ajankäyttöä ja hoitamista, mutta ei teiniäkään voi jättää yksin päättelemään kokemusperäisellä lapsen tiedoillaan, miten tässä ja tässä tilanteessa toimittaisiin viisaasti.

Pojat on tosiaan voitu kasvattaa sietämään toisia lapsia ja hyväksymään monta asiaa heissä. Yksi äiti puistossa ihmetteli meidän lasten sopeutumista toisen vanhemman huutavaan pikkuvauvaan, jolla oli nälkä ja halusi ruokaa. Kerroin kysyjälle, että me jutellaan aina, jos tulee keljua kun toinen tenava on rauhaton, juoksee, tappelee tai huutaa. Mutta sitten tämä lapsi ei aikuisena ehkä tunnista omia puhumattomuuksiaan ja sitä puolta itsessään. Kaikkea tahtoo tulla, näitä voi aikuisena edelleen korjata, vähän niin kuin korjaisi masiinaa. Käy läpi ne purkaa ne jutut läheiselle perheenjäsenelle, tyttöystävälleen tms. Meillä kerrottiin tädeille joskus, tädeillä oli enemmän elämän kokemusta ja antoivat neuvoja.
Ilmianna
Jaa
Tervehdys SInä mies, joka haluat kovasti lasta, muttet löydä sitä puuttuvaa puoliskoa. Niin minäkin, olen yli 40 -vuotias nainen. Jos sinulla mies on lämpimät ja usein iloisetkin silmät, olet terve, urheileva ja savuton, eikä alko-ongelmaa, kirjoita mulle ja aloitetaan elämän mittainen positiivinen matka nyt! mokkeilya(A T)gmail.com
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Haluan isäksi

Hei.
Oon 25v ja olen jo pidemmän aikaa halunnut isäksi keinolla tai toisella. Silti nais markkinoilla ei ole Onni potkaissut, irtosuhteita kyllä harrastanut jonkun verran.

Olen tullut tulokseen että ryhdyn NS. Siitos oriksi. Haluan vain saattaa naisen raskaaksi ja olla lapsen elämässä isänä mukana. Ei tarvitsisi välttämättä olla edes suhteessa kunhan saisin olla isä.

Mua ei haittaisi vaikka nainen olisi itseäni useita vuosia vanhempi eikä myöskään nuorempi haittaa.

Eli jos samanlaisia tuntemuksia on niin pistäkää tähän ketjuun yhteystietoja mistä tavoittaa jos jotain kiinnostaa. Asun Pirkanmaalla.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta