On aina helvetin vaikea tehdä se päätös.
1. Koira saa lääkityksestä huolimatta epilepsiakohtauksia vuoden rauhallisemman jakson jälkeen koko ajan. Se saa aina ne nukkuessaan joten se päättää että se ei nuku. Muut nukkuvat, katson sitä hämärässä mökissä, silmät menevät kiinni mutta ei nuku. Kohtauksia on yön aikana ollu useita. Kello on noin viisi aamulla ja silloin päätän sen elämän suunnan. Mökki on juuri vuokrattu en tiedä mistä tavoitan eläinlääkärin.
Seitsemältä soitan 112 ja kysyn voiko he auttaa. Siellä sanotaan että asia ei selviä nyt mutta jos käy niin soitetaan kun ehditään.
He soittavat ja antavat numeron lääkärille joka päivystää.
Lähdemme määräaikaan saaresta, toinen koiramme jää mökkiin ja tämä lopetettava katsoo "vahingoniloisesti" toista että MINÄ pääsen, sinä et.
Lääkäri vielä kokeilisi jotain lääkettä. Sanoin että ei, nyt on se aika.
Tuskaa lisäsi vielä se että ei tiedetty mihin se koira laitetaan. No sekin järjestyi kyllä. Oli kamala päätös mutta kun ei voi valkoista mustaksi muuttaa niin näin se meni.
2. Isokokoinen mix-saku sai ensimmäisen epileptisen kohtauksen ollessaan noin 7 vuotias. Sekin tuli ekan kerran mökillä ja ajattelin että ei TAAS.
Sinä kesänä niitä ei tullut uusia ja kaikki oli ok.
Myöhemmin syksyllä ja talven mittaan sai 3-4 kohtausta mutta niiden mentyä ohi kaikki oli ok.
Seuraana keväänä mieheni katseli ikkunasta koirien oloa pihalla ja rupesi itkemään. Minä tietty että mikä nyt tuli. Katso. Koira laahas toista takajalkaansa ja kulki kolmella.
Silloin vielä pieneläinklinikka oli Hämeentiellä josta meiltä kalasatamasta oli sinne 10 minuutin matka.
Koira vietiin sinne ja heidän mielestään lopetus oli hyvä ratkaisu ja niin sekin jäi sille tielleen.
Nämä em. tapaukset ovat lopetusmielessä olleet inhimillisiä sekä koiraa että meitä omistajia ajatellen.
On huonojakin kokemuksia ja osoite ei ole kuin yksi jota en voi tietty nimetä.
Sitten on paras tähän asti (meillä on vielä yksi saku), en senkään nimeä kerro mutta että miten isokokoisen sakun joka pelkää eläinlääkäriä kuin ruttoa, hoidettiin se niin että Jere ei tiennyt siitä mitään. Se oli kaunis lopetus.
Koiran arviointi
7
305
Vastaukset
- turhaaaaaaa
Ennen kommenttejani... Toisella koirallani diagnosoitiin fataalimuotoinen epilepsia 3-vuotiaana. Tarkoittaa sitä että jos kohtausta ei saada loppumaan, koira kuolee siihen. Koiruus on nyt 12-vuotias ja voi hyvin, satunnaisista kohtauksista huolimatta. Aamuin-illoin menee barbivettiä ja kohtausten varalta on aina mukana nestemäistä stesolidia millä kohtaukset saadaan menemään ohitse. Koira voi hyvin ja on muuten täysin terve ja iloinen. Säännöllisesti eläinlääkärissä käydään.
1.
- Oliko normilääkityksen arvot katsottu säännöllisesti että veressä on riittävästi lääkettä? Jos ei, tapatit koirasi ehkä turhaan.
-Oliko normilääkityksen lisäksi erillinen kohtauslääkitys mitä annetaan kohtauksen puhjetessa? Jos ei, tapatit koirasi ehkä turhaan ja mikä pahinta, annoit sen kärsiä kohtauksista mitkä olisivat ehkä olleet estettävissä.
2.
Taisi sakemanni mennä turhaan tapettavaksi. Vaikutti siltä ettei sille edes yritetty mitään lääkitystä. Surullista toimintaa. Ethän enää hanki koiria turhaan tapettavaksi?Koiralla oli lääkitys loppuun asti ja viime hetkillä nostettu "tappiin".
Ainakaan minä en käsitä mitä muuta olisin voinut tehdä.
Ole tyytyväinen että sinulla on koirasi kanssa kaikki hyvin, niin on minunkin nyt tämän nykyisen kanssa.
Se että ilkut ja herjaat ei tee minuun mitään vaikutusta. Mitä muuta voin kun ajatella että taas yksi besseri vauhdissa joka ei tiedä minusta mitään sen enempää kuin koirastani/koiristani.
Sinunkin onnesi voi kääntyä ja usko että et ole maailman/koiran/tms.- parantaja vaikka kirjoittasit mitä.
Hyvää jatkoa sinulle ja koirallesi.
- miksieinimiä
"en senkään nimeä kerro mutta että miten isokokoisen sakun joka pelkää eläinlääkäriä kuin ruttoa, hoidettiin se niin että Jere ei tiennyt siitä mitään."
Villi veikkaus, koiran nimi oli Jere.
Miksi muuten et kerro koirien nimiä? Häpeätkö jotakin? Pelkäätkö että joku tunnistaa? Maailmassa on tuhansittain samannimisiä koiria joten jos et laita kasvattajanimeä vaan pelkän kutsumanimen kukaan tuskin tunnistaa.Joo kyllä isokokoinen Jere pelkäsi eläinlääkäriä kuin ruttoa. Ja ainakin yksi niistä oli Jere. Toiseksi viimeisin koira. Nyt meillä on Rölli.
Jere oli 3 vuotias kun se tuli poikani perheestä huonosti hoidettuna. Laihana ja apaattisena.
Meillä se pääsi omakotitaloon ja iso alue oli aidattu joten se sai toisen koiramme , uros Tara, kanssa viettää päivänsä ulkona kun oltiin kotona.
Jos nimet ovat sulle tärkeitä niin voin laittaa listan sulle koiristamme 45 vuoden ajalta.
Helpottiko??
Miksi muuten Jeren olisi pitänyt tietää siitä jotakin. Tieto lisää tuskaa.Niin tuli vielä mieleeni (pieneen) että puhehan olikin alunperin tai ainakin ajatus oli että jos ja kun koira joudutaan lopettamaan, se olisi mahdollisimman "miellyttävä" ja kivuton koiralle. Yleensä siinä vaiheessa se on jo kärsinyt tarpeeksi.
Itse teimme lääkärintyöstä ekan osan, mieheni laittoi ensinukutuspiikin, autoon max. 10 minuuttia niin koira menee maate. Näin tapahtui melkein minuutilleen.
Sitten lääkäriin jonne se kannettiin viltin kanssa. Nostettiin hoitopöydälle ja lääkäri antoi viimeiset lääkkeet.
Sen jälkeen Jere oli kuollut..
Meillä oli aikaa hyvästellä Jere moneen kertaan ennen ensipiikin laittamista. Tosin itkin sen turkkiin vielä jälkeenkinpäin, se oli nyt totta. Jere oli pois. Samoin lihassurkastumistauti joka oli vienyt siltä päästä purulihakset, tassuista lihakset niin että se kompuroi. Nuo sillä oli jo tullessaan meille. Se kompuroi jo silloin.
Meidän Jere oli todella sairas.
- häpeäkaikille
Lääkkeet eivät auta epilepsiassa. Niitä turha syöttää. Paras on lopettaa epileptinen koira pois kärsimästä ja ostaa uusi terve pentu tilalle. Epileptinen koira on häpeä rodulle ja ja häpeä myös omistajalle. Tutisevan oksennusläjän kanssa ei ole mukava treenata tai kisata.
Auttoivat vuoden verran. Sen aikana koira oli oireeton. Taas taudin ilmentyessä (siis koira söi ton vuoden joka oli oireeton kyllä lääkkeitä), sitten ei enää mikään. Näin se meni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t1163708Ikävä sinua..
Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va141681Riikka Purra: "Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista - Se ei meille käy"
Näin vakuutti persujen Purra edellisten eduskunta vaalien alla,. https://www.ku.fi/artikkeli/4910942-kun-uudessa-videos141538Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä
Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu181396Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt2931383Lindtmanin pääministeriys lähenee päivä päivältä
Suomen kansan kissanpäivät alkavat siitä hetkestä, kun presidentti Stubb on tehnyt nimityksen. Ainoastaan ylin tulodesi271262Tuntuuko sinusta mies
että olet jossain, mutta sydämessäsi haluat olla muualla. Suunnittelet kaikkea kivaa ja olet innolla mukana, mutta silti16944Kapiainen siviiliesimies, Herra suuri Herra
Sotilaana kyvytön, johtajana munaton ja kotona tossun alla. Se on upseerin uran tuen pää, seinään ajo. Mutta aina löytyy72923Väärä pää tutustumiseen
Mikä ihme on, että miehet haluavat ensimmäisenä sänkyyn? Onko nykyään niin helppo saada nainen peittojensa alle.. tai pä118883Mitä tapahtuisi....
Meidän välillä jos törmäisimme yöelämässä ilman häiriötekijöitä ja olisimme hieman huppelissa? Päättyisikö ilta kenties60829